Suomen presidentinvaali 2024

[Sako]

Aikalaisena koin UKK:n nöyristelijänä (Neuvostoliitto), pöyhkeänä yksinvaltiaana (sisäpolitiikka), mutta oliko hän huonoin vaihtoehto tuona aikana? Tätä minä ja käsittääkseni moni muukin on pohtinut: mitkä olivat vaihtoehdot?

UKK oli NL:n valinta, peloteltu nootilla ikuiseksi pressaksi. Totta kai diktatuurin vaihtoehto on paras mahdollinen pienen naapurivaltion päämieheksi! Nehän ajatteli meidän ja vain meidän etua. Huomaa sarkasmi.

Paasikivi pärjäsi kohtalaisesti paljon vaikeimpina aikoina, piti laillisuudesta kiinni. En näe mitään syytä miksi Honka ei olisi ollut hyvä presidentti ja nimenomaan Suomen kannalta. Honka-liitto – Wikipedia
Hänellä oli takanaan SDP, Kokoomus, RKP ja Veikko Vennamon puolue plus pari muuta. Olisiko noin laaja liitto valinnut sopimattoman ehdokkaan? Tosin hän ei olisi ollut valmis maanpetoksiin isäntiensä eduksi Kremlissä...

Huonompia olisi varmasti löytynyt SKP:sta. Heillä ei vain ollut mitään toivoa päästä läpi. UKK oli meidän kannalta huonoin vaihtoehto, jolla oli mahdollisuus tulla valituksi. Eka valinta oli täpärä -56. 1962 vaaleihin tultaessa UKK:n vahigollisuus oli nähty laajasti ja sai vastaansa Honka-liiton.

 

[rpeez]

UKK oli meidän kannalta huonoin vaihtoehto, jolla oli mahdollisuus tulla valituksi.

Sano mitä sanot, mutta Suomella meni ihan kohtuullisen hyvin noina UKK:n vuosina. Se tarkoittaa sitä, että hyvinvointimme kasvoi, tavaraa oli, kansalaiset pystyi elämään länsimaisesti ja maastamme ei tullut kommunistinen.

 

[Barnes]

Koivistolla oli vanhanajan oikeudet ja hän käytti niitä... retkottamalla vatsallaan itää kohti, joskin persoonallaan yhdisti kansaa mielestäni.

Tämä on mielestäni todella rajusti polarisoitunut näkemys Koivistosta. Kyllä, hän kommentoi varauksella Neuvostoliiton toimia Baltiassa, mutta heti ensimmäisen tilaisuuden tullen ohjasi maata kohti länttä. Ilman häntä näin ei välttämättä olisi tapahtunut, vaan vallassa olisivat olleet Kalevi Sorsa, Paavo Väyrynen, Ahti Karjalainen yms.

Niinistöllä ei ole ollut mahdollisuutta moisiin valtaoikeuksiin, mutta mielestäni käyttänyt niitä rajallisia oikeuksiaan viisaasti ja harkitsevasti (jopa niin, että eräät tahot ovat kritisoineet Niinistön ulostuloja), niin että nauttii sangen suurta suosiota.

Myös Halonen nautti suurta suosiota presidenttinä, ilmeisesti tämä ei enää papereissasi merkinnytkään, jos Halonen on ollut surkein presidentti (mistä en ole dramaattisesti eri mieltä).

Tasavallan presidentistä on 2000 perustuslakimuutoksen myötä tullut pitkälti seremoniallinen hahmo, jonka on käytännössä mahdotonta epäonnistua kansan silmissä. Ulkopolitiikka ei kansalaisia kiinnosta, ja sekin osa mikä kiinnostaa, EU, henkilöityy pitkälti pääministeriin, joka saa aina paskaa niskaansa. Samaan aikaan presidentti käy "yllättäen" pelaamassa pihalätkää, ja media syö kädestä: katsokaa kuinka hieno presidentti meillä on! Halosen kaudella oli aivan samanlaista uutisointia.

 

[Laiskiainen]

Itsekkin olen sitä mieltä, ettei Halonen suinkaan ollut Suomen historian huonoin presidentti, joskaan ei kyllä paraskaan. Yleisestikin olen sitä mieltä, että Suomella on ollut lähes aina hyvä presidentti, ja ainoa joka mielestäni todella veti vihkoon oli Relander Lapuan liikkeen myötäilyn suhteen, mutta hänkin onnistui parantamaan Suomen mainetta lähinaapureissa, joten täysin sysihuonona en häntäkään näkisi

 

[Everton]

Monessa muussa maassahan on ollut ehdolla - tai parhaillaan ehdolla ehdokkaaksi - entisten presidenttien jälkikasvua. Keitäs lapsosia me voitaisiin saada skabaan mukaan Suomesta?

Kekkosen pojat ovat jo kuolleet. Toki voisihan joku lehtolapsi vielä yllättää ja tulla julkisuuteen, siinä olisi ainakin näyttävä startti kampanjalle!

Assi Koivisto sen sijaan olisi ihan presidentillisessä iässä. 64-vuotias ja todistetusti kovassa kunnossa, vasta pari vuotta sitten voitti ikäluokkansa Suomen mestaruuden painonnostossa. Ei ole kuitenkaan osallistunut polittiikaan lukuun ottamatta presidentivaaleja 1982, jolloin toimi isänsä valitsijamiehenä. Työkseen Assi vetää talousalan konsulttitoimistoa, mutta on ikänsä puolesta jäämässä varmaankin lähivuosina eläkkeelle, joten aikaa valtiojohtaja-harrasteluun olisi.

Jos Assi oli aikanaan seurattu henkilö, niin sitä oli myös basisti Marko Ahtisaari. Marko on reilu viisikymppinen, tulee politiikan ulkopuolelta, mutta on kansainvälinen ihminen ja tuntee hyvin liikemaailman. Ahtisaari on ollut Nokiassa pomona ja johtoryhmän jäsenenä sekä istunut ainakin F-Securen ja Artekin hallituksissa. Kampanja-apua saisi ex-vaimolta: brändiasiantuntija Lisa Sounio-Ahtisaari oli aikoinaan itse Kokoomuksen ehdokkaana eurovaaleissa.

Tarski sen sijaan piti tyttärensä Anna Halosen aika vahvasti sivussa mediasta. Anna (s. 1978) saattaa olla vähän liian nuori valtion päämieheksi vielä näissä vaaleissa, mutta on politiikan asiantuntija. Hän työskentelee tutkijana Aleksanteri-instituutin Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen tohtoriohjelmassa ja tekee omaa väitöskirjaansa.

Salen vanhemmista pojista ei kanssa ole paljon muutu julkisuudessa puhuttu kuin että ainakin toinen oli mukana siellä Thaimaan tsunamissa. 47-vuotias Nuutti ja 42-vuotias Matias taitavat molemmat olla jonkin sortin pankkiireja. Kolmevuotiaan Aaron ehdokkuutta ei Suomen laki valitettavasti salli (ellei isäpappa nopsaan nuiji muutoksia pöytään). Lapsihallitsijoillahan on pitkä ja värikäs historia ympäri maailmaa. Mutta ehkä voisi kuitenkin lainata ykkösehdokkaan veljen perheestä, eli veljenpoika Ville Niinistö voisi jopa olla ihan realistinen ehdokas näihin karkeloihin.

 

[Kauko Viisas]

Tämä on mielestäni todella rajusti polarisoitunut näkemys Koivistosta. Kyllä, hän kommentoi varauksella Neuvostoliiton toimia Baltiassa, mutta heti ensimmäisen tilaisuuden tullen ohjasi maata kohti länttä. Ilman häntä näin ei välttämättä olisi tapahtunut, vaan vallassa olisivat olleet Kalevi Sorsa, Paavo Väyrynen, Ahti Karjalainen yms.

En tiedä mitä tässä tapauksessa tarkoitat polarisoituneella? Koivistohan oli tunnettu talousmiehenä ja hänen valitsemisensa presidentiksi piti olla uuden avoimemman politiikan aikaa. Myöhempi historiantutkimus on todennut Koivistolla olleen hyvinkin - joskin aikanaan yksityiset ja salaiset - läheiset suhteet Neuvostoliittoon (Vladimirov): mikään ei siis todellisuudessa muuttunut.

Talousmiehenä Koiviston olisi pitänyt myös ymmärtää Neuvostoliiton mahdollisen romahduksen seuraukset Suomelle, mutta hän korosti hyviä suhteita Neuvostoliittoon loppuun asti - jostain syystä.

"Kommentoi varauksella NL:n toimia Baltiassa" - Koivisto syytti Baltian maita vääränlaisista keinoista itsenäistymispyrkimyksissä sekä lisäksi syytti mediaa liiallisesta Baltina tilanteen uutisoinnista. Aika vähän näin - ainakaan kriittistä kommentointia NL:a kohtaan.

Myös Halonen nautti suurta suosiota presidenttinä, ilmeisesti tämä ei enää papereissasi merkinnytkään, jos Halonen on ollut surkein presidentti (mistä en ole dramaattisesti eri mieltä).

Halosen suosio perustui merkittävältä osin siihen, että oli ensimmäinen naispresidentti. (tähän sellainen jossittelu, että jos Rehn olisi valittu 1994 presidentiksi olisi hän ollut se ensimmäinen ja väitän ettei Halosta olisi aikanaan valittu).

Halonen oli aikoinaan (ja edelleen) Natovastainen vasemmistodemari, joka "ihmisoikeustaistelijana" ei edelleenkään välitä Neuvostoliiton tai edes nykyään Venäjän ihmisoikeusrikkomuksista.

 

[Sako]

En tiedä mitä tässä tapauksessa tarkoitat polarisoituneella? Koivistohan oli tunnettu talousmiehenä ja hänen valitsemisensa presidentiksi piti olla uuden avoimemman politiikan aikaa. Myöhempi historiantutkimus on todennut Koivistolla olleen hyvinkin - joskin aikanaan yksityiset ja salaiset - läheiset suhteet Neuvostoliittoon (Vladimirov): mikään ei siis todellisuudessa muuttunut.

Suomen ilmapiiri vapautui jonkin verran. Koivisto oli raikas tuulahdus. Eikä käyttänyt valtaoikeuksiaan täysimääreisesti, joten otettiin askel demokratian suuntaan. Siitä plussat.

Koivistolla oli jo pääministerin ajoilta Kremlin hyväksyntä, ei olisi muuten voinut päästä PM.

Talousmiehenä Koiviston olisi pitänyt myös ymmärtää Neuvostoliiton mahdollisen romahduksen seuraukset Suomelle, mutta hän korosti hyviä suhteita Neuvostoliittoon loppuun asti - jostain syystä.

Siltä meni energia neukkulan pystyssä pitämiseen. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin ikuinen NL. Kyky katsoa tulevaisuuteen ei ollut kovin vahva, kun jäi huomaamatta NL:n lahoaminen (kuten monelta muultakin) ja vahvan markan vaarat. Jälkimmäinen oli iso ja kallis moka.

 

[Cobol]

Koiviston näkemyksiä käsitellään (tai ainakin sivutaan) myös sarjassa Kylmän sodan Suomi. Oma arvio, joka perustuu tutkijoiden teksteihin, näyttää Koiviston lopulta varsin isänmaallisena. Koivisto ymmärsi Neuvostoliiton hajoamisen tuovan uhan Suomelle. Hän pelkäsi kansanvaellusta itärajan yli ja Neuvostoliiton ajautumista hallitsemattoman politiikan käsiin.

Tällä logiikalla Koiviston mielestä oli Suomelle parempi, että Neuvostoliitto puutteineen ja aiempine uhkineen säilyy, koska Suomi ja Koivisto tuntevat sen Neuvostoliiton. Muutos olisi uhka. Hiljaisuudessa Koivisto toimi paljon edeltäjiään kovemmin. Koivisto karkotti Suomesta KGB-väkeä jopa useita kerralla. Hän ei ollut kovinkaan diplomaattinen, jos täällä jäi kiinni Neuvostoliiton miehiä ja naisia.

Jälkikäteen on helppo sanoa, että Koivisto näki Neuvostoliiton väärin. Totta. Mutta entäs jos Neuvostoliitto olisi hajonnut sotiin ja niiden seurauksena miljoonia ihmisiä olisi tullut rajan yli koilliseen ja länteen?

 

[Sako]

Jälkikäteen on helppo sanoa, että Koivisto näki Neuvostoliiton väärin. Totta. Mutta entäs jos Neuvostoliitto olisi hajonnut sotiin ja niiden seurauksena miljoonia ihmisiä olisi tullut rajan yli koilliseen ja länteen?

Aika kohtuullinen hinta siitä, jos nykyisin Venäjän sijasta tuolla alueella olis kymmenen tai kaksikymmentä itsenäistä valtiota. Enemmistö kai diktatuureja. Ne kamppailisi keskenään, ei uhkaisi länttä. Olisihan siinä vaarana olleet ytimien kohtalo, pakolaiset ja Kiinan reaktiot. Nyt Venäjä hakee hakemalla isoa konfliktia. Hakee niin kauan kunnes saa nenän kipeäksi. Mahdollinen hyökkäys Ukrainaan voi levitä hallitsemattomaksi.

Koivisto olisi voinut jatkaa UKK:n tiellä, ei sitä kukaan olisi estänyt. Niin isänmaallinen oli, että käänsi kokan kohti demokratiaa.

 

[Sonny Burnett]

Monessa muussa maassahan on ollut ehdolla - tai parhaillaan ehdolla ehdokkaaksi - entisten presidenttien jälkikasvua. Keitäs lapsosia me voitaisiin saada skabaan mukaan Suomesta?

Kekkosen pojat ovat jo kuolleet. Toki voisihan joku lehtolapsi vielä yllättää ja tulla julkisuuteen, siinä olisi ainakin näyttävä startti kampanjalle!

Assi Koivisto sen sijaan olisi ihan presidentillisessä iässä. 64-vuotias ja todistetusti kovassa kunnossa, vasta pari vuotta sitten voitti ikäluokkansa Suomen mestaruuden painonnostossa. Ei ole kuitenkaan osallistunut polittiikaan lukuun ottamatta presidentivaaleja 1982, jolloin toimi isänsä valitsijamiehenä. Työkseen Assi vetää talousalan konsulttitoimistoa, mutta on ikänsä puolesta jäämässä varmaankin lähivuosina eläkkeelle, joten aikaa valtiojohtaja-harrasteluun olisi.

Jos Assi oli aikanaan seurattu henkilö, niin sitä oli myös basisti Marko Ahtisaari. Marko on reilu viisikymppinen, tulee politiikan ulkopuolelta, mutta on kansainvälinen ihminen ja tuntee hyvin liikemaailman. Ahtisaari on ollut Nokiassa pomona ja johtoryhmän jäsenenä sekä istunut ainakin F-Securen ja Artekin hallituksissa. Kampanja-apua saisi ex-vaimolta: brändiasiantuntija Lisa Sounio-Ahtisaari oli aikoinaan itse Kokoomuksen ehdokkaana eurovaaleissa.

Tarski sen sijaan piti tyttärensä Anna Halosen aika vahvasti sivussa mediasta. Anna (s. 1978) saattaa olla vähän liian nuori valtion päämieheksi vielä näissä vaaleissa, mutta on politiikan asiantuntija. Hän työskentelee tutkijana Aleksanteri-instituutin Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen tohtoriohjelmassa ja tekee omaa väitöskirjaansa.

Salen vanhemmista pojista ei kanssa ole paljon muutu julkisuudessa puhuttu kuin että ainakin toinen oli mukana siellä Thaimaan tsunamissa. 47-vuotias Nuutti ja 42-vuotias Matias taitavat molemmat olla jonkin sortin pankkiireja. Kolmevuotiaan Aaron ehdokkuutta ei Suomen laki valitettavasti salli (ellei isäpappa nopsaan nuiji muutoksia pöytään). Lapsihallitsijoillahan on pitkä ja värikäs historia ympäri maailmaa. Mutta ehkä voisi kuitenkin lainata ykkösehdokkaan veljen perheestä, eli veljenpoika Ville Niinistö voisi jopa olla ihan realistinen ehdokas näihin karkeloihin.

Hieno listaus josta siirryin pohtimaan että onko tiedossa Tasavaltamme alkuaikojen presidenttien jäljiltä suoraan alenevassa polvessa olevia julkisuuden henkilöitä?

Kyllä noita varmaan on mutta eipä ole itellä heittää kylmiltään yhtään nimeä. Esim taiteilija- ja säveltäjäpuolelta taitaa olla moniakin jotka ovat tuoneet sukuhistoriastaan suurmiehiä esiin.

 

[Fordél]

Sano mitä sanot, mutta Suomella meni ihan kohtuullisen hyvin noina UKK:n vuosina. Se tarkoittaa sitä, että hyvinvointimme kasvoi, tavaraa oli, kansalaiset pystyi elämään länsimaisesti ja maastamme ei tullut kommunistinen.

Varmasti olisi mennyt vähintään yhtä hyvin jo noinakin vuosina, vaikka olisi jatkettu NL:n suhteen edes Paasikiven linjalla, jossa oli sentään jonkinlainen raja, mitä ei ylitetä.

Hyvin paljon kertoo presidentin perinnöstä, että seuraajan pitää alkaa korjaamaan koko valtasuhteiden perusteita, ja perustuslakia pitää lähteä uudistamaan, jotta sama ei enää toistu. Harva presidentti on pystynyt Suomessa samaan.

 

[El Gordo]

Halosen suosio perustui merkittävältä osin siihen, että oli ensimmäinen naispresidentti. (tähän sellainen jossittelu, että jos Rehn olisi valittu 1994 presidentiksi olisi hän ollut se ensimmäinen ja väitän ettei Halosta olisi aikanaan valittu).

Halonen oli aikoinaan (ja edelleen) Natovastainen vasemmistodemari, joka "ihmisoikeustaistelijana" ei edelleenkään välitä Neuvostoliiton tai edes nykyään Venäjän ihmisoikeusrikkomuksista.

Sitten olisi valittu todennäköisesti Esko Aho. Eipä hänkään olisi tainnut Suomea Natoon viedä.

Jos äänestäjien ääripäät jakaa karkeasti "edistyksellisin" ja "taantumuksellisiin", niin edistykselliset haluaa aina kiivaasti saada sen ensimmäisen naisen tai johonkin vähemmistöön kuuluvan virkaan. Taantumukselliset vihaa taas ajatusta sydämensä pohjasta, maailman tappiin pitäisi mennä lihaa syövien viiksekkäiden heteromiesten komennossa.

Joten mahdollisuus saada ensimmäinen laatuaan pressaksi voi olla ehdokkaalle etu tai haitta, riippuen kumpi äänestäjäryhmä saa joukkonsa paremmin aktivoitua.

Halosen valinnan suhteen luulen ettei sillä ollut hirveästi merkitystä. Suomalaiset oli jo tottunut tasa-arvon ajatukseen, kun äänestysoikeuskin naisille oli annettu ensimmäisenä Euroopassa, eikä ajatus naispresidentistä herättänyt enemmistössä enää juurikaan isoja tunteita. Konservatiivipuolellakin suurempi närästyksen aihe taisi olla Halosen aiempi toiminta Setassa.

 

[rpeez]

Varmasti olisi mennyt vähintään yhtä hyvin jo noinakin vuosina, vaikka olisi jatkettu NL:n suhteen edes Paasikiven linjalla, jossa oli sentään jonkinlainen raja, mitä ei ylitetä.

Hyvin paljon kertoo presidentin perinnöstä, että seuraajan pitää alkaa korjaamaan koko valtasuhteiden perusteita, ja perustuslakia pitää lähteä uudistamaan, jotta sama ei enää toistu. Harva presidentti on pystynyt Suomessa samaan.

Joo, en missään nimessä väitä etteikö joku muukin olisi voinut olla presidenttinä.

Olen kuitenkin elänyt noina UKK vuosina alle 20v nuoruuteni, ja hyvää aikaa oli.
Jos oikein muistelen niin loppuaikoina soraääniä taisi tulla lähinnä siitä, että ukko niin vanhana ja höperöhtyvänä piti vielä vallankahvasta kiinni.

Mihin muuten viittaat "sama" -sanalla "jotta sama ei enää toistu" kommentissa?

 

[Everton]

Hieno listaus josta siirryin pohtimaan että onko tiedossa Tasavaltamme alkuaikojen presidenttien jäljiltä suoraan alenevassa polvessa olevia julkisuuden henkilöitä?

Kyllä noita varmaan on mutta eipä ole itellä heittää kylmiltään yhtään nimeä. Esim taiteilija- ja säveltäjäpuolelta taitaa olla moniakin jotka ovat tuoneet sukuhistoriastaan suurmiehiä esiin.

"Julkisuuden henkilö" on tulkinnanvarainen asia, mutta kansanedustajina ovat toimineet:

* Pehr Evind Svinhufvudin poika Veikko Svinhufvud toimi kansanedustajana 1958-1966
* Kyösti Kallion tytär Kerttu Saalasti toimi opetusministerinä kahdessa eri hallituksessa (1954-56 ja 1957) ja oli kansanedustajana neljällä eri vuosikymmenellä
* Myös Kallion nuorin tytär, opetusneuvos Katri Kaarlonen, toimi kansanedustajana (1966-72)
* Urkin kaksospojista Matti Kekkonen toimi kansanedustajana 1958-70 ja toimi myös ministerinä 1967-68.

Muutama taiteilijakin löytyy:
* Kyösti Kallion poika Kalervo Kallio oli tunnettu kuvataitelija
* J.K. Paasikiven esikoinen, Annikki Paasikivi, oli arkkitehti

Mutta tarkoitit varmaankin nykyäänkin elossa olevia julkisuuden henkilöitä, kuten esim. muusikko Lauri Porra on Jean Sibeliuksen tyttärentyttären poika. Tällaisia yhteyksiä en ainakaan itse keksi tai löytänyt helpolla presidenttien osalta.

 

[Fordél]

Mihin muuten viittaat "sama" -sanalla "jotta sama ei enää toistu" kommentissa?

Mm. itsevaltiuteen, sisä- ja ulkopolitiikan täydelliseen sekoittamiseen, demokratian alasajoon ja mitä näitä nyt onkaan.

 

[Kauko Viisas]

Sitten olisi valittu todennäköisesti Esko Aho. Eipä hänkään olisi tainnut Suomea Natoon viedä.

Joten mahdollisuus saada ensimmäinen laatuaan pressaksi voi olla ehdokkaalle etu tai haitta, riippuen kumpi äänestäjäryhmä saa joukkonsa paremmin aktivoitua.

Halosen valinnan suhteen luulen ettei sillä ollut hirveästi merkitystä. Suomalaiset oli jo tottunut tasa-arvon ajatukseen,

OT:ahan tämä on, mutta käykööt historian opetuksesta tai ainakin kertaamisesta sekä spekuloinnin ihanuudesta.

Jos viittaat jossitteluuni (Rehn olisi valittu 1994) niin Rehn olisi hyvin mahdollisesti valittu myös jatkamaan (Halonen ei ehkä olisi koskaan ollut edes ehdolla 2000) ja Natomahdollisuus olisi ollut paljon todennäköisempi. Rehnille kompastuskivi oli ehkä ruotsalaisuus, mutta hänkin sai etuutta mahdollisuudesta olla se ensimmäinen nainen.

Sikäli ihmettelen, että käsityksesi mukaan vuodesta 1994 vuoteen 2000 tapahtui jokin tasa-arvoloikka, mikä mahdollisti Halosen valinnan. Tästä olen sangen erimieltä, Suomi huusi jo naispresidenttiä vuonna 1994 viitaten juurikin naisten tasa-arvoon Suomessa, mutta "edistykselliset" eivät siihen olleet valmiita, koska väärä puolue ja väärä ajatusmaailma.

Näin minä sen näen, mutta pelkkää spekulaatiota - marginaalit olivat yllättävän pienet.

 

[MPN]

Assi Koivisto sen sijaan olisi ihan presidentillisessä iässä. 64-vuotias ja todistetusti kovassa kunnossa, vasta pari vuotta sitten voitti ikäluokkansa Suomen mestaruuden painonnostossa. Ei ole kuitenkaan osallistunut polittiikaan lukuun ottamatta presidentivaaleja 1982, jolloin toimi isänsä valitsijamiehenä. Työkseen Assi vetää talousalan konsulttitoimistoa, mutta on ikänsä puolesta jäämässä varmaankin lähivuosina eläkkeelle, joten aikaa valtiojohtaja-harrasteluun olisi.

Ikäluokkansa ja painoluokkansa viimeinen taisi olla. Toki voitti silti. On myös EM-kisojen kultamitalisti, siitä ei ole tietoa oliko silloinkin yksin omassa luokassaan. Ihan näin sivuhuomiona

 

[Sako]

Pystyvätkö puolueet tuottamaan presidenttejä? | Verkkouutiset

Pystyvätkö puolueet tuottamaan presidenttejä? | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Siinäpä hankala ongelma. Esim Haavisto eilen meni osoittamaan, että ulkoministerin homma ei ole hallussa, joten ei olisi myöskään presidentin toimi.

 

[Barnes]

Pystyvätkö puolueet tuottamaan presidenttejä? | Verkkouutiset

Pystyvätkö puolueet tuottamaan presidenttejä? | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Siinäpä hankala ongelma. Esim Haavisto eilen meni osoittamaan, että ulkoministerin homma ei ole hallussa, joten ei olisi myöskään presidentin toimi.

Lähde on oikeassa siinä, että ulkopoliittinen keskustelu Suomessa on surkeaa ja puhditonta. Esimerkiksi elvytyspaketista lähinnä PS piti debattia yllä, sotilaallinen liittoutuminen kulkee samaa polkua jne. Mutta minkäs teet kun ulkopolitiikka ei kansaa kiinnosta? Se ei jonkun lähihoitajan tai opettajan elämään vaikuta vittuakaan, ostetaanko Suomeen jostain hävittäjiä.

Presidentin "tekemisessä" Lähde sortuu tälläkin palstalla nähtyyn virheeseen, eli hänen mielestään politiikassa pestien tulisi mennä absoluuttisesti parhaille vaihtoehdoille. Jos näin olisi, ei järjestettäisi presidentinvaaleja, vaan presidentiksi valittaisiin joku ulkopolitiikan huippututkija. Lähde onkin itse yritysmaailmassa, siellä politiikan lait eivät päde.

Mitä mahdollisiin vaihtoehtoihin tulee, niin ehdokasasetteluissa on pyöritetty seuraavissa pesteissä olleita:

Pääministeri Marin, Katainen, Stubb, Aho
Valtiovarainministeri Urpilainen, Heinäluoma, Stubb
Ulkoministeri Haavisto, Stubb, Väyrynen
Komissaari Rehn, Katainen, Urpilainen, Liikanen

Kai nuo ovat ulkopoliittisesti merkittäviä tehtäviä, vaikkeivät nimet houkuttelisikaan.

 

[Sako]

Ikävä vain, että jossain postissa oleminen ei kerro, että hallitseeko homman perusteet. Haavisto on ollut ulkoministerinä 6.6.2019 -> ja ei tiedä miten Naton hakuprosessi menee. "Suomen hakeutuminen Naton jäseneksi olisi ajankohtaista vain, mikäli Euroopan turvallisuustilanne muuttuisi sellaiseksi, etteivät Suomen omat voimavarat tai muualta tuleva apu riittäisi, sanoo ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.)." Jos haluat kuulla omin korvin, niin katsele eilinen A-studio.

Ns Nato-optiota sanotaan turvallisuuspolitiikkamme kulmakiveksi, liikkumatilaksi ja tää juntti ei tiedä simppeleitä faktoja! Tai pahempaa, valehtelee tahallaan.

 

[Barnes]

"Suomen hakeutuminen Naton jäseneksi olisi ajankohtaista vain, mikäli Euroopan turvallisuustilanne muuttuisi sellaiseksi, etteivät Suomen omat voimavarat tai muualta tuleva apu riittäisi, sanoo ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.)." Jos haluat kuulla omin korvin, niin katsele eilinen A-studio.

Tuo on Haaviston näkemys. Hänen mielestään NATO-jäsenyyteen ei tällä hetkellä ole riittäviä perusteita. Ei hän valehtele tai ole tietämättä asioita.

Minä en Haavistoa äänestä, mutta pystyisin elämään sen kanssa, että presidentti leivottaisiin.

 

[Sako]

Ei hän valehtele tai ole tietämättä asioita.

Prosessi kestää asiantuntijoiden mukaan vähintään 1/2 vuotta siitä kun hakemus on saatu aikaiseksi. Jokaisen jäsenen on hyväksyttävä hakija omien käytäntöjensä mukaan esim parlamentissa. Aikaa kuluu. Tarkkaa tietoa ei ole Suomen huoltovarmuudesta, mutta olen lukenut arvioita 2 kuukaudesta, jos merireitit olisi kiinni. Ja sotaa käyvää maata ei hyväksytä vrt Ukraina.

Kyllä Haavisto valehtelee tai ei tiedä.

 

[Derrick]

Matti heitti pyyhkeen kehään...ei halua viedä Suomea Natoon

 

[Nahkasohva]

Matti heitti pyyhkeen kehään...ei halua viedä Suomea Natoon

Omituinen peruste. Olisihan hän voinut jatkaa Sauli Niinistön venkoilulinjalla eli olla viemättä ja olla tuomatta ja olla vähän niin kuin optiossa.

 

[Barnes]

Matti heitti pyyhkeen kehään...ei halua viedä Suomea Natoon

Ei ole Vanhanen näin kyllä sanonut. Vanhanen on jo ajat sitten ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle politiikasta tämän vaalikauden lopuksi. Aluevaaleihin lähti ehdokkaaksi, koska kepu oli kaivanut Hall of Fame -tason ehdokaslistan ja ehkä siinä oli kiitollisuudenvelkaakin kepulle, joka ei hylännyt häntä edes vaalirahakohun hetkellä.

Pitää toivoa, että kepu tekee oikean valinnan ehdokkaansa suhteen.