Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[BigRedCat]

Naapuriketjussa jo joku kävi vakuutusehdot läpi ja nämä epidemiat on rajattu ulkopuolelle, joten tämä logiikka ei kanna. Eipä silti, jos nyt nähdään miljardien eurojen vahingot, niin ei mikään vakuutusyhtiö niitä kestäisikään. Sen takia force major -ehdot yleensäkin on keksitty.

Eikö tämä hieman riipu vakuutuksesta ja kenties yhtiöstä? Ainakin OP-Pohjolan edustaja sanoo suoraan epidemiakeskeytysturvan korvaavan jos esim. hotelli määrätään suljettavaksi koronaviruksen takia.

Korvaako vakuutus koronan aiheuttamia vahinkoja? Lue tästä jutusta keskeytys- ja epidemiavakuutusten tärkeimmät kohdat

Vakuutukset eivät korvaa yritykselle sitä, jos asiakkaat katoavat koronaviruksen aiheuttaman pelon vuoksi tai jos koko maan ravintolat suljetaan. Mitä keskeytysvakuutukset ja epidemiavakuutukset yleensä korvaavat?

www.yrittajat.fi

1. Sitä ei vakuutus valitettavasti korvaa, jos asiakkaat katoavat ja kassa tyhjenee. Tämä on poikkeustilanne. Epidemiakeskeytysturva korvaa, jos viranomainen päättää, että esimerkiksi hotelli on laitettava kiinni koronaviruksen vuoksi.

Korvauksia saa myös siitä, jos pitää desinfioida tai hävittää jotakin ja tilalle pitää hankkia uutta tavaraa.


Mikäli ravintoloiden sulkemisista ei vakuutusyhtiöille ongelmia koidu, tämähän on vain hyvä asia. Sitäkään estettä ei siis ole, ja mikäli tukea tarvitaan, sen voi kohdistaa suoraan ravintoloitsijoille ja työntekijöille.

 

[dana77]

Eikö tämä hieman riipu vakuutuksesta ja kenties yhtiöstä? Ainakin OP-Pohjolan edustaja sanoo suoraan epidemiakeskeytysturvan korvaavan jos esim. hotelli määrätään suljettavaksi koronaviruksen takia.

Varmasti riippuu, mutta usein nuo ehdot ovat pääpiirteiltään samanlaiset. Henkilö (ilmeiseti yrittäjä) siis kävi omat vakuutuksensa, ei kaikkien tarjoajien valikoimaa.

Googlen mukaan OP:lla on Yritysykkönen ja erillinen epidemia-vakuutus, josta nuo korvataan, mutta minulla ei ole faktaa miten yleinen tuo Yritysykkönen on. Arvaus on että kuinka monella erillinen vakuutus on. Tai siis ei ole.
"Yritysykkösen epidemiakeskeytysturvasta ja erillisestä epidemiakeskeytysvakuutuksesta korvataan liiketoiminnan keskeytymisen aiheuttama vahinko, joka on suoranainen seuraus tällaisesta viranomaisen määräyksestä. "

 

[BigRedCat]

Mahdoton tilanne tuo vakuutusyhtiöille: jos keskeytysvakuutus olisi hinnoiteltu koko maan mukaan, olisi sen hinnaksi tullut jotain järjetöntä.

Toisaalta taas yrittäjillä, ainakin velan omaavilla, on pakko olla vakuutukset.

Ei kai kotivakuutuksen hintaakaan voi nostaa 100 000/vuodessa sillä olettamalla, että tsunami tai meteori tuhoaisi 500 000 kotia kerralla.

Jos joku myisi vakuutusta nimenomaista tilannetta varten ja sen sattuessa nostaisi kädet pystyyn todeten että "eihän meillä ole varaa", etenkin mikäli koko ajan on ollut varaa maksaa muhkeita bonuksia ja osinkoja, tulisi tuollaisen bisneksen takana olevat laittaa vankilaan sen sijaan että heidän huijauksensa rahoitettaisiin veronmaksajien toimesta. Yleensähän nuo ovatkin rajattu vakuutusehdoissa ulos, jolloin ongelmaa ei tuolta osin synny.

Mutta jos tavallasi toimittaisiin, niin menisikö OP-Pohjola esimerkiksi nurin? 38% suomalaisista menettäisi säästönsä, 35% Suomen asuntolainoista erääntyisi välittömästi.

Vakuutusyhtiöiden osakkeita muuten omistavat monet eläkeyhtiöt.

Saataisiin työeläkkeetkin lopetettua.

Lopullinen niskalaukaus Suomen taloudelle...

Talletussuoja turvaa säästöt 50000€ asti eli jo sen osalta väitteesi on aivan liioteltu. Ei kai asuntolainatkaan tuolloin mitään erääntyisi vaan OP-Pohjola konkurssissa sitten myisi ne eteenpäin. Kuten myös totesin, valtio voisi ottaa vastuita kontolleen mutta tavalla joka ei ruoki moraalikatoa ja rent-seeking-käyttäytymistä.

Tietysti käytit ääriesimerkkiä muutenkin, OP-Pohjola lienee se parhaiten varautunut toimija. Mutta yleisesti puhuen lyhytnäköisen "pragmatismin" sijaan tulisi pyrkiä mm. finanssikriisin hoidon seurauksena vääristyneiden instentiivien korjaukseen jolloin finanssisektorin vastuullisuus lisääntyisi. Nythän siellä voidaan pitää koko kansantaloutta panttivankina. Riski ja tuotto kulkevat reilussa markkinataloudessa käsi kädessä, eikä silloin voi olla niin että kokonainen sektori nauttii vivutettua tuottoa ja ulkoistaa riskin veronmaksajille.

 

[eriatarka]

Jos yrittäjää uhkaa konkurssi, niin ainahan voi mennä Susanna Kosken kanssa metsään poimimaan marjoja ja samalla muistella, kuinka oli aktiivimallin aikaan mukavaa vittuilla työttömille.

 

[Sistis]

Talletussuoja turvaa säästöt 50000€ asti eli jo sen osalta väitteesi on aivan liioteltu. Ei kai asuntolainatkaan tuolloin mitään erääntyisi vaan OP-Pohjola konkurssissa sitten myisi ne eteenpäin.

Jep. Ja talletussuoja on itse asiassa 100 000€.

 

[BigRedCat]

Jep. Ja talletussuoja on itse asiassa 100 000€.

No niinhän se onkin, kiitos korjauksesta! Noussut sitten finanssikriisin parikin kertaa, viimeisenä tosiaan tuo tuplaantuminen viidestäkympistä sataan.

 

[BigRedCat]

Ei finanssikriisin jälkeen EU:ssa esimerkiksi tehty mitään keynesiläistä elvytyspolitiikkaa vaan maksettiin julkisella rahalla pankkien velat pois ja sen jälkeen alettiin pumppaamaan helvetisti rahaa rahoitusmarkkinoille luottaen siihen, että kyllä ne siellä järkevästi ohjautuvat käyttöön. No eivät vittu välttämättä ohjaudu, saattaisi joku kuuluisa suomalainen koomikko sanoa.

En ole eri mieltä siitä, että klassinen liberalismi ei sovi ideologiana erityisen hyvin EKP:n toimien määrittelemiseen finanssikriisin jälkeen. Pointtini oli lähinnä siinä, ettei klassisesta liberalismista ole välttämättä johdettavissa mitään inhimillisesti kestäviä ratkaisuja syntyneen tilanteen (jonka taustalla oli siis edelleen mielestäni isosti liberalistista talouspolitiikkaa) korjaamiseksi. Kun järjestelmä on kuitenkin rakennettu pitkälti vain hintavakauden ylläpitämiseksi ja sisältää kaikenlaisia velkaantuneisuusehtoja yms., on työkalupaketti vähän kuin Bilteman halpishyllyltä ostettu.

Summasummarum -> "klassisen liberalismin" (ei tämäkään termi mielestäni kovin helposti määriteltävissä ole!) soveltaminen talouspolitiikassa voi johtaa nähtyyn reaalipolitiikkaan, joka ei klassisen liberalismin määritelmää tietenkään paskan osuttua tuulettimeen enää täytä.

Palaan vielä tähän aiheeseen lyhyesti. Jos taloustieteessä on jokin klassista liberalismia edustava tai siihen pohjaava koulukunta, se on itävaltalainen. Ei todellakaan uusklassinen tai uuskeynesiläinen. Myös Hayek edusti itävaltalaista koulukuntaa. Itävaltalaisen koulukunnan ilosanomaa levittävä Mises-instituutti julkaisi 2008 esim tällaista tekstiä:

Don't Bail Them Out | Mises Institute

It was the singular achievement of Murray Rothbard's America's Great Depression to have demonstrated that the Great Depression was a crisis manufactured and

mises.org

Esim. Hayek ei olisi ikimaailmassa kannattanut mitään valtavia bailouteja. Edelleen, onpa mitä mieltä hyvänsä klassisesta liberalismista, on aivan puhdasta valehtelua tai olkiukkoilua yrittää millään tavalla väittää sen olevan nähdyn politiikan takana. Se on suurinpiirtein sama kuin väittää että kommunistit kannattavat terveydenhuollon yksityistämistä. Tässä asia varsin hyvin kiteytettynä:

Austrian business cycle theory - Wikipedia

en.wikipedia.org

"Austrian business cycle theory does not argue that fiscal restraint or "austerity" will necessarily increase economic growth or result in immediate recovery.[9] Rather, they argue that the alternatives (generally involving central government bailing out of banks and companies and individuals favoured by the government of the day) will make eventual recovery more difficult and unbalanced. All attempts by central governments to prop up asset prices, bail out insolvent banks, or "stimulate" the economy with deficit spending will only make the misallocations and malinvestments more acute and the economic distortions more pronounced, prolonging the depression and adjustment necessary to return to stable growth, especially if those stimulus measures substantially increase government debt and the long term debt load of the economy.[9] "

Tässä jälleen yksi osoitus siitä miksi suurin osa "uusliberalismi"-puheista, etenkin kun termi samaistetaan klassiseen liberalismiin, ovat naurettavuuden tuolla puolen tarkoitushakuisuudessaan.

 

[BigRedCat]

Juttu koskee pääosin Yhdysvaltoja mutta on varsin universaali logiikaltaan. Allekirjoitan alusta loppuun. Ping @mjr .

Corporate Socialism: The Government is Bailing Out Investors & Managers Not You

(With Mark Spitznagel)

medium.com

"The bailouts of 2008–9 saved the banks (but mostly the bankers), thanks to the execution by then-treasury secretary Timothy Geithner who fought for bank executives against both Congress and some other members of the Obama administration. Bankers who lost more money than ever earned in the history of banking, received the largest bonus pool in the history of banking less than two years later, in 2010.
...
That was a blatant case of corporate socialism and a reward to an industry whose managers are stopped out by the taxpayer. The asymmetry (moral hazard) and what we call optionality for the bankers can be expressed as follows: heads and the bankers win, tails and the taxpayer loses. Furthermore, this does not count the policy of quantitative easing that went to inflate asset values and increased inequality by benefiting the super rich.
...
We should learn from the Geithner episode that bailing out individuals based on their needs is not the same as bailing out corporations based on our need for them.
Saving an airline, therefore, should not equate to subsidizing their shareholders and highly compensated managers and promote additional moral hazard in society. "

 

[dana77]

Olen tästä asiasta tänään jutellut muillakin alustoilla kuin Jatkoajassa, mutta minun on vaikea uskoa, että olisin ainoa joka näkee tämän logiikan ontuvuuden. Tässäkin ketjussa on paljon kritiikkiä etelä-euroopan maiden heikosta taloudenpidosta ja alijäämästä. Joo, onhan se aiheellista, mutta miten helvetissä nämä samat kritisoivat tahot eivät ole ihan helvetin huolissaan Suomen omasta tilanteesta? Täällä on rakenteellista korruptiota, valtavasti tukiaisten (kuten maataloustuki) aiheuttamaa tehottomuutta aiheuttavasta tukihimmelistä, pöhöttynyttä itseään ruokkivaa julkkissektorista ja tämä ei kiinnosta äänestäjistä kuin murto-osaa, mutta sitten jonkun ihan muun maan kohdalla kyseessä on valtava ongelma?

Mitä jos ihan itse siivottaisiin oma julkinen sektorimme kuntoon? Se on kuitenkin meidän kannalta sata kertaa isompi ja tärkeämpi asia ja ennenkaikkea siihen meidän satakertaa helpompi vaikuttaa.

 

[Jymäkkä]

Olen tästä asiasta tänään jutellut muillakin alustoilla kuin Jatkoajassa, mutta minun on vaikea uskoa, että olisin ainoa joka näkee tämän logiikan ontuvuuden. Tässäkin ketjussa on paljon kritiikkiä etelä-euroopan maiden heikosta taloudenpidosta ja alijäämästä. Joo, onhan se aiheellista, mutta miten helvetissä nämä samat kritisoivat tahot eivät ole ihan helvetin huolissaan Suomen omasta tilanteesta? Täällä on rakenteellista korruptiota, valtavasti tukiaisten (kuten maataloustuki) aiheuttamaa tehottomuutta aiheuttavasta tukihimmelistä, pöhöttynyttä itseään ruokkivasta julkkissektorista ja tämä ei kiinnosta äänestäjistä kuin murto-osaa, mutta sitten jonkun ihan muun ongelman kohdalla kyseessä on valtava ongelma?

Mitä jos ihan itse siivottaisiin oma julkinen sektorimme kuntoon? Se on kuitenkin meidän kannalta sata kertaa isompi ja tärkeämpi asia ja ennenkaikkea siihen meidän satakertaa helpompi vaikuttaa.

Julkisen sektorin työntekijämäärän suhteellinen osuus ollut laskussa 90- luvun lamasta lähtien, samoin osuus BKT:sta. Finanssikriisin kohdalla näkyy piikki ylös molemmissa, mutta suunta sittemmin kääntynyt taas. Tällä hetkellä tietysti koronan takia luultavasti taas piikki ylös. Sen takia en ihan osta tuota itseään ruokkivaa kasvua.

Lisäksi sosiaalimenot on se suurin menoerä(mm. eläkkeet), ja tämä myös ainoa kovassa kasvussa oleva julkisen osa. Ja tämä ongelmahan ei poistu millään muotoa vain julkisia palveluita siivoamalla ja tehostamalla, vaan koskee ihan koko kansakuntaa.

Ehkä näin tarkoititkin, välillä vain epäselvyyttä siitä, mitä kukin tarkoittaa julkisesta sektorista puhuessaan.

 

[Cobol]

Yksi kuva kertoo paljon:

Julkiset menot

Mihin verot käytetään? Julkiset menot tehtävittäin. Julkisten menojen kehitys Suomessa. Julkisten menojen taso eri maissa. Julkinen sektori suhteessa BKT. Veroeurojen käyttö.

www.veronmaksajat.fi

 

[Cobol]

Ja tämä Lepomäen kirjoitus vielä enemmän:

Elina Lepomäki: Kulutuksen ylläpito valtion rahalla ei auta | Verkkouutiset

Kokoomuksen kansanedustajan mukaan Suomen ongelmat ovat rakenteellisia.

www.verkkouutiset.fi

Elina Lepomäki helmikuussa 2020 ennen koronatoimia:

"Tämän hallituskauden lopussa ylitetään 60 prosentin velkaraja ja matka jatkuu samaan suuntaan (80 prosenttia ylittyy 15 vuoden sisään), vaikkei (pääministeri Sanna) Marinin (sd.) hallituksen kulutusjuhlan jälkeen tehtäisi enää ainuttakaan uutta menolisäystä".

Tarvitaan ja olisi tarvittu jo rakenneuudistus kestävyysvajeen ja monen muun ison asian takia.

 

[Jymäkkä]

Yksi kuva kertoo paljon:

Julkiset menot

Mihin verot käytetään? Julkiset menot tehtävittäin. Julkisten menojen kehitys Suomessa. Julkisten menojen taso eri maissa. Julkinen sektori suhteessa BKT. Veroeurojen käyttö.

www.veronmaksajat.fi

Tuo kyllä kertoo, että julkiset menot ovat Suomessa korkeat, ja nimenomaan huonoa on se, että ollaan piikissä pohjoismaihin nähden.

Tässä tilastointitavassa toki muistettava, että julkinen ei siis vie tuota noin 60 % rahoista, vaan noin 25%.

 

[Kalikka]

Kyllä, Suomessa on isot verot ja isot veromenot. Se toimii johonkin asti tosi hyvin, jos tavoitteena on mahdollisimman tasa-arvoinen oikeusvaltio ja hyvinvointivaltio. Suomen haaste tässä on toisaalta se, että kaikki maksaa todella paljon. Se tarkoittaa myös sitä, että se on viennin kannalta ongelmallista, koska myös valtio- tai yritystasolla yleensä ostetaan mieluummin halvinta.

Jos EU:ssa on huonommin talouttaan pitäviä valtioita, joissa on pienet verot ja heidän verojaan aletaan korjailemaan suomalaisten rahoilla, tarkoittaa se sitä, että Suomessa joudutaan veroja nostamaan entisestään. Ja sen jälkeen Suomi on entistä kalliimpi. Sen jälkeen vaikka ne italialaiset ostavat entistä todennäköisemmin tuontituotteensakin jostain muualta kuin Suomesta. Ja pystyvät pitämään omat veronsa matalampana. Tämä ei ole oikein toimiva yhtälö Suomen kannalta, mutta se on toimiva yhtälö esim. Italian kannalta. Vaihtokauppana olisi mukava saada muutakin kuin "poliittista arvoa". Ihan konkreettisia sopimuksia, vaikkapa Patrialle.

 

[Cobol]

Tuo kyllä kertoo, että julkiset menot ovat Suomessa korkeat, ja nimenomaan huonoa on se, että ollaan piikissä pohjoismaihin nähden.

Tässä tilastointitavassa toki muistettava, että julkinen ei siis vie tuota noin 60 % rahoista, vaan noin 25%.

Menot ovat korkeat, ja lisäksi talouden arviointineuvostokin on huolissaan kestävyysvajeesta. En usko, että kaikki ymmärtävät, mistä on kysymys ja miten se vaikuttaa tulevaisuudessa. Nykyinen hallitus kyllä ymmärtää, mutta ei tee ideologisista syistä asialle mitään.

Jos jostain, tällaisesta politiikasta tulisi kaikkien olla huolissaan.

 

[dana77]

Julkisen sektorin työntekijämäärän suhteellinen osuus ollut laskussa 90- luvun lamasta lähtien, samoin osuus BKT:sta. Finanssikriisin kohdalla näkyy piikki ylös molemmissa, mutta suunta sittemmin kääntynyt taas. Tällä hetkellä tietysti koronan takia luultavasti taas piikki ylös. Sen takia en ihan osta tuota itseään ruokkivaa kasvua.

En itseään ruokkivalla tarkoittanut niinkään sitä, että se kasvaisi ekspotentiaalisesti tai muutenkaan, vaan että työntekijämäärä on sellainen, että se jo itsestään ohjaa päätöksentekoa väärin.

Tässä esitetyt ajatukset ovat osittain lähtöisin Heikki Pursiaiselta, mutta toimivat esimerkkeinä:
-Kun sotea lähdettiin tekemään, niin lähtökohtana pitäisi olla puhtaasti se että miten saadaan tuettua suomalaisille laadukkaasti sosiaali ja terveyspalveluita tehokkaasti. Koska tämä pöhöttyneen julkkissektorin luvattu maa, niin tavoitteisin ui työntekijöiden toivomia asioita. Se on kiva jos toteutus onnistuu niin, että työntekijät ovat mielissään niistä, mutta eihän nyt työntekijät ole tässä mikään tavoitteita ohjaava stakeholder.
-Valtio ja kaupungit omistavat ihan järkyttävän määrän yrityksiä ja organisaatioita, mitkä eivät millään tavalla ole välttämättömiä. Tämä lisää valtion työntekijöiden määrää tuhansilla ja tuhansilla. Tuolla on joukossa tarpeellisiakin tai ainakin sellaisia jotka ovat perusteltavissa, mutta miksi helvetissä valtio omistaa kaivostoimintaa, turveteollisuutta, catering-palveluita, vuokra-asuntofirmaa ja kaupungit tähän päälle jazz-yhtyettä sun muuta:

Luettelo Suomen valtionyhtiöistä – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Näitä vaan on eikä kukaan näe asiaa ongelmana kun siihen on totuttu.
-suuri työntekijämäärä on poliittisesti aivan liian suuri painoarvoltaan ja estää järkeviä päätöksiä. Kuntia ei saada yhdistettyä ja toimintoja järkeistettyä kun lobbarit ovat liian vahvoja. Asiasta on tutkimuksiakin, että mitä enemmän kunnallisvaltuustoissa on kunnan työntekijöitä, niin sitä enemmän kyseisen kunnan talous menee päin persettä.

Tuo on itsensä ruokkimista.

 

[Jymäkkä]

En siiis sinällään kiistä isoja menoja, mutta tuollaista taikinamaista kasvua ei oikeasti ole havaittavissa. Lisäksi tosiaan tuo sosiaalipuoli eläkkeineen vie julkisen rahoista noin 50 %, ei siellä hallinnossa(mikä monesti nostetaan esiin) ole sellaista kultakaivosta, jota perkaamalla kaikki ratkeaa. Vaikka kuinka yhdisteltäisiin kuntia ja muodostettaisiin isompia kokonaisuuksia, niin tavalla tai toisella ne kaikki alueet on edelleen hallinnoitava ja palvelut jotenkin järjestettävä ympäri Suomen.

Kuvissa vielä tuon menojen suhde BKT:hen kehitys kokonaisuudessaan ja aloittain, sekä sitten tuo julkisen sektorin osuus BKT:sta ja julkisen työntekijöiden osuus työssäkäyvistä.
Julkiset kokonaismenot
ja nuo kaksi muuta löytyy tästä Ylen jutusta(tässä avataan tuon menojen suhde BKT:hen tilaston harhaanjohtavuutta, jos ei ymmärretä mistä puhutaan)
Suomen julkisen talouden kokoa liioitellaan herkästi: oikea koko on lähempänä 20:tä prosenttia, ei 60:tä

EDIT: Kuvaajat nyt linkkien takana

 

[Walrus21]

Olen tästä asiasta tänään jutellut muillakin alustoilla kuin Jatkoajassa, mutta minun on vaikea uskoa, että olisin ainoa joka näkee tämän logiikan ontuvuuden. Tässäkin ketjussa on paljon kritiikkiä etelä-euroopan maiden heikosta taloudenpidosta ja alijäämästä. Joo, onhan se aiheellista, mutta miten helvetissä nämä samat kritisoivat tahot eivät ole ihan helvetin huolissaan Suomen omasta tilanteesta?

Luultavasti siitä syystä, että tuollainen "etelän vetelät ja pohjoisen kurinalaiset" -stereotypia ruokkii kansallista eetosta sekä vastakkainasettelua. Sitä paitsi, kun puhutaan monimutkaisista asioista kansan kielellä, saadaan ihmiset kiinnostumaan aiheesta. Aika tylsäähän se olisi käydä asiapitoista keskustelua, johon vaaditaan laajaa perehtyneisyyttä. Tunteista voi aina puhua, ja 1000 000 000 kuulostaa isolta luvulta, kuten Hjallis meitä valisti Twitterissä.

Täällä on rakenteellista korruptiota, valtavasti tukiaisten (kuten maataloustuki) aiheuttamaa tehottomuutta aiheuttavasta tukihimmelistä, pöhöttynyttä itseään ruokkivaa julkkissektorista ja tämä ei kiinnosta äänestäjistä kuin murto-osaa, mutta sitten jonkun ihan muun maan kohdalla kyseessä on valtava ongelma?

Mitä jos ihan itse siivottaisiin oma julkinen sektorimme kuntoon? Se on kuitenkin meidän kannalta sata kertaa isompi ja tärkeämpi asia ja ennenkaikkea siihen meidän satakertaa helpompi vaikuttaa.

Suomessa on verrattain vähän korruptiota ja erilaista kähmintää. Toki sitä on.

Julkisen sektorin ongelma on pitkän aikavälin rahoitusvaje, eli se, että talous ei rullaa entiseen tapaan. Sitä voi ja pitää kritisoida. Harmi vaan, että näillä itseoppineilla EU-kriitikoilla ei ole kerrassaan mitään tarjottavaa tilalle.

Kuten Soininvaara toi hyvin esille, laaja finanssikriisi voi olla Suomelle sadoissa miljardeissa luettava tappio. Sen eteen ei ilmeisesti (perussuomalaisten mielestä) tarvitse tehdä mitään, koska eurostoliitto ja tulonsiirtounioni paha, kansallisvaltio hyvä. Sen sijaan 200 miljoonan vuosittaisia lisäkustannuksia huudetaan kuin maailmanloppua.

Kenties tässä onkin syy, miksi Suomen kurssi on viime vuodet osoittanut alaspäin. Maassamme on ilmeisen suuri vastustus kaikelle sille, mikä voisi pelastaa kurssin; maahanmuutto ei kelpaa, syvempi intregraatio ei kelpaa, työmarkkinareformit ei kelpaa, kaupungistuminen ei kelpaa.

Tokikaan tilanne ei ole katastrofaalinen. Suomessa on melko ennustettava toimintaympäristö, hyvä hallinto ja koulutukseen sekä osaamiseen liittyvää tarjontaa. Suurimpana ongelma pidän kuitenkin sitä, että yhteiskunta ei vaikuta kovin muuntautumiskykyiseltä. Meillä on ihanteita, jotka kuuluisivat museoon. Tämä tulee hyvin esiin missä tahansa työmarkkina- tai asumiskeskustelussa.

 

[steierwrass]

Ja tämä Lepomäen kirjoitus vielä enemmän:

Elina Lepomäki: Kulutuksen ylläpito valtion rahalla ei auta | Verkkouutiset

Kokoomuksen kansanedustajan mukaan Suomen ongelmat ovat rakenteellisia.

www.verkkouutiset.fi

Elina Lepomäki helmikuussa 2020 ennen koronatoimia:

"Tämän hallituskauden lopussa ylitetään 60 prosentin velkaraja ja matka jatkuu samaan suuntaan (80 prosenttia ylittyy 15 vuoden sisään), vaikkei (pääministeri Sanna) Marinin (sd.) hallituksen kulutusjuhlan jälkeen tehtäisi enää ainuttakaan uutta menolisäystä".

Tarvitaan ja olisi tarvittu jo rakenneuudistus kestävyysvajeen ja monen muun ison asian takia.

Paras tapa korjata näitä asioita olisi panostaa hetki enemmän ja siten saada ne laskuun. Tuolla hetken panostuksella voisi ensinnäkin korjata huonoja toimintatapoja, mutta lisäksi esimerkiksi panostus terveydenhoitoon olisi säästöä pidemmän päälle. Sen ainoa yhden vaalikauden näkymä on kuitenkin vain lisäkulutus. Nämä ovat toimia, joita on melko vaikeaa tai jopa mahdotonta tehdä nykyisessä poliittisessa ympäristössä. Monia asioita on vaikea korjata panostamatta niihin hetken enemmän. Toki sellaisiakin on, mutta säästämisen kannalta ne ovat sitten usein myös säästöä asioista ihmisten elämässä, mistä ei haluta säästää.

 

[Jymäkkä]

En itseään ruokkivalla tarkoittanut niinkään sitä, että se kasvaisi ekspotentiaalisesti tai muutenkaan, vaan että se tuo työntekijämäärä on sellainen että se jo itsestään ohjaa päätöksentekoa väärin.

Tässä esitetyt ajatukset ovat osittain lähtöisin Heikki Pursiaiselta, mutta toimivat esimerkkeinä:
-Kun sotea lähdettiin tekemään, niin lähtökohtana pitäisi olla puhtaasti se että miten saadaan tuettua suomalaisille laadukkaasti sosiaali ja terveyspalveluita tehokkaasti. Koska tämä pöhöttyneen julkkissektorin luvattu maa, niin tavoitteisin ui työntekijöiden toivomia asioita. Se on kiva jos toteutus onnistuu niin, että työntekijät ovat mielissään niistä, mutta eihän nyt työntekijät ole tässä mikään tavoitteita ohjaava stakeholder.
-Valtio ja kaupungit omistavat ihan järkyttävän määrän yrityksiä ja organisaatioita, mitkä eivät millään tavalla ole välttämättömiä. Tämä lisää valtion työntekijöiden määrää tuhansilla ja tuhansilla. Tuolla on joukossa tarpeellisiakin tai ainakin sellaisia jotka ovat perusteltavissa, mutta miksi helvetissä valtio omistaa kaivostoimintaa, turveteollisuutta, catering-palveluita, vuokra-asuntofirmaa ja kaupungit tähän päälle jazz-yhtyettä sun muuta:

Luettelo Suomen valtionyhtiöistä – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Näitä vaan on eikä kukaan näe asiaa ongelmana kun siihen on totuttu.
-suuri työntekijämäärä on poliittisesti aivan liian suuri painoarvoltaan ja estää järkeviä päätöksiä. Kuntia ei saada yhdistettyä ja toimintoja järkeistettyä kun lobbarit ovat liian vahvoja. Asiasta on tutkimuksiakin, että mitä enemmän kunnallisvaltuustoissa on kunnan työntekijöitä, niin sitä enemmän kyseisen kunnan talous menee päin persettä.

Tuo on itsensä ruokkimista.

No ei varmasti tarvita noita "jazz- muusikoita" ja vastaavia, mutta kun se todellisuus on kuitenkin, että valtaosa työntekijämäärästä on niitä hoitajia, opettajia, poliiseja yms. ihan tarpeellisia virkamiehiä. Kaikki turhat minunkin puolesta veks, mutta ei se armeija siitä sadoilla tuhansilla pienene. Hallintoon menee varmaan joku 10 %, en osaa arvioida kuinka paljon tuossa varaa nipistää. Eihän kaikki paperinpyörittäjätkään turhia ole, ei asiat etene jos ei paperit pyöri mukana.

 

[Tadu]

No ei varmasti tarvita noita "jazz- muusikoita" ja vastaavia, mutta kun se todellisuus on kuitenkin, että valtaosa työntekijämäärästä on niitä hoitajia, opettajia, poliiseja yms. ihan tarpeellisia virkamiehiä. Kaikki turhat minunkin puolesta veks, mutta ei se armeija siitä sadoilla tuhansilla pienene. Hallintoon menee varmaan joku 10 %, en osaa arvioida kuinka paljon tuossa varaa nipistää. Eihän kaikki paperinpyörittäjätkään turhia ole, ei asiat etene jos ei paperit pyöri mukana.

Julkisesta hallinnosta on 90-luvulta lähtien ulkoistettu huomattava määrä työntekijöitä yksityiselle, mutta työt tehdään edelleen. Nyt niitä ostetaan vain palveluina. Eli julkisen sektorin kokoa on hyvin vaikea määritellä vain tuijottamalla työntekijöiden ja viranhaltijoiden määrää. Suorittavan työn lisäksi myös asiantuntijakonsultoinnin määrä on lisääntynyt.

Tämä siis vain lisäyksenä sun viesteihin.

 

[Kalikka]

En itseään ruokkivalla tarkoittanut niinkään sitä, että se kasvaisi ekspotentiaalisesti tai muutenkaan, vaan että se tuo työntekijämäärä on sellainen että se jo itsestään ohjaa päätöksentekoa väärin.

Tässä esitetyt ajatukset ovat osittain lähtöisin Heikki Pursiaiselta, mutta toimivat esimerkkeinä:
-Kun sotea lähdettiin tekemään, niin lähtökohtana pitäisi olla puhtaasti se että miten saadaan tuettua suomalaisille laadukkaasti sosiaali ja terveyspalveluita tehokkaasti. Koska tämä pöhöttyneen julkkissektorin luvattu maa, niin tavoitteisin ui työntekijöiden toivomia asioita. Se on kiva jos toteutus onnistuu niin, että työntekijät ovat mielissään niistä, mutta eihän nyt työntekijät ole tässä mikään tavoitteita ohjaava stakeholder.
-Valtio ja kaupungit omistavat ihan järkyttävän määrän yrityksiä ja organisaatioita, mitkä eivät millään tavalla ole välttämättömiä. Tämä lisää valtion työntekijöiden määrää tuhansilla ja tuhansilla. Tuolla on joukossa tarpeellisiakin tai ainakin sellaisia jotka ovat perusteltavissa, mutta miksi helvetissä valtio omistaa kaivostoimintaa, turveteollisuutta, catering-palveluita, vuokra-asuntofirmaa ja kaupungit tähän päälle jazz-yhtyettä sun muuta:

Luettelo Suomen valtionyhtiöistä – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Näitä vaan on eikä kukaan näe asiaa ongelmana kun siihen on totuttu.
-suuri työntekijämäärä on poliittisesti aivan liian suuri painoarvoltaan ja estää järkeviä päätöksiä. Kuntia ei saada yhdistettyä ja toimintoja järkeistettyä kun lobbarit ovat liian vahvoja. Asiasta on tutkimuksiakin, että mitä enemmän kunnallisvaltuustoissa on kunnan työntekijöitä, niin sitä enemmän kyseisen kunnan talous menee päin persettä.

Tuo on itsensä ruokkimista.

Heikki Pursiainen on itse markkinaliberalisti lobbari. Suuryritykset kirjaimellisesti tukee miestä taloudellisesti, että hän pitäisi yllä jopa täysin vääriä väittämiä ja luuloja, jotka satavat suuryritysten laariin. Sote uudistuksessa on kyse siitä, että kansainväliset terveysyritykset haluaa tästä valtavasta kakusta ison viipaleen omaan osingonjakoon. Terveydenhuoltoalan kaupallistaminen on pahin mahdollinen virhe yhteiskunnalle (koulutuksen ohella). Yhdysvallat on asiasta täydellinen malliesimerkki.

Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen tehokkuus on Euroopan ja Pohjoismaiden huippua. Tilanne on aivan sama, tosin paljon suurempi ja monimutkaisempi, kuin taksiuudistuksessa. Väliin halutaan uusi kakun jakaja (takseissa välityspalvelut), jolloin tietenkin siitä palvelusta tulee vain entistä kalliimpaa. Tämän jälkeen näillä terveysalanyrityksillä on kaikki valta käsissä, koska kukapa haluaa, että ne lopettaisivatkin sitten yhtäkkiä toimintansa. Ko. yritykset alkavat vaikuttaa entistä kovempaa poliittiseen päätöksen tekoon, joka koskee näitä terveysyrityksiä, joka entisestään vain kasvattaa yritysten tulosta. Koska sehän näiden yritysten tarkoitus on ihan lainkin mukaan (osakeyhtiölaki).

 

[dana77]

En siiis sinällään kiistä isoja menoja, mutta tuollaista taikinamaista kasvua ei oikeasti ole havaittavissa. Lisäksi tosiaan tuo sosiaalipuoli eläkkeineen vie julkisen rahoista noin 50 %, ei siellä hallinnossa(mikä monesti nostetaan esiin) ole sellaista kultakaivosta, jota perkaamalla kaikki ratkeaa. Vaikka kuinka yhdisteltäisiin kuntia ja muodostettaisiin isompia kokonaisuuksia, niin tavalla tai toisella ne kaikki alueet on edelleen hallinnoitava ja palvelut jotenkin järjestettävä ympäri Suomen.

Jos tämä oli minulle kohdistettu tai vaikkei olisikaan, niin ymmärrän ja hyväksyn tämän näkemyksen. Ei tässä tosiaan mistään yksittäisistä hopealuodeista puhuta, vaan pienistä puroista joista koostuu kuitenkin miljardi-joki. Kun Suomen julkinen sektori vie sen osansa, niin karsimalla & ulkoistamassa listaamiani palveluita, järkeistämällä tutkitusti tehottomia tulonsiirtoja ja tätä myötä keventävällä hallintoa pystyisimme säästämään joitakin prosentteja menoista, mutta parikin prosenttia on ero velkaantumisen ja tasapainon välillä (nopeastihan voi laskea että jos valtio kerää verotuloja 100 mrd (valtio 50 ja kunnat 50 hyvin karkeasti), niin yksi prosentti on yksi mrd). Tämä siis olisi mahdollista tehdä ilman että julkisista palveluiden laaduista tarvittaisiin tinkiä mitään millä on väliä muille kuin niiden työntekijöille.

Korostan että listassa EI ole mitään epämääräistä "hallinnon tehostamista", josta kuvitellaan säästettävän taianomiaisa summia vaan ihan sitä, että kun ei tueteta julkisesti helposti ulkoistettavissa olevia palveluita esim catering vaan ostetaan ne, niin yksityinen tuottaa ne tehokkaammin. Vaikka jonkun sosiaalipalveluiden kanssa voisikin olla näkemyskysymys että tekeekö yksityinen parempi, niin jos kysymys on vuokra-asunto-tuotannosta, niin vastaus on aivan ilmeinen.

Kokonaan toinen kysymys on sitten tuo kuntien yhdistäminen. Sekin on totta, että ei siellä hallinosta säästämällä tehdä niin merkittäviä asioita, vaan voidaan myöntää että keskittymisen säästöt tulevat siitä, että myös palvelut keskittyvät. Ja voidaan ihan ääneen sanoa, että se tarkoittaa syrjäseutujen palveluiden karsintaa, josta toivottavasti seuraa asutuksenkin keskittyminen jolloin saadaan aikaan positiivinen kierre. Tämä olisi isompikin asia kuin tuo yllämainittu, että puhuttaisiin jo suuruusluokaltaan 2-4 miljardin säästöistä.

 

[Jymäkkä]

Heikki Pursiainen on itse markkinaliberalisti lobbari. Suuryritykset kirjaimellisesti tukee miestä taloudellisesti, että hän pitäisi yllä jopa täysin vääriä väittämiä ja luuloja, jotka satavat suuryritysten laariin. Sote uudistuksessa on kyse siitä, että kansainväliset terveysyritykset haluaa tästä valtavasta kakusta ison viipaleen omaan osingonjakoon. Terveydenhuoltoalan kaupallistaminen on pahin mahdollinen virhe yhteiskunnalle (koulutuksen ohella). Yhdysvallat on asiasta täydellinen malliesimerkki.

Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen tehokkuus on Euroopan ja Pohjoismaiden huippua. Tilanne on aivan sama, tosin paljon suurempi ja monimutkaisempi, kuin taksiuudistuksessa. Väliin halutaan uusi kakun jakaja (takseissa välityspalvelut), jolloin tietenkin siitä palvelusta tulee vain entistä kalliimpaa. Tämän jälkeen näillä terveysalanyrityksillä on kaikki valta käsissä, koska kukapa haluaa, että ne lopettaisivatkin sitten yhtäkkiä toimintansa. Ko. yritykset alkavat vaikuttaa entistä kovempaa poliittiseen päätöksen tekoon, joka koskee näitä terveysyrityksiä, joka entisestään vain kasvattaa yritysten tulosta. Koska sehän näiden yritysten tarkoitus on ihan lainkin mukaan (osakeyhtiölaki).

En Pursiaiseen ole niin tutustunut, mutta kyllähän se vaan heti pistää silmään, jos "objektiivisessa" pohdinnassa käytetään mielikuvia ohjaavia termejä kuten pöhöttynyt julkinen sektori.

 

[dana77]

Heikki Pursiainen on itse markkinaliberalisti lobbari. Suuryritykset kirjaimellisesti tukee miestä taloudellisesti, että hän pitäisi yllä jopa täysin vääriä väittämiä ja luuloja, jotka satavat suuryritysten laariin. Sote uudistuksessa on kyse siitä, että kansainväliset terveysyritykset haluaa tästä valtavasta kakusta ison viipaleen omaan osingonjakoon. Terveydenhuoltoalan kaupallistaminen on pahin mahdollinen virhe yhteiskunnalle (koulutuksen ohella). Yhdysvallat on asiasta täydellinen malliesimerkki.

Sehän oli kätevästi hyökätty henkilöä vastaan. Haluaisinpa nähdä sinun tai kenen muun pystyvän kiistämään Pursiaisen perustavat argumentit. On silti totta, että liberaa rahoittaa mm Björn Wahlroos, mutta se ei millään tavalla tarkoita, että hän tai he olisivat väärässä väitteissään. Pursiainen ei ole esim kritiikittömästi lobannut sotea vaan myöntänyt suoraan, että sosiaali ja terveyspalveluiden tuotanto ei ole yksityistämiseen otollisemmasta päästä oleva ala, koska sen mittaaminen on vaikeaa.

Minä en muutenkaan kirjoituksessani ottanut ollenkaan kantaa sosiaalipalveluihin, koska se on niin vaikea kokonaisuus, joten esittämäni asiat koskivat muuta julkista sektoria.