Enpä huomannut ottaneeni kantaa vaalijärjestelmään. Mutta nyt kun jostain syystä oletat niin, totean, että kannatan nykyistä vaalijärjestelmää, jossa puolueet ja kansaliikkeet (saatuaan laissa määrätyn määrän kannattajia) voivat asettaa ehdokkaan. En lähtisi tätä oikeutta sorkkimaan.
En minäkään ottanut kantaa vaalijärjestelmään, enkä olettanut, että sinäkään otit.
Otin kirjoituksessani kantaa ehdokkaiden määrään nykyisessä vaalijärjestelmässä.
Niin minäkin otin kantaa nykyjärjestelmään. Toteuttaisin vain tämän kertaisen vaalin ihan eri tavalla. Jos ei löydy mitat täyttävää ehdokasta, niin ei ole syytä asettaa ehdokasta ollenkaan. Kun Niinistö lähti kansanliikkeen ehdokkaana, eikä puolueen ehdokkaana tuohon vaaliin, niin Haaviston olisi pitänyt toimia samalla tavalla. Ainoa tapa tehdä tästä vaalista mielenkiintoinen, olisi ollut se, että demarit, vas.liitto ja vihreät olisivat tukeneet Haavistoa ja kokoomus, KD, rkp ja siniset Niinistöä. Siihen päälle persujen ja keskustan huumoriehdokkaat.
Minusta pienpuolueiden ei kannata muutenkaan asettaa ehdokasta kuin silloin, kun heillä on hyvä ehdokas kuten Rehn oli rkp:llä aikanaan. Torvalds on jopa mielenkiintoisempi keskustelija nyt kuin olisi voinut olla muut vaihtoehdot, mutta kaivataanko tuohon porukkaan esim. Päivi Räsästä. Se on hyvä, että tukevat suosiolla Niinistöä.
Suomessa ei ole koskaan menty yhdellä kierroksella nykyisen vaalijärjestelmän aikana. Toinen kierros toisi keskustelua, mutta kuten myös toteat, monet ovat täysin turhia tällä tasolla, ja keskustelun tasoa voi tässä mielessä perustellusti epäillä.
Nykyisillä presidentin valtaoikeuksilla on turha käydä enempää keskustelua. Varsinkaan jos ei ole olemassaolevaa realistista mahdollisuutta pärjätä niissä vaaleissa. Turhaa jauhantaa, kun kellään ei ole esittää mitään merkittävää vaihtoehtoa. Eilisestä näki sen, että oli paljon asioita, joissa ei esitetä oikeasti mitään vaihtoehtoa ja sitten jos esitetään, niin ne ovat Huhtasaaren ihan päättömiä juttuja.
Minusta Niinistön voisi hyvin vaihtaa. Parempaa korvaajaa ei vaaleissa ole kuin Haavisto. Syy miksi haluan Niinistön vaihtoon, on hänen ulkopoliittinen toimintansa. Venäjän miehitettyä Krimin, Niinistö riensi Putinia tapaamaan Sotsiin, vaikka länsimaiden johtajat asettivat miehityksestä alkaen Putinin boikottiin. Ainakin HS:n mukaan Niinistö kertoi Putimnille, että Ukrainan katastrofi on luonnollisesti vaikuttanut meihin kaikkiin ja sillä on paljon laajemmat seuraukset kuin vain paikalliset vaikutukset.
Toinen syy on Niinistön halu eräällä tavalla toppuutella NATO-keskustelua. En viittaa äskettäisiin esiintymiseen, vaan näkemyksiin aiemmin.
Minusta Haavistossa ei ole mitään parempaa kuin Niinistössä, mutta se on toinen keskustelunsa. Ymmärrän tuon NATO-puolen ja onhan Niinistöllä siinä vähän manumainen ote, mutta ei hän ole kuin Halonen, joka kielsi kokonaan keskustelemasta asiasta omalla presidenttikaudellaan. Minusta NATO-kysymys pitää mennä niin, että Eduskunta päättää, että jäsenyyttä haetaan ja sitten presidentin pitää suostua siihen.
Mitä tulee Venäjään, niin minusta koko Venäjän merkitystä liioitellaan. Se on yksi perhanan pieni kansantalous, mutta tietysti jonkinlainen turvallisuuspoliittinen uhka. On jotenkin omituista, että Kiinan kanssa kyllä tehdään kauppaa ja kaikenlaista, mutta Venäjän kanssa ei pitäisi edes keskustella. Minusta Reaganilla oli aikanaan hyvä linja. Julkisuudessa kova ote, mutta pyrki neuvottelemaan neukkujen kanssa jo ollessaan Kalifornian kuvernööri. Mitään ei saa aikaan, jos ei tapaa ihmisiä. Minusta Niinistö on sellainen kuitenkin cowboymainen tyyppi, että hänellä on mahdollisuus keskustella noiden suurten egojen kanssa, Hänet otetaan kuitenkin jossain määrin tosissaan ja se, että hän on tavannut Putinin, on antanut myös mahdollisuuden tavata muita johtajia. Politiikassa pitää hyväksyä, että vastapuoli on mulkku tai jopa hullu, joka rikkoo kaikkia mahdollisia oikeuksia. Ei voi olla pyhäkoulun opettaja, kun lähtee poikien kanssa neuvottelemaan. Sen takia Putin on saanut asemaansa vahvistettua, kun Obama ja Merkel ovat olleet liikaa kertomassa, mitä saa tehdä ja mitä ei, eikä oppi ole mennyt perille. Sitten kun se ei mennyt perille, niin meinasivat, ettei saa edes keskustella. Tykkään enemmän sellaisesta diplomatiassa, jossa sanotaan välillä kulissien takana: saat ohjuksen perseeseen, jos... Ei vaadita mitään ydinaseiden poistamista, vaan ollaan johdonmukaisia sellaisen realistisen politiikan takana, joka ei tee itsestäkään heikkoa.
Mitä tulee Ukrainaan, niin olen sen verran länsi-eurooppalainen, ettei asia minua kiinnosta. Tottakai se oli perseestä alussa, mutta myöhemmin olen ajatellut, että ylireagoin. Minua kiinnostaa Länsi-Euroopan menestys ja kilpailukyky ja siitä Niinistö sanoi, että Euroopan ääni on tällä hetkellä liian vähäinen. Ei olla niissä pöydissä, missä pitäisi olla, kun USA, Kiina ja Venäjä keskustelevat, miten duunailevat asioita vaikkapa Syyriassa. Minusta Saksan, Ranskan ja jopa Britannian (vaikka eroaakin EU:sta) pitäisi löytää sellainen yhteinen Euroopan linja ja ääni. Tuntuu vain, että on sellaisia nössöilijöitä ja hyssyttelijöitä joka puolella ja tuo, ettei suostuta Putinia edes tapaamaan, on sellainen seikka, mikä ajaa EU:n paitsioon. USA voi sanoa, ettei se tapaa, sillä se on suurin ydinasevalta ja muutenkin vahvin armeija maailmassa, mutta EU ei voi niin tehdä. Putin ei ota tosissaan koko Eurooppaa (vaikka Venäjä on taloudellisesti jonkun Italian kokoinen), jos ei edes jutella. Meidän pitää kehittää EU:sta taloudellisesti ja sotilaallisesti vahva ja unohtaa kaikki itäblokin maat, thaimaa ja muut hiton kuriositeetit muualla. Ei me voida olla mikään maailman omatunto, joka pitää kaikista huolta. En minä ainakaan jaksa olla. Useimmissa paikoissa maailmassa asiat ovat jollain tavalla päinhonkia, eikä me voida sille mitään. Sen sijaan sille voimme vaikuttaa siten, että pidämme huolen siitä, miten EU:lle käy. Yksi palstaveli sanoi minulle hyvin lauantaina: "jos Putin hyökkää Ukrainaan, niin ei sitä pidä ottaa henkilökohtaisesti". Se on pieni takaisku, mutta isossa kuvassa detalji. Venäläisillä on ihan eri käsitys asioista kuin meillä, mikä nähtiin hyvin esim. Stalinin aikana, joten ei voida oikein kaikkiin detaljeihin puuttua. Toki voimme asettaa pakotteet, mutta jos nekään eivät saa siellä kurssia muuttumaan, niin emme voi tehdä mitään. Minusta keskustella pitää silti heidänkin kanssaan.
Minusta Niinistö on ehkäpä paras presidentti jonkun Paasikiven jälkeen, enkä viitsi jotain pieniä yksityiskohtia etsiä hänen tekemisistää, mitkä olisivat pielessä. Nykyisillä valtaoikeuksilla hän olisi voinut tyytyä johonkin seremonialliseen rooliin, mihin hän ei ole onneksi ryhtynyt. Hän on ottanut oman roolinsa ja hoitanut sen hyvin.