Suomen presidentinvaali 2024

[Tadu]

Tämä lihavoitu kohta ei taida pitää alkuunsakkaan paikkaansa. Olen kuullut Stubbin monia kertoja tunnustaneen virheensä ja pyytäneen virheitään anteeksi. Juuri siinä asiassa hän itse asiassa erottuu poliitikkona: uskaltaa myöntää virheensä eikä jää niistä suuremmin jankkaamaan.

Sen sijaan en muista ainuttakaan kertaa, että Halonen olisi tunnustanut virheitään ja pyytänyt virheitään anteeksi. Päinvastoin, hän näyttää pitävän loppuun asti kiinni kaikista näkenyksistään ja tekemisistään. Jos niistä häneltä kysyy, saa vastaukseksi aina tuskastuneen presidentin selittelyä. Esimerkkinä vaikka suhtautuminen Putinin Venäjään tai pienempänä juttuna kunniamerkki-asia. Ei ole haastattelujen perusteella tehnyt niissä juuri mitään virheitä.

Se on sitten eri asia ja jokaisen itse punnittava, että kuinka merkittäviä virheitä Stubb on poliittisella urallaan tehnyt, mutta siitä häntä ei kannata syyttää etteikö monia virheitään olisi julkisesti tunnustanut ja pyytänyt anteeksi.

Mjoo voi olla näinkin. Vertailu Haloseen saattoi olla epäreilu.

Keväällä kuitenkin tv-haastattelussa Stubb puolusteli vuoden 2014 Rosatom-ratkaisuja ”poliittisella ilmapiirillä”. Toki myönsi myös, että riskit tiedostettiin, mutta eteenpäin mentiin ja se oli virhe. Ei hän anteeksi pyytänyt tai ottanut tekemisistään tai sanomisistaan henkilökohtaista vastuuta. Tuo russofobia-kommentti Krimin valtauksen jälkimainingeissa oli kyllä sitä itseään ja jää kummittelemaan Stubbille. Samanlaisia kommentteja on yleensä saanut lukea Tuomiojalta.

Kuten aiemmin totesin, hyvin todennäköisesti äänestän Stubbia, koska on vähiten huono vaihtoehto. Ei se nyt kuitenkaan hyvää kuvaa anna, että sen lyhyen aikaa kun Stubb oli pääministeri, hän teki kalliin venäjä-myönteisen energiapoliittisen ratkaisun ja syytti niitä kenellä oli turvallisuushuolia ”russofobiasta”.

 

[Jymäkkä]

Viimeksi äänestin Torvaldsia ekalla kierroksella lähinnä Nato-protestina. Toinen syy oli, että toisella kierroksella asioihin olisi keskusteluissa syvennytty enemmän, ja siksi en Niinistöä vielä ekalla kierroksella halunnut valittavan. Kunnollinen Nato-keskustelu olisi kiinnostanut myös, mutta koko muun sakin ollessa suomettuneita, myös Sale, olisi vaatinut juurikin Torvaldsin nousua kakkoskierrokselle, johon en uskonut kyllä ollenkaan.

Saa nyt nähdä ketä ehdolla, vielä en tiedä yhtään, mille hevoselle paukut menee. Pelkkä puoluekirja ei ratkaise kuitenkaan.

 

[mike owen]

Viimeksi äänestin Torvaldsia ekalla kierroksella lähinnä Nato-protestina. Toinen syy oli, että toisella kierroksella asioihin olisi keskusteluissa syvennytty enemmän, ja siksi en Niinistöä vielä ekalla kierroksella halunnut valittavan. Kunnollinen Nato-keskustelu olisi kiinnostanut myös, mutta koko muun sakin ollessa suomettuneita, myös Sale, olisi vaatinut juurikin Torvaldsin nousua kakkoskierrokselle, johon en uskonut kyllä ollenkaan.

Saa nyt nähdä ketä ehdolla, vielä en tiedä yhtään, mille hevoselle paukut menee. Pelkkä puoluekirja ei ratkaise kuitenkaan.

Presidentiksi pitää valita " sopivin " ehdokas edustamaan Suomea niin kotimaassa kuin muuallakin. Puoluekirjalla ei ole mitään väliä. Onneksi Niinistö on ollut hyvä Presidentti. Presidentiksi pitää valita sellainen henkilö, joka yhdistää suomalaiset eikä aiheuta ylimääräistä harmia Suomessa. Itse en halua mitään " Trumpia " tänne sotkemaan asioita.

 

[Tadu]

Venäjästä erossa pysynyt vahvasti länsimielinen Rehn painostettiin venäläisen ydinvoimalan kannalle, ja muun muassa hänen ydinvoimakriittinen blogikirjoituksensa hävisi bittiavaruuteen samoihin aikoihin. Tämä lienee suurimpia vaikuttavia tekijöitä siinä, että Keskusta on ajamassa Kaikkosta presidenttiehdokkaaksi, vaikka Rehn on ollut galluptuloksissa suosituimpia ehdokkaita. Olisi puolueelle kovin kiusallista, kun tuosta käynnistyisi keskustelu.

Vaikka Kaikkonen olisi puolustusministerin hommansa tehnyt kunnialla, niin olisihan se absurdia, että presidentiksi valittaisiin korruptiosta vankeustuomion saanut poliitikko. Itseasiassa on jo absurdia, että tällainen henkilö on puolustusministerinä ja ilmeisesti Keskustan frontrunner presidenttiehdokkaaksi.

 

[Cobol]

Aaltolan tulos on jopa odotettu - kärkeen:

IS:n presidenttikyselyssä yllätysykkönen: ”Voi pyhä jysäys”

Kolme selkeästi suosituinta presidenttiehdokasta ovat Mika Aaltola, Pekka Haavisto ja Olli Rehn.

www.is.fi

Kansa haluaa vaihtaa ryvettyneet suhmuroijat tahrattomampaan ja se on oikea tie. Aaltolasta tuli nyt ilmiö ja se lupaa paljon vaalipäiviksi. Olen pitänyt Aaltolan mahdollisuuksia realistisina ja juuri siksi, että hän tulee politiikan ulkopuolelta tilanteessa, jossa kansa muutti yhdessä yössä kantansa NATO:n osalta. Kansa haluaa presidentin, joka ei ole toppuutellut ja valehdellut Suomen turvallisuudesta poliitikkona NATO-jäsenyyden osalta. Eikä ole suomettunut.

Siinä Aaltolan nousun syitä ja tässä vaiheessa nousua on vaikea enää pysäyttää.

 

[Fat Cat]

Aaltola valitsijayhdistyksen kautta olisi todellinen täsmäase seuraaviin vaaleihin.

 

[Cobol]

Aaltola valitsijayhdistyksen kautta olisi todellinen täsmäase seuraaviin vaaleihin.

Näin tulee käymään, jos haluaa läpi mennä. Kok tai mikä tahansa muu puolue olisi tässä tilanteessa saman tunkion hyödyntämistä hieman värikynää käyttäen, ja pudottaisi osan kannatuksesta pois. Osin ulkopuolinen ja riippumaton suomettuneisuuden piiskaaja ja länsimielinen presidentti on haussa. Ja sellainen saatetaan myös valita.

Mielenkiinnolla odotan, millaista törkykasaa Aaltolasta löytyy. Kaivaminen käynnistyi kunnolla tänään.

 

[vsmo]

Aaltolan tulos on jopa odotettu - kärkeen:

IS:n presidenttikyselyssä yllätysykkönen: ”Voi pyhä jysäys”

Kolme selkeästi suosituinta presidenttiehdokasta ovat Mika Aaltola, Pekka Haavisto ja Olli Rehn.

www.is.fi

Kansa haluaa vaihtaa ryvettyneet suhmuroijat tahrattomampaan ja se on oikea tie. Aaltolasta tuli nyt ilmiö ja se lupaa paljon vaalipäiviksi. Olen pitänyt Aaltolan mahdollisuuksia realistisina ja juuri siksi, että hän tulee politiikan ulkopuolelta tilanteessa, jossa kansa muutti yhdessä yössä kantansa NATO:n osalta. Kansa haluaa presidentin, joka ei ole toppuutellut ja valehdellut Suomen turvallisuudesta poliitikkona NATO-jäsenyyden osalta. Eikä ole suomettunut.

Siinä Aaltolan nousun syitä ja tässä vaiheessa nousua on vaikea enää pysäyttää.

Jotenkin ymmärrän tuon tuloksen. Jutussa on pitkä lista nimiä ja en löytänyt yhtään jolle ääneni antaisin. Aaltolaa voisin vaikka äänestää. Ehkä osaksi sen takia, ettei ole näyttänyt selkärangattomuuttaan politiikan saralla.

Odotellaan lopullisia ehdokkaita.

 

[Nahkasohva]

Aaltolan suosio on kieltämättä piristävä juttu koko vaalien kannalta. En kuitenkaan pidä häntä toistaiseksi kuin potentiaalisena haastajana. Syitä on kaksi:

1. Aaltola on suosittu tänään, mutta vaaleihin on lähes puolitoista vuotta. Hän on nyt maailmantilanteen vuoksi ollut paljon esillä, mutta entä jos tilanne muuttuu eikä hän enää ole lähes päivittäin mediassa? Kansan muisti on lyhyt, varsinkin kun kyse ei ole ns. tutusta poliittisesta kasvosta. Tässä asiassa rivipoliitikoillakin on etu politiikan ulkopuolelta tuleviin nähden.

2. Ei ole mitään takeita siitä, miten Aaltola pärjää vaaliväittelyissä. Voi olla, että kokeneet konkarit, kuten Rehn ja Haavisto, syövät Aaltolan aamupalaksi, kun pääsevät saman väittelypöydän ääreen. Vastustajat varmasti käyttävät hyväkseen Aaltolan kokemattomuutta.

Itsekin pidän Aaltolasta ja tällä hetkellä voisin hyvin kuvitella äänestäväni häntä. Siitä on kuitenkin pitkä matka siihen, että raapustan hänen numeronsa äänestyslippuun vuonna 2024.

 

[CaliforniaNuts]

Jos nyt pitäisi valita, äänestäisin Aaltolaa. Tämä tosin kertoo enemmän muista mahdollisista ehdokkaista kuin Aaltolasta itsestään, mielestäni meillä on todennäköisesti aika heikot ehdokkaat tulossa.

Aaltola on kuitenkin pystynyt esiintymään mediassa hyvin eikä ole poliittisen pelin vanki.

 

[Cloaca Maxima]

Aaltola on fiksu, skarppi ja asiantunteva (mahdollinen) ehdokas, mutta jotenkin tuntuu että nyt on sellaista alkuhuumaa meneillään hänen suosionsa suhteen. Vaaleihin on vielä suht pitkä aika ja uskon, että siihen mennessä huuma laantuu.

En siis sano, etteikö Aaltola tosiaan pätevä ja varteenotettava vaihtoehto olisi.

 

[finnjewel]

Aaltolan rinnalle saattaa ja ehtii vielä nousta toinenkin puoluepolitiikassa tahraantumaton tyyppi, nimittäin Mikko Hautala.
Perinteisillä puolueilla tekee kyllä tiukkaa, sillä vain kepulla ja vihreillä on tarjota edes jotain vakavasti otettavaa.

 

[DAF]

Aaltolan tulos on jopa odotettu - kärkeen:

IS:n presidenttikyselyssä yllätysykkönen: ”Voi pyhä jysäys”

Kolme selkeästi suosituinta presidenttiehdokasta ovat Mika Aaltola, Pekka Haavisto ja Olli Rehn.

www.is.fi

Kansa haluaa vaihtaa ryvettyneet suhmuroijat tahrattomampaan ja se on oikea tie. Aaltolasta tuli nyt ilmiö ja se lupaa paljon vaalipäiviksi. Olen pitänyt Aaltolan mahdollisuuksia realistisina ja juuri siksi, että hän tulee politiikan ulkopuolelta tilanteessa, jossa kansa muutti yhdessä yössä kantansa NATO:n osalta. Kansa haluaa presidentin, joka ei ole toppuutellut ja valehdellut Suomen turvallisuudesta poliitikkona NATO-jäsenyyden osalta. Eikä ole suomettunut.

Siinä Aaltolan nousun syitä ja tässä vaiheessa nousua on vaikea enää pysäyttää.

Vastaavalla kysymyksenasettelulla mitaten toki Vihreät ovat joko suurin tai toiseksi suurin puolue, kun kysytään ”ketä/mitä puoluetta voisit äänestää”, joten ei tämä nyt oikeasti mistään kärkisijasta kerro.

Ns. oikeamuotoinen presidenttigallup kiinnostaisi enemmän, so. mikä Aaltolan suosio on ykkösvaihtoehtona. Edelleen veikkaan jotain yllättävän suurta, mutta tyyliin 15 % ja noin sijaa neljä.

 

[Cobol]

Vastaavalla tavalla mitaten toki Vihreät ovat joko suurin tai toiseksi suurin puolue, kun kysytään ”ketä/mitä puoluetta voisit äänestää”, joten ei tämä nyt oikeasti mistään kärkisijasta kerro. Ns. oikeamuotoinen presidenttigallup kiinnostaisi enemmän, so. mikä Aaltolan suosio on ykkösvaihtoehtona. Edelleen veikkaan jotain yllättävän suurta, mutta tyyliin 15 % ja noin sijaa neljä.

Puffiahan IS:n jutussa Aaltola saa. Pressanvaalit ovat henkilövaalit, joten puolueiden ulkopuolelta tuleva ei ole koskaan lähelläkään kärkeä, jos puoluetasolla ehdokkaiden kannatusta pohditaan.

 

[DAF]

Puffiahan IS:n jutussa Aaltola saa. Pressanvaalit ovat henkilövaalit, joten puolueiden ulkopuolelta tuleva ei ole koskaan lähelläkään kärkeä, jos puoluetasolla ehdokkaiden kannatusta pohditaan.

Ei puolue- vaan ehdokastasolla. Tuossa gallupissa on voinut vastata vaikka jokaisen, mutta vain yhtä voi äänestää. Tuo ”keitä kaikkia voisit äänestää”-muoto ei vaalimenestyksestä kerro mitään.

 

[KiVi]

Jutta ehdolle! Jos Urpilainen asettuu ehdolle, pistän todennäköisesti hänelle äänen. Presidentinvaalit ovat minulle henkilövaalit ja spekulaatioissa olleista henkilöistä Urpilainen olisi minulle sopivin.

 

[Cobol]

Ei puolue- vaan ehdokastasolla. Tuossa gallupissa on voinut vastata vaikka jokaisen, mutta vain yhtä voi äänestää. Tuo ”keitä kaikkia voisit äänestää”-muoto ei vaalimenestyksestä kerro mitään.

Totta, mutta kiinnitin huomioni kysymyksenasetteluun: "keitä näistä puolueiden mahdollisista ehdokkaista...". Aaltola nousi kärkeen, vaikka ei ehkä ole minkään puolueen ehdokas. Sitoutumattomana voisi saada enemmänkin. Siis voisi, tämä on arvaus.

 

[DAF]

Joo, tuo puolue-sana tuossa on toki täysin turha, kun pääseehän se ehdolle kannattajakorteilla halutessaan. Olisi vain paljon kiinnostavampaa vaalin kannalta, että tehtäisiin niitä perusmuotoisia gallupeja, jotka sitten aidosti jo henkilöistä kertovat. Vaikka ehdokkaita voi siinä ollakin enemmän kuin lopullisessa vaalissa.

 

[Palstalegenda]

@Fordél kirjoitti:

En ymmärrä, miksi Mika Aaltolan nimi nostetaan esille presidenttikisassa. Ensinnäkään, en ole nähnyt häneltä mitään merkkiä kiinnostuksesta siirtyä politiikan pariin. Toiseksi, eiköhän kokonaisuuden kannalta olisi parasta, että meillä olisi presidenttinä ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta kokenut poliitikko, kuten Stubb tai Haavisto, ja presidentillä käytössä mahdollisimman hyviä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijoita, kuten Aaltola.

Kirjoitit 6.3.2022 noin. Itse tässä ketjussa olin päivää aiemmin ilmoittautunut Aaltolalle myötämieliseksi seuraavia presidentinvaaleja ajatellen. Et varmaan vieläkään ymmärrä miksi Aaltola on kenties jopa nousemassa seuraavaksi presidentiksi? Juu, aikaa vaaleihin on, mutta alkaahan tämä tilanne olla sellainen, että jos ei pidä Aaltolaa vakavasti pidettävänä ehdokkaana, niin sumuttaa itseään.

Ja 28.3.2022 kirjoitit:
"Näitä puolueiden ulkopuolisia ehdokkaita on aina silloin tällöin väläytelty (mm. Jorma Ollila), mutta nyt on niin paljon joka puolueella vähintään ok-tason ehdokkaita, että tällaiselle tuskin on tarvetta tai edes kysyntää, etenkään tässä maailmantilanteessa, joka huutaa kokemuksen ja uskottavuuden perään. Eli ei tässä vaan oikein mikään natsaa."

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että edelleenkö Aaltola on sinulle henkilö, joka ei varmasti tule olemaan edes ehdokkaana, saati pärjää seuraavissa presidentinvaaleissa?

 

[skode]

Aaltolan rinnalle saattaa ja ehtii vielä nousta toinenkin puoluepolitiikassa tahraantumaton tyyppi, nimittäin Mikko Hautala.
Perinteisillä puolueilla tekee kyllä tiukkaa, sillä vain kepulla ja vihreillä on tarjota edes jotain vakavasti otettavaa.

Mikko Hautalan tunnetuksi tekeminen vaatii niin paljon rahaa etten usko tähän.

Kokoomuksessa, Perussuomalaisissa ja SDP:ssä kannattaisi kuitenkin oikeasti alkaa käymään keskustelua puolueen johdossa lähdetäänkö ollenkaan vaaleihin mukaan jollakin hmv ehdokkaalla jolla ei ole mahdollisuuksia, vai ohjata tietyllä tapaa valintaa massalla.

Silmiin pistää myös Aaltolan prosentit niin miesten kuin naistenkin puolella, käytännössä tasan joka lupaa vain hyvää.

 

[erku]

Kokoomuksessa, Perussuomalaisissa ja SDP:ssä kannattaisi kuitenkin oikeasti alkaa käymään keskustelua puolueen johdossa lähdetäänkö ollenkaan vaaleihin mukaan jollakin hmv ehdokkaalla jolla ei ole mahdollisuuksia, vai ohjata tietyllä tapaa valintaa massalla.

No minusta demareilla Urpilainen, persuilla Halla-aho ja kokoomuksella esim. Stubb ovat kaikki riittävän kilpailukykyisiä vaihtoehtoja, että puolueen kannattaa asettaa oma ehdokas sen sijaan, että missaa merkittävän näkyvyyden omalle puolueelleen asettumalla jonkun kannattajakorttikerääjän taakse.

 

[steierwrass]

Jos nyt pitäisi valita, äänestäisin Aaltolaa. Tämä tosin kertoo enemmän muista mahdollisista ehdokkaista kuin Aaltolasta itsestään, mielestäni meillä on todennäköisesti aika heikot ehdokkaat tulossa.

Aaltola on kuitenkin pystynyt esiintymään mediassa hyvin eikä ole poliittisen pelin vanki.

Onko meillä oikeasti heikot ehdokkaat? Vai onko jotenkin vinoutunut käsite, että pitäisi olla ehdokkaana joku, kuka näyttää jo meritoituneelta valtiomieheltä ilman mitään roiskeita menneessä? Tätä samaa näkee lähes aina vaaleissa ja jos vaikka vertaan meidän tilannetta USA:n tilanteeseen (tavallaan huono vertailupaikka, mutta harvoja maita, mistä monilla on jotain kuvaa), niin löytyy monta ehdokasta, jotka tuntuisivat siellä loistavilta. Tämä on toki osin yleisen poliittisen ilmapiirin ja maan profiilin tuotosta, mutta silti. Meillä on iso kasa potentiaalisia ehdokkaita, jotka osaavat asian, esittävät asiat hyvin ja hoitavat tehtävän kunnialla.

 

[erku]

Nythän Suomessa on 24 vuoden tauon jälkeen tulossa sellainen pressanvaali, jossa ei ole suvereenia ennakkosuosikkia. Eli mielestäni 2000 vaali on nyt se mielekkäin verrokki ennakkoasetelmien suhteen. Ja on hyvä muistaa, että tuolloin gallupit povasivat todella pitkään vaalista lähinnä Elisabeth Rehnin ja Riitta Uosukaisen välistä mittelöä. Vasta viimeisen puolen vuoden sisällä ennakkoasetelma alkoi hiljalleen kääntyä siihen suuntaan, että Halosella ja Aholla on myös hyvä mahdollisuus ja lopulta pitkään gallupien piikkipaikalla olleet Uosukainen ja Rehn enemmän tai vähemmän floppasivat itse vaalissa.

Nyt on minusta vähän sama tilanne eli pelikenttä on todella avoin eikä esimerkiksi Pekka Haaviston ja Olli Rehnin asema lähempänä vaalia ole välttämättä niin ruusuinen kuin nyt. Rehn on esimerkiksi tähän mennessä yllättävän vähällä päässyt siitä, että elinkeinoministerinä oli hyvin kyseenalaisin järjestelyin jyräämässä Fennovoiman ja Rosatomin ydinvoimahanketta eteenpäin. Vaalikamppailun aikana tuo noussee vahvasti esiin. Haaviston kohdalla taas on minusta riski, että hän ei ole 2024 enää lähellekään niin fressi vaihtoehto kuin mitä oli 2012 ns. Haavisto-ilmiön aikaan.

Nimenomaan tämä vaalin arvaamattomuus tekee sen, että kaikkien uskottavien eduskuntapuolueiden mielestäni kannattaa asettaa oma ehdokas vaaliin. Ja tämä vaikeuttaisi huomattavasti Mika Aaltolan tai Mikko Hautalan kaltaisten kandidaattien menestysmahdollisuuksia, koska uskottavan kampanjan vetäminen ilman takana olevaa puolueen järjestelykoneistoa on äärimmäisen vaikeaa. Vaikka esim. Niinistö oli 2018 muodollisesti kannattajakorttiehdokas, niin käytännössä kokoomuksen paikallisyhdistykset olivat auttamassa vaalitapahtumien järjestämisessä ympäri Suomen.

 

[DAF]

Onko meillä oikeasti heikot ehdokkaat? Vai onko jotenkin vinoutunut käsite, että pitäisi olla ehdokkaana joku, kuka näyttää jo meritoituneelta valtiomieheltä ilman mitään roiskeita menneessä? Tätä samaa näkee lähes aina vaaleissa ja jos vaikka vertaan meidän tilannetta USA:n tilanteeseen (tavallaan huono vertailupaikka, mutta harvoja maita, mistä monilla on jotain kuvaa), niin löytyy monta ehdokasta, jotka tuntuisivat siellä loistavilta. Tämä on toki osin yleisen poliittisen ilmapiirin ja maan profiilin tuotosta, mutta silti. Meillä on iso kasa potentiaalisia ehdokkaita, jotka osaavat asian, esittävät asiat hyvin ja hoitavat tehtävän kunnialla.

Analogia on yllättävänkin vahva vuoteen 1994, miksei myös osin 2000.

Suuri ulkopoliittinen murros, sinänsä vahvoja poliitikkoja tarjolla, mutta ”vanhan edustajia”, samalla osa puolueista hieman etsimässä itseään (tuolloin erityisesti kok häilymässä ehdokkaansa suhteen).

”Politiikan ulkopuolelta” (absurdi käsite ainakin politologisesti) tuotiin ehdokas, joka oli heti korkealla gallupeissa, erittäin taitava kannattajakunta ja -koneisto hoiti hänet etabloituneen puoluneen ehdokkaaksi, mutta meinasi omalla esiintymisellään söhlätä kisan. Nyt varmaan jälkimmäistä ei ihan niin paljon tarvitse pelätä jos Aaltola kisassa on, mutta koneistohan häneltä puuttuu.

 

[korkki]

Koska Niinistöä ei kolmannelle kaudelle saa (enkä edes usko että suostuisi vaikka mitä poikkeuksia tehtäisiin) niin mielestäni paras valinta on hänen aiempi ulkopoliittinen neuvonantajansa ja Suomessa ylivertaisen ulkopoliittisen kokemuksen omaava entinen Venäjän ja nykyinen USA:n suurlähettiläs Mikko Hautala.

Oli jossain vaiheessa ihan lehtijutuissakin potentiaalisena ehdokkaana, mutta on nyt taas hiukan tutkan alapuolella kun on kaukana kotimaasta. Tietysti sisäpoliittiset asiat eivät ole hänen leipälajejaan ja poliittisissa debateissa kokemus on samanlaista kuin Aaltolalla.

Hautala ei myöskään lienisi mikään valitsijayhdistyksen ehdokas, vaan ihan suoraan Kokoomuksen. Ja olisi myös turvallinen vaihtoehto vielä Kekkosen ajan muistaville (katsokaa kuva niin ymmärrätte).

Mutta presidentiksi ei kuulu valita sopivinta vaan paras.