Jaksaako joku penkoa arkistoja? Jos kävisi niin että Lipponen jäisi alle 10% kannatuksen vaaleissa, niin koska viimeksi SDP:n ehdokas on kyntänyt Suomelle presidenttiä valitessa näin alhaalla kannatuksessa? Yhden tiedon mukaan jopa perinnekomm... vasemmistoliiton edustaja on jo parilla prosenttiyksiköllä Moosesta edellä, kuulostaa historialliselta tilanteelta?
Saamasi pitää. Käväisin
wikipedian Suomen presidentinvaalit -luokassa ja availin sieltä yksi kerrallaan eri vaalivuosien artikkelit. Mennään vaali kerrallaan. Kannattaa toki muistaa, että ennen vaaleja ratkaistiin ns. valitsijamiehillä, ja suorasta kansanvaalista nykymallin mukaan on nautittu vasta vuodesta 1994 alkaen.
MITÄ VITTUA -SYSTEEMI: VAALIPLEIJARIT 1919-1940
1919: Ei yleisiä vaaleja, silloinen eduskunta äänesti keskenään. Ståhlberg voitti. SDP:n Väinö Tanner sai yhden äänen, kenties äänesti piruuttaan itseään. Mutta eivät siis "oikeat" vaalit, jossa kansalta mitään olisi kysytty.
1925: Monimutkainen systeemi: kansa äänesti 300 valitsijamiestä, jotka sitten keskenään äänestelivät kolme pudotuspelikierrosta. Kansan äänestysaktiivisuus oli alle 40%. Äänestäjistä 26,55% äänesti SDP:n Tannerin valitsijamiehiä, eli SDP menestyi kansanvaaliosuudessa parhaiten. Valitsijamies-pudotuspeleissä hänet sitten pelattiin jatkosta ja loppuottelussa... anteeksi loppuäänestyksessä vastakkain olivat Relander ja Ryti, joista Relander siis voitti.
1931: Sama systeemi kuin edellisessä. SDP:n Tanner sai kansalta parhaan kannatuksen eli yli 30% valitsijamiehistä ja oli vielä valitsijamiehen ekassa äänestyksessä eniten ääniä saanut ehdokas, mutta itselleni suht epäselväksi jääneen systeemin myötä hän ei ollut toisessa ja kolmannessa valitsijamiesäänestyksessä ehdokkaana. Vaalit voitti Sianpää eli Svinhufvud.
1937: Samalla kaavalla mentiin, tosin tarvittiin vain kaksi valitsijamiesäänestystä. SDP sai eri vaaliliitoista/ehdokkaista kansalta parhaan kannatuksen eli 30,68% äänistä, ehdokkaana taas Tanner. Valitsijamiesvaiheessa SDP:n valitsijamiehet eivät Tanneria tosin edes äänestäneet vaan Ståhlbergia ykkösrundilla ja kakkosrundilla Kalliota, joka sitten voitti.
SOTA JA RAUHA: 1940-1956
1940: Kallio erosi ja potkaisi tyhjää. Sota-aikana ei voitu vaaleja järjestää. Siispä vuoden 1937 valitsijamiehet äänestivät uudestaan ilman kansanäänestystä. Tämän 300 hengen valitsijamiesvaalin voitti Ryti. Neuvostoliitosta ilmoitettiin jo ennen vaaleja, että Väinö Tanneria, marsalkka Mannerheimia sun muita ei saa valita.
1943: Jälleen sota-aika, ja ne samat äijät eli vuoden 1937 valitsijamiehet asialla. Ryti valittiin nimellisessä äänestyksessä, todellisia vastaehdokkaita ei ollut.
1944: Ryti pelasti Suomea omalta osaltaan eroamalla 1.8. ja ottamalla henkilökohtaisen vastuun. Samana päivänä survottiin neljässä tunnissa poikkeuslaki, jossa Mannerheimista tehtiin presidentti.
1946: Mannerheimin terveys ei kestänyt, poikkeuslain voimalla eduskunta äänesti Paasikiven presidentiksi.
1950: 13 vuoden breikin jälkeen paluu valitsijamiesten äänestämiseen. SDP ei nimennyt edes omaa ehdokastaan vaan antoi ymmärtää tukevansa Paasikiven uudelleenvalintaa. SDP:n valitsijamieslista sai 21,80% kaikista äänistä, ja tämä porukka tosiaan tuki Paasikiveä monen muun porukan mukana. Paasikivi siis jatkoon.
URKKI I, SUOMEN KURKO JA KUNINGAS: 1956-1981
1956: SDP:n läheltä piti -vaalivuosi. Kansa äänesti taas ensin valitsijamiehet, SDP sai Fagerholmille 23,33% kannatuksen. Sitten käytiin kolme valitsijamies-playoffsia, jonka viimeisen kohdalla kuultiinkin jo "Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen...". UKK voitti Fagerholmin 151-149.
1962: Noottikriisivaaleissa SDP:n ehdokkaana Rafael Paasio, joka sai kansalta 13,1% kannatuksen eli tähän mennessä heikoimman SDP-kannatuksen silloin kun kansa on päässyt äänestämään. Voiton vei toki Urkki.
1968: SDP:n ehdokas voitti presidentinvaalit! Ehdokas oli tosin Kekkonen. Urkki oli vaaliliitossa SDP:n, Kepun, SKDL:n, RKP:n ja random-pienviljelijöiden kanssa. "SDP-Kekkonen" sai 15,46% kansan äänistä, muiden puolueiden Kekkoset saivat sitten vaihtelevan määrän lisää.
1973: Urkkia vituttivat joutavat vaalit, siis poikkeuslaki ja UKK jatkoon ilman turhaa rahanhaaskausta vaalitouhuihin.
1978: SDP:n presidenttiehdokas voitti jälleen! Se oli taas Kekkonen! Urkki ei jättänyt turhia sattuman varaan ja sai kansanvaalivaiheessa 82,41% kannatuksen ollessaan SDP:n, Kokoomuksen, Kepun, RKP:n, kommarien ja ties minkä hevonvittuporukoiden ehdokas. This is democracy.
THE RISE AND FALL OF SDP: 1982-2012
1982: Veto loppui Kekkoseltakin, ja hänen sijalleen tullut Mauno Koivisto pääsi näihin vaaleihin virkaatekevänä presidenttinä. Manu sai kansalta jämäkät 43,1% äänistä ja voitti myös valitsijamiesvaalit kakkoskierroksella.
1988: Viimeinen kerta kun valitsijamiehiä oli ylipäätään mukana. Manu oli SDP:n, SMP:n ja parin muun yhteisehdokas ja sai 48,90% äänistä sekä valitsijamiesvaalien voiton.
1994: Ensimmäistä kertaa suora kansanvaali nykymalliin. SDP:n Ahtisaari sai ekalla kierroksella 25,9% äänistä ja toisella kierroksella 53,9%. Jälkimmäinen lukema onkin paras SDP:n ehdokkaan saama kannatuslukema koskaan (jos ei kaikkien puolueiden yhteisehdokasta Kekkosta lasketa).
2000: Halonen sai ekalla kierroksella 40% ja toisella 51,6%.
2006: Halonen sai ekalla kierroksella 46,31% ja toisella 51,79%.
VASTAUS KYSYMYKSEEN:
Kyllä, kyseessä on historiallinen tilanne. Mikäli Lipponen näissä vaaleissa alittaa vuoden 1962 vaalien Rafael Paasion pohjalukeman 13,61%, niin koskaan ei SDP:n edustajalla ole itsenäisen Suomen historiassa ollut näin alhaista kannatusta kuin Lipposella nyt. Kyse siis niistä vaaleista, joissa kansa ylipäätään on saanut äänestää, mitään eduskunnan kriisiaikojen poikkeuslakeja sun muita ei tietysti lasketa.