Suomen presidentinvaali 2024

  • 683 565
  • 6 686

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Mika Aaltola pitää mahdollisuuksiaan presidenttiyteen yhden prosentin suuruisina:

Taitaa olla aika realistinen arvio, koska vaatimuskin ehdokkuudesta on tiukka. Yli 50 prosenttia gallupissa. Siitä sitten vielä vaalit ja pääsy toiselle kierrokselle ja senkin voitto. Itse näen Aaltolan piiskaavan ihmisiä näillä ulostuloillaan taakseen gallupeissa.

Nämä ovat kuin omasta suustani. Haavistoa ei vielä 1-2 vuotta sitten olisi painajaisissakaan kuvitellut äänestävänsä mutta näinkin saattaa käydä riippuen miten tilanne elää. Kyllä tässä maailmantilanteessa jotkut homojutut(onneksi) ovat suomalaisessakin keskustelussa varmasti lopullisesti nyt marginaalissa.

Silti uskon Stubbin loppupelissä olevan melko vahvoilla. Keskusta oppositiossa tukee taatusti porvariehdokasta kun pesee kasvojaan ja PS myös jos oma ehdokas on pois pelistä. Loppuottelu lienee Stubb/Haavisto.

Iso askel on tultu muutamassa kymmenessä vuodessa Haaviston seksuaalisen suuntautumisen hyväksymisen osalta. Muistan hyvin ajan, jolloin se oli kuuma peruna ja asia, joka tuli kätkeä. Eteenpäin on tämän osalta menty.

Tuo Stubb vs Haavisto on hyvin mahdollinen finaali. Vaikka Halla-aho ei mielestäni finaaliin yllä lähtiessään ehdokkaaksi, hän voi pudottaa finaalista jonkun vähemmän venäjäkriittisen. Varsinkin, jos Venäjä tavalla tai toisella sotkeentuu vaaleihimme. Mikä on odotettavissa.
 

Fordél

Jäsen
Tästä olemme koko ajan erimielisiä. Itse en osta lainkaan ajatusta, jonka mukaan Aaltolan nousu gallupeissa ko. tavalla esitettynä kärkeen ohi Stubbin, Rehnin ja Haaviston ei mitenkään johtuisi Aaltolan kohdistamasta kritiikistä suomettuneisuutta vastaan. Venäjä ja NATO ovat myös syynä sitä kautta, että muut ovat tietoisesti valehdelleet mm. Suomen turvallisuuteen liittyvissä asioissa.
No tottakai se on osa sitä Aaltolan nousua, mutta ei mikään merkittävä. Itse olen koko ajan tarttunut vain lähinnä siihen näkemykseesi, että kansa kaipaa nyt erityisesti puhdasta ehdokasta. Mielestäni ei kaipaa ja siihen viittaavat tutkimuksetkin.

Tämä keskustelu menee helposti aivan liikaa yksinkertaistamiseksi. Kyse on kokonaisuudesta. Jokaisella spekuloidulla nimellä on omat plussat ja miinukset.

Aaltolalla plussaa on osin esiintyminen (ei sekään mitään timanttista ole ulosanniltaan) ja karisma, tietyt rohkeatkin näkemykset, mutta toisaalta miinuksena mm. lähes totaalinen kokemattomuus ja koettelemattomuus. On helppo olla kompuroimatta, kun juuri kukaan ei ole kampittamassa ja asettamassa esteitä tielle tai kun ei ole suurimmassa valokeilassa ja vastuussa.

Ihan samalla tavalla esim. Haavistolla on omat nostavat ja laskevat tekijät, mutta ne ovat osin eri kuin vaikka Aaltolalla. Miten näitä plussia ja miinuksia sitten kukin arvottaa, vaikuttaa täysin lopputulokseen ja miten kokonaisuuden näkee. Osa ei mieti lainkaan Aaltolan kokemattomuutta ja osalle se on taas merkittävä seikka. Osa arvostaa Haaviston ulko- ja turvallisuuspoliitttista kokemusta, osalle riittää pelkkä Vihreiden puoluekirja minimoimaan osaamisen ja kokemuksen.

Minunkaan näkemykselläni ei ole väliä, kuten ei ollut NATO-jäsenyyden osalta. Kansa ratkaisi senkin ja jos kansa on sitä mieltä, että Aaltola tarvitaan, näin myös tapahtuu. Näen asian itse niin, että jos näin tapahtuu, silloin pyyhitään virheitä idän suuntaan tehneillä poliitikoilla lattiaa.
Edelleen, liian yksinkertainen selitys. En jaksa uskoa, että jos Aaltola keräisi ison kannatuksen, äänestäjät painottaisivat hyvin merkittävästi sitä, että Aaltola ei kuulu 'idän virheitä tehneisiin'. Tässä näkemyksessä painottuu sun näkemys siitä, kuinka itse kavahdat ehdokkaita, jotka ovat tehneet näitä virheitä ja olleet suomettuneita. Iso osa kansasta ei arvota asioita välttämättä samoin vaan Aaltolan suosion takana voi olla paljon, paljon muutakin.

Hieman näinkin, mutta ei Rehn ole julkisuudessa oikeastaan lainkaan. Hänellä ei ole mielestäni karismaa eikä hän esiinny hyvin. Stubb ei ole julkisuudessa oikeastaan lainkaan. Taustalla on siis myös muita syitä ja ne taas liittyvät aiempaan näkyvyyteen, rooleihin ja puoluekantoihin.
Edellen, kyse on kokonaisuudesta. Rehn ei ole valovoimainen esiintyjä, mutta omaa taas toisaalta mm. CV:n, jonka rinnalla Aaltolan CV kalpenee 100-0. Lisäksi eipä se Niinistökään ole ollut esiintyjänä mikään kansan villitsijä eli toisalta tietty tasokin riittää. Ja lopulta hyvin merkittävä seikka on koko ehdokasasettelu eli kun nähdään kokonaisuus, voidaan vasta kunnollla alkaa vertaamaan ehdokkaita ja heidän mahdollisuuksia keskenään.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
No tottakai se on osa sitä Aaltolan nousua, mutta ei mikään merkittävä. Itse olen koko ajan tarttunut vain lähinnä siihen näkemykseesi, että kansa kaipaa nyt erityisesti puhdasta ehdokasta. Mielestäni ei kaipaa ja siihen viittaavat tutkimuksetkin.

Tästäkin olemme siis eri mieltä. Totesin, että jos Aaltola lähtee ehdokkaaksi saatuaan yli 50 prosentin kannatuksen ja jos Aaltola valitaan presidentiksi, se on kansalta näyttö liiaksi Venäjää kuunnelleille ehdokkaille.

Ei tämä keskustelu etene, koska en käsitä, miten Aaltolasta voisi tulla supersuosittu ilman, että kyse olisi Stubbille ja Rehnille osoitetusta muistutuksesta sen osalta, mitä he Venäjän kanssa puuhasivat. Ymmärtäisin jotenkin kantasi ellei Aaltola itse olisi paukuttanut suomettuneisuuden ongelmista.

Itsekään en voi sanoa varmasti, mistä Aaltolan suosio johtuu. Sitä ei ole tutkittu. Mutta pidän vahvasti mahdollisena suosion liittyvän "puhtaiden" ehdokkaiden kaipuuseen sen sijaan, että valinta tehtäisiin vain pääehdokkaista, jotka ovat olleet käsittämättömän sinisilmäisiä Venäjän suhteen + Haavistosta.

Rehn ei ole valovoimainen esiintyjä, mutta omaa taas toisaalta mm. CV:n, jonka rinnalla Aaltolan CV kalpenee 100-0. Lisäksi eipä se Niinistökään ole ollut esiintyjänä mikään kansan villitsijä eli toisalta tietty tasokin riittää. Ja lopulta hyvin merkittävä seikka on koko ehdokasasettelu eli kun nähdään kokonaisuus, voidaan vasta kunnollla alkaa vertaamaan ehdokkaita ja heidän mahdollisuuksia keskenään.

Totta ja perut siis väitteesi, jonka mukaan "Mitä tulee gallupin kärkeen niin ei yllätä, että siellä on kärjessä tällä hetkellä karismaattiset, hyvin esiintyvät, hyvin osaavat ja paljon näkyvyyttä viime aikoina saaneet henkilöt".
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
No tottakai se on osa sitä Aaltolan nousua, mutta ei mikään merkittävä. Itse olen koko ajan tarttunut vain lähinnä siihen näkemykseesi, että kansa kaipaa nyt erityisesti puhdasta ehdokasta. Mielestäni ei kaipaa ja siihen viittaavat tutkimuksetkin.
Minä en myöskään usko tähän puhtaus-teoriaan. Uskon että kansa kaipaa ensisijaisesti turvallista presidenttiä so. henkilöä joka pystyy myymään turvallisuuden, vakauden ja ennustettavuuden illuusion. En sano etteikö Aaltola tähän pystyisi mutta onhan tuo kokemattomuus melkoinen rasite.

Jos Aaltola lähtisi, hänen ympärilleen luultavasti syntyisi samanlainen hype kuin Haavistolle vuonna 2012. Se kantaisi korkealle mutta ei voittoon asti.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Aaltola on suosittu, koska tuli hädän hetkellä televisioon selittämään illasta toiseen mitä nyt tapahtuu ja on komea.

Ei kai yksin tuolla sentään päästäisi yli 50 prosentin henkilögallupissa (valitse yksi ehdokkaista)? Muutenhan Aaltola ei lähde omien sanojensa mukaan.

Jotta ei mene enempää saman asian jankuttamiseksi, näen muiden näkemysten perusteella Aaltolan mahdollisessa ehdokkuudessa ja silloin jo jättisuosiossa hieman enemmän muitakin tekijöitä kuin kansan antaman jälki-istunnon Stubbille ja Rehnille sekä puolueille, jotka puuhasivat innolla 2014 jälkeenkin strategista ja vaarallista yhteistyötä Venäjän kanssa.

Oma käsitykseni on se, että kansalle paljastui näiden toimien vaarallisuus 2/2022 alkaen ja se tulee jatkossa näkymään Suomen politiikassa. Tällä kertaa.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Itsekään en voi sanoa varmasti, mistä Aaltolan suosio johtuu. Sitä ei ole tutkittu. Mutta pidän vahvasti mahdollisena suosion liittyvän "puhtaiden" ehdokkaiden kaipuuseen sen sijaan, että valinta tehtäisiin vain pääehdokkaista, jotka ovat olleet käsittämättömän sinisilmäisiä Venäjän suhteen + Haavistosta.
Katsot asioita omien linssiesi läpi ja sinulla on siihen oikeus. Mutta suuri osa kansasta ei välitä tuollaisista asioista, ainakaan kovin pitkälle, ja suora kansanvaali ratkeaa pinnallisemmalla tasolla. Homo vs. hetero, mies vs. nainen ja niin edelleen.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Katsot asioita omien linssiesi läpi ja sinulla on siihen oikeus. Mutta suuri osa kansasta ei välitä tuollaisista asioista, ainakaan kovin pitkälle, ja suora kansanvaali ratkeaa pinnallisemmalla tasolla. Homo vs. hetero, mies vs. nainen ja niin edelleen.
Näin se voi olla. Seuraan vaalitaistelun heittoja ja kommentteja ja ehkäpä saadaan vielä jotain selvitystäkin aiheesta. Stubb joka tapauksessa koki tärkeänä Venäjään liittyvien virheidensä käymisen läpi ja tarkan erittelyn. Hän teki arvatakseni sen siksi, että olisi helpompi valinta Kokoomukselle ja myöhemmin kansalle. Oma arvostukseni nousi Stubbin osalta enkä usko, että Stubb tuota teki ilman oletusta, että asioilla on ollut ja on edelleen vaikutusta.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Näin se voi olla. Seuraan joka tapauksessa kommentteja ja ehkäpä saadaan vielä jotain selvitystäkin aiheesta. Stubb joka tapauksessa koki tärkeänä Venäjään liittyvien virheidensä käymisen läpi ja tarkan erottelun. Hän teki arvatakseni sen siksi, että olisi helpompi valinta Kokoomukselle ja myöhemmin kansalle. Oma arvostukseni nousi Stubbin osalta.
Ymmärrän Stubbin toiminnan sinänsä hyvin, koska haluaa siivota ympäriltään asioita joihin joku voisi tarttua. Mutta en silti usko että nuo olisivat vaalit ratkaiseva tekijä. Stubb voi olla kisassa vahvoilla jos saadaan myytyä kansalle aiempaa kansanomaisempana ja suomalaisempana hahmona. Siitä on kysymys.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ymmärrän Stubbin toiminnan sinänsä hyvin, koska haluaa siivota ympäriltään asioita joihin joku voisi tarttua. Mutta en silti usko että nuo olisivat vaalit ratkaiseva tekijä. Stubb voi olla kisassa vahvoilla jos saadaan myytyä kansalle aiempaa kansanomaisempana ja suomalaisempana hahmona. Siitä on kysymys.

OK, uskotaan. Katson asiaa liian kapeasta kulmasta. Lisäksi soitin juuri eräälle tutkijalle, jonka mielestä suomettuneisuus ei ole näillä näkymin osa 2024 pressanvaaleja, vaan paljon todennäköisemmin NATO ja Suomen asema sekä presidentin toiminta Suomen jo ollessa NATO-jäsen. Lisäksi tulee ajankohtaiset ongelmat ja pahimmillaan Venäjän aiheuttamana.
 

Fordél

Jäsen
Tästäkin olemme siis eri mieltä. Totesin, että jos Aaltola lähtee ehdokkaaksi saatuaan yli 50 prosentin kannatuksen ja jos Aaltola valitaan presidentiksi, se on kansalta näyttö liiaksi Venäjää kuunnelleille ehdokkaille.

Ei tämä keskustelu etene, koska en käsitä, miten Aaltolasta voisi tulla supersuosittu ilman, että kyse olisi Stubbille ja Rehnille osoitetusta muistutuksesta sen osalta, mitä he Venäjän kanssa puuhasivat. Ymmärtäisin jotenkin kantasi ellei Aaltola itse olisi paukuttanut suomettuneisuuden ongelmista.
Nimemenomaan Aaltolasta ei voi tulla supersuosittu vain yhden asian takia. Olet aivan liikaa hirttäytynyt omaan arvomasilmaasi etkä kykene näkemään, kuinka hyvin moni ei arvota tuota Venäjä-asiaa läheskään noin tärkeäksi.

@Vellihousu tuossa jo hyvin asiaa osin avasikin. Kansa kaipaa kriisin aikoina tosiaan ensisijaisesti turvallista presidenttiä eli henkilöä, joka pystyy tarjoamaan turvallisuutta, vakauta ja ennustettavuutta. Henkilöä, jotka osoittaa vakaata harkintakykyä, johtajuutta ja toimintakykyä. Juuri näiden seikkojen takia luottamus nykyisiin eturivin päättäjiin, jotka ovat olleet mm. viemässä Suomea Natoon, on vain kasvanut. Mitään erityistä puhtoisuutta ei nyt kaivata. Lisäksi kaivataan tottakai perusjuttuja, kuten hyvää esiintymistä, osaamista, näkyvyyttä, karismaa jne. Vaikka Aaltola ei ole eturivin päättäjä, kuten vaikka Haavisto, Marin tai Kaikkonen, häneen osuu monen silmissä ainakin tällä hetkellä moni näistä em. seikoista. Pelkkä oikea linja Venäjän suhteen ei riitä eikä selittäisi Aaltolan suosiota.

Totta ja perut siis väitteesi, jonka mukaan "Mitä tulee gallupin kärkeen niin ei yllätä, että siellä on kärjessä tällä hetkellä karismaattiset, hyvin esiintyvät, hyvin osaavat ja paljon näkyvyyttä viime aikoina saaneet henkilöt".
En peru, koska edelleen kyse on kokonaisuudesta. Rehnillä on valtavan kova osaaminen ja riittävä esiintymistaito. Lisäksi hän on ollut aikanaan niin paljon esillä, että pikku sivussaolo ei haittaa merkittävästi. Karimassa on tottakai Rehnin ongelmat. Mutta kellään kärkinimistäkään ei ole nuo kaikki seikat täysin hallussa. Siksi Rehnkin on koko ajan merkittävästi mukana.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
OK, uskotaan. Katson asiaa liian kapeasta kulmasta. Lisäksi soitin juuri eräälle tutkijalle, jonka mielestä suomettuneisuus ei ole näillä näkymin osa 2024 pressanvaaleja, vaan paljon todennäköisemmin NATO ja Suomen asema sekä presidentin toiminta Suomen jo ollessa NATO-jäsen. Lisäksi tulee ajankohtaiset ongelmat ja pahimmillaan Venäjän aiheuttamana.
Tätä en epäile ollenkaan. Ajankohtainen poliittinen tilanne, mikä se sitten silloin onkaan, tulee vaikuttamaan vaalien tulokseen enemmän kuin kertaakaan suoran kansanvaalin aikana. Se, kuinka uskottavalta henkilö vaikuttaa kansainvälisissä kehissä, on erittäin ratkaisevaa. Tämä nostaa mielestäni ennen muuta Haaviston ja Stubbin osakkeita, he saattavat hyvin olla finalistikaksikko.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
En peru, koska edelleen kyse on kokonaisuudesta. Rehnillä on valtavan kova osaaminen ja riittävä esiintymistaito. Lisäksi hän on ollut aikanaan niin paljon esillä, että pikku sivussaolo ei haittaa merkittävästi. Karimassa on tottakai Rehnin ongelmat. Mutta kellään kärkinimistäkään ei ole nuo kaikki seikat täysin hallussa. Siksi Rehnkin on koko ajan merkittävästi mukana.
Karisman puute saattaa olla jopa Rehnin etu jos se vaan osataan kääntää hänen edukseen. Vastaavasti Stubbin haaste voi olla siinä että on liiankin räiskyvä, joskin ikä on tainnut vaikuttaa sen verran että "atomiorava" ei nouse liian usein esiin.
 

Fordél

Jäsen
Karisman puute saattaa olla jopa Rehnin etu jos se vaan osataan kääntää hänen edukseen. Vastaavasti Stubbin haaste voi olla siinä että on liiankin räiskyvä, joskin ikä on tainnut vaikuttaa sen verran että "atomiorava" ei nouse liian usein esiin.
Kyllä ja edelleen eihän Niinistökään ole ollut mikään erityisen karismaattinen ja hyvä esiintyjä sekä kansan villitsijä, mutta se tietty jurous uppoaa kuitenkin moneen Suomessa. Rehn on toki vielä harmaampi, koska Niinistössä oli kuitenkin särmää. Toisaalta taas näinä aikoina vakaus ja jopa harmauskin voivat olla yllättävän hyviä vahvuuksia ja kaivattuja ominaisuuksia johtajalta. Juuri tämän (ja osin varmasti iänkin) takia varmasti Stubb on ruuvannut olemustaan vakaampaan ja rauhallisempaan suuntaan. Helpompi lähtökohta hakea presidenttiehdokkuutta.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tätä en epäile ollenkaan. Ajankohtainen poliittinen tilanne, mikä se sitten silloin onkaan, tulee vaikuttamaan vaalien tulokseen enemmän kuin kertaakaan suoran kansanvaalin aikana. Se, kuinka uskottavalta henkilö vaikuttaa kansainvälisissä kehissä, on erittäin ratkaisevaa. Tämä nostaa mielestäni ennen muuta Haaviston ja Stubbin osakkeita, he saattavat hyvin olla finalistikaksikko.

Totta. Yksi kysymys, joka luultavasti nousee esille vaalikeskusteluissa, on presidentin asema. Nykytulkinnan mukaan on mahdollista, että presidentti johtaa Suomen NATO-politiikkaa. Tämä tulkinta joko haastetaan tai "sääntöjä" muutetaan. Pääministeri johtaa EU-politiikkaa. Kuinka järkevää on hajauttaa kahden Suomelle erittäin tärkeän organisaation johtaminen Suomen osalta tilanteessa, jossa olemme EU:n ja NATO:n raja?

Osa pressaehdokkaista saattaa vaatia vallan itselleen. Mielenkiintoinen keskustelun aihe, jos tällaiseen päädytään ja uskon, että päädytään. Kun asiaa on edes hieman nyt pohtinut itse, pitäisin parempana pääministeri- ja valtioneuvostovetoisuutta NATO:n osalta, koska niin toimitaan EU:n osalta. Tällä hetkellä tätä keskustelua ei käydä.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Totta. Yksi kysymys, joka luultavasti nousee esille vaalikeskusteluissa, on presidentin asema. Nykytulkinnan mukaan on mahdollista, että presidentti johtaa Suomen NATO-politiikkaa. Tämä tulkinta joko haastetaan tai "sääntöjä" muutetaan. Pääministeri johtaa EU-politiikkaa. Kuinka järkevää on hajauttaa kahden Suomelle erittäin tärkeän organisaation johtaminen Suomen osalta tilanteessa, jossa olemme EU:n ja NATO:n raja?

Osa pressaehdokkaista saattaa vaatia vallan itselleen. Mielenkiintoinen keskustelun aihe, jos tällaiseen päädytään ja uskon, että päädytään. Kun asiaa on edes hieman nyt pohtinut itse, pitäisin parempana pääministeri- ja valtioneuvostovetoisuutta NATO:n osalta, koska niin toimitaan EU:n osalta. Tällä hetkellä tätä keskustelua ei käydä.
Tässä on tietysti se että Niinistön asema presidenttinä on niin poikkeuksellinen että hän on pystynyt ottamaan näkyvää roolia varsinkin Naton osalta. Kenellä ehdokkaista on sitten pokkaa ja kannatusta vaatia valtaa itselleen Niinistön jälkeen jää nähtäväksi. Todella mielenkiintoisia kysymyksiä kyllä ja odotan kiinnostuneena millaisia keskusteluja näistä tullaan käymään.

Kysymys on tietysti siitäkin että vaalien voittaminen on yksi asia ja presidenttinä toimiminen voiton jälkeen toinen. Nauttiiko uusi pressa arvostusta ja kunnioitusta yli puoluerajojen ja kuinka paljon se vaikuttaa? Nykytilanteessa tuntuisi että presidentin ja esimerkiksi pääministerin yhteispelin täytyy toimia.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Kyllä ja edelleen eihän Niinistökään ole ollut mikään erityisen karismaattinen ja hyvä esiintyjä sekä kansan villitsijä, mutta se tietty jurous uppoaa kuitenkin moneen Suomessa. Rehn on toki vielä harmaampi, koska Niinistössä oli kuitenkin särmää. Toisaalta taas näinä aikoina vakaus ja jopa harmauskin voivat olla yllättävän hyviä vahvuuksia ja kaivattuja ominaisuuksia johtajalta. Juuri tämän (ja osin varmasti iänkin) takia varmasti Stubb on ruuvannut olemustaan vakaampaan ja rauhallisempaan suuntaan. Helpompi lähtökohta hakea presidenttiehdokkuutta.
En itse asiassa tiedä onko yksikään suorien kansanvaalien voittaja ollut mikään karisman multihuipentuma.

Mutta kokonaisuus ratkaisee, kuten olet kirjoittanut, ja ennen muuta tasapainoinen kokonaisuus. On hyvä olla tuore mutta ei liian tuore, on hyvä olla tuttu ja turvallinen mutta ei liian tuttu ja turvallinen, mikä on poliittinen menneisyys vrt. politiikan trendit, ja mikä on ehdokkaan "tarina". Tuo viimeisin on tosi ratkaiseva jos aiempia voittajia analysoi, mutta paha sanoa mikä on tilanne näissä vaaleissa koska maailmanpoliittinen tilanne on nyt niin erilainen kuin aiemmin.
 

vetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, CAR, HIFK (salaa)
Totta. Yksi kysymys, joka luultavasti nousee esille vaalikeskusteluissa, on presidentin asema. Nykytulkinnan mukaan on mahdollista, että presidentti johtaa Suomen NATO-politiikkaa. Tämä tulkinta joko haastetaan tai "sääntöjä" muutetaan. Pääministeri johtaa EU-politiikkaa. Kuinka järkevää on hajauttaa kahden Suomelle erittäin tärkeän organisaation johtaminen Suomen osalta tilanteessa, jossa olemme EU:n ja NATO:n raja?

Osa pressaehdokkaista saattaa vaatia vallan itselleen. Mielenkiintoinen keskustelun aihe, jos tällaiseen päädytään ja uskon, että päädytään. Kun asiaa on edes hieman nyt pohtinut itse, pitäisin parempana pääministeri- ja valtioneuvostovetoisuutta NATO:n osalta, koska niin toimitaan EU:n osalta. Tällä hetkellä tätä keskustelua ei käydä.
Eikö ole lähes yksimielisyys, että NATO osuu pääosin presidentin tontille?
Tällaisen käsityksen olen minä ainakin saanut, mm linkin perusteella.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Eikö ole lähes yksimielisyys, että NATO osuu pääosin presidentin tontille?
Tällaisen käsityksen olen minä ainakin saanut, mm linkin perusteella.
Samoin ajattelen. Mutta eihän tästä ole keskusteltu. Riippumatta tuloksesta, olisi mielestäni hyvä pohtia julkisesti ihan kunnolla sitä, onko parempi keskittää yksiin käsiin vai jakaa.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Hyvää keskustelua Aaltolasta ja yleisesti vaalista.

Itse en edelleenkään usko Aaltolan mahdollisuuksiin, kun kampanjointi alkaa. Kysymysmerkkejä on niin paljon: mistä hän löytäisi kampanjakoneiston? Pärjääkö hän Soinia, Halla-ahoa, Stubbia, Urpilaista ja Haavistoa vastaan väittelyissä? Ketkä lopulta äänestäisivät Aaltolaa?

Aaltolan suurimpana vahvuutena pitäisin itsekin ryvettymättömyyttä. Jokaisella muulla löytyy kaapista enemmän tai vähemmän isoja ongelmia äänestäjien silmissä, Aaltolaa vierastavat/vastustavat lähinnä entiset komukat ja muut Putinin myötäilijät. Tämä segmentti on kuitenkin niin marginaalia ettei sillä ole vaikutusta kuin Väyrysen kannatukseen.

Mutta. Tällä kertaa jokaisella ehdokkaalla on suuri merkitys, koska marginaalit ovat hyvin pienet. Toiselle kierrokselle on tunkua.
 

Raid76

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jouka Juhola, Lipiäinen ja Ässien sylkykupit.
Jos mietitään Aaltola-hypeä. Kolumnisti Arno Kotro heittää vähän Aaltolan päälle. Kotrosta voi ja saa olla montaa mieltä, mutta ei tämä sivallus nyt ihan vinoon mene. Suomettumisen saarekkeilla on vahvasti seisty, ainakin toisella jalalla.


"Kotro lainaa tässä kohtaa Ylen A-studiota (28.2.). Siinä Aaltola sanoi muun muassa seuraavaa:

”Kun eri skenaarioita katselee, niin voihan siellä sellaisiakin olla, joissa se [Nato-jäsenyys] on niin kuin mielekäs tapa toimia, mutta siinä niin kuin Venäjä asetetaan aikamoiseen pinteeseen eli Venäjä sellaisen haasteen alle, että se ei ehkä taipuisi näistä etupiirihaaveistaan, jotka koskee Suomea ja jotka Venäjällä on isovenäläisessä ajattelussa hyvin niin kuin hallitseva piirre nyt Putinin kaudella ollut.”

Ei kovin myönteistä puhetta Natolle tuossa haastattelussa muutenkaan, sodan jo alettua.
 
Viimeksi muokattu:

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Jos mietitään Aaltola-hypeä. Kolumnisti Arno Kotro heittää vähän Aaltolan päälle. Kotrosta voi ja saa olla montaa mieltä, mutta ei tämä sivallus nyt ihan vinoon mene. Suomettumisen saarekkeilla on vahvasti seisty, ainakin toisella jalalla.


"Kotro lainaa tässä kohtaa Ylen A-studiota (28.2.). Siinä Aaltola sanoi muun muassa seuraavaa:

”Kun eri skenaarioita katselee, niin voihan siellä sellaisiakin olla, joissa se [Nato-jäsenyys] on niin kuin mielekäs tapa toimia, mutta siinä niin kuin Venäjä asetetaan aikamoiseen pinteeseen eli Venäjä sellaisen haasteen alle, että se ei ehkä taipuisi näistä etupiirihaaveistaan, jotka koskee Suomea ja jotka Venäjällä on isovenäläisessä ajattelussa hyvin niin kuin hallitseva piirre nyt Putinin kaudella ollut.”

Ei kovin myönteistä puhetta Natolle tuossa haastattelulla muutenkaan, sodan jo alettua.
En tiedä, minustakin oli selvää, ettei Natoon ollut asiaa ennen Ukrainan sotaa. Venäjällä oli iso agressiopotentiaali, joka olisi voinut Ukrainan sijasta kohdistua Suomeen. Kun Ukrainan sota alkoi, näyttää että Aaltolaakin vaivasi Venäjän kyvykkyyksien yliarviointi/ Ukrainan aliarviointi. Jos Ukraina olisi kaatunut päivissä/viikossa olisi Venäjä voinut siirtää voiman esim Suomea vastaan, jos olisi siihen nähnyt aihetta. Mielestäni tälläinen pohdinta on on sinällään sellaista varovaista pohdintaa jota esim valtionjohdon tulee hallita. Kun Venäjän suorituskyky osoittautui olemattomaksi tilanne muuttui. Siitä ei ole vuosiin uhkaamaan meitä olimme Natossa tai emme.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Jos mietitään Aaltola-hypeä. Kolumnisti Arno Kotro heittää vähän Aaltolan päälle. Kotrosta voi ja saa olla montaa mieltä, mutta ei tämä sivallus nyt ihan vinoon mene. Suomettumisen saarekkeilla on vahvasti seisty, ainakin toisella jalalla.


"Kotro lainaa tässä kohtaa Ylen A-studiota (28.2.). Siinä Aaltola sanoi muun muassa seuraavaa:

”Kun eri skenaarioita katselee, niin voihan siellä sellaisiakin olla, joissa se [Nato-jäsenyys] on niin kuin mielekäs tapa toimia, mutta siinä niin kuin Venäjä asetetaan aikamoiseen pinteeseen eli Venäjä sellaisen haasteen alle, että se ei ehkä taipuisi näistä etupiirihaaveistaan, jotka koskee Suomea ja jotka Venäjällä on isovenäläisessä ajattelussa hyvin niin kuin hallitseva piirre nyt Putinin kaudella ollut.”

Ei kovin myönteistä puhetta Natolle tuossa haastattelussa muutenkaan, sodan jo alettua.
Kyynisesti katsottuna saattaa olla myös niin että Kokoomus-Kotron oli vastattava Aaltola-hypeen jotenkin ja siksi piti kirjoittaa tämmöinen hakemalla haettu kritiikki. Jos tulevan presidentinvaalin tärkeimmäksi ehdokkaiden väliseksi mittariksi asetetaan se kuka on kannattanut ensin Natoon liittymistä ja millä sanoilla, tulee vaaleista lyhyet. Samoin käy jos kaikki muu Paitsi Nato-jäsenyyden varaukseton kannatus on suomettumista.

Aika kapulointiahan nuo Aaltolan puheet ovat, mutta pitää taas muistaa että mies on ennen kaikkea tutkija. Lisäksi tuo lainattu lausunto on sieltä sodan alkupäiviltä jolloin epävarmuustekijöitä oli enemmän kuin riittävästi.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Aika kapulointiahan nuo Aaltolan puheet ovat, mutta pitää taas muistaa että mies on ennen kaikkea tutkija. Lisäksi tuo lainattu lausunto on sieltä sodan alkupäiviltä jolloin epävarmuustekijöitä oli enemmän kuin riittävästi.

Aaltola noudatteli presidentti Niinistön ja pääministeri Marinin kapulointia. USA:sta oli monien asiantuntijoiden mukaan (Penttilä, Stubb jne) tullut ilmoitus, jonka mukaan Suomen aika ei ole NATO:ssa, vaan katsotaan ensin miten tilanne kehittyy. Myös Niinistö itse totesi saman lähes suoraan Washingtonin pressissään. Nyt on prosessi USA:n kanssa, ei NATO:n.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Aaltola noudatteli presidentti Niinistön ja pääministeri Marinin kapulointia. USA:sta oli monien asiantuntijoiden mukaan (Penttilä, Stubb jne) tullut ilmoitus, jonka mukaan Suomen aika ei ole NATO:ssa, vaan katsotaan ensin miten tilanne kehittyy. Myös Niinistö itse totesi saman lähes suoraan Washingtonin pressissään. Nyt on prosessi USA:n kanssa, ei NATO:n.
Minulla on ylipäätään muistikuva että Aaltolalla olisi sodan alkuvaiheessa ollut useitakin Nato-jäsenyyden hakua toppuuttelevia kommentteja; ei siis vastustavia vaan toppuuttelevia. En valitettavasti ehdi hakea linkkejä muistikuvan tueksi, mutta muistaakseni ydinviesti oli että ennen kuin Natoa kannatetaan, pitää tietää mitä kannatetaan. Kansan takithan kääntyivät tässä ennätyksellisen nopeasti.

Mutta valalle en tuosta mene.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös