Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[Cobol]

Käsittämättömintä tässä Suomen touhussa on, että yksi talouden kulmakiviä on pitää ihmisten ostovoimasta kiinni. Nyt työnantaja (EK) puoli on kohta pari vuosikymmentä sahannut omaa oksaansa palkkaratkaisuilla.

Karuin esimerkki on aivovuoto ulkomaille korkeasti koulutetuissa. Millä kotimaiset yritykset kuvittelee saavansa työvoimaa, jos esimerkiksi Saksassa, Norjassa tai Sveitsissä tarjolla tuplapalkka huomattavasti pienemmällä verotuksella.

Jotenkin on tunne, että EK on ajanut korkeampia palkkoja paikallisen sopimisen kautta, vaatinut palkan oheiskulujen pienentämistä sekä kampanjoinut kovaa verotusta vastaan mm. marginaaliverotuksen osalta.

Se miksi Suomessa on matalat palkat korkeakoulutetuilla suhteessa vähemmän koulutettujen palkkoihin johtuukin aivan muista syistä. Kuten sekin, miksi meillä verotus on ankaraa enemmän tienaavien osalta. Kannattaa myös vilkaista mm. Ruotsien demarien ja EK:n näkemyksiä varallisuuseroista. Ruotsissa niitä on haluttu kasvattaa kuten EK on halunnut toimia Suomessa.

En sanoisi, että Ruotsi on taloudellisessa mielessä heikosti pärjännyt vaikka maan linja kauhistuttaa suomalaista vasemmistoa.

 

[Ann Arbor]

Suomessa näyttää olevan eräänlainen "vasemmistohegemonia", mitä tulee tulo- ja varallisuuserojen kasvuun.

Teoreettinen esimerkki. Koululaisista asti tunteneet Martti ja Mauri ovat hyviä kavereita keskenään. He käyvät viikoittain pelaamassa tennistä ja ovat myös aktiivisia penkkiurheilijoita. Martti tienaa bruttona 3000 euroa kuussa, siinä missä Mauri 2500.

Eräänä elokuisena maanantaina molemmat saavat kuulla työnantajiltaan saavansa palkankorotuksen. Martin kuukausipalkka nousee 200:lla ja Maurin 100:lla eurolla. Kumpikin on palkankorotukseensa tyytyväinen. Selvästikin kyseisen esimerkin kaltainen skenaario ei kuitenkaan ole osalle poliittista vasemmistoa toivottava, sillä esimerkissähän Martin ja Maurin väliset tuloerot kasvavat palkankorotusten myötä.

 

[Styge]

Suomessa näyttää olevan eräänlainen "vasemmistohegemonia", mitä tulee tulo- ja varallisuuserojen kasvuun.

Teoreettinen esimerkki. Koululaisista asti tunteneet Martti ja Mauri ovat hyviä kavereita keskenään. He käyvät viikoittain pelaamassa tennistä ja ovat myös aktiivisia penkkiurheilijoita. Martti tienaa bruttona 3000 euroa kuussa, siinä missä Mauri 2500.

Eräänä elokuisena maanantaina molemmat saavat kuulla työnantajiltaan saavansa palkankorotuksen. Martin kuukausipalkka nousee 200:lla ja Maurin 100:lla eurolla. Kumpikin on palkankorotukseensa tyytyväinen. Selvästikin kyseisen esimerkin kaltainen skenaario ei kuitenkaan ole osalle poliittista vasemmistoa toivottava, sillä esimerkissähän Martin ja Maurin väliset tuloerot kasvavat palkankorotusten myötä.

Ehkä ongelma on se, että mediaanipalkka on ostovoimaltaan niin kehno, että ne suurituloisille annetut veronkorotukset tuntuvat monista aika absurdeilta, jos se sille keskituloiselle tuo sen 20€/kuukaudessa. Varsinkin, kun se sitten kulutusveroina kuitenkin halutaan verottaa pois. Paras tapa olisi saada eläkemaksuja alas, niin ostovoima taloudessa kasvaisi niillä kuluttavilla ikäluokilla.

 

[Cobol]

Suomessa näyttää olevan eräänlainen "vasemmistohegemonia", mitä tulee tulo- ja varallisuuserojen kasvuun.

Sen takia Suomessa kansainvälisesti erityisesti matalapalkka-alojen mutta myös keskipalkkojen ostovoima on hyvää tasoa. Samaan päätyi aikanaan Labore, mutta tässä YLE:n ja Suomen pankin juttu asiasta. EU on nostanut reilusti alimpien ja keskisarjan desiilien ostovoimaa. Sen sijaan korkeakoulutetut hyvin tienaavat ovat kansainvälisesti kaukana muista.

Suomi ei olekaan enää kallis maa, kun vertaa muuhun Eurooppaan – hinnat nousevat muualla selvästi nopeammin

Suomalaisten ostovoima oli EU:n heikoimpia tai korkeintaan keskitasoa, kun yhteisvaluutta euro käynnistettiin runsaat 20 vuotta sitten. Sittemmin hinnat ovat nousseet meillä vähemmän kuin muualla ja suhteellinen ostovoima on kohentunut.

yle.fi

Suomen jonkin verran monia muita maita matalampi inflaatio on positiivinen asia, joka kompensoi maltillisempia palkkaratkaisujamme. Vientialojen palkat saisivat kansantalousmielessä nousta enemmän ja esimerkiksi hoitohenkilöstöä suhteessa niihin vähemmän.

 

[Aihio]

Jotenkin on tunne, että EK on ajanut korkeampia palkkoja paikallisen sopimisen kautta, vaatinut palkan oheiskulujen pienentämistä sekä kampanjoinut kovaa verotusta vastaan mm. marginaaliverotuksen osalta.

Anteeksi mutta tuo paikallinen sopiminen on isoin vitsi mitä maa päällään kantaa. Sen verran monta kierrosta nähneenä.

Ylempien toimihenkilöiden edut joihin itsekin kuulun ovat matkustaminen omalla ajalla ja ylityöt yksi yhteen yhteen vapaina.

Jos haluaa palkankorotusta niin silloin täytyy vaihtaa työpaikkaa.

 

[Cobol]

Anteeksi mutta tuo paikallinen sopiminen on isoin vitsi mitä maa päällään kantaa.

No, tästä ei sitten enempää kanssasi.

 

[Styge]

Sen takia Suomessa kansainvälisesti erityisesti matalapalkka-alojen mutta myös keskipalkkojen ostovoima on hyvää tasoa. Samaan päätyi aikanaan Labore, mutta tässä YLE:n ja Suomen pankin juttu asiasta. EU on nostanut reilusti alimpien ja keskisarjan desiilien ostovoimaa. Sen sijaan korkeakoulutetut hyvin tienaavat ovat kansainvälisesti kaukana muista.

Suomi ei olekaan enää kallis maa, kun vertaa muuhun Eurooppaan – hinnat nousevat muualla selvästi nopeammin

Suomalaisten ostovoima oli EU:n heikoimpia tai korkeintaan keskitasoa, kun yhteisvaluutta euro käynnistettiin runsaat 20 vuotta sitten. Sittemmin hinnat ovat nousseet meillä vähemmän kuin muualla ja suhteellinen ostovoima on kohentunut.

yle.fi

Suomen jonkin verran monia muita maita matalampi inflaatio on positiivinen asia, joka kompensoi maltillisempia palkkaratkaisujamme. Vientialojen palkat saisivat kansantalousmielessä nousta enemmän ja esimerkiksi hoitohenkilöstöä suhteessa niihin vähemmän.

Itse en taas inflsstion aikana katselisi yksittäisien vuosien lukemia. Katsotaan sitten, kun inflaatio on tasaantunut ja suurimmat palkannostokierrokset muualla on tehty. Jos ei muuta, niin ulkomaanmatkailu on entistä harvempien hupia Suomesta muualle Eurooppaan ja täällä ihmetellään kun dippainssi tienaakin Saksassa bruttona jo 2,5 kertaa Suomea enemmän.

 

[Hermes#41]

Palkkojen verotus on Suomessa hävyttömän korkeaa, mutta taas suurten pääomatulojen verotus naurettavan alhaista.

En ole ikinä ymmärtänyt miksi sitä esim. perintönä tulleen omaisuuden korkotuloa (en tarkoita perintöveroa) ei voi verottaa samalla prosentilla kuin vastaavaa palkkatuloa?

Tämä erottelu ainoastaan lisää keplottelua ja kikkailua. Tulot vaan samalle viivalle. Miksi ei?

 

[Cobol]

Suomi on Euroopan halpapalkkamaa erityisesti korkeakoulutettujen osalta. SAK ja liitot ovat kyenneet paljon korkeakoulutettujen liittoja paremmin huolehtimaan palkoista, mutta eihän nekään hyviä ole. Kun katsotaan se 15-20 vuotta taaksepäin, me olimme Pohjolan Japani (siihen aikaan tarkoitti talouskasvua) ja saimme Tanskan ja Ruotsin kiinni.

Sitten meni Nokia, idänkauppa ja monta muuta mahdollisuutta. Bulkkituotanto ei mahdollistanut kasvua ja elimme tuon 15-20 vuotta lähes nollakasvun varassa. Jaettavaa ei kertynyt samalla tavalla ja Ruotsi sekä Tanska jättivät Suomen selvästi taakseen.

Monta virhettä tehtiin. Kuten sekin, että palkkaerot ovat Suomessa liian pienet. Korkeat verot ansiotyöstä desiilien yläpäässä ja erityisesti marginaaliverotus on yksi osa virheitämme.

Mutta eipä tässä kovin paljon voi tehdä ellei saada työperäistä maahanmuuttoa selvästi ylöspäin. Meillä ei riitä kädet kasvattamaan tuotantoa. Samaan aikaan tulisi vielä kyetä purkamaan järjettömyyksiä mm. 23 sotealueen supistamisessa 4-6 alueeseen ja sairaalaverkon karsimiseen. Ei ole työntekijöitä ja seinistä maksetaan ylläpitona paljon. Yksityinen ja julkinen terveydenhoito tulisi yhdistää niin, että peruspalveluita tuottaisivat yksityinen ja julkinen taho.

 

[444]

Jotenkin on tunne, että EK on ajanut korkeampia palkkoja paikallisen sopimisen kautta,

Siis kieltääkö jokin työehtosopimus työnantajaa maksamasta työntekijöille parempaa palkkaa? Itselleni ei ole vielä koskaan tullut tällaista TES:ta vastaan, mutta jos tällaisia on, niin luen mielelläni.
Jos ja kun ei ole, niin eikö EK:n palkkatasosta huolissaan olevana osapuolena kannattaisi siis kampanjoida työnantajien suuntaan, että nämä muistaisivat korotella palkkoja?

 

[Cobol]

Palkkojen verotus on Suomessa hävyttömän korkeaa, mutta taas suurten pääomatulojen verotus naurettavan alhaista.

En ole ikinä ymmärtänyt miksi sitä esim. perintönä tulleen omaisuuden korkotuloa (en tarkoita perintöveroa) ei voi verottaa samalla prosentilla kuin vastaavaa palkkatuloa?

Tämä erottelu ainoastaan lisää keplottelua ja kikkailua. Tulot vaan samalle viivalle. Miksi ei?

Näistä kaikista tulisi keskustella ja arvioida millaiset ratkaisut ovat nykyisiä paremmat. Kuitenkin ainoa talouskasvun kannalta merkittävä asia Suomessa on se, miten hyvin saamme ikäluokkien pienenemisen korvattua työperäisellä maahanmuutolla. Ollaan tilanteessa - kuten hyvin tiedätkin - että hoivan ja monen muun asian kulut nousevat ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä kasvaa.

Siis kieltääkö jokin työehtosopimus työnantajaa maksamasta työntekijöille parempaa palkkaa?

Kiitos kun kerroit näkemyksesi paikallisesta sopimisesta.

 

[444]

Kiitos kun kerroit näkemyksesi paikallisesta sopimisesta.

Sulla ei vissiin ollut halukkuutta keskustella niistä todellisista syistä sille, miksi EK ajaa paikallista sopimista kuin käärmettä piippuun. Vinkki: ei liity mitenkään siihen, että haluaisivat saada ihmisille enemmän palkkaa.

 

[Cobol]

Sulla ei vissiin ollut halukkuutta keskustella niistä todellisista syistä sille, miksi EK ajaa paikallista sopimista kuin käärmettä piippuun. Vinkki: ei liity mitenkään siihen, että haluaisivat saada ihmisille enemmän palkkaa.

Annahan tulla ja katsotaan sitten. Itse kannatan paikallista sopimista pitkälti samalla tavalla kuin Ruotsissa. Työntekijöillä on edustajansa firmojen johdossa, on yksi tai kaksi valtakunnallista sopimusta aloittain ja yksityiskohdista voidaan neuvotella työpaikkatasolla. Ei ole EK-versio, mutta tämä kokemukseeni (myös Ruotsista) perustuen voisi olla toimiva.

 

[444]

Annahan tulla ja katsotaan sitten. Itse kannatan paikallista sopimista pitkälti samalla tavalla kuin Ruotsissa. Työntekijöillä on edustajansa firmojen johdossa, on yksi tai kaksi valtakunnallista sopimusta aloittain ja yksityiskohdista voidaan neuvotella työpaikkatasolla. Ei ole EK-versio, mutta tämä kokemukseeni (myös Ruotsista) perustuen voisi olla toimiva.

Sun väitteesi siis oli, että EK on ajanut korkeampia palkkoja paikallisen sopimisen kautta. Minä ymmärsin tämän niin, että EK ajaa paikallista sopimista mm. siksi, että työntekijöille voitaisiin maksaa parempaa palkkaa. Korjaa toki, mikäli ymmärsin väärin.
Syy miksi puutuin tähän on niinkin yksinkertainen, että yhdenkään työnantajan kädet eivät ole nytkään sidottuja millään muotoa sen suhteen, etteikö voisi maksaa parempaa palkkaa työntekijöilleen. Toki yhdenvertaisuus- ja syrjintähommat rajoittavat tätä, mutta niin ne rajoittaisivat myös laajennetulla paikallisella sopimisella.
Eiköhän se syy tälle maaniselle paikallisen sopimisen lobbaamiselle ole samaa perua kuin hallituksen tahto poistaa työsopimuslaista pyhätyökorvaus, eli de facto saada palkkoja poljettua siellä suorittavassa portaassa. Tuo kun saadaan pakotettua läpi, niin eiköhän paine siirry muihin haittakorvauksiin. Jotenkin vaikea nähdä, että nämä siirtyisivät muuten kuin murto-osaltaan kk- tai tuntipalkkoihin. Kokoomus ei myöskään lähde tällaisia ajamaan ilman, että asia on saneltu emolta eli EK:n suunnasta.

 

[Cobol]

Sun väitteesi siis oli, että EK on ajanut korkeampia palkkoja paikallisen sopimisen kautta.

Taisin todeta kuitenkin - siis sanatarkasti - näin:

"Jotenkin on tunne, että EK on ajanut korkeampia palkkoja paikallisen sopimisen kautta, vaatinut palkan oheiskulujen pienentämistä sekä kampanjoinut kovaa verotusta vastaan mm. marginaaliverotuksen osalta."

Suomeksi tuo tarkoittaa sitä, että työnantajat ovat valmiita maksamaan enemmän niille joille maksaa kuuluukin, mutta maksamaan nykyisiä sopimuksia vähemmän niille, joiden tuottavuus on heikompi. Palkkasumma voisi pysyä yhteensä samana, mutta se jaettaisiin hieman aiemmasta poikkeavasti. EK ja ylipäätään työnantajat haluavat lisää palkka- ja varallisuuseroja Suomeen. Liiallinen tasapäistäminen nähdään osaltaan talouskasvun esteenä. Tietenkin vain osaltaan.

 

[Vaughan]

...yhdenkään työnantajan kädet eivät ole nytkään sidottuja millään muotoa sen suhteen, etteikö voisi maksaa parempaa palkkaa työntekijöilleen.

Vaikka olenkin ollut jopa ay-aktiivi (akavalaisessa liitossa), niin tähän on pakko heittää välikommentti:

Työnantajan kädet ovat sillä tavalla sidotut, että jos hän päättää maksaa palkankorotuksia työehtosopimusten ulkopuolella, hän on silti pakotettu maksamaan myös TES:n mukaiset korotukset. Eli jos työnantaja on jo korottanut palkkoja 5 %, ja seuraavana päivänä yleissitovassa sopimuksessa sovitaan 5 % korotuksesta, työnantaja ei voi todeta, että "tämä ei koske meitä, koska olemme jo korottaneet palkkoja yhtä paljon." Työnantajan on maksettava yleiskorotukset aiempien korotusten päälle.

Tämä käytännössä rajoittaa työnantajien halua ratkaista työvoimapulaa tai palkita hyviä työntekijöitä korkeammilla palkoilla, koska palkkakustannusten nousu ei ole täysin omissa käsissä, vaan ne voivat noista ulkopuolisella käskyllä hallitsemattomasti.

Minusta paikallisen sopimisen lisääminen on aivan välttämätöntä yhteiskunnan toimivuuden ja työllisyyden maksimoimisen kannalta. Ay-liikkeen kannattaisi keskittyä ajamaan paikallisen sopimisen oikeudenmukaista toteuttamista eikä neliraajajarrutukseen. Toki tässäkin on eroja Akavan ja SAK:n välillä. Akavalaisista harva saa nytkään "taulukkopalkkaa" ja ihan hyvin on mennyt...

 

[Ann Arbor]

Kreikka | Kuusipäiväisestä työviikosta tulee todellisuutta Kreikassa

OECD:n tilastojen mukaan Kreikassa työskennellään jo nyt eniten koko EU-alueella. Muutos koskee vain tiettyjä aloja.

www.hs.fi

Pahoista talousvaikeuksista jaloilleen jo päässeessä Kreikassa ollaan osalla aloista siirtymässä kuusipäiväiseen työviikkoon.

Melko iso kontrasti tänne Suomeen, missä jo varsin säännöllisesti keskustellaan nelipäiväisen työviikon mahdollisuudesta. Erittäin mielenkiiintoista nähdä, mitkä tulevat asian vaikutukset olemaan, mikäli päivällä pidempi työviikko alkaa yleistymään.

Itse kuusipäiväistä viikkoa eräässä elämänvaiheessani varsin säännöllisesti tehneenä, varsin uupuneita ihmisiähän muutos tulee varmasti tarkoittamaan, mutta yhtä lailla on toki syytä pitää mielessä, että näin pitkä työviikko on enemmän tai vähemmän normi monessa maassa.