Muistetaan tässä kohtaa alkuperäinen väitteesi siitä että Suomi liikkuu lähemmäksi Venäjää tämä on jo todettu vääräksi
Missä se on vääräksi todettu? En laske yhden lauseen kysymyksen avulla joka suuntaan huitomista mukaan. Tässä siis mielipiteeni:
Cobol kirjoitti:Se mistä tyrmään, on Suomen vieminen lähemmäksi Venäjää ja siten Venäjästä riippuvaisemmaksi samaan aikaan, kun muut länsimaat ovat tehneet isoja päätöksiä mm. vierailuista tai energiasta. Ei tarvitse katsoa kuin muita Pohjoimaita.
Cobol kirjoitti:Heinäluoma kiittelee Niinistöä näistä ja kehtasipa Heinäluoma oikein ylistääkin Niinistön Venäjä-politiikkaa viikko, pari sitten. Siinä vaiheessa kun Heinäluoma kiittelee presidentin ulkopolitiikkaa, ollaan aivan liian syvällä uussuomettumisessa.
1. Näen Suomen kulkeneen pitkän matkan puolueettomasta maasta ensin sitoutumattomaksi, ja nyt Suomi sitoutuu sotilaallisesti yhä enemmän Yhdysvaltain, Englannin ja Ruotsin avulla sekä NATO-kumppanina länteen. Tämä on iso plussa. Mutta.
2. Samaan aikaan Venäjä haluaa, että Suomi (Fortum) tukee Venäjän yksittäistä tavoitetta muita EU-maita ja Pohjoismaita vastaan Venäjän NS2 hankkeessa. Venäjä myös vaikuttaa, että Suomi (Fortum) investoi vastoin suosituksia Venäjän voimaloihin. Näistä tarkemmin ydinvoimaa käsittelevässä ketjussa.
3. Venäjä pitää Suomen NATO-korttia käsissään. Jos ei pitäisi, Suomi voisi liittyä NATO:n jäseneksi. Nyt se on kaiketi ulkopoliittisen johdon mukaan mahdotonta.
4. Venäjä käyttää uhka-arvioita ulottaakseen valtapolitiikkaansa naapureihinsa. Kun Venäjä ilmoittaa julkisesti tuntevansa olonsa uhatuksi kaikilta suunnilta, se pyrkii saamaan naapurinsa käyttäytymään omien intressiensä mukaisesti. NATO:n lisäksi Venäjä kiristää Suomen mm. pakolaisvyöryllä, josta Venäjä antoi jo esimakua vyöryttäessään pohjoisen raja-aseman kautta FSB:n toimesta tuhansia ihmisiä Suomeen. Muitakin Venäjän käyttämiä kiristyskohteita löytyy. Fortum lisää Venäjä-riskiään Uniper-kaupalla paitsi NS2 kautta, myös Uniperin Venäjällä sijaitsevien fossiilisten voimaloiden kautta.
5. Suomi on nyt ensimmäisen kerran (syksy 2017) tilanteessa, jossa EU:n parlamentti, Pohjoismaat ja valtaosa EU-maista vastustaa Venäjän energiahanketta NS2, johon Suomi vastikään meni mukaan ja josta Venäjän johto Suomea kehui ja toisaalta haukkui EU:ta. Venäjä on palkannut Saksan ex-liittokanslerin (demari Schröder) ajamaan Venäjän Nord Stream 2 (NS2) hanketta eteenpäin ja näin Venäjä toimi Suomenkin osalta (demari Lipponen). Kaksi merkittävää demaria lobbaa siis Gazpromin putkea. Demarit ajoivat kaasuputkia (myös NS1) alusta asti Saksassa ja jäivät tuplailmoituksensa mukaan vaalitappion jälkeen oppositioon, mutta eivät sitten jäänetkään (26.11). EU:n päätösten mukaan EU haluaa vähentää EU:n riippuvaisuutta Venäjän energiasta. Samoin USA ja NATO haluavat vähentää Venäjän energiapoliittista vaikutusta EU:ssa.
6. Huolimatta yhteisistä sotaharjoitteluista läntisten kumppaniemme kanssa, Suomella ei ole mitään todellisia sotilaallisia takuita avusta.
7. Jos Suomella olisi osin 5. artikla Suomi-USA sitovan puolustussopimuksen kautta, minusta kokonaisuus olisi viime vuosien osalta plussalla. Nyt se ei ole, vaan niukasti miinuksella. Erityisesti henkinen ilmapiiri presidentti Niinistön tyrmätessä julkisesti mm. NATO-keskusteluja tai selontekoa tai raporttia, muuttuu kansakuntana väärään, vaikenemisen suuntaan. Tämäkin on Venäjän painostuksen tulosta, ja periksihän silloin on jo annettu.
8. Yhteenveto: sotilaallisesti Suomi suuntautuu länteen, ja Venäjä toki tietää sen, jopa kenties sallii sen. Hinta mikä siitä maksetaan, näkyy kohdissa 2-7. Tämä hinta voi olla Suomen poliittisen johdon tietoinen valinta sotilaallisen yhteistyön lisäämisestä länteen, mutta pidän Suomen poliittisen johdon vaikenemisen linjaa suomettumisena ja Venäjän energiapolitiikan tavoitteiden myötäilyjä virheenä, ellemme saa sitä ennen tai samaan aikaan sitoavaa puolustussopimusta USA:n kanssa. Tällöin jäisimme voitolle.
En valitettavasti usko, että saamme USA:n kanssa em. sopimusta ja NATO:n portit on presidentti ja muu poliittinen johto sulkeneet itse vaatimalla kansanäänestystä.
Viimeksi muokattu: