Mitä oikeistolaista siinä on, että hyödykkeen maailmanmarkkinahinnan noustessa luodaan julkisia tukiaisia hintojen nousun kompensoimiseksi? Oman ymmärrykseni mukaan tuo on nimenomaan markkinatalouden toimintalogiikan rikkomista julkisin keinoin ja siten enemmän vasemmistolaista kuin oikeistolaista politiikkaa.
Se oli sarkastinen kysymys.
Kangasharju on yksi parhaista ekonomisteistamme. Pääosin mielestäni vielä oikeassa. Ammattidieselin käyttöönotto on kuitenkin yksi keino mahdollistaa yrittäminen juuri nyt. Toinen tärkeä asia on työmatkavähennyksen laajentaminen, ainakin väliaikaisesti. Muistaakseni molemmat ovat tulossa ja kuuluvat Suomessa myös keskustaoikeiston työkalupakkiin.
Jeps, kovin monesti ja kevyesti markkinamekanismi hylätään, kun kyse on haitasta omalle toiminnalle. Tässä paljolti erottuvat pro business- ja pro market -puolueet toisistaan. Ei niin että tässä hallituksessa olisi kauheasti mitään suurta ymmärrystä markkinavoimille. Edelleen odottelen sitä Osmon peräänkuuluttamaa vasemmistolaista markkinaliberalismia vaan en pidätä hengitystä odottaessani.
Onneksi Kokoomukseen ei ole tulossa vasemmistolaista markkinaliberalismia. Sitä kun ei ole. Mutta ymmärrän kritiikkisi ja se osuukin usein. Me henkilöautoilijat, joilla polttomoottori, emme ole juurikaan kärsiviä. Lisäksi autoa voidaan vaihtaa isokulutuksisesta pienempään. Myös hybridiin tai sähköön. Mutta kun vertaat esimerkiksi kuorma-autoilijoiden dieselin hintaa puolentoista vuoden takaiseen, nousu on luokkaa 100 prosenttia:
moottori.fi
Jeps, ja on täysin poikkeuksellinen tilanne - ehdottomasti pitää subventoida. Monesti vain hallitukset löytävät ihan ihmeellisen tehottomia ja omituisia tapoja. Nyt jo etukäteen pelkään tuota tulevaa maatalouden "suurpakettia" - missä määrin voidaan luottaa Keskustaan (joka sen hyvin pitkälle muotoilee), että siitä tulee rationaalinen ja mahdollisimman tehostava tuotannon eikä äänestäjäkunnan suhteen?
Kyllä, isotkin yrittäjät ovat osin ongelmissa tuon dieselin hintanousun kanssa. Tukea tarvitaan, ja aivan erityisissä ongelmissa ovat pienet yrittäjät ilman km-veloituksen nostomahdollisuuksia. Pieniä Suomessa riittää tälläkin alalla paljon.
Nyt hallitus on tinkimässä teiden kunnossapidosta. Samaan aikaan meillä on 265 000 työtöntä työnhakijaa. En sinänsä asfalttibusinesstä niin tarkkaan tunne paitsi että tiedän että siinä tarvitaan mm. bitumia joka on tullut Venäjältä. Jotenkin kuitenkin kuvittelisin että kyseessä on melko työvoimapainotteinen ala, eikä aivan kaikkein vaikein oppia.
No ei varmasti ole, mutta sehän juuri on se ongelma: ettemme vain tunnu kykenevän rationaalisiin ja merkittävästi tehostaviin ja säästäviin uudistuksiin. Järkevät ihmiset sellaisia haluaisivat, kuten vaikka Osmo ja minä, mutta olemme selkeästi erittäin pieni vähemmistö tässä maassa.
Tämä on totta. Tässä tilanteessa onkin tärkeää ettei valtiovalta lähde esim hoitajien lakkoon puuttumaan rikkomalla menokehyksiä vielä entistä enemmän. Ilman tällaisia kriisejä ihmiset eivät ymmärrä tehostamisen tarvetta. Kriisit ovat aina mahdollisuuksia ja niitä ei saa tuhlata. Sitten kun olemme kyenneet tehostaviin uudistuksiin voidaan palata palkkauskysymyksiin.
No siis tuo lakko ei ole taloudellisesti järkevä - lisäraha palkkoihin ei korvaa rakenneuudistuksia vaan vain lisää niiden tarvetta. Mutta psykologisesti se on täysin ymmärrettävä eikä vastapuoli ole yhtään sen rationaalisempi jatkuvassa halussaan säästää olemassaolevasta ja yhä pahemmin rapautuvasta systeemistä. Että jos pitäisi valita niin saakoot korotuksensa, nopeuttaisi ehkä lopulta niitä uudistuksiakin.
Minusta parempi tapa on koplata korotuksien rahoitus uudistuksiin. Ilman jälkimmäistä ei voi olla ensimmäistä. Tämä pitää kansankin jossain vaiheessa oppia ymmärtämään, että mistä se rahoitus tulee.
www.hs.fi
Jeps, juuri tuota muistan loputtomiin toitottaneeni edellisen Tehyn lakon yhteydessä - että työnantaja tulkoon vastaan palkoissa mutta ehtona erittäin merkittävät rakenneuudistukset. Tavallaan, voisi hämmentävän radikaalisti kuvitella ruotsalaisittain ja saksalaisittain, että molemmat osapuolet yhdessä haluaisivat ja suunnittelisivat niitä uudistuksia. Vaan ei meillä. Epäilemättä koska vuosi 1918 tai jotakin.
Sama palkkojen harmonisointi oli Sipilän hallituksen esityksessä.
En kyllä pitänyt siitäkään kärkipalkkojen osalta. Pointti oli nyt muualla kuin Sipilän hallituksen esityksessä, jota pitkälti vastustin mm. kärkipalkkalinjasta (ei Sipilän, vaan ay-liikkeen vaatimus). Pointti oli asiantuntijoiden esityksessä 8-12 sotealuetta. Ei olisi mahdollisesti pakko karsia palveluita kuten ilmeisesti nyt on. Ja maksaa paljon enemmän byrokratiasta kun saatiin uusi hallintokerros.
No siis kumpikin esitys on susi. Eihän siitä ole kahta sanaa.
Rakenneuudistusten tekemättömyys on nykyhallitusten lahja tuleville sukupolville. Sipilän hallitus yritti, mutta kaatui pitkälti ay-liikkeen vaatimuksiin. Keskustavasemmiston hallitus on saanut ihan hyviäkin päätöksiä tällä saralla, mutta nyt mitataan lakkoaalloissa sitten Marinin hallituksen kantti ay-liikkeen kanssa. Iso ero on siinä, että oppositio ei tällä kertaa huuda kurkku suorana ay-liikkeen mukana.
Juustohöylää ja juustohöylää. Sehän se ratkaisu on kun ei pystytä mihinkään leikkauksiin, säästäviin uudistuksiin tai muihin julkishallinnon tehtävien priorisointeihin.
Se ei kuitenkaan mitenkään poista Marinin hallituksen vastuuta omastaan. Toinen jäi tekemättä ja toinen tehtiin, joten on ymmärrettävää, että Suomen talouskeskustelussa tarkastellaan vain tehdyn soteuudistuksen vaikutuksia, eikös vain?
Tarvittaisiin hallitus, jossa on vahva Kokoomus ja SDP. Ei tuo muutoin ole mahdollista. Kepu ja Vasemmistoliitto eivät tähän ole kykeneviä. Vihreät ja jopa Persut voisivat toimia apupuolueina (jos ei mennä siihen että SDP ja PS eivät oikein samaan hallitukseen mahdu).