Mainos

Suomen presidentinvaali 2024

  • 690 850
  • 6 686

MegaForce

Jäsen
Suomi ei tehnyt mitään itsenäisiä ratkaisuja tuossa vaiheessa prosessia. Ne olivat aivan muut tahot, jotka päättivät Suomen etenevän prosessissa kohti maalia siinä vaiheessa, kun Ruotsi jää vielä ladulle hinkkaamaan sakkokierroksia. Jos jokin ratkaisu piti tehdä, niin piti ymmärtää olla ämpyilemättä vastaan, jos Suomelle käydään raottamaan NATO-ovea ilman Ruotsia.
Suomi olisi voinut saada Turkin ratifioinnin selkeästi aikaisemmin, ainakin asiat olivat Turkin näkökulmasta Suomen kohdalla paljon paremmin kunnossa. Aluksi oli strateginen päätös pysyä Ruotsin kanssa yhdessä, joka oli myös Yhdysvaltojen tahto. Suomi päätti irtautua ulkoministerin johdolla juuri silloin, kun tuli nämä koraaninpolttamiset, olisi ollut mahdollista myös jäädä odottaamaan Ruotsia pidempään. Keitähän nämä mystiset muut tahot nyt oikein ovat? Tietenkin sitä edesauttoi Yhdysvaltojen kannan muutos, mutta Suomi päätti itse luikahtaa NATO:on, kun mahdollisuus siihen tuli.

Tästä hetkestä reilut kaksi kuukautta, niin Suomi oli NATO:n täysjäsen. Haavisto: Suomen ja Ruotsin pitäisi tavata Turkki pikaisesti – Koraanin polttaminen ”onneton tapahtuma”
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Hesarin vaalikoneella Aaltola 78%, Stubb 76%, Rehn 73%, Halla-aho 71%, Haavisto 68%.

Aaltolaa en tule äänestämään eli seurataan tilannetta. Tasaista on.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Pitääkö tämä siis ymmärtää niin, että olisi ollut aivan se ja sama, kuka siellä Haaviston hommissa olisi ollut pyörimässä? En siis väitä, että Haavisto olisi ollut mikään erityinen sateentekijäkään tässä asiassa, mutta olisiko lopputulos ollut sama, jos noissa kokouksissa olisi ollut ihan kuka tahansa muu?
En ottanut tähän asiaan edellä kantaa. Lopputulos oli Suomen kannalta oikein hyvä, vaikka laajemmassa perspektiivissä oli paremminkin sattuman kauppaa, että NATO-jäsenyysikkuna ylipäätään avautui Suomelle. Koko Suomen tuon hetkistä johtoa on kiittäminen lopputuloksesta, mutta ei Haavistoa, Niinistöä kuin Mariniakaan siitä, että olisimme olleet kaulaa myöten kusessa, jos Ukraina olisi kaatunut helmikuussa 2022.

Haaviston tai Suomen erinomaisuudeksi en laske sitä, että Suomi pääsi NATO:n kynnyksestä sisään viime keväänä, ilman Ruotsia. Palloa pelattiin ratkaisuhetkillä paljolti ihan eri suunnassa kenttää kuin missä Suomi ja Haavisto päivystivät. Toisaalta, Haavisto ja Suomi eivät onnistuneet sössimäänkään tuota saamaansa avopaikkaa, joten siinä mielessä kiitokset asianosaisille.

Suomi olisi voinut saada Turkin ratifioinnin selkeästi aikaisemmin, ainakin asiat olivat Turkin näkökulmasta Suomen kohdalla paljon paremmin kunnossa. Aluksi oli strateginen päätös pysyä Ruotsin kanssa yhdessä, joka oli myös Yhdysvaltojen tahto. Suomi päätti irtautua ulkoministerin johdolla juuri silloin, kun tuli nämä koraaninpolttamiset, olisi ollut mahdollista myös jäädä odottaamaan Ruotsia pidempään. Keitähän nämä mystiset muut tahot nyt oikein ovat? Tietenkin sitä edesauttoi Yhdysvaltojen kannan muutos, mutta Suomi päätti itse luikahtaa NATO:on, kun mahdollisuus siihen tuli.

Tästä hetkestä reilut kaksi kuukautta, niin Suomi oli NATO:n täysjäsen. Haavisto: Suomen ja Ruotsin pitäisi tavata Turkki pikaisesti – Koraanin polttaminen ”onneton tapahtuma”
Jokainen täysijauhoinen kykeni ymmärtämään, että Suomen kannattaa edistää hakemaansa NATO-jäsenyyttä siinäkin tilanteessa, että Ruotsi olisi jäämässä eteiseen. Ei tuo mikään Pekka Haaviston nerokkuuden aikaansaama innovaatio ollut, siis astua NATO-kynnyksen yli ilman Ruotsia. Haaviston toimintaa kohtaan minulla ei ole edelleenkään moittimista, kuten ei muidenkaan asioihin keskeisesti osallistuneiden kotimaisten päättäjien toimintaa kohtaan. Lopputulos oli kuitenkin tärkein.

Aika monen keskeisen päättäjän sopisi kuitenkin katsoa vuotta 2022 edeltänyttä aikaa siitä kulmasta, jossa näkyy myös oma peilikuva. Suomessa yksi jos toinenkin päättäjä vei keskustelua tahallisesti sivuraiteelle mumisemalla jostakin abstraktista NATO-optiosta, josta ei ollut koskaan sovittu yhtään mitään paperilla kenenkään kanssa. Haavistokin oli melko lailla NATO-vastainen änkyrä ihan viime vaiheisiin saakka, ja ihmeen vaikea oli sama asia Niinistöllekin.
 

MegaForce

Jäsen
En ottanut tähän asiaan edellä kantaa. Lopputulos oli Suomen kannalta oikein hyvä, vaikka laajemmassa perspektiivissä oli paremminkin sattuman kauppaa, että NATO-jäsenyysikkuna ylipäätään avautui Suomelle. Koko Suomen tuon hetkistä johtoa on kiittäminen lopputuloksesta, mutta ei Haavistoa, Niinistöä kuin Mariniakaan siitä, että olisimme olleet kaulaa myöten kusessa, jos Ukraina olisi kaatunut helmikuussa 2022.

Haaviston tai Suomen erinomaisuudeksi en laske sitä, että Suomi pääsi NATO:n kynnyksestä sisään viime keväänä, ilman Ruotsia. Palloa pelattiin ratkaisuhetkillä paljolti ihan eri suunnassa kenttää kuin missä Suomi ja Haavisto päivystivät. Toisaalta, Haavisto ja Suomi eivät onnistuneet sössimäänkään tuota saamaansa avopaikkaa, joten siinä mielessä kiitokset asianosaisille.
On päivänselvää, että pääsimme NATO:on ukrainalaisten verellä, ja Suomi ei olisi NATO:ssa, jos Ukraina olisi kaatunut. Haavisto, Marin ja Niinistö sattuivat kuitenkin olemaan Suomen johtavia ulkopoliitikkoja tuohon aikaan, ja asian saamisessa maaliin tarvittiin hyvää diplomatiaa, joka vähintäänkin edesauttoi asiaa.

Hyvä esimerkki neuvottelutaidosta on kohdassa 10:54, jossa Haavisto kertoo omin sanoin, miten yritti vakuutella Unkarin ulkoministeriä.




Nosti esille suomalaisten auttamishalun Unkaria kohtaan 1950-luvun Neuvostomiehityksen aikaan. Unkarilaisen ministerin valittaessaan, kuinka Unkari on historian saatossa jäänyt aina yksin, otti hyvän aasinsillan Suomen tuntemuksiin talvisodan aikana.

Aika monen keskeisen päättäjän sopisi kuitenkin katsoa vuotta 2022 edeltänyttä aikaa siitä kulmasta, jossa näkyy myös oma peilikuva. Suomessa yksi jos toinenkin päättäjä vei keskustelua tahallisesti sivuraiteelle mumisemalla jostakin abstraktista NATO-optiosta, josta ei ollut koskaan sovittu yhtään mitään paperilla kenenkään kanssa. Haavistokin oli melko lailla NATO-vastainen änkyrä ihan viime vaiheisiin saakka, ja ihmeen vaikea oli sama asia Niinistöllekin.
Mielestäni kukaan tämänhetkisistä ehdokkaista ei saa täysin puhtaita papereita tuolta ajalta.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk
Stubb, Aaltola, Rehn, Harkimo, Haavisto, Essayah, Andersson, eli HS:n vaalikone sijoitti minut tukevahkosti Stubbin vankkureihin. Alexin kanssa ollaan kavereita 78 prosenttisesti, kun taas Li Anderssonin kanssa löytyi yhteistä tarttumapintaa 55 prosentin edestä.
 

Dino

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Aaltola 80 %, Halla-aho 75 % ja sitten tasaisena Stubb, Essayah ja Rehn yli 75 %. Ei sinällään mitään yllättävää, eikä myös siinä että Li Andersson 60 % matchilla oli hännillä. En ole vielä päättänyt ketä äänestän, mutta epäilen että ääni menisi ainakaan Aaltolalle ja Halla-aholle.
 

Nahkasohva

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Ronnie O'Sullivan, Sunderland
HS:n vaalikoneessa sopivimmat olivat Haavisto ja Stubb ja epäsopivimmat Halla-aho ja Essayah. Olisihan tuon ilman mitään vaalikonettakin tiennyt.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Tulihan sitä tämä tehtyä ja Alexander Stubb (76%) siellä kärjessä ja ehkä vähän yllättäen Aaltola (73%) kakkosena. Toki ei nyt mikään maailman suurin yllätys ole kyseessä jos se konservatiivisuus on vain joku ulkokuori. Li Andersson sitten kauimpana minusta 57% ja Halla-aho (63%) toiseksi viimeisenä.
 

Liitteet

  • Näyttökuva 2023-11-16 143526.png
    Näyttökuva 2023-11-16 143526.png
    116,6 KB · kertaa luettu: 84

heketsu88

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dallas Stars Kärpät Joensuun Kiekkopojat ManU
1. Mika Aaltola 80% 2. Pekka Haavisto 78% 3. Olli Rehn 76% 4./5. Li Andersson ja Alexander Stubb 73% 6./7. Sari Essayah ja Jussi Halla-aho 65% 8. Harry Harkimo 60%.

Edit. Todettakoon vielä, että Aaltolaa en tule äänestämään, joten tämän perusteella joko Haavistoa tai Rehniä. Kuitenkin vertailun vuoksi teen muitakin vaalikoneita sekä katson vaalitentit ja niiden perusteella teen valintani.
 
Viimeksi muokattu:

Cloaca Maxima

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Philadelphia Flyers
Pitihän se itsekin pelata peliä nimeltä vaalikone. Aaltola ykkösenä 80% (en silti äänestä) ja sen jälkeen melko tasaista, kunnes... viimeisellä sijalla Li Andersson, 52%
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Vähän ehkä sääliksi käy Haavistoa (vaikkei mikään ole vielä varmaa), tosin jos huhut käytöksestä alaisia kohtaan on totta, niin ei niin paljoa.
Minä taas olen miettinyt, miltähän Rehnistä mahtaa tuntua. Todennäköinen presidenttiys on vaihtumassa pahaan floppaukseen eikä uutta mahdollisuutta enää tule. Haavistollahan vastaavaa ennakkosuosikin asemaa ei missään vaiheessa ole ollut.

Kävi miten kävi, seuraavan presidenttiin voi olla ihan tyytyväinen.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Olipas pienet erot omilla vastauksillani ehdokkaiden kesken. Täytyy yrittää uudestaan, ja jyrkentää omia valintoja.
Täällä HS:n koneen perustella on kärjessä Stubb 78 %, Harkimo suht lähellä 76 %. Pohjalla on odotetusti Andersson 55 %. Kaikki muut aika tasaisessa nipussa Rehnin 74 % ja Haaviston 68 % välillä.

Koneet ovat tietysti vain pelkistettyjä malleja, mutta kyllä tuostakin nyt suunnan näkee. Kaikkien muiden kanssa tulee yleensä jotenkin tai jopa hyvin toimeen, mutta umpisosialistin kanssa on tympeää ja vaikeaa. Noin se usein menee myös elävässä elämässä.

Monet presidentin tärkeät näkemykset tai paremminkin ominaisuudet ovat niitä, joita vaalikoneissa ei käsitellä. Näitä ovat vaikkapa pelisilmä, diplomaattiset kyvyt, kärsivällisyys, pitkäjänteisyys, rohkeus, kommunikaatiotaidot, kyky puhutella ihmisiä, päämäärätietoisuus, kyky toimia vastuullisesti Suomen ja suomalaisten parhaaksi, ja niin edelleen.
 
4

444

Pitääkö tämä siis ymmärtää niin, että olisi ollut aivan se ja sama, kuka siellä Haaviston hommissa olisi ollut pyörimässä? En siis väitä, että Haavisto olisi ollut mikään erityinen sateentekijäkään tässä asiassa, mutta olisiko lopputulos ollut sama, jos noissa kokouksissa olisi ollut ihan kuka tahansa muu?
Ainakin se pitää ymmärtää niin, että mikäli nämä ”aivan muut tahot” olisivat halunneet Suomen ja Ruotsin vetävän projektin kimpassa loppuun asti, niin Haavisto ja Marin olisivat olleet typeryksiä, saamattomia nahjuksia. Mutta nyt kun ne ”aivan muut tahot” päättivät toisin, niin em. henkilöillä ei ollut asiassa osaa eikä arpaa.
 

hooceebruins

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins, Janette Lepistö
Li kärjessä 79%, siinä sitten kannassa Haavisto, Stubb ja Aaltola. Pohjilla Jussi 52%, mikä ei yllätä, koska en normielämässäkään oikein jaksa yli-ikäisiä ylilautajonneja.
Nyt kun edelleen näyttää siltä, että Haavisto tai Stubb on seuraava presidentti, niin aivan hyvä presidentti sieltä on tulossa.
 
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
Vaalikone kokeiltu. Stubb kärjessä ja niskaan hengittää Aaltola. Pohjalta löytyi sitten Li ja Halla-aho.
Kokeilin myös mitä tulee, kun vastaa kaikkiin kysymyksiin "ei samaa eikä eri mieltä". Saanen esitellä selvällä erolla toiseksi tulleeseen Stubbiin: uusi Suomen tasavallan presidentti Mika Aaltola!
 

UnenNukkuja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aika moni, kunhan on turkulainen
Mietin Halla-ahosta ja Anderssonista hieman samaa: näiden puolueet tarvitsee näitä päivän politiikassa. Presidenttiys irtaannuttaisi tuosta liiaksi. Eli ääneni ei mene kummallekaan ihan tuollaisesta syystä. Kuuluuko Essayah tähän joukkoon, varmaan.

Urpilaista olisin saattanut äänestää, jos olisi ollut selkeä ehdokas jo pidempään. Hänestä ei aivan liiaksi ole tällä suunnalla kuulunut. Harmi SDP:n kannalta, että näin ajattelevia on ehkä useampia.

Miksi Aaltola kuunteli kansan hypeä? Osunee lähelle monessa vaalikoneessa, mutta ei, ei lähde.

Rehn, Stubb ja Haavisto siis minulle jäljellä. Näitä kuuntelee ehkä tarkimmin tenteissä. Ellei sitten Urpilainen ilmaannu noihin yllättämään ja nostattamaan hypeä.

Tirsk, Rehn olikin ykkösenä tuossa vaalikoneessa, 81%. Aaltola, Haavisto ja Stubb aika tasoissa perässä.

Tai jos äänestänkin Elämäni biisin perusteella Harkimoa.
 

heketsu88

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dallas Stars Kärpät Joensuun Kiekkopojat ManU
IS:n vaalikoneessa sijoitukset ja prosentit vaihtuivat verrattuna HS:n vaalikoneeseen: 1. Olli Rehn 73% 2. Mika Aaltola 71% 3. Alexander Stubb 66% 4. Sari Essayah 63% 5. Li Andersson 61% 6./7. Pekka Haavisto ja Jussi Halla-aho 60% 8. Harry Harkimo 55%
 

Gust

Jäsen
Stubb erottui HS:n koneessa selvästi 83 prossalla, Rehn kakkosena. Haavisto ja Aaltola ehkä yllättäen kauempana. Stubbia helppo äänestää, kun ollaan myös HS:n arvokartalla samassa nurkkauksessa.
 
Hesarin vaalikone: Stubb 73%, Rehn ja Haavisto 69%, Harkimo ja Aaltola 65%, Andersson, Essayah ja Halla-aho 63%.

Olipas pienet erot omilla vastauksillani ehdokkaiden kesken. Täytyy yrittää uudestaan, ja jyrkentää omia valintoja.


Oho, tulipa yllättävä tulos:
Stubb 79 %
Harkimo 78 %
Halla-aho 73 %

Mielenkiintoiseksi tekee sitten nuo arvoakselit. Olemme Stubbin kanssa kansallismielinen-kansainvälinen -arvoasteikolla Stubbin kanssa yhtä kansallismielisiä ja Andersson on porukan kansainvälisin(itkunauruhymiö) Ilmeisesti kansainväliseksi valitaan se kuka on laulanut eniten Kansainvälistä.
 

Liitteet

  • IMG_5381.jpeg
    IMG_5381.jpeg
    181,8 KB · kertaa luettu: 95

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Jätin vaalikoneet väliin. Ehkä on hyvä kertoa syykin? Merkittävimmät ehdokkaat reivaavat vastauksensa keskilinjaan tai sen lähelle, jotta saavat ääniä useammalta taholta. Niinpä on hieman hassua vertailla omaa näkemystä sen perusteella, mihin ehdokkaaseen se sopisi. Osa vaikuttaa olevan sitä mieltä, jolla kampanjatoimiston kannatuslaskentaan perehtyneet tahot arvioivat saavan parhaan tuloksen. Katsokaa Haaviston vastaukset HS:n vaalikoneessa 2023 ek-vaaleissa ja nyt. Hän on kulkenut vasemmalta oikealle. Ehdotan syyksi - ei suinkaan näkemysten muuttumisen - vaan Stubbin haastamisen.

Onko tämä pikamuutos hyvä asia? En tiedä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös