Niinpä. Tuo maan tapa ei ainakaan ole yrittäjämyönteinen ajattelutapa, jolla maan taloutta saadaan kasvuun, jos pk-yrityksiä ajetaan ison oikeudella kuseen.
Suomessa tällä hetkellä säännönmukaisesti pienempiä kumppaneitaan kusettavat, vieläpä siten, että tietyt toimintamallit toistuvat uudestaan ja uudestaan, osuuskuntamuotoiset toimijat SOK ja Metsä Fibre.
Olisiko tässä omistuspohjalla vaikutusta, kun omistus on täysin kasvoton ja omistaja käytännössä vaikutusvallaton, kasvaa johdon insentiivi perseillä pienempien kustannuksella.
Toimijoiden perustoimintamalleja ovat mm. seuraavat:
SOK kilpailuttaa hinnat isojen tilausmäärien mukaan ja lupaa vähintään suullisesti isoja tilausmääriä, jolloin tuottaja/toimittaja laskee luonnollisesti hyvän hinnan.
Sitten kuitenkin jos kysyntä yhtään sakkaa, tilausmääriä pudotetaan yksipuolisesti, mutta hinta pysyy samana.
Jos alkaa ötköttelemään, uhataan yhteistyön katkaisemisella.
Esimerkiksi natsi-siwamme, eli Lidl, kunnioittaa paljon paremmin sopimuksia ja vaikkapa 10 000kg tilaus on 10 000kg tilaus ja riski on tilaajalla.
Fibrellä taas on säännönmukaisesti tapana vyöryttää omat virheensä alihankkijoiden maksettavaksi, yleensä vieläpä siten, että jos aiheutuu 500 000 € vahinko, Fibre vaatii alkuun 5 000 000 € korvauksia lakimiesten toimesta ja yrittää vääntää pienempää linkkuun siinä.
Yksi vakiotoimintamalli tässä on se, että Fibre ei käytännössä koskaan toimita mitään perusteita näille sopimussakoille, vaan ilmoittavat summan mitä haluavat ja piste. Vaikka summa perustuisi esimerkiksi toisen alihankkijan laskutukseen.
Lisäksi sopimuksia muutetaan käytännössä yksipuolisesti, vääntäen niin kauan juristien avulla samalla kiristäen urakka-aikataululla, että pienempien on pakko taipua.
Täysin rosvo firma, poikkeuksellinen Suomessa, firma jonka strategiaan kuuluu olennaisena riitely ja juristien käyttö pienempiä toimijoita vastaan.