Ajatteletko sitten itse niin, että Venäjä pitää voida eristää ikuisesti ja siihen suuntaan on syytä kääntää selkänsä lopullisesti ja kerta kaikkiaan kaikissa kuviteltavissa olevissa skenaarioissa?
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Kuortane oli emäntä Ilveksen kotibileissä − "Kaikilla kulki ja meillä oli hauskaa"Lue lisää »
-
Verneri Hellman siirtyy vahvistamaan TPS:n puolustustaLue lisää »
-
Viljami Nieminen peräänkuuluttaa Liigaan kattavampaa videotuomarointia ja vannoo Sportin nousevan talousvaikeuksistaLue lisää »
-
KooKoo katkaisi tappioputkensa kaatamalla sarjakärjenLue lisää »
-
Kukitus, kadonnut sekunti ja hylätty maali: TPS venyi voittoon Sportista jatkoajan jälkeenLue lisää »
-
Tampereen paikalliskamppailun jälkihöyryt työllistivät poliisia runsain mitoinLue lisää »
Suomen presidentinvaali 2024
- Viestiketjun aloittaja Barnes
- Alkaa
- 684 023
- 6 686
Ajatteletko sitten itse niin, että Venäjä pitää voida eristää ikuisesti ja siihen suuntaan on syytä kääntää selkänsä lopullisesti ja kerta kaikkiaan kaikissa kuviteltavissa olevissa skenaarioissa?
Nahkasohva
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK, Ronnie O'Sullivan, Sunderland
Kun pohditaan ehdokkaiden takavuosien sanomisia ja heidän kykyään Venäjän-politiikassa, on vertailun vuoksi hyvä kääntää katseet myös lähihistoriaan ja nykyiseen istuvaan presidenttiin. Vielä tammikuussa 2022 Sauli Niinistö tunnettiin Venäjää hyvin tuntevana ja ymmärtävänä Putin-kuiskaajana. Kuukautta myöhemmin ilmeni, että Venäjä oli vienyt Niinistöä kuin mätää kukkoa siinä missä muitakin länsimaailman johtajia. Vituiks män, vaikkei Niinistö takuulla ollut Venäjä-mielinen. Niinistön ja Suomen pelasti Ukrainan urhea puolustautuminen sodan ensimmäisinä päivinä, ei se, mitä Suomen politiikassa tehtiin sen jälkeisinä kuukausina.
Kuten esim. @Cobol totesi, yksikään nykyisistä ehdokkaista ei ole Venäjä-mielinen. Kaikilla heillä on tässä asiassa syntinsä ja epäonnistumisensa, mutta Venäjän-politiikan osalta yksikään heistä ei olisi mikään katastrofivalinta. Joku heistä ehkä mokailisi enemmän kuin toinen, mutta vain aika näyttää, kuinka valituksi tullut pärjää Venäjään liittyvissä asioissa.
Kuten esim. @Cobol totesi, yksikään nykyisistä ehdokkaista ei ole Venäjä-mielinen. Kaikilla heillä on tässä asiassa syntinsä ja epäonnistumisensa, mutta Venäjän-politiikan osalta yksikään heistä ei olisi mikään katastrofivalinta. Joku heistä ehkä mokailisi enemmän kuin toinen, mutta vain aika näyttää, kuinka valituksi tullut pärjää Venäjään liittyvissä asioissa.
Juuri näin se on. Olen samaa mieltä useammankin kirjoittajan kanssa siitä, että näissä vaaleissa kannattaa katsoa eteenpäin eikä taaksepäin. Syy on aika ratkaisevasti muuttunut maailmantilanne.
Omat ennakkoni Suomen tulevasta ulkopoliittisesta linjasta sitten, kun Ukrainan sota on päättynyt, toki vähän riippuen lopputuloksesta:
Tärkein sitä muokkaava viiteryhmä tulee olemaan Pohjoismaat. Olen melko varma, että Pohjoismailla tulee olemaan jonkinlainen kanta siihen, miten suhteita Venäjään näillä seuduilla hoidetaan ja se tullee määrittelemään Suomen kantaa. Toki Suomella on itselläänkin siihen oma sanansa sanottavana.
En vielä jaksa uskoa, että Suomen linjaa määrittelee Baltian maiden ja Puolan linjat. Mutta EU:n ja Naton linjaukset tulevat näyttelemään isoa roolia siinä, miten Suomi alkaa rakentaa suhteita.
Suomella on toki oma sanansa sanottavana näissäkin pöydissä. Silti heti kun alkaa näyttää siltä, että kauppasuhteita voidaan alkaa avaamaan uudestaan, niin Suomi kyllä lähtee siihen mukaan. Ehkä uudella asenteella, uusista lähtökohdista, mutta vanha viisaus on se, että tapahtuu maailmassa mitä tapahtuu, niin Venäjä pysyy meidän naapurina.
Ei se ole pelkästään Stubb, vaan lähes sama kuka presidenttinä istuu, niin kunhan Pohjoismaat, Itämeren maat, EU ja Nato alkavat lämmittelemään suhteitaan Venäjään, niin Suomi seuraa perässä. Meillä on se raja. Meillä on rajaa vasten ihmisiä, joiden elinkeino on riippuvainen rajan toisesta puolesta. Se luo sen saman paineen kuin 90-luvulla, ollaan taas tekemisissä sen dilemman kanssa, että kuinka paljon "uuteen Venäjään" voi luottaa.
Ei ole minusta millään muotoa mahdollista, että nyt näissä vaaleissa voisit jotenkin vaikuttaa tähän asiaan. Vaikka äänestäisit presidentiksi millaisen "jarrun" tahansa, niin loppuviimeksi Suomen Venäjä-suhteet eivät tule olemaan kiinni presidentistä, vaan meidän viiteryhmästä Euroopan maana.
Tässä on pointtinsa. Lopulta Suomi menee joukon jatkona.
On kuitenkin täysin mahdollista, että Euroopan suhtautuminen jakaantuu. Sillä on merkitystä, että mikä on meidän viestimme näissä pöydissä. On myös mahdollista, että eri jakolinjat tai ” viiteryhmät” käyvät EU:n sisällä kovaa vääntöä miten edetään. Minkä leirin Suomi valitsee?
Suomen roolia ei tule tässä liioitella, mutta ei myöskään väheksyä.
Itse en voi vaikuttaa tähän muulla tavalla kuin äänestämällä. On se valittavan presidentin vaikutusmahdollisuus sitten pieni tai suuri.
Viimeksi muokattu:
En.
Uskon että toisilla ehdokkailla on suurempi taipumus nähdä hyvää, positiivista kehitystä sekä ylitsepääsemättömän hyviä kaupallisia mahdollisuuksia kuin toisilla.
En minä sano, että itse osaan arvioida Venäjän kulloisenkin tilanteen ja hallitsijoiden pyrkimykset. Pyrin äänestämään sellaisen presidentin, jonka uskon pystyvän arvioimaan kulloistakin maailmanaikaa mahdollisimman hyvin. Stubbilla ei ole ollut tähän kykyä aiemmin, joten se ei anna minun olettaa että hän olisi tehtävään paras valinta.
Ei ollut minulta kysytty, mutta mitäs pahaa siinä olisi? Itse ainakin tykkään, että urheilukisoissakaan ei tarvitse nähdä enää venäläisiä. Sama koskee Venäjää yleensäkin, ulos vaan kaikkialta.
Minun mielestäni tämä on aika puhtaasti Venäjästä kiinni. Mikäli he jatkavat tällä tiellä, millä ovat nyt käytännössä jo ainakin yli 100 vuotta menneet, niin heidän kanssaan ei tarvitse pyrkiä minkäänlaiseen yhteistyöhön, ja heidät voi eristää vaikka sitten maailman tappiin asti. Mutta mikäli siellä tapahtuu sellaisia muutoksia, että johto vaihtuu, kansa on halukas tekemään muutoksen ja alkaa käymään omaa historiaansa kriittisesti läpi, ja sitoutuu siihen, että myös Venäjä alkaa noudattaa sääntöperäisen maailman ehtoja, niin sitten voidaan alkaa palauttamaan pikkuhiljaa suhteita ns. normaalille tasolle. Tämäkin vasta sitten, kun on ihan konkreettisia osoituksia siitä, että venäläiset myös toimivat niin kuin puhuvat.
Mutta tämä on niin pitkä tie, että ei ole oikeastaan seuraavalle, eikä vielä sitä seuraavallekaan presidentille ajankohtaista.
Paras kuvittelemani tulevaisuus olisi semmoinen, jossa Venäjään ei enää koskaan ikinä rakennettaisi minkäänlaisia suhteita (olen vakuuttunut, etteivät muutu mihinkään, pohjimmiltaan heidän vastoinkäymisensä ovat kuitenkin aina meidän ja lännen syytä). Miinoitettaisiin raja ja annettaisiin niiden muhia toisella puolella Etelä-Korea/Pohjois-Korea tyyliin. Ihan yksinomaan heidän oma vikansa, että ovat sellainen paskavaltio kuin ovat.
Toki tiedän edellisen olevan enemmän haaveilua. Ennemmin tai myöhemmin meillä ja muualla nousee joku uuno valtaan, joka vannoo jälleen kerran yhteistyön nimeen. Siitä 10-20 vuotta myöhemmin "öhhöh niiltä tuli taas uus erikoisoperaatio, ei olis tätäkään voinu odottaa." Keskimääräisen ihmisen muisti on kuitenkin lyhyt ja pääosin pyritään uskomaan hyvää toisesta, vaikkei vastapuolessa mitään hyvää todellisuudessa olisikaan.
Aivan, siihen asti, kun yli 90% venäläisistä suostuu myöntämään, että Putin, Stalin, ym. olivat roistoja, niin voivat voissa paistaa toisiaan.
Useita sukupolvia tämän uskon vaativan.
IS:n sarjassa vuorossa Stubb:
www.is.fi
Ei oikeastaan mitään uutta. Ulkopoliittista osaamista ja kykyä verkostoitua kehutaan, kritiikkiä tulee taas heikosta sisäpolitiikan ja poliittisen pelin hallinnasta, ja liiasta idealismista ja kovuuden puutteesta tietyissä tilanteissa.
Timo Soinin mukaan Stubbilla on kyky, jota muut poliitikot eivät pääse lähellekään – näin tutut kuvailevat Stubbin tietä tähtipoliitikosta hylkiöksi ja takaisin
Alexander Stubb muistetaan ulkoministeriössä vauhtiveikkona, jota virkamiehet yrittivät pidätelläkin. Sisäpolitiikassa hän ei osannut käyttää ”voimaa ja viekkautta”. Tutut kertovat, millaisia presidenttiehdokkaat oikeasti ovat. Tämä on sarjan viides osa.
www.is.fi
Ei oikeastaan mitään uutta. Ulkopoliittista osaamista ja kykyä verkostoitua kehutaan, kritiikkiä tulee taas heikosta sisäpolitiikan ja poliittisen pelin hallinnasta, ja liiasta idealismista ja kovuuden puutteesta tietyissä tilanteissa.
Tämä menee ohi jatkuvasti kaikilta. Ehdokkaiden Venäjä-taustoja syynätään ansaitusti suurennuslasilla, mutta osansa pitäisi saada myös Niinistö.
Jos meillä olisi ollut oikeasti Nato-mielinen presidentti, niin ehkä oltaisiin liitytty jo 2014 jälkimainingeissa? Tähän kuva Salesta pelaamassa jääkiekkoa Putinin kanssa.
Urheilukisoissa haittavaikutus pidemmällä tähtäimellä olisi olympia- ja MM-kisojen mitalien arvo lasku. Jos Venäjä liittolaisineen alkaa järjestää sitten jotain kilpailevia Olympia/MM-kisoja, eikä enää saada kiistatonta maailmanparasta kaikissa lajeissa selville.
Jääkiekosta nyt heti tulee mieleen USA:n "Miracle on Ice", jota jenkit edelleen pitää jotenkin hohdokkaana urheiluhetkenä. Suomen osalta "Koivu lyö Suomen finaaliin" tai Granlundin ilmaveivi. Että on urheilusta Neuvostoliittoa/Venäjää vastaan paljon iloakin lännessä ollut.
Mikael Pelzfuss
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- JYP
Jos Venäjä ei tuosta tosiaan muutu, ei Suomella taida olla muita vaihtoehtoja kuin ajaa suhteet ihan minimiin. Taloudellisesti tuo vain on todella ikävää. Jos meillä olisi Venäjän tilalla edes suunnilleen sivistysmaailman pelisäännöillä pelaava valtio, Suomen BKT olisi useamman prosenttiyksikön suurempi ja kaikista muista taloudellisista haasteistamme selviytyminen olisi huomattavasti helpompaa. Suorien kaupallisten vaikutusten lisäksi Suomen maariski näyttäytyisi ulkomaisille sijoittajille huomattavasti pienempänä.
Nyt mennään näillä, koska turvallisuus on tietysti ykkönen, mutta kyllä Venäjän muutos olisi meidän taloutemme kannalta ihan ensiarvoisen tärkeää. Ei ehkä kannata pidätellä hengitystä sitä odotellessa, mutta todella surkea tuo kuvaamasi skenaario Suomen kannalta myös olisi. Valitettavasti me emme kyllä pysty asiaan mitenkään vaikuttamaan.
Tosiaan näissä ehdokkaiden aiemmissa julkisissa Venäjä/NATO-kannanotoissa(kun ovat olleet ministereitä/kansanedustajia) on muistettava se että Sauli I on aikalailla ohjaillut kulissien takana sitä mitä asioista sanotaan julkisuudessa, esim NATO:on liittymisestä puoluejohtajia nimenomaan kiellettiin ennen eduskuntavaaleja puhumasta suoraan presidentin koollekutsumassa kokouksessa.
E: Tämä siis ennen helmikuuta 2022.
Ramchester
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- TPS
"Sorron tarina olisi voinut olla myös Suomen tarina" | Verkkouutiset
"Sorron tarina olisi voinut olla myös Suomen tarina" | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi
En usko hetkeäkään, että Stubb olisi enää sinisilmäinen venäjän suhteen. Äänestyslappuun kirjautuu numero 8.
Hyvä artikkeli, Stubb kertoo esseessään asioiden kulun ja suomettumiseen mielestäni hyvin osuvasti."Sorron tarina olisi voinut olla myös Suomen tarina" | Verkkouutiset
"Sorron tarina olisi voinut olla myös Suomen tarina" | Verkkouutiset
En usko hetkeäkään, että Stubb olisi enää sinisilmäinen venäjän suhteen. Äänestyslappuun kirjautuu numero 8.
Ilta-Sanomien sarjan uusimmassa osassa Halla-aho:
www.is.fi
Ei oikeastaan Halla-ahostakaan mitään kovin mullistavaa tietoa. Vastaa hyvin sitä kuvaa, joka minulla hänestä jo valmiiksi on.
Läheiset ja työtoverit kertovat Jussi Halla-ahon piilotetusta puolesta: ”Hän on kehittänyt teflonin”
Herkästä ja oikeudentuntoisesta pojasta kasvoi teräväkynäinen yhteiskuntakriitikko, joka on saanut tuomion eikä ole pyydellyt kirjoituksiaan anteeksi. Eduskunnan puhemiehenä häntä kritisoidaan sooloilijaksi, joka yrittää hoitaa näkymättömästi asioita. Tutut kertovat, millaisia...
www.is.fi
Ei oikeastaan Halla-ahostakaan mitään kovin mullistavaa tietoa. Vastaa hyvin sitä kuvaa, joka minulla hänestä jo valmiiksi on.
On niin pieni hinta, että ainakin itse maksan sen mielelläni. Ilo ja riemu on katossa, kun huijarit ja kleptomaanit ovat omissa kisoissaan.
Pisin Kääpiö 186cm
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Ei kuulu enää pätkääkään Suomen pressanvaaliketjuun, mutta Venäjän osallistuminen arvokisoihin vasta tekikin hankalaksi maailman parhaiden toteamisen takavuosina. Arvokilpailujen mitalisteja on laitettu monet kerrat uuteen järjestykseen vielä vuosikausia kisojen jälkeen, kun erityisesti venäläisiä on saatu testaustekniikan kehittymisen ansiosta kiinni jälkeenpäin. Ja toki muidenkin kansallisuuksien urheilijoita on jäänyt vastaavalla tavalla kiinni, muistaakseni ainakin mm. valko-venäläisiä ja unkarilaisia. En siis tietenkään tarkoita, että urheilussa huijaaminen olisi ollut pelkästään venäläisille ominaista touhua, mutta valtiojohtoisuus on tehnyt venäläisestä vilpistä kategorisella tavalla häikäilemätöntä. Mielestäni Putinin sotaa tukevien ja läpinäkyvän dopingkontrollin ulkopuolella harjoittelevien urheilijoiden paikka ei yksinkertaisesti ole kansainvälisissä urheilukilpailuissa.
Takaisin kotoisiin presidentinvaaleihin. Vedonlyöntifirmojen tarjoamat kertoimet ovat vakiintuneet kahden erittäin todennäköisiksi analysoidun olettaman mukaisiksi. Esim. Unibet antaa vaalien toiselle kierrokselle pääsemisestä sekä Haavistolle että Stubbille tänään kertoimeksi 1.05. Toisella kierroksella Unibet pitää Stubbia koko skaban liki varmana voittajana kertoimella 1.10, kun Haaviston kerroin on nyt 5.50. Vielähän tässä olisi aikaa tapahtua jokin erikoinen skandaali tai kämmi, joka muuttaisi asetelmia olennaisesti, joten esimerkiksi Rehniä, Halla-ahoa tai Urpilaista kakkoskierrokselle veikkaamalla voi teoriassa tavoitella jonkinmoista tiliä. Kertoimet jossakin 7 ja 9 välillä muiden kuin Stubbin ja Haaviston kakkoskierrokselle pääsystä eivät kuitenkaan vaikuta houkuttelevilta tilanteessa, jossa kahden ”varman” kakkoskierrokselle päätyvän asetelma vaikuttaa näinkin selkeältä.
,
Luulisi venäläisten urheilijoiden olevan nyt tyytyväisiä, kun saavat vetää steroideja ja pillereitä niin paljon kuin suu ja suonet kestävät - ilman pelkoa ikävistä testeistä.
"Sorron tarina olisi voinut olla myös Suomen tarina" | Verkkouutiset
"Sorron tarina olisi voinut olla myös Suomen tarina" | Verkkouutiset
En usko hetkeäkään, että Stubb olisi enää sinisilmäinen venäjän suhteen. Äänestyslappuun kirjautuu numero 8.
Ehkä ei Venäjän, mutta track record reaaliajassa asioiden tajuamiseen herättää yhtä paljon luottamusta, kuin Jan Lundell HIFK:n maalissa pudotuspeleissä.
-kuinka paljon annatte vuosittain rahaa hyväntekeväisyyteen?
-vaikee arvioida mutta kyllä siinä liikutaan varmasti kuitenkin kolminumeroisessa luvussa.
-eli tuhansien puolella?
-Kyllä!
Mielenkiintoinen laskuoppi haastattelijalla ja Jutta Urpilaisella Iltalehden Totuus Minusta ohjelmassa. Löytyy ajassa 49:40
-vaikee arvioida mutta kyllä siinä liikutaan varmasti kuitenkin kolminumeroisessa luvussa.
-eli tuhansien puolella?
-Kyllä!
Mielenkiintoinen laskuoppi haastattelijalla ja Jutta Urpilaisella Iltalehden Totuus Minusta ohjelmassa. Löytyy ajassa 49:40
Minusta presidentin ei tarvitse muistaa nippeli tietoja luonnontieteen ja tekniikan asioista kuten esimerkkinä kemialliset merkit, edes yleisimpiä. Riittää, että ymmärtää kokonaisuuksia ja periaatteita.
Ei hän tule olemaan kemisti tai koodari, vaan presidentti, jonka täytyy osata ihan erilaisia asioita.
Ei hän tule olemaan kemisti tai koodari, vaan presidentti, jonka täytyy osata ihan erilaisia asioita.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy