Tämä ketju herätti muutamia mielipiteitä, joita en pysty pitämään ominani, vaan on pakko kirjautua sisään ja ilmaista ne...
Viestin lähetti Panzerfaust
Kyllähän konsensus(vaikkakin monesti teennäinen) on ehdottomasti parempi kuin sisällissota sekä jatkuva verenvuodatus, joten kai tässä pitäisi olla jollakin perverssillä tavalla vähän ryssälle kiitollinen, kun on ollut Suomelle niin paska naapuri. Yhteinen vihollinen yhdistää.
The enemy of my enemy is my friend.
Ihmettelen monien kommentteja, että Suomen kansa yhdistyi
vasta vuonna 1939 - mielestäni tämä yhdistyminen tapahtui käsittämättömän nopeasti. Tähän ei Stalin ja puna-armeijakaan olleet varautunut.
***
Olen TBK:n kanssa samoilla linjoilla, että anteeksipyyntö suoritettiin silloin, kun punaisten joukkohautoja alettiin siunaamaan ja niille alettiin pystyttämään muistomerkkejä. Näille muistomerkeille käsittääkseni lasketaan seppeleitä ihan valtiojohdon toimesta muun muassa maakuntavierailujen yhteydessä. Mitä vielä tarvitaan?
***
Puusilmäinen vasemmistoviha on mielestäni melkein yhtä vastemmielistä kuin kylmän sodan aikainen taistolaisuus ja muut oksettavat kommunistiliikkeet. Tällä puusilmäisellä vasemmistovihalla tarkoitan juuri noita "vasuri on vasuri" -juttuja, joissa laitetaan kommarit ja demarit samaan porukkaan. A la Scholl.
Suomen politiikassa toimitaan mielestäni fiksusti, ilman turhaa puoluefanatismia. Jos ohjelma täsmää, voivat esimerkiksi vihreät ja kokoomus istua samassa hallituksessa. Toki väkisinkin herää myös semmoinen mielikuva, etteivät suomalaiset puolueet tarjoa vaihtoehtoja, koska kaikki ovat turhan samanlaisia. Ikäänkuin "joojoopuolueita".
Esimerkiksi Saksan ja Itävallan politiikassa tilanne on toinen: täällä Itävallassa konservatiivinen ÖVP ja sosiaalidemokraattinen SPÖ riitelevät vain siksi, että toiset ovat konservatiiveja ja toiset demareita. Mistään ei voida olla samaa mieltä. Toki tähän vaikuttaa SPÖ:n harjoittama aggressiivinen (yltiöpopulistinen?) oppositiopolitiikkakin.
Opettikohan kansalaissota aikanaan suomalaisille joustamisen jalon taidon?
***
Niin, ja vielä yksi suositus. Ne, jotka ovat kiinnostuneita itsenäisen Suomen historian kipupisteistä, eivätkä vielä ole lukeneet Jari Tervon uusinta romaania - Myyrää - suosittelen! Sykähdyttävä lukukokemus.