Suomen Presidentinvaalit 2012

[scholl]

Mikke Jungner - hänhän on demari, joka omistaa osakkeita. Jouko Turkka - siinähän on kommari, joka omistaa osakkeita.

Entäs Ilkka Kylävaara? Kommari, joka sekaantui kiinteistökeinotteluun ja hankki itselleen 40 miljoonan markan velat. Tosin samassa hommassa kärähti myös Suomen kommunistinen puolue, joka meni konkurssiin ja menetti mm. NKP:n rahoilla rakennetun Kulttuuritalon. Erikoista on muuten se, että lähes ainoa liike Helsingissä, joka myi oikeasti kunnollisia miesten vaatteita eli Kuusinen ajautui yhdessä vaiheessa myöskin muistaakseni vähemmistöomistuksen osalta kommareiden käsiin, kun Paavo Nurmen poika myi omistuksensa yhtiöstä.

 

[PTS]

Suhteellinen köyhyys ei tietenkään lakkaa olemasta milloinkaan, ainakaan siinä mielessä että varallisuus ei jakaudu tasan paitsi jonkin väkivaltaisen jakotoimituksen kautta. Varallisuuden jakautumista olennaisempi asia on kuitenkin hyvinvoinnin jatkuva tuottaminen ja sen jakaminen ympäri yhteiskuntaa. Tähän on tarvittu runsaat puoli vuosisataa rauhan aikaa, suht vakaat yhteiskunnalliset olot ja hyvinvoinnin jakamisen periaatteet perustuen demokraattiseen päätöksentekoon. Lisäksi tietysti riittävä joukko ahkeria ja riskinottokykyisiä ihmisiä jotka ovat jaksaneet työllistää suomalaisia. Tulos on se että nykypäivän Suomesta ei löydy sellaista köyhyyttä jota saattoi kohdata vielä 50-60 -lukujen Suomessa. Nykypäivän "köyhän" elämä on kaikeksi onneksi jotakin muuta kuin mitä köyhän elämä saattoi olla puoli vuosisataa sitten. On tässä vähän sitäkin, että keskustelussa huomio kiinnittyy ns. suhteelliseen köyhyyteen eikä huomata sitä että absoluuttinen köyhyys on vähä vähältä häviämässä. Suomalaisen köyhän ei tarvitse enää nähdä jatkuvasti nälkää, vaikka en sano sitä ettei jonkun jossakin tilanteessa tarvitsisi tällaistakin kohdata. Toisaalta, laulavathan demaritkin työväentalolla "työn orjat sorron yöstä nouskaa". Kemujensa päälle demarit ajavat sitten Audeilla ja Avensiksilla tiilitaloilleen katsomaan kaapelikanavia ja tekemään netissä osakekauppoja. Metka juttu tämä työn orjuus. Maailma on vaan muuttunut sekä köyhien että demareiden ympärillä. Köyhä 50 vuotta sitten ja demari 50 vuotta sitten eivät tunnistaisi enää nykypäivän "kollegoitaan" jos sellaisia kohtaisivat.

Mielenkiintoinen pohdinta, olen osittain samaa mieltä, mutta osittain jyrkästikin eri mieltä. Tai sanotaan, ettet tuo esille niitä asioita, jotka minusta ovat ihan keskeisiä nykypäivän vasemmisto-oikeisto -ulottuvuuden kannalta. Siis on ihan selvää, että absoluuttinen köyhyys on lähes kadonnut, kyllä sitäkin tosiaan on, kuten sanoit, esimerkiksi asunnottomien ja Hurstin leipäjonojen muodossa. Tässä yltäkylläisessä yhteiskunnassa kysymys on kuitenkin edelleen ahneuden minimoimisesta - ja myös ihan oikeasti siitä perinteisesti vasemmiston tavoitteesta tasaisesta tulonjaosta.

Tärkeämpää kuin tasoittaa ylemmän keskiluokan ja alemman keskiluokan kuilua on kuitenkin huolehtia siitä lukuisasta joukosta syrjäytyneitä. Suomeen on jäänyt laman jälkeen aivan liian korkea pysyvä työttömyys, johon ei ole kyllä valtion toimesta tarpeeksi tehokkaasti puututtu. Samaan aikaan on annettu verokevennyksiä suuri- ja keskituloisille, joiden vaikutus kansantalouden kasvuun on sitä paitsi kyseenalainen. Meillä on itse asiassa ihan hemmetin paljon pahoinvointia vaikkapa mielenterveysongelmien ja vaikkapa Haaviston esiin nostaman kiusaamisen muodossa. Materiaalinen vauraus yhteiskunnassa ei takaakaan automaattisesti mitään hyvää elämää. Kun ne joilla jo valmiiksi on mersut ja omakotitalot, haluavat ja saavat verokevennysten ja muiden kautta vain entistä enemmän, jotain on pahasti pielessä. Mielestäni on nostettava vastuu lähimmäisistä vapauden rinnalle, niin yksilötasolla kuin yhteiskunnan tasolla.

Meillä on esimerkkejä vaikkapa Yhdysvaltojen muodossa siitä, ettei yksilön vastuullisuus suinkaan kasva, jos yhteiskunta vetäytyy vastuustaan. On edelleenkin aivan selvä arvovalinta, pistetäänkö raha keskituloisen veronkevennyksiin vai esimerkiksi työttömän työllistämiseen tai mielenterveyspalveluihin. Oikeisto-vasemmisto -akseli sopii hyvin myös keskusteluun julkisista palveluista. Saavatko kaikki yhtä hyvää terveydenhoitoa tulotasosta riippumatta: yksityisiä markkinoita ei saa päästää liikaa kasvamaan.

 

[heki]

Jenkkisysteemin ihailu on Suomessa marginaalista. Minä oikeistolaisena porvarina kannatan kontroloitua markkinataloutta, mikä tarkoittaa jenkeissä sosialismia. Väittäisin, että valtaosa oikeistolaisista on kanssani samaa mieltä.

+1 ääni TosiFanille. Juuri noinhan homma menee.

 

[Toejoen Veikko]

Pekka Haavisto voittaa ruotsinkielisten keskuudessa, kertoo Hbl

 

[VT]

Vituttaa muuten toi joku Jussi-gaala. Aamun lehdissä kerrotaan, että kommarinäyttelijät ovat hehkuttaneet Haavistoa.

Sehän on vain hieno uutinen, kun nämä knihtilät, mellerit, stallarit ja vasuri-joonakset ovat päättäneet hörhöillä. Haavisto saa tuskin yhtään ylimääräistä ääntä tällaisen julkitulon jälkeen. Eli nämä näyttelijät tekevät joko myyräntyötä Niinistön hyväksi tai sitten ovat aivan saatanan tyhmiä. Veikkaan jälkimmäistä.

Mutta sinänsä toki vituttaa tollainen toiminta.

 

[PTS]

Jenkkisysteemin ihailu on Suomessa marginaalista. Minä oikeistolaisena porvarina kannatan kontroloitua markkinataloutta, mikä tarkoittaa jenkeissä sosialismia. Väittäisin, että valtaosa oikeistolaisista on kanssani samaa mieltä.

Tämä on hienoa ja yksi syy sille, miksi pohjoismainen hyvinvointivaltio on ollut perinteisesti niin vahva. Silti, suomalaisen oikeiston ja vasemmiston välillä on eroja ja ne tulevat esiin monissa käytännön ratkaisuissa. Kyllä ilman muuta perusturvan jälkeenjääneisyys oli poliittinen ratkaisu. Samoin se kun sitä nyt sitten erityisesti vihreiden, vasemmistoliiton ja osin varmasti demarienkin painostuksesta nostettiin. OECD-maiden nopein tuloerojen kasvu johtui osittain siitä talouskasvusta, mutta osittain poliittisista päätöksistä verokevennysten kohdistamisessa jne. (varsin epäkeynesiläisesti veroja kevennettiin roimasti nousukaudella). Joissain tulonsiirtoja ja palveluja selvittäneissä tutkimuksissahan on kysytty, onko Suomi edes enää pohjoismainen hyvinvointivaltio.

Työllisyyspolitiikassa on eroja, kuinka aktiivisesti pitkäaikaistyöttömiä halutaan yrittää ottaa mukaan yhteiskuntaan jne. Mielenterveyspalvelujen rahoitus on myös yksi asia, josta varmaan eroja löytynee. Kysymys ei toki ole vain verotulojen määrästä vaan niiden kohdentamisesta. Kunnallisista asioista voi ottaa esimerkiksi tämän Tampereen tunnelin, jota ajaa XL-ryhmä: demarit, vasemmisto ja perussuomalaiset haluaisivat panostuksen mieluummin peruspalveluihin.

 

[Kyynikko]

Pekka Haavisto voittaa ruotsinkielisten keskuudessa, kertoo Hbl

No ei yllätä! Suomenruotsalaisista löytyy maailmanparantajia vaikka millä mitalla. Ainahan RKP on ollut kiinnostunut täyttämään Suomen kaikenmaailman ankkurilapsilla tms. Seksuaalivähemmistöistä puhumattakaan.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Mielenkiintoinen pohdinta, olen osittain samaa mieltä, mutta osittain jyrkästikin eri mieltä. Tai sanotaan, ettet tuo esille niitä asioita, jotka minusta ovat ihan keskeisiä nykypäivän vasemmisto-oikeisto -ulottuvuuden kannalta. Siis on ihan selvää, että absoluuttinen köyhyys on lähes kadonnut, kyllä sitäkin tosiaan on, kuten sanoit, esimerkiksi asunnottomien ja Hurstin leipäjonojen muodossa. Tässä yltäkylläisessä yhteiskunnassa kysymys on kuitenkin edelleen ahneuden minimoimisesta - ja myös ihan oikeasti siitä perinteisesti vasemmiston tavoitteesta tasaisesta tulonjaosta.

Tärkeämpää kuin tasoittaa ylemmän keskiluokan ja alemman keskiluokan kuilua on kuitenkin huolehtia siitä lukuisasta joukosta syrjäytyneitä. Suomeen on jäänyt laman jälkeen aivan liian korkea pysyvä työttömyys, johon ei ole kyllä valtion toimesta tarpeeksi tehokkaasti puututtu. Samaan aikaan on annettu verokevennyksiä suuri- ja keskituloisille, joiden vaikutus kansantalouden kasvuun on sitä paitsi kyseenalainen.

Nyt törmätään perustavaa laatua olevaan eroon oikeistolaisen ja vasemmistolaisen ajattelun välillä. Meillä oikealla on taipumus ajatella Olli Rehnin (kesk) kuuluisaa teesiä mukaillen, että kakkua tulisi koettaa kasvattaa eikä sitä kannata syödä kokonaan saman tien. Edesmennyt presidentti Kekkonen kirjoitti hänkin hieman samaa aihepiiriä oman aikansa kontekstissa käsittelevän kirjoituksen, jonka otsikossa kysyttiin "onko Suomella malttia vaurastua".

Puhtaimmillaan vasemmiston opeilla rakennetaan tarvittaessa hyvinvointiyhteiskuntaa vaikka velaksi. Tätä en itse kovin helposti hyväksy. Tietysti kriittisimmästä päästä lukien joihinkin asioihin täytyy löytyä rahaa myös huonoina aikoina, mutta on aika pitkälle arvokeskustelua määritellä mitä näiden asioiden pitäisi olla. Mielestäni ainakaan kirjastot eivät ole kriittisimpiä palveluja, sanon sen koska asia on tullut tässä ketjussa aiemminkin vastaan.

Omasta mielestäni tuloerojen kasvu ei ole juuri millään tavoin haitallinen ilmiö. Yhteiskunnalle ei ole erityistä haittaa siitä että joku käärii paljon nappulaa, kunhan tekee sen laillisesti ja maksaa tuloista määrätyt veronsa. Tietysti varakkaat henkilöt voivat tehdä rahoillaan asioita joita paaria ei pysty toteuttamaan, mutta so what. Väitän että kateus on pohjimmiltaan se alhainen motiivi, jolla tämä ajatus tuloerojen kasvun oletetusta saatanallisuudesta myydään jengille.

Varakoitumisen mahdollisuus on sitä paitsi tärkeä motivaattori yrittämisessä ja, kyllä, myös palkkatyössä vaikka kk-palkalla varakoituminen onkin Suomessa kohtalaisen tiukassa. Jos sosialistinen tasapäistämisleikkuri käy liian ahnaasti yrittäjän ja isotuloisen palkansaajan kukkarolle, niin ihmekö tuo jos osa tuloista siirtyisi näkymättömiin, niillä keinoin kun sitä pystyy laillisesti ja joskus vähemmän laillisesti tekemään. Minusta on yhteiskunnalle monin verroin hyödyllisempää antaa fiksujen ja ahkerien kansalaisten tehdä bisnestä ja raakaa duunia, kerätä varallisuutta ja maksaa veroja, ynnä työllistää rohkeasti suomalaisia. Jos huomio kiinnittyy pääasiassa siihen että miten saataisiin verotettua keskitasoa enemmän ansaitsevia vielä jollakin konstilla lisää, niin osaan jengistä tällä on negatiivisesti motivoiva vaikutus, eli ei jakseta yrittää tai tehdä enempää hommia. Loput keksivät siirtää bisneksensä muualle tms. Yhtä kaikki, yhteiskunta ei hyödy.

Paljon olennaisempaa - kuten itsekin sanoit - on huolehtia siitä että kaikkein heikoimpaan asemaan joutuneilla menisi paremmin. Ensinnäkin siksi että se on inhimillisesti ja sosiaalisesti oikein. Toiseksi sen takia, että meillä säilyy yhteiskuntarauha. Kolmanneksi siksi, että näin ainakin osa heikoimmille joutuneista saadaan työllistettyä ja/tai parempaan työkondikseen, jolloin yhteiskunnalle syntyy heidän kauttaan tuloja menojen sijasta.

Sen sijaan tuloeroista vouhottamisessa on kysymys kipupisteen väärästä paikallistamisesta oikeassa ongelmassa.

 

[hammer lynx]

+1 ääni TosiFanille. Juuri noinhan homma menee.

Täältä myös TosiFanille ääni. Noitarumpu on joko trolli tai sitten täysin pihalla suomalaisen porvarin ajatusmaailmasta. Veikkaan molempia.

Ketjun aiheeseen liittyen, eipä tuo ruotsinkielisten valinta yllätä pätkääkään.
Onkohan muuten Ultra Bran kannustuslaulu Haavistolle heidän hittinsä "suosi ulkomaista"?

 

[mjr]

En nyt oikeastaan lähinnä sosiaali-liberaalina osaa sanoa, olenko oikeasti vasemmalla - itselleni on tärkeintä, että on mahdollisimman tasainen pelikenttä yhteiskunnalliselle kilpailulle, mikä kuitenkin sinänsä on sekä aika väistämätön että mielestäni positiivinen asiaintila, siis kilpailu - mutta jonkinlainen historiallinen perspektiivi tässä on hyvä olla mukana: Suomen vaurastuminen on suurelta osin tapahtunut erilaisten kansanrintamahallitusten aikana, jolloin vasemmisto oli paljon suurempi ja vaikutusvaltaisempi kuin nykyään. Tällöin, ennen avoimen koululaitoksen ja suuren keskiluokan syntyä, Kokoomus oli paljon pienempi kannatukseltaan ja keskittyi sisäpolitiikassa hyvin pitkälti vastustamaan ja hidastamaan sen pohjoismaisen hyvinvointivaltion syntyä, jota se nyt ilmoittaa puolustavansa henkeen ja vereen.

Minusta Kokoomuksessa on edelleen ehkä tiettyä varomattomuutta pienten askelten suhteen: ajatellaan, kun ei olla paljon panostettu ja paneuduttu sen syntyyn, että hyvinvointivaltio on itsestäänselvyys ja että sitä on helppo uudistaa ilman että tuhoaisi sen hyviä vaikutuksia. Vallitsee ehkä tietty ideologinen ja ei-pragmaattinen suhtautuminen esimerkiksi hyvinvointipalveluiden ulkoistamiseen ja yksityistämiseen sekä vaikkapa verotasoon ja tuloeroihin. Minusta se, että meillä ei ole kalliita yksityiskouluja ja valtavia yliopistomaksuja (ja vastaavasti slummikouluja ja heikkotasoisia korkeamman asteen oppilaitoksia) ei ole mikään itsestäänselvyys vaan aika harvinainen tilanne ihmiskunnan historiassa. Pohjoismainen malli johtaa tehokkaampaan yhteiskunnalliseen kilpailuun ja suurempaan sosiaaliseen liikkuvuuteen kuin esim. anglosaksinen, enkä tiedä missä määrin suomalaisessa oikeistossa on ihan oikeasti sisäistetty, miksi näin on.

Minusta sosiaalidemokraattinen kompromissi yhteiskuntamallina on hieno: siinä on monia valtakeskuksia, jotka tasapainottavat toisiaan, vallitsee markkinatalous, mutta lapsia suojellaan sen satunnaisuudelta ja mahdollistetaan heidän kilpailunsa omilla ominaisuuksillaan eikä perityillä omaisuuksilla, on mahdollista rikastua omalla työllä, mutta on myös mahdollista luottaa yhteiskunnan suojaverkkoihin, suuryritykset ovat tärkeitä mutta niin myös ay-liikekin jne. jne.. Vallitsee voimakas yhteiskunnallinen luottamus, mikä tavallaan näkymättömästi helpottaa monien rakenteiden toimimista. Tämä on hieno yhteiskunta ja hyvin pitkälle maltillisen vasemmistolaisen ajattelun luoma, jonka kannalle Kokoomus on vasta 70-luvulta lähtien hitaasti ja vastahakoisesti siirtynyt. Toivottavasti se ymmärtää, miten tärkeistä asioista ja rakenteista on kysymys meidän pohjoismaisessa mallissamme.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Ja sen hyvän jakamisen leikkaamiseen ei ole tarvittu kuin hetki. Sosiaalinen turvaverkko on revennyt isoiksi rei´iksi, joista yhä useampi putoaa ja näkee jopa sitä nälkääkin, kun toimeentulotukea yhä useampi tarvitsisi, mutta tarveharkintaisena joku sosiaalitantta siitä ylijumalana päättää, riippuen millä fiiliksellä milloinkin on. Lisäksi raha tulee tilille silloin kun tulee, ainakin sen perusteella mitä olen kuullut. Ei ole tullut tätien mieleen, että elää pitäisi tuen odottamisen aikanakin. Kaikilla ei ole sukulaisia auttajina.

Aika koppavasti sanottu sosiaalityöntekijöistä. Vaikka kunnissa on tehokkuuden suhteen usein aika perseilymeininki, niin monissa sosiaalitoimistoissa tehdään aika antaumuksella ja pienellä porukalla hommia, jotta lakisääteisistä velvoitteista selvittäisiin. Sitä kai tapahtuu edelleenkin, että joissakin kunnissa ei yksinkertaisesti ole varaa palkata riittävää määrää sosiaalityntekijöitä (tai ei löydy päteviä), jotta päätökset saataisiin tehtyä säädetyssä ajassa.

Virkaan pätevä sosiaalityöntekijä, jota kutsut kunnallista työntekijää halveksuen sosiaalitantaksi, on tavallisesti VTM- tai YTM- tutkinnon suorittanut maisteri. Heillä on yhteisesti sovitut kriteerit siitä millä edellytyksellä ja kuinka paljon tarveharkintaisia tukia myönnetään. Ei siellä millään fiiliksillä ja nopanheitolla tukipäätöksiä tehdä. Sellaisesta paasaaminen on suorastaan röyhkeää työntekijätason koulutetun kunnallisvirkamiehen halveeraamista. Etkö arvosta työläistoveria, palkansaajaa?

Sosiaalityöntekijöillä on ammattitaito määritellä mikä on koko kunnan asiakkaita ajatellen oikeudenmukaista ja linjassa muiden päätösten kanssa. Asiakkailla ei ole. On erittäin tavallista että asiakkaan ja sosiaalityöntekijän näkemykset eroavat toisistaan. Pidän sosiaalitoimiston henkilökuntaa ehdottomasti asiakkaita pätevämpänä ja oikeampana tahona arvioimaan tukien myöntämisperusteita ja myönnettäviä tukimuotoja.

Jos asiakas on tyytymätön saamaansa tukipäätökseen niin hän voi aina valittaa. Aika usein käy tietenkin ilmi ettei valitukselle ilmene asiallisia perusteita. Joskus tapahtuu kyllä niinkin, että valitus menee läpi. Usein näissä on kysymys suht yksilöllisestä casesta, jossa halutaan tulkita kriteereitä totuttua väljemmin jollakin perusteella. Voi olla myös niin, että kiireisen sosiaalitoimiston virkailija - mahdollisesti uusi tai epäpätevä työntekijä - on tehnyt poikkeavan päätöksen, johon esimies ei ole voinut tai ehtinyt puuttua. Tällaiset tietysti korjataan jos on aihetta. Siksi kannattaa valittaa, jos selkeästi kokee jääneensä aiheetta heikommalle.

 

[Musta Nuoli]

Mielestäni ainakaan kirjastot eivät ole kriittisimpiä palveluja, sanon sen koska asia on tullut tässä ketjussa aiemminkin vastaan.

Paljon olennaisempaa - kuten itsekin sanoit - on huolehtia siitä että kaikkein heikoimpaan asemaan joutuneilla menisi paremmin. Ensinnäkin siksi että se on inhimillisesti ja sosiaalisesti oikein. Toiseksi sen takia, että meillä säilyy yhteiskuntarauha. Kolmanneksi siksi, että näin ainakin osa heikoimmille joutuneista saadaan työllistettyä ja/tai parempaan työkondikseen, jolloin yhteiskunnalle syntyy heidän kauttaan tuloja menojen sijasta.

Kirjastot ovat omalta osaltaan se olennainen ja kriittinen palvelu, jolla edesautetaan kaikkia mainitsemiasi asioita. Oletan, että huipputuloisena ihmisenä kirjastopalvelut ja erityisesti lähikirjastopalvelut eivät ole sinulle hirveän tuttuja ja läheisiä, joten kenties käsityksesi kirjastopalveluista on tästä syystä rajallinen ja pohjautuu kärjistettynä ajatukseen "ei niiden Harry Pottereiden lainaaminen ja lukeminen ole mikään tärkeä peruspalvelu". Ehkä olen tässä olettamuksessani väärässä, mutta joka tapauksessa yritän hieman avata nykyisten kirjastopalveluiden merkitystä ja laaja-alaisuutta.

Ensinnäkin mainitsemasi heikoimmille joutuneet. On inhimillisesti ja sosiaalisesti oikein huolehtia heikoimmista, ja tärkeää on myös säilyttää sekä yhteiskuntarauha että näiden heikko-osaisten pysyminen yhteisön mukana. Jos ihminen pääsee täysin syrjäytymään muista ihmisistä ja tippumaan maailman menosta, hän ei siltä polulta enää helpolla palaa. Kirjastot, erityisesti lähikirjastot, ovat niitä harvoja paikkoja yhteiskunnassa jotka ovat julkisia ja kaikille avoimia, ja joiden peruspalvelut eivät ole maksullisia. Erittäin monelle työttömälle, vähäosaiselle ja köyhälle kirjastot ovat sosiaalinen ja yhteisöllinen henkireikä ja osalle kenties ainoa palvelu, joka heitä aktivoi.

Osa tulee lukemaan joka päivä lehtiä tai katsomaan tietokoneelta työpaikkailmoituksia, osa saa vain kirjastosta tarvitsemansa tiedon - tai viihteen: jokainen tarvitsee virikkeitä säilyttääkseen mielenterveytensä, ja on huomattavasti halvempaa yhteiskunnalle ennaltaehkäistä ongelmia kuin korjata niitä jälkeenpäin. Jos heikko-osainen ihminen saa positiivisia kokemuksia ja hetken irtioton arjestaan lukemalla vaikkapa hyvän romaanin tai kuuntelemalla musiikkiosastolta löytämäänsä hyvää albumia, niin huomattavasti halvemmaksi tämäntapainen ennaltaehkäisy tulee kuin kasautuvien ongelmien selvittely jälkeenpäin. Myös vanhuksille kirjastopalvelut ovat hyvin tärkeitä: pienistä eläkkeistä ei ole varaa tilata lehtiä tai ostella kirjoja, mutta lukeminen aktivoi aivotoimintaa ja pitää vanhukset toimintakykyisenä pidempään. Laitoshoito se vasta maksaakin. Myös viikottaiset kävelyt kirjastoreissuilla antavat motiivin ja syyn lähteä kotoa eikä jumahtaa kotiin. Kirjastossa voi myös käyttää tietokoneita, hoitaa pankkiasioitaan koneella ja tulostaa/kopioida (pikku lisämaksusta) tärkeitä asiapapereita ja vaikka lähettää työpaikkahakemuksia sähköpostitse sen sijaan, että olisi kotona tai kadulla syrjäytyneenä.

Entäs sitten lapset? Olemme varmaan yhtä mieltä siitä, että Suomen kilpailukyvyn ja pärjäämisen kannalta on olennaista saada ns. kykenevät lapset kaikista yhteiskuntaluokista kouluttautumaan, sivistäytymään ja omaksumaan uutta tietoa. Lukeminen, tiedonhaku ja ajattelun laajentaminen eivät kuitenkaan tule itsestään. Varakkaiden, korkeakoulutettujen perheiden lapset saavat luultavasti kotoa käsin muita paremmat valmiudet, mutta lapsi ei voi valita vanhempiaan eikä näiden tulo- ja sivistystasoa. Ilman kirjastopalveluita sekä kirjastojen, päiväkotien, koulujen ja iltapäiväkerhojen yhteistyötä monen lapsen lukuinto ja tiedonhakukyvyt jäisivät paljon nykyistä huonommiksi, ja potentiaalisesti lahjakkaat lapset eivät saisi täytettyä potentiaaliaan. Mitä siihen useasti mainittuun Harry Potteriin tulee, niin Pottereiden vaikutus erityisesti alakoululaisten poikien lukuintoon (joka on monesti tyttöjä heikompi) on ollut erittäin suuri ja saanut monet pojat lukemaan paksuja romaaneja. Tämä lisää paitsi keskittymiskykyä, sanavarastoa, lukemisen sujuvuutta ja kielellistä ilmaisua. Tekee kummasti terää ns. ADHD-sukupolven chat-tason ilmaisulle, ja tulevaa insinööripoikaakaan ei haittaa oppia muuta kuin apinasuomea.

Aikuisväestön tarpeitakaan ei sovi unohtaa. Kirjastoverkostoissa on koko kansakunnan kulttuurihistoria sekä oman maan ja oman kielen kirjallisuus ja tieto. Vapaasti saatavana ja vapaasti luettavana. Tämä jos mikä vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta ja parantaa kansalaisten mahdollisuuksia toimia oma-aloitteisesti ja itsenäisesti. Kokoomuslaiset usein hokevat lausetta "jokainen on oman onnensa seppä", mutta on vaikea olla seppä jos ei ole varaa työkaluihin. Kirjastoissa jokaisella on varaa kielellisiin, tiedollisiin ja virikkeitä antaviin työkaluihin koska ne ovat tarjolla kaikille - on itsestä kiinni, miten niitä hyödyntää ja käyttää. Myöskään henkistä hyvinvointia ei voi aikuisväestön kohdalla aliarvioida - kuten sanottua, ennaltaehkäisy on aina halvempaa kuin kasautuneiden ongelmien jälkiselvittely, ja sopiva annos eskapismia vähentää stressiä. Monet naureskelevat kotirouvien hömppäkirjoille tai pappojen sotaromaaneille, mutta päänsä voi nollata niin monella tavalla - jotkut viettävät yksityisen lukuhetken omassa rauhassaan, jotkut heilahtavat lähibaariin. Lukeminen ei ainakaan aiheuta maksakirroosia tai kansantauteja.

Ja mitä tämä lysti sitten maksaa, kun sitä kerran pitäisi supistaa tai saattaa maksulliseksi? Ei paljon mitään. Kulttuuritoimen sisällä kirjastotoimen määrärahat ovat suorastaan naurettavan alimitoitetut ja korkeakoulutettu henkilökunta pienipalkkaista ja ylityöllistettyä. Kirjastoalalla edes johtajien palkkoihin ei mene suuria summia, sillä keskiverto putkimies tienaa enemmän kuin keskiverto kirjastoalan keskijohdon edustaja tai jopa kirjastonjohtaja. Kuntien budjeteissa kirjastoihin menevät kulut ovat marginaaliset verrattuna niiden käyttöasteisiin, jotka ovat maailmanlaajuisesti huippuluokkaa. Jättämällä pari lautakuntien kosteaa "virkistysmatkaa" väliin saadaan jo ylläpidettyä lähikirjasto tai pari.

Kulut ovat siis varsin pienet ja saadut hyödyt erittäin laaja-alaiset. Ja kun nyt kerran Suomeen on saatu rakennettua yksi maailman parhaimmista, tasa-arvoisimmista ja parhaiten käytetyistä julkisten kirjastojen verkostoista, niin miksi se pitäisi ajaa ns. säästösyistä alas? Siksi, jotta päästäisiin sellaiseen yhteiskuntaan jossa vain hyvätuloisin kansanosa pystyy saamaan tietoa ja kasvattamaan lapsensa virikkeellisiksi aikuisiksi? Tämäntapaiseen yhteiskuntaan ei Suomella ole kerta kaikkiaan varaa, sillä yhteiskuntarauhan vaarantumisen, laaja-alaisemman syrjäytymisen ja köyhempien lapsien potentiaalin hukkaamisen tuoma lasku on paljon, paljon suurempi.

Totta kai ihmisten fyysiset tarpeet ovat ne ensisijaiset tarpeet, eli kukaan ei saisi kuolla nälkään tai kuolla sairauteen rahanpuutteen takia, mutta aika kehno olisi sellainenkin yhteiskunta, jossa ei olisi sivistystä, tiedonsaantimahdollisuuksia ja mitään kunnon virikkeitä, ja jossa osa väestöstä olisi käytännössä henkisesti kuolleita tai sitten täysin syrjäytyneitä muista ihmisistä ja yhteiskunnan systeemeistä.

 

[fat of the land]

Aika törkeää väheksyntää pienipalkkaista duunaria kohtaan. Ilmaisu joku sosiaalitantta on koulutukseltaan maisteri, oman alansa ammattilainen. Sosiaalityöntekijöiden toimintaa säätelee lait ja säädökset, ei fiilikset. Olen tavannut ihmisiä, joilla on sinun kaltaisia ajatuksia, heidän mielestä järjestelmän pitää toimia heidän mukaansa, eikä päinvastoin. Yleensä paljastuu, että näiden ihmisten vaatimukset ovat ylimitoitettuja. Yhteiskunnan tulisi taata heille sama elintaso kuin työssä kävijöille, mutta ilman sitä työpanosta. Ne ketkä todella tarvitsevat yhteiskunnantukia ovat yleensä tyytyväisiä palveluun.

Jenkkisysteemin ihailu on Suomessa marginaalista. Minä oikeistolaisena porvarina kannatan kontroloitua markkinataloutta, mikä tarkoittaa jenkeissä sosialismia. Väittäisin, että valtaosa oikeistolaisista on kanssani samaa mieltä.

Toimeentulopäätöksenhän valmistelee ja tekee yleensä korkeakoulututkinnon suorittanut mm. Sosionomi. Ja kyllä siinä on aika iso valta työntekijällä, toimeentulotukea ei välttämättä ihan noin vain saa, joka on tietysti ihan hyvä.

Keskusteleminen toimeentulotuesta on ihan hyvä, koska koko systeemi on aika helvetin kallis ns. vapaamatkustajien vuoksi, joilla saattaa tosiaan olla se ajatus, että toimeentulotuella eletään ja näitä ammattipummeja on todella paljon suomessa, se ei ole mikään salaisuus. Koko toimeentulotuen ideahan sisältyy sen nimeen, toimeentulon tukeminen. Eli teoriassa sitä, jos jostain syystä ei pysyvästi tai väliaikaisesti ole työelämässä mukana, tai omat tulot eivät vain riitä. Eli ääripäässä nämä, joiden toimintakyky on niin alhaalla (syystä mistä tahansa), jotka pidetään leivässä kiinni ja toisessa laidassa tilapäisesti kriisiytyneet (vaikka työpaikan menettäminen, sairastuminen jne.) tarkoituksena on se, että asiakas pysyy mahdollisimman hyväkuntoisena ja palaa asap. työelämään.

Ongelmahan on se, että työssäkäyminen siinä kynnyspalkan tienoilla on suomalaisten mielestä niin heikosti kannattavaa, ettei matalapalkkaisiin duuneihin mennä. Työntekoa ei arvosteta sen aktivoivan merkityksen vuoksi tarpeeksi, varmaan johtunee siitä että sossun tukemana elää niin moni, että tälle porukalle on tullut jonkinlaiseksi normiksi "vittu minä mitään siivoamaan mene, olen mielummin samalla rahalla sohvalla".
Systeemin eduksi laskettakoon kuitenkin se, että suomessa on nimenomaan sosiaalisesta näkökulmasta aika hyvin kuntouttava systeemi, joka ei tietenkään kaikkiin valitettavasti pure.

Eli sitä pitäisi pohtia, miten toimeentulotuen tai työkkärin elätit saadaan työelämään mahd. nopeasti, sehän on ainoa tie kansantalouden parantamiseksi. Sehän vaatisi joko verohelpotuksia nimenomaan alakertaan tai palkkatason nostamista alakerrassa ja matalapalkkaisten työpaikkojen lisäämistä. Suomalainen oikeistohan ei mihinkään näistä taivu, koska se tässä uusliberalistisessa maailmassa tarkoittaisi lisäkuluja yrityksille tai solidaarisuutta ylhäältä alas siinä mittakaavassa, ettei se monen ihmiskäsitykseen sovi.

Jenkkisysteemin ihailu on Suomessa marginaalista. Minä oikeistolaisena porvarina kannatan kontroloitua markkinataloutta, mikä tarkoittaa jenkeissä sosialismia. Väittäisin, että valtaosa oikeistolaisista on kanssani samaa mieltä.

Suomalaisen ja jenkkiläisen oikeiston erot on tuossa markkinataloudessa, mutta yhtäläisyydet nimenomaan sosiaalisessa politiikassa. Eikä vertailu aatteiden kesken oikein onnistu, koska koko systeemi on aivan erilainen.

Koko systeemi kun perustuu tiukkaan verotukseen, on varmasti siellä yläpäässä aikamoinen vitutus siinä mielessä, että tuntuma siitä kuinka hyvätuloiset rahoittaa sosiaalipalveluita aivan poskettoman paljon ja vasemmisto kehtaa vielä vaatia lisää on todella vahva.

Tilanne on aika pahassa solmussa, kun hyvinvointivaltion systeemi vie tässä taloustilanteessa vuodessa 1.5 vuoden rahat. Toisaalta kulut kasvaa mitä pitempään lama jatkuu, toisaalta taas yritysmaailmassa ei ole varaa palkata työttömiä, pikemminkin edelleen päinvastoin paine sanoa irti porukkaa on suuri.

Suomalaisen oikeiston yhtäläisyyttä jenkkien kanssa on se, että halu viedä systeemi siihen suuntaan. Että toimeentulotuki olisi vain sitä eniten tarvitsevien "etu" ja riittävän pieni, että paine työelämään palaamiseen olisi mahdollisimman suuri. Samaan aikaan palvelujärjestelmää olisi saatava kevyemmäksi siirtämällä osa sen kuluista yksityisille ja ajettava alas kaikki mistä ei ideologian mukaan ole kansantaloudellista hyötyä.

Toisaalta niitä rakenteita, mitkä ideologian mukaan vie kansantaloutta eteenpäin tulisi tukea (esim. koulutus) ja yksityistäminen (vaikkapa terveydenhuollossa) nähdään etuna.

Kokoomuslaisen ajattelun ja vaikkapa Arhinmäen puheet työelämän pidentämisestä erot kertoo aika hyvin sen miten aatteet eroaa toisistaan. Arhinmäen mukaan olisi syytä tukea sitä, että työelämässä oleminen olisi mahdollista (kohtuullinen elintaso kaikilla) ja työelämässä pysyminen kestäisi opiskelujen alusta eläkeiän alkuun. Tätä tuetaan mm. argumentoinnilla siitä, että joka päivä sairaseläkkeelle jää 5 alle 30-vuotiasta kansalaista, pääosin mielenterveyssyistä ja muilla työelämän kuluttavuuteen liittyvillä argumenteilla.

Kokoomuslaisella ajattelulla eläkeikää pitäisi nostaa, jotta kansantalous nousisi koska kansantalouden nousemiseen on nyt ja tulevaisuudessa tarvetta. Sinänsä pätevää, koska koko hyvinvointiyhteiskunnan olemassaolo perustuu talouskasvuun ja tulevaisuudessa valtion huollettavia tulee olemaan siinä iäkkäämmässä päässä huomattavasti enemmän ja työikäisiä tulee olemaan tällä väestönkehityksellä vähemmän.

No kaikki voi toki miettiä kumpi on oikeassa tai enemmän oikeassa.

Puhtaimmillaan vasemmiston opeilla rakennetaan tarvittaessa hyvinvointiyhteiskuntaa vaikka velaksi. Tätä en itse kovin helposti hyväksy. Tietysti kriittisimmästä päästä lukien joihinkin asioihin täytyy löytyä rahaa myös huonoina aikoina, mutta on aika pitkälle arvokeskustelua määritellä mitä näiden asioiden pitäisi olla.

Tällä hetkellähän rakennustarpeet on aika minimissä, jos puhutaan puhtaasti "tarpeellisista" toiminnoista. Seuraavalla nousukaudella pitää varmaan miettiä rakennetaanko "musiikkitaloja" vai ei. Vasemmiston ajattelu ehkä siinä kommarisiivessä toimii noin, mutta jos puhutaan vasemmistoliitosta ja demareista, niin asia ei kyllä ihan noin ole.

Nythän ei olla missään hyvinvointivaltion kehitystilassa, eikä oikeastaan olla oltu vuosiin. Nyt ollaan hengitysletkuissa, mistä loppuu toisesta päästä ilma ja toisessa päässä tarvitaan lisää happea. Toisaalta ollaan alasajon tilassa, mikä on näkynyt mm. todella tehokkaana yksityistämisenä koko lamanjälkeisen ajan.

Eihän tässä voida puhua mistään hyvinvointiyhteiskunnasta enään, ainakaan sen puhtaimmassa muodossa. Tämähän on sitä "mixed wellfare"-yhteiskuntaa, joka vielä puhdistuu ammattiliittojen hiipumisen mukana siihen, että meillä on jäljellä tulevaisuudessa kunnalliset koulut, jotka ovat ilmaisia ja parempia kouluja, kunnallisia sairaaloita, jotka ovat ilmaisia pienituloisille ja yksityisiä sairaaloita parempituloisille jne. kehitystä, joka jatkuu koko palvelujärjestelmän läpi.

Tämä siis silloin, jos kehitys jatkuu samana.

Jotain pitäisi siis tehdä, suuntahan on aika karmea. Yritykset suuntaa sinne missä duuni on halvempaa, rahaa rakentaa mitään ei oikeastaan ole, tuloerot kasvaa, väestön heikompiosaiset voi heikommin ja se taas maksaa, maksajia ei ole, eikä ne joilla olisi varaa maksaa sitä halua tehdä.

"Hauskaa" on se, että suomeen tarvittaisiin se uusi Nokia, tai 70 miljoonan tuotot tekevää firmaa kattamaan ne yhteisöverot, millä Nokian avulla pärjättiin edelliset 15 vuotta. Toisaalta yrityksillä ei ole mitään intoa investoida suomessa, koska meillä ei tällä hetkellä ole MITÄÄN mitä kukaan haluaisi (kalliilla hinnalla) ostaa.

Niinistö puhuu siitä, että innovaatiopolitiikka olisi nyt tärkeinpiä talouden osa-alueita. Haavisto puhuu siitä, että puhtaan tuotannon innovaatiot voisi olla sellainen tuote millä talous saadaan nousemaan. Demarit puhuu hyvinvoinnin tuotteistamisesta, kepulaiset ihmettelee kun pelloilla ei edelleenkään kasva mitään, persut haaveilee siitä että rahaa saataisiin sillä, ettei sitä enää lähetetä ulos. Vasemmistoliitto pitää kiinni siitä fantasiasta, että kaikki raha jaettaisiin tasaisemmin, RKP on sitä mieltä mitä pääministeripuolue on ja KD juo kahvia.

Jos nyt tässä jotain suunnannäyttäjää haetaan, niin ne vaalithan oli viime keväänä ja ne meni kyllä siltä osin päin helvettiä, että eduskuntaan pääsi ennätyksellisen epäpätevä jengi päättämään NÄISTÄ asioista. Hyvää toki se, että hallituksessa istuu just se porukka, keiden pitäisikin sunnitella sosiaalipolitiikka, talouskasvu ja työllistäminen kimpassa jotenkin toimivaksi ympäristön ehdoilla.

Presidentin vaaleissa haetaan kuitenkin ulkopolitiikan johtajaa ja arvojohtajaa, vaikkei sisäpolitiikkaan osallistuisikaan istuva presidentti. On kuitenkin tärkeää miettiä sitä, miltä arvopohjalta ehdokkaat ovat mukana ja sitten toki fiilispohjalta: "kumpi mielestäni edustaa minun suomeani paremmin?".

No sen verran vasemmistolainen pitää olla jokaisen joka suomessa on ilmaisen koulutuksen saanut ettei se ainakaan Niinistö voi olla ;)

 

[PTS]

Paljon olennaisempaa - kuten itsekin sanoit - on huolehtia siitä että kaikkein heikoimpaan asemaan joutuneilla menisi paremmin. Ensinnäkin siksi että se on inhimillisesti ja sosiaalisesti oikein. Toiseksi sen takia, että meillä säilyy yhteiskuntarauha. Kolmanneksi siksi, että näin ainakin osa heikoimmille joutuneista saadaan työllistettyä ja/tai parempaan työkondikseen, jolloin yhteiskunnalle syntyy heidän kauttaan tuloja menojen sijasta.

Sen sijaan tuloeroista vouhottamisessa on kysymys kipupisteen väärästä paikallistamisesta oikeassa ongelmassa.

Tässä keskustelussa on aina uhkana toisen ohi puhuminen, mutta yritetään. Kiitos vaan asiallisesta vastauksesta. Miksi kokoomus ei sitten kannata perusturvan nostoa tai aktiivista työllistämispolitiikkaa? Sillähän sitä sosiaalista oikeudenmukaisuutta luodaan. Toisaalta kyse ei ole ehkä siitä Matti Vanhasen määrittelemästä "enemmistöllä menee hyvin" -tilanteestakaan. Enemmistöllä menee materiaalisesti hyvin, mutta henkisesti välttämättä ei. Tässä presidenttiehdokkaista esimerkiksi Paavo Väyrysen ja Pekka Haaviston linjat yhtyvät.

Minusta tuo kateus-ahneus -vastakkainasettelu ei ole oikein toimiva. Ongelma ei ole jompikumpi vaan molemmat. Jos yhteiskunnassa on suuret varallisuuserot, se synnyttää myös katkeruutta. Tuloerojen suuruudessa on myös kysymys verotuksen kohdentumisesta maksukyvyn mukaan. Toisaalta alhaisella verotuksella ei niitä julkisia palveluja tai syrjäytyneiden auttamista saada rahoitettua. Silloin yhteiskunnallisessa ilmapiirissä korostuu se vaurastuminen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kustannuksella. Esimerkiksi Markku Ojanen on psykologian alan tutkimuksissaan myös havainnut, ettei ihmisten onnellisuus itse asiassa kasva tietyn varallisuustason saavuttamisen jälkeen.

Yrittäjyyttä pitää muuten voimakkaasti tukea, nimenomaan yrityksen perustamisvaiheessa ja työntekijöiden palkkauksessa. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja yrittäjyys eivät ole vastakohtia, kuten oikeistolainen retoriikka antaa ymmärtää.

 

[Tarinankertoja]

Keskusteleminen toimeentulotuesta on ihan hyvä, koska koko systeemi on aika helvetin kallis ns. vapaamatkustajien vuoksi

Vapaamatkustajat maksaa vähemmän kun etuuskäsittelijäarmeijan palkkalistoilla pitäminen.

Ongelmahan on se, että työssäkäyminen siinä kynnyspalkan tienoilla on suomalaisten mielestä niin heikosti kannattavaa, ettei matalapalkkaisiin duuneihin mennä.

Ja tästä syystä perustuen harkinnanvaraisuus tulisi poistaa ja tuet olisivat automaattinen ja vakio. Eli perustulomalli.

Kaikki työ kanttaisi, eikä olisi kansataloudelle täysin hyödytöntä byrokratiaa pyöritettävänä. Etuuskäsittelijät ei tee muuta työtä, ja sossutätikin joutuu tekeen tuloharkintaa, sen sijaan että ehtisi paneutua ihmisten ongelmiin ja oikeasti auttaa ihmistä eteenpäin.

Eli sitä pitäisi pohtia, miten toimeentulotuen tai työkkärin elätit saadaan työelämään mahd. nopeasti, sehän on ainoa tie kansantalouden parantamiseksi. Sehän vaatisi joko verohelpotuksia nimenomaan alakertaan tai palkkatason nostamista alakerrassa ja matalapalkkaisten työpaikkojen lisäämistä.

Ei vaatisi. Vaatisi vain tuloloukkujen purkamista, eli sitä, että se perustuki ei pienen jos sattuu saamaan muitakin tuloja. Ja kas, aina kanttaa tehdä töitä, kun se ei vaikuttasi vähentävästi tukeen.

tämä saavutettaisiin perustulomallilla…

 

[heki]

Suomalaisen ja jenkkiläisen oikeiston erot on tuossa markkinataloudessa, mutta yhtäläisyydet nimenomaan sosiaalisessa politiikassa. Eikä vertailu aatteiden kesken oikein onnistu, koska koko systeemi on aivan erilainen.

Oli niin pirunpitkä kirjoitus, että kaikkiin epäkohtiin en jaksa puuttua, mutta tähän oli pakko puuttua.

Nimenomaan suomalaisen oikeiston ero jenkkiläiseen verrattuna on suhtautuminen sosiaalipolitiikkaan. Jenkkiläisen oikeiston sosiaalipolitiikka on kaukana siitä, mitä suomalaisena kokoomuksen kannattajana tuen.

Suomen kokoomuksen sosiaalipolitiikka on jenkkimittarin mukaan vähintään demokraattista, ellei jopa siitäkin piirin verran vasemmalla.

 

[Ck]

Vituttaa muuten toi joku Jussi-gaala. Aamun lehdissä kerrotaan, että kommarinäyttelijät ovat hehkuttaneet Haavistoa.

Sehän on vain hieno uutinen, kun nämä knihtilät, mellerit, stallarit ja vasuri-joonakset ovat päättäneet hörhöillä. Haavisto saa tuskin yhtään ylimääräistä ääntä tällaisen julkitulon jälkeen. Eli nämä näyttelijät tekevät joko myyräntyötä Niinistön hyväksi tai sitten ovat aivan saatanan tyhmiä. Veikkaan jälkimmäistä.

Mutta sinänsä toki vituttaa tollainen toiminta.

Täältä vahva sama, avauduin jo asiasta vitutusketjuun paskin gaala mitä olen koskaan nähnyt. Tän "nobody" miespääosa palkinnon voittajan ihan järjettömän fanaattinen Stalin/Hitler tyyppinen vauhkoaminen ja kannanotto Haaviston puolesta sai todellisen oksennusreflektin aikaan. Jota ennen tätä oksennusreflektiä oli jo alustettu mukavasti ihan käsittämättömällä kavalkaadilla silkkaa tekotaiteellista- ja muuta paskaa etunenässä Tähkä, Kaurismäki, Le Havre, Tommi Läntinen ja Haavisto hehkutus jo ennen tätä avautumista. Itse tiedän ja ymmärrän räppäämisestä, joten tähän on turha tuoda sitä puolta mukaan vaan tämä avautuminen oikeasti menee jo ihan sairraalloisen puolelle ja on ihan pelkkää fanatismia. Äärivasemmisto-/liberaalisuus nostaa pelottavasti päätään täällä Suomessa, mikä tosin on ollut jo pitkään ajan henki, mutta nyt aletaan lähennellä jo kipurajoja tässä asiassa. Itse asiassa kun sanoin, että paskin gaala koskaan, niin oikeastaan tämä ohjelma oli paskin televisiossa näytetty ohjelma kaikkina aikoina ja tuon perusteella tältä idioottilaumalta saisi viedä viimeisetkin tukieurot!

 

[fat of the land]

Nimenomaan suomalaisen oikeiston ero jenkkiläiseen verrattuna on suhtautuminen sosiaalipolitiikkaan. Jenkkiläisen oikeiston sosiaalipolitiikka on kaukana siitä, mitä suomalaisena kokoomuksen kannattajana tuen.

Suomen kokoomuksen sosiaalipolitiikka on jenkkimittarin mukaan vähintään demokraattista, ellei jopa siitäkin piirin verran vasemmalla.

No ei sitä hyvinvointiyhteiskuntaa hetkessä pureta, vaikka se tavoitteena onkin. Pakkohan Kokoomuksenkin on hallitustyössään sitoutua lainsäädäntöön ja purkaa hommaa pikkuhiljaa, mitä tässä on tapahtunut joka kerta kun Kokoomus on hallituksessa ollut. Eli siinä mielessä vasemmalla ollaan, että siihen on pakko ollut sitoutua koska se on joidenkin muiden sinne rakentama. Ei suomalaista porvaristoa ole kiinostanut hevon peetä rakentaa tätä systeemiä missään vaiheessa sen kummemmin, mitä se on ikäänkuin "laupeudentyönä" tehnyt koko historian ajan.

 

[PTS]

Äärivasemmisto nostaa pelottavasti päätään täällä Suomessa, mikä tosin on ollut jo pitkään ajan henki, mutta nyt aletaan lähennellä jo kipurajoja tässä asiassa.

Heh, tiedätkö nyt ihan, mikä on äärivasemmisto? Oli meillä Suomessakin taistolaisia 70-luvulla, mutta tänä päivänä demokratiaa vastustavia kommunisteja ei ole kuin kourallinen - ja hyvä niin. Demokraattinen vasemmistolaisuus, vihreydestä puhumattakaan on sitten aivan eri asia. Ajan hengestä en tiedä, mutta ei se nyt ainakaan kovin vasemmistolainen ole...

 

[heki]

No ei sitä hyvinvointiyhteiskuntaa hetkessä pureta, vaikka se tavoitteena onkin. Pakkohan Kokoomuksenkin on hallitustyössään sitoutua lainsäädäntöön ja purkaa hommaa pikkuhiljaa, mitä tässä on tapahtunut joka kerta kun Kokoomus on hallituksessa ollut. Eli siinä mielessä vasemmalla ollaan, että siihen on pakko ollut sitoutua koska se on joidenkin muiden sinne rakentama. Ei suomalaista porvaristoa ole kiinostanut hevon peetä rakentaa tätä systeemiä missään vaiheessa sen kummemmin, mitä se on ikäänkuin "laupeudentyönä" tehnyt koko historian ajan.

No niin, sieltähän tuli taas oikein hieno ja rakentava kommunistinen manifesti höystettynä aimoannoksella katkeruutta! Pidä tuo sama puhe työväentalollasi aatetovereillesi.

Oletko koskaan miettinyt, että ilman porvareita ei duunareilla olisi mitään tulonlähdettä?

Sinähän et koskaan tule tajuamaan sitä, mutta ilman porvarien rakentamia yrityksia ei koskaan olisi syntynyt tälläistä hyvinvointiyhteiskuntaa.

 

[TosiFani]

Toimeentulopäätöksenhän valmistelee ja tekee yleensä korkeakoulututkinnon suorittanut mm. Sosionomi. Ja kyllä siinä on aika iso valta työntekijällä, toimeentulotukea ei välttämättä ihan noin vain saa, joka on tietysti ihan hyvä...

Aika erikoista sanoa, että työntekijällä on toimeentulotukipäätöksessä iso valta, kun toimeentulotuelle on olemassa hyvinkin tarkat määritelmät. Sosiaalityöntekijän tehtävänä on katsoa, että hakijan elämäntilanne täyttää tuen vaatimukset.

Toimeentulotuki

Linkki vie STM:n sivuille.

 

[PTS]

Sinähän et koskaan tule tajuamaan sitä, mutta ilman porvarien rakentamia yrityksia ei koskaan olisi syntynyt tälläistä hyvinvointiyhteiskuntaa.

Hmm, millä perusteella yrittäjän pitäisi olla arvoiltaan kokoomuslainen? Yhteiskuntaryhmien suhteen vastakkainasettelun soisi olevan ohi (valitettavasti ei ole, kun sosioekonomista puoluekannatusta katsotaan), mutta arvojen suhteen on demokratiassa aina vastakkainasettelua.

 

[heki]

Hmm, millä perusteella yrittäjän pitäisi olla arvoiltaan kokoomuslainen? Yhteiskuntaryhmien suhteen vastakkainasettelun soisi olevan ohi (valitettavasti ei ole, kun sosioekonomista puoluekannatusta katsotaan), mutta arvojen suhteen on demokratiassa aina vastakkainasettelua.

Missäs mä olen sanonut, että pitäisi olla kokoomuslainen? Tosin yrittäjien keskuudessa kokoomus on kannatukseltaan kaiketi suurin, mutta saahan se yrittäjä olla vaikka umpi kommari. Tosin silloin on melkoinen arvoristiriita ko. henkilöllä.

 

[fat of the land]

Aika erikoista sanoa, että työntekijällä on toimeentulotukipäätöksessä iso valta, kun toimeentulotuelle on olemassa hyvinkin tarkat määritelmät. Sosiaalityöntekijän tehtävänä on katsoa, että hakijan elämäntilanne täyttää tuen vaatimukset.

Toimeentulotuki

Linkki vie STM:n sivuille.

Niin siinähän se näkyy, mm. ennaltaehkäisevän tuen kohdalla, kunnat päättävät itse. Toki tuo perustoimeentulotuki kuuluu kaikille, mutta harkinnan varaisia ovat nuo lisät.

 

[PTS]

Missäs mä olen sanonut, että pitäisi olla kokoomuslainen? Tosin yrittäjien keskuudessa kokoomus on kannatukseltaan kaiketi suurin, mutta saahan se yrittäjä olla vaikka umpi kommari. Tosin silloin on melkoinen arvoristiriita ko. henkilöllä.

Ei kun vedit yrittäjät esille ottaessasi kantaa toisen nimimerkin kannanottoon, jossa tämä arvosteli kokoomusta. Monet yrittäjät äänestävät kokoomusta (eivät missään tapauksessa kaikki), mutta eivät yrittäjyys ja kokoomuslaisuus ei ole millään tavalla toistensa synonyymejä. En itse näkisi maltillisessa vasemmistolaisuudessa ja yrittäjyydessä mitään arvoristiriitaa.