Hyvin vetivät kaikki paitsi Aaltola. Aaltolakin selvisi lähes kuivin jaloin, kunnes tuli se biisin tarinan avaaminen. Se olikin sitten hyvin kornia settiä.
Kaikki olivat tosi varovaisia ja aika samalla sapluunalla liikenteessä. Kovasti koitettiin kehua toisia, ylistettiin esityksiä vuolaasti ja piti sitten Sibeliukset ja Finlandiat päästä mainitsemaan. Sitten Rehn,Aaltola ja Stubb valitsivat sen ilmeisimmän oletettavan voittokortin biisinsä taustaksi, jossa ylistetään oma puoliso maasta taivaisiin. Aaltolan nainen tosin näytti siltä, että teki mieli vajota maan alle.
Toki tarinoissa oli muutakin sisältöä, mutta tämä täytyi sinne saada herrojen ujutettua.
Jotenkin Halla-ahoa, että hän valitsi biisinsä syystä, että se on hyvä biisi.
Kaikki saivat nauratettua yleisöä. Se on näissä tärkeää, että tosikkoleimaa saisi pienennettyä.