Tästä olemme koko ajan erimielisiä. Itse en osta lainkaan ajatusta, jonka mukaan Aaltolan nousu gallupeissa ko. tavalla esitettynä kärkeen ohi Stubbin, Rehnin ja Haaviston ei mitenkään johtuisi Aaltolan kohdistamasta kritiikistä suomettuneisuutta vastaan. Venäjä ja NATO ovat myös syynä sitä kautta, että muut ovat tietoisesti valehdelleet mm. Suomen turvallisuuteen liittyvissä asioissa.
No tottakai se on osa sitä Aaltolan nousua, mutta ei mikään merkittävä. Itse olen koko ajan tarttunut vain lähinnä siihen näkemykseesi, että kansa kaipaa nyt erityisesti puhdasta ehdokasta. Mielestäni ei kaipaa ja siihen viittaavat tutkimuksetkin.
Tämä keskustelu menee helposti aivan liikaa yksinkertaistamiseksi. Kyse on kokonaisuudesta. Jokaisella spekuloidulla nimellä on omat plussat ja miinukset.
Aaltolalla plussaa on osin esiintyminen (ei sekään mitään timanttista ole ulosanniltaan) ja karisma, tietyt rohkeatkin näkemykset, mutta toisaalta miinuksena mm. lähes totaalinen kokemattomuus ja koettelemattomuus. On helppo olla kompuroimatta, kun juuri kukaan ei ole kampittamassa ja asettamassa esteitä tielle tai kun ei ole suurimmassa valokeilassa ja vastuussa.
Ihan samalla tavalla esim. Haavistolla on omat nostavat ja laskevat tekijät, mutta ne ovat osin eri kuin vaikka Aaltolalla. Miten näitä plussia ja miinuksia sitten kukin arvottaa, vaikuttaa täysin lopputulokseen ja miten kokonaisuuden näkee. Osa ei mieti lainkaan Aaltolan kokemattomuutta ja osalle se on taas merkittävä seikka. Osa arvostaa Haaviston ulko- ja turvallisuuspoliitttista kokemusta, osalle riittää pelkkä Vihreiden puoluekirja minimoimaan osaamisen ja kokemuksen.
Minunkaan näkemykselläni ei ole väliä, kuten ei ollut NATO-jäsenyyden osalta. Kansa ratkaisi senkin ja jos kansa on sitä mieltä, että Aaltola tarvitaan, näin myös tapahtuu. Näen asian itse niin, että jos näin tapahtuu, silloin pyyhitään virheitä idän suuntaan tehneillä poliitikoilla lattiaa.
Edelleen, liian yksinkertainen selitys. En jaksa uskoa, että jos Aaltola keräisi ison kannatuksen, äänestäjät painottaisivat hyvin merkittävästi sitä, että Aaltola ei kuulu 'idän virheitä tehneisiin'. Tässä näkemyksessä painottuu sun näkemys siitä, kuinka itse kavahdat ehdokkaita, jotka ovat tehneet näitä virheitä ja olleet suomettuneita. Iso osa kansasta ei arvota asioita välttämättä samoin vaan Aaltolan suosion takana voi olla paljon, paljon muutakin.
Hieman näinkin, mutta ei Rehn ole julkisuudessa oikeastaan lainkaan. Hänellä ei ole mielestäni karismaa eikä hän esiinny hyvin. Stubb ei ole julkisuudessa oikeastaan lainkaan. Taustalla on siis myös muita syitä ja ne taas liittyvät aiempaan näkyvyyteen, rooleihin ja puoluekantoihin.
Edellen, kyse on kokonaisuudesta. Rehn ei ole valovoimainen esiintyjä, mutta omaa taas toisaalta mm. CV:n, jonka rinnalla Aaltolan CV kalpenee 100-0. Lisäksi eipä se Niinistökään ole ollut esiintyjänä mikään kansan villitsijä eli toisalta tietty tasokin riittää. Ja lopulta hyvin merkittävä seikka on koko ehdokasasettelu eli kun nähdään kokonaisuus, voidaan vasta kunnollla alkaa vertaamaan ehdokkaita ja heidän mahdollisuuksia keskenään.