Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[Cobol]

Yhdysvalloissa jopa viidesosa kansalaisista elää köyhyysrajan alapuolella. Suomessakin tuo prosentti on ollut yli 10 jo pitkään, mutta erotuksena amerikkalaisten tilanteeseen suomalainen köyhä saa katon pään päälle, ruuan, lääkkeet ja sairaanhoidon valtion puolesta taattuna. Suomen BKT per capita on alle 45 000USD ja Yhdysvalloissa se on n. 67 000USD. Yhdysvalloissa on vallalla mielipide, jonka mukaan maalla ei ole varaa helpottaa köyhien olosuhteita. Korkea BKT ei tarkoita hyvinvointia kaikille, tämähän on tietysti perusjuttu kaikille.

Tietenkin USA:sta voi poimia esimerkkejä ja itsekin tunnen suomalaisittain vähintäänkin hieman USA:n todellisuutta.

Mutta jos halutaan vertailla julkisen puolen kustannuksia, ne olisi hyvä tehdä esimerkiksi Suomen ja Euroopan maiden välillä. Kuten lähimpien kauppakumppanien kanssa. Laadussa ja kustannuksissakin on suuria eroja.

Esimerkiksi Suomi käyttää tyttömyysturvaan työtöntä kohden 21 000 euroa kun Saksa käyttää 15 000 ja Ruotsi 13 000:

Suomi käyttää paljon rahaa työttömyysturvaan – työtöntä kohden kustannukset korkeammat kuin Ruotsissa ja Saksassa

Työtöntä kohden laskettuna työttömyysturvan hinta Suomessa on yli 21 000 euroa.

www.hs.fi

Meillä siis maksetaan paljon työttömyydestä (ansiosidonnaiset, mutta ei vain ne) kun Saksassa ja Ruotsissa maksetaan niistä suhteessa vähän. Sen sijaan Ruotsi ja Tanska maksavat paljon Suomea enemmän siitä, että työtön löytää työtä. Ja tässä on yksityinen sektori voimakkaasti mukana varsinkin Tanskassa.

Jokainen toivottavasti ymmärtää, kumpi on järkevämpi tapa. Ruotsin vai Suomen. Tanska maksaa paljon sen työttömyydestä, että sen poistamisesta. Sekin on mielestäni parempi kuin Suomen valitsema tie, vaikka hintalappu on suuri. Suomen tavalla työttömyys on kroonista ja sitä kautta kallista.

Pitäisi lähteä työpaikkatasolta paikallisesta sopimisesta.

 

[dana77]

Tämähän ei siis kerro mistään mitään, muutakun dana77:n elämästä 2010. Vielä pitäisi näyttää että runsas työttömyysturva pitkittää työttömyysaikaa. Ihan diipadaapaa heitää joku 3500e/kk ja sanoo että ei tolla rahalla suurin osa meniskään töihin koska mä en menny.

Enhän minä niin sanonut, helvetti. Minä sanoin muut toimisivat samoin tilanteessa jossa lisäansiot ovat yhtä marginaalisia. Se että mikä eurosumma on kunkin kohdalla marginaalista on sitten henk.koht. kysymys.

Väitätkö sinä, että menisit 2000e palkalla töihin ja maksaisit työmatkoista 200e kuussa jos vaihtoehtona olisi olla kotona 1800e/kk korvauksella? Pidätkö sinä suurinta osaa työttömistä niin hemmetin tyhminä, että he eivät toimisi noin?

 

[ftr]

Enhän minä niin sanonut, helvetti. Minä sanoin muut toimisivat samoin tilanteessa jossa lisäansiot ovat yhtä marginaalisia. Se että mikä eurosumma on kunkin kohdalla marginaalista on sitten henk.koht. kysymys.

Väitätkö sinä, että menisit 2000e palkalla töihin ja maksaisit työmatkoista 200e kuussa jos vaihtoehtona olisi olla kotona 1800e/kk korvauksella? Pidätkö sinä suurinta osaa työttömistä niin hemmetin tyhminä, että he eivät toimisi noin?

Tuohan riippuu siitä, kuinka todennäköisesti uutta työtä löytää. Ei ns. normaalille työntekijälle kovin hyvä strategia ole olla vajaa paria vuotta kotona tekemättä mitään ja vasta viime hetkellä alkaa etsimään työtä. Ansiosidonnainen voi olla hyvää luokkaa, mutta se on kaikesta huolimatta väliaikainen tilanne. Mitä pidemmäksi työttömyysaika venyy, sitä vaikeampaa työtä on löytää. Minä siis todennäköisesti menisin töihin ennemmin kuin olisi kotona työttömänä. Jos en olisi tyytyväinen palkkaan, niin etsisin siinä sivussa muuta työtä. Olin työttömänä 1,5 vuotta valmistuttuani 2010-luvun alkupuolella enkä todellakaan kaipaa sitä uudestaan edes ansiosidonnaisena.

 

[dana77]

Tuohan riippuu siitä, kuinka todennäköisesti uutta työtä löytää. Ei ns. normaalille työntekijälle kovin hyvä strategia ole olla vajaa paria vuotta kotona tekemättä mitään ja vasta viime hetkellä alkaa etsimään työtä. Ansiosidonnainen voi olla hyvää luokkaa, mutta se on kaikesta huolimatta väliaikainen tilanne. Mitä pidemmäksi työttömyysaika venyy, sitä vaikeampaa työtä on löytää. Minä siis todennäköisesti menisin töihin ennemmin kuin olisi kotona työttömänä. Jos en olisi tyytyväinen palkkaan, niin etsisin siinä sivussa muuta työtä. Olin työttömänä 1,5 vuotta valmistuttuani 2010-luvun alkupuolella enkä todellakaan kaipaa sitä uudestaan edes ansiosidonnaisena.

Asiasta on tilastoja ja työttömyyden keskimääräinen kesto on 50 viikkoa, mikä tarkoittaa sitä että kun kolmasosa työttömistä on pitkäaikaistyöttömiä, niin silloin mediaani on selvästi alle tuon. Olet oikeassa, että todennäköisyys löytää uutta työtä vaikuttaa siihen mikä on hyvä strategia ja vastavalmituneelle ensimmäisen työpaikan löytyminen on erittäin tärkeää, mutta silsi valtaosalle työttömistä jonkun 6-12 kk makoilu alkuun on houkutteleva vaihtoehto.

 

[ftr]

Asiasta on tilastoja ja työttömyyden keskimääräinen kesto on 50 viikkoa, mikä tarkoittaa sitä että kun kolmasosa työttömistä on pitkäaikaistyöttömiä, niin silloin mediaani on selvästi alle tuon. Olet oikeassa, että todennäköisyys löytää uutta työtä vaikuttaa siihen mikä on hyvä strategia ja vastavalmituneelle ensimmäisen työpaikan löytyminen on erittäin tärkeää, mutta silsi valtaosalle työttömistä jonkun 6-12 kk makoilu alkuun on houkutteleva vaihtoehto.

Kyllä ansiosidonnaisen porrastaminen olisi minunkin mielestä hyvä idea, jos se edes jotain potkisi aiemmin hakemaan töitä. Kunhan toin oman näkökulmani esille eli mielestäni monenkin ihmisen on järkevää pitkässä juoksussa ajateltuna mennä töihin samalla palkalla kuin mitä kotiin saa.

 

[Satunnainen]

Esimerkiksi Suomi käyttää tyttömyysturvaan työtöntä kohden 21 000 euroa kun Saksa käyttää 15 000 ja Ruotsi 13 000:

Olisi mielenkiintoista tietää, mitä nuo luvut ovat nykyään. Tuo juttuhan on vuodelta 2016, ja sen jälkeen ansiosidonnaisen maksimikestoa lyhennettiin 500 --> 400 päivää, mikä tuossa jutussakin mainitaan olevan tulossa.

 

[444]

Kyllä ansiosidonnaisen porrastaminen olisi minunkin mielestä hyvä idea, jos se edes jotain potkisi aiemmin hakemaan töitä. Kunhan toin oman näkökulmani esille eli mielestäni monenkin ihmisen on järkevää pitkässä juoksussa ajateltuna mennä töihin samalla palkalla kuin mitä kotiin saa.

Oman työttömyyteni kohdalla tein juuri näin. Tein hommia ”duunaripalkalla” sovitellun ansiosidonnaisen ehdoilla (eli oliko ensimmäisen 300€ tienestien jälkeen 50% kukkaroon, ja joku osa-aikaehto siinä myös oli), ja ihan vain siksi, etten jäänyt makoilemaan kotiin. Työskentely piti elämänrytmin sopivan aktiivisena. Tuolla palkalla ei huvittanut ihan liikaa tehdä hommia, joten pidin koko ajan kanavat auki uuden työpaikan etsimisessä. Uusi paikka löytyikin melko nopeasti, ja uskallan väittää, että pidempään olisi mennyt, mikäli en olisi tehnyt töitä samaan aikaan.
Toki tämä on vain yhden yksilön näkökulma asiaan, mutta uskoisin sen olevan ihan toimiva taktiikka monen muunkin kohdalla.

 

[Cobol]

Olisi mielenkiintoista tietää, mitä nuo luvut ovat nykyään. Tuo juttuhan on vuodelta 2016, ja sen jälkeen ansiosidonnaisen maksimikestoa lyhennettiin 500 --> 400 päivää, mikä tuossa jutussakin mainitaan olevan tulossa.

En pikahaulla löytänyt vastausta, mutta arvaan sen olevan suunnilleen samaa luokkaa. Kysehän on siitä, että mainituissa maissa työllistytään paljon nopeammin, koska resursseja osoitetaan työllistymiseen, ei työttömämä olemiseen.

 

[Satunnainen]

En pikahaulla löytänyt vastausta, mutta arvaan sen olevan suunnilleen samaa luokkaa. Kysehän on siitä, että mainituissa maissa työllistytään paljon nopeammin, koska resursseja osoitetaan työllistymiseen, ei työttömämä olemiseen.

Käsitin jutusta että tuo pätisi Tanskan ja Ruotsin kohdalla, kun taas Saksa olisi enemmän Suomen linjoilla. Saksassa sitten puolestaan lyhempi maksimi kesto ja matalampi taso. Ja tuon jälkeen siis Suomessakin lyhennetty maksimia. Mutta epäilemättä ollaan yli Saksan lukujen edelleen. Kiinnostaisi vain paljonko tuolla -20 % oli vaikutusta.

 

[Cobol]

Käsitin jutusta että tuo pätisi Tanskan ja Ruotsin kohdalla, kun taas Saksa olisi enemmän Suomen linjoilla. Saksassa sitten puolestaan lyhempi maksimi kesto ja matalampi taso. Ja tuon jälkeen siis Suomessakin lyhennetty maksimia. Mutta epäilemättä ollaan yli Saksan lukujen edelleen. Kiinnostaisi vain paljonko tuolla -20 % oli vaikutusta.

Käsitit aivan oikein. Siksi tein eron Saksan ja toisaalta Ruotsin ja Tanskan välillä.

 

[Vepa]

EK:n Häkämies perustelee, miksi VM:n pilleriä ei saisi vaieta kuoliaaksi: ”Kun eläkeputken rajaa on nostettu, eläköityminen on siirtynyt”

– Korostan hallituksen vastuuta tehdä päätöksiä budjettiriihessä. Ei enää löysiä tavoitteita, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies vetoaa Iltalehden haastattelussa pääministeri Sanna Marinin hallitukseen.

www.iltalehti.fi

Voisiko joku viisas tällä palstalla kertoa mistä syntyy 60.000 työpaikkaa eläkeputken poistamisen seurauksena. Olen yrittänyt etsiä vastausta mutta en ole löytänyt. Oman maalaisjärkeni mukaan olisi viisainta päästää kaikki halukkaat yli 60 vuotiaat eläkkeelle vaikka esim 1000 eur/kk. Näin saisimme nuorille kunnollisia työpaikkoja eikä mitään pätkätöitä. Liian moni nuori syrjäytyy, kun ei pääse töihin. Tästä ongelmasta on tulossa vielä tikittävä aikapommi.

 

[Eikka86]

EK:n Häkämies perustelee, miksi VM:n pilleriä ei saisi vaieta kuoliaaksi: ”Kun eläkeputken rajaa on nostettu, eläköityminen on siirtynyt”

– Korostan hallituksen vastuuta tehdä päätöksiä budjettiriihessä. Ei enää löysiä tavoitteita, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies vetoaa Iltalehden haastattelussa pääministeri Sanna Marinin hallitukseen.

www.iltalehti.fi

Tästä ongelmasta on tulossa vielä tikittävä aikapommi.

Ongelmana on pyramidihuijaus nimeltä eläkejärjestelmä, tuo kyseinen himmeli tappaa ostovoiman ja heikentää työllistämistä. Jo pelkästään tuosta syystä on paikallaan nostaa eläkeikää jo lähivuosina lähemmäksi 70v kuin 60v. Tuo on yksi keinopankin valikoimista ja todennäköisesti se mukavampi keino kuin nykyisten ja/tai tulevien eläkkeiden leikkaukset.

Tuo laskennallisuus todennäköisesti perustuu niihin olemassaoleviin työpaikkoihin joista ei henkilö poistu eläkkeelle. Muistelisin tästä jotain graafia jossain nähneeni mutta en juuri jaksa alkaa etsiä.

Käyttäjät @Cobol , @dana77 tai @Tuamas voinee valottaa asiaa tarkemmin ihan ulkomuistista. Muissa ketjuissa tästä on ollut puhetta jo joitain vuosia.

 

[dana77]

No jos nyt lähdetään ihan siitä, ettei kukaan ole sanonut, että työttömyysputken poistamisesta syntyisi 60 000 työpaikkaa. VMn esitys koostuu useammista toimista kuten ansiosidonnaisen porrastamisesta jolloin vaikutus on vain 30 000 työntekijää:

Valtiovarainministeriö esitteli työllisyystoimiaan: eläkeputki pois, ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan rukkaus

Valtiovarainministeriö kertoi, millä toimilla saataisiin 60 000 työpaikkaa.

www.is.fi

 

[teroz]

Ei synny suoraan ei, mutta eläkeputki on ristiriidassa työurien pidentämisen kanssa. Eläkeputken tullessa siihen pääsi 55 vuotiaat, tämä johti pitkälti siihen että aivan liian monet alkoivat viisikymppisenä haaveilla jo eläkkeen perään. Nythän ikäraja on toki korkeampi, mutta toisaalta myös tavoite siitä kuinka pitkään työuran pitäisi jatkua on myös pidentynyt reilusti ja tällöin pitää joka reunalta saada ihmiset ymmärtämään, että eläke ei ole näkyvissä ja minimoida takaportit.

Lisäksi putki on osin työnantajalle ”liian helppo” tapa toteuttaa vähennyksiä ja sekään ei välttämättä tue sitä, että käännettäisiin kaikki kivet työllisyyden eteen. Kuitenkin itse näen sillä paikan, ja jos ikärajaa vielä nostaa niin koko putki menettää oikeastaan merkityksensä.

Isolla kädellä pitäisi taklata kepin kanssa mieluummin nuorten eläkepapereiden perään.

 

[Vepa]

Kiitos vastauksista mutta en edelleenkään ymmärrä, mistä ne 30-60.000 työpaikkaa syntyvät. Ehkä sen takia olenkin vain pelkkä duunari enkä ekonomi.

 

[dana77]

Siinä mielessä ymmärrän jossain määrin kritiikin tällaisia näpräilyjä kohtaan, että kyllähän matalan työllisyysasteen syyt tiedetään mutta niihin ei haluta puuttua, vaan mietitään mieluummin toissijaisia keinoja.

Suomessa työn hintaa säädellään sopimalla siitä keskitysti parin toimijan kesken, eikä se muodostu kysynnän ja tarjonnan mukaan, jolloin se on usein väärin hinnoitelu.

EK ja AY ovat vielä vielä markkinalla asemassa, jossa heidän etunsa on rajoittaa kilpailua, mikä on sekä kansantaloudelta että kuluttajilta pois. Jos ajatus on vaikea uskoa, niin jääkiekkopalstalla on helppo ymmärtää miten sekä NHL:n että NHLPA:n kannattaa yhdessä työskennellä sen edestä, että liput ovat mahdollisimman kalliit. Ihan sama on muuallakin, joskin monissa muissa busineksissä kilpailua ei ole saatu rajoitettua yhtä tehokkaasti.

Samaten työllistämisen sivukulut ovat törkeän kalliit. Voitaisiin ajatella, että on suoraa seurausta korkeasta veroasteesta ja siihen ei haluta koskea, koska NL-seuran pitää saada miljoonansa verovaroista.

Tiedossa myös on, että Suomessa ikäihmisten palkkaaminen sisältää isompia taloudellisia riskejä kuin nuorempien palkkaaminen, koska työnantajat maksavat kustannukset jos työntekijä jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Systeemi jossa sekä työntekijä että työnantaja voittavat kun työntekijä saadaan etukäteen eläkkeelle kun valtio maksaa viulut, ei voi olla järkevä systeemi.

 

[Vepa]

Siinä mielessä ymmärrän jossain määrin kritiikin tällaisia näpräilyjä kohtaan, että kyllähän matalan työllisyysasteen syyt tiedetään mutta niihin ei haluta puuttua, vaan mietitään mieluummin toissijaisia keinoja.

Suomessa työn hintaa säädellään sopimalla siitä keskitysti parin toimijan kesken, eikä se muodostu kysynnän ja tarjonnan mukaan, jolloin se on usein väärin hinnoitelu.

EK ja AY ovat vielä vielä markkinalla asemassa, jossa heidän etunsa on rajoittaa kilpailua, mikä on sekä kansantaloudelta että kuluttajilta pois. Jos ajatus on vaikea uskoa, niin jääkiekkopalstalla on helppo ymmärtää miten sekä NHL:n että NHLPA:n kannattaa yhdessä työskennellä sen edestä, että liput ovat mahdollisimman kalliit. Ihan sama on muuallakin, joskin monissa muissa busineksissä kilpailua ei ole saatu rajoitettua yhtä tehokkaasti.

Samaten työllistämisen sivukulut ovat törkeän kalliit. Voitaisiin ajatella, että on suoraa seurausta korkeasta veroasteesta ja siihen ei haluta koskea, koska NL-seuran pitää saada miljoonansa verovaroista.

Tiedossa myös on, että Suomessa ikäihmisten palkkaaminen sisältää isompia taloudellisia riskejä kuin nuorempien palkkaaminen, koska työnantajat maksavat kustannukset jos työntekijä jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Systeemi jossa sekä työntekijä että työnantaja voittavat kun työntekijä saadaan etukäteen eläkkeelle kun valtio maksaa viulut, ei voi olla järkevä systeemi.

Tästäkään kommentista en löydä vastausta kysymykseeni.

 

[dana77]

Tästäkään kommentista en löydä vastausta kysymykseeni.

Ehkä sinun kannattaa lukea VM:n mietintö

https://vm.fi/documents/10623/17688657/Muistio+ty%C3%B6llisyyspaketista.pdf/0d06bb45-3174-155b-4155-75c8e8a670e6/Muistio+ty%C3%B6llisyyspaketista.pdf?t=1597406184092

Esim tuosta:
" Suomessa on nykyisin käytössä useita ikääntyneitä koskevia erityissäädöksiä, jotka heikentävät työnhaun kannustimia ja näkyvät myös irtisanomisissa. Esimerkiksi työttömyysturvan lisäpäivillä (ns. eläkeputki) on useiden tutkimusten mukaan työllisyyttä heikentävä vaikutus ja aiempina vuosina toteutettuja eläkeputken alaikärajan nostoja on seurannut positiivinen vaikutus ikärajan alle jäävien ikääntyneiden työttömien uudelleentyöllistymistodennäköisyyteen (kuvio 1). Kuviosta voidaan nähdä, että kun 56-vuotiaat eivät enää olleet oikeutettuja työttömyysturvan lisäpäiviin, nousi kyseisen ikäluokan uudelleentyöllistymistodennäköisyys lähelle nuorempia työttömiä. Ilmiö toistuu 57-vuotiailla ikärajan noustessa. "

Suomessa ei ole koskaan ollut sellaista tilannetta, että maassa ei olisi avoimia työpaikkoja. Lisäksi siitäkin on jonkinlaista näyttöä, että (työn) tarjonta lisää kysyntää.

 

[Cobol]

Kyse on siitä, että nuo 30 000 tms työpaikkaa eivät synny hetkessä, vuodessa tai parissakaan. Kuten artikkelissa todetaan, aiemmat ikärajojen nostot ovat pitäneet ihmisiä pitempään työssä, mutta eivät ole estäneet nuorten pääsyä työmarkkinoille. Seurauksena on vuosien saatossa pieni lisä työllisyyteen, kun tarkastelujakso on luokkaa 5-10 vuotta tai enemmän.

tagi @Vepa

 

[Vepa]

Kyse on siitä, että nuo 30 000 tms työpaikkaa eivät synny hetkessä, vuodessa tai parissakaan. Kuten artikkelissa todetaan, aiemmat ikärajojen nostot ovat pitäneet ihmisiä pitempään työssä, mutta eivät ole estäneet nuorten pääsyä työmarkkinoille. Seurauksena on vuosien saatossa pieni lisä työllisyyteen, kun tarkastelujakso on luokkaa 5-10 vuotta tai enemmän.

tagi @Vepa

Eli jos yli 60 vuotias työtön onnistuu saamaan työpaikan niin ehkä 5 vuoden päästä on syntynyt 1 tai jopa 2 uutta työpaikkaa? No nyt alan ymmärtämään.

 

[Eikka86]

Eli jos yli 60 vuotias työtön onnistuu saamaan työpaikan niin ehkä 5 vuoden päästä on syntynyt 1 tai jopa 2 uutta työpaikkaa? No nyt alan ymmärtämään.

Ei vaan ettei ne (nyt) vuonna 1961 syntyneet irtisanoudu ja jää liiton päiville siihen eläkkeeseen asti. Eläkeiän nostossa melko oleellista on niiden liki eläkeikäisten pitäminen töissä.

 

[Cobol]

Eli jos yli 60 vuotias työtön onnistuu saamaan työpaikan niin ehkä 5 vuoden päästä on syntynyt 1 tai jopa 2 uutta työpaikkaa? No nyt alan ymmärtämään.

Mulla ei ole mainittua tutkimustulosta. Mutta se tarkoittaa tiivistetysti kaiketi sitä, että kun ei pääse eläkeputkeen, ihminen on joko työssä tai työtön. Tällöin ko. ryhmästä joku prosentti jatkaa työssä. Samaan aikaan nuoria tulee työmarkkinoille vuosittain sisään entiseen tapaan (ellei tästä riippumattomat tekijät muutu). Tällöin työssä on enemmän väkeä kuin putken aikana.

Siihen en ota kantaa, kuinka suuri reaaliluku on.

e: @Eikka86 avasi asiaa yllä.

 

[Vepa]

En jaksa enää jankata asiasta. Sovitaan sitten niin että eläkeputken poistaminen ja ansiosidonnaisen porrastaminen lisää työllisyyttä 60.000 uudella työpaikalla n.10 vuoden periodilla.

 

[Styge]

Toisaalta tällaisen uudistuksen yhteydessä pitäisi sitten päästää ne työkyvyttömät kortistosta jo eläkkeelle. Myös työn luonne muuttuu ja entistä enemmän opiskelupaikkoja pitäisi saada aloille, missä työntekijöistä ja osaajille on kysyntää. Turhempaa ei kai ole, kuin jättää nuoret pitämään välivuotta, kun tänä vuonna ei opiskeluihin päässyt. Tästä hyvänä esimerkkinä se avoimen kurssit parhailla arvoisanoilla opiskellut logopedian opiskelija. Puheterapeuttejakaan ei liikaa ole. Mutta ehkä se hyvä kaupan kassa on vuoden.

 

[Artyukhin]

Ongelmana on pyramidihuijaus nimeltä eläkejärjestelmä, tuo kyseinen himmeli tappaa ostovoiman ja heikentää työllistämistä. Jo pelkästään tuosta syystä on paikallaan nostaa eläkeikää jo lähivuosina lähemmäksi 70v kuin 60v. Tuo on yksi keinopankin valikoimista ja todennäköisesti se mukavampi keino kuin nykyisten ja/tai tulevien eläkkeiden leikkaukset.

Tuo laskennallisuus todennäköisesti perustuu niihin olemassaoleviin työpaikkoihin joista ei henkilö poistu eläkkeelle. Muistelisin tästä jotain graafia jossain nähneeni mutta en juuri jaksa alkaa etsiä.

Käyttäjät @Cobol , @dana77 tai @Tuamas voinee valottaa asiaa tarkemmin ihan ulkomuistista. Muissa ketjuissa tästä on ollut puhetta jo joitain vuosia.

Eikös tuo eläkeike ole jo nuorilla 69v? Ja varmistuu varma silloin kun täyttää 60v elikkä nousee vielä nuorille ja paljon.