Verkkolehden uusimmat jutut
-
Kåsastul paikkaamaan Ilveksen loukkaantumisvajettaLue lisää »
-
Pelaajaliikennettä Tapparassa: puolustaja Kärki Poriin, tuttu nimi tilalleLue lisää »
-
Miten käy kiharaisessa kärkitaistossa? Ketkä hallitsevat tilastoja? − katsaus Auroraliigan tilanteeseenLue lisää »
-
Juuso Pulli ei näe maalivahdin vaihdoksen muuttavan pelaamistaan: "Salminen auttaa hyvin pakkeja puheellaan"Lue lisää »
-
Tomi Lämsä on levollisin mielin Lukon pelillisen prosessin suhteen – näkee urheilujohtaja Sahlstedtissa yhtäläisyyksiä Jarmo KekäläiseenLue lisää »
-
Connor McDavid teki jälleen historiaa – 1 000 pisteen rajapyykki rikki neljänneksi pienimmällä ottelumäärälläLue lisää »
Suomen poliisi kriisissä?
- Viestiketjun aloittaja erku
- Alkaa
- 674 270
- 5 595
Paksut talvivaatteet jos on niin ei välttämättä etälamautin toimi, eikä ne toimi joka kerta (varsinkaan piripäihin) muutenkaan...
Tai on saakelimoinen kaappi, isot tyypit ( +talvikledjut) ei välttämättä ole milläkään tazerista..yhdistettynä jos on kamoissa tosiaan niin kai käsiase sitten.
Ite en epäröisi hetkeäkään ampua jos joku hörhö puukon kanssa ylle kinkeisi.
Ei ole mitenkään kohdehenkilöön koosta kiinni, miten etälamautin vaikuttaa. Jos osuma on hyvä, isompikin ukko tipahtaa hyvin suurella todennäköisyydellä. Paksut vaatteet tietty estävät nuolten pääsyn kroppaan, joten toivottua vaikutusta ei tuolloin saada. En tiedä sen tarkemmin olosuhteista, olisko esim. pippurigeelin käyttö ollut tilanteessa mahdollista ampumisen sijasta, mutta tämäkin selvinnee esitutkinnassa.
Ja lisäksi ainakin aiemmissa etälamauttimissa on sellainen riski, että ne johtavat pienellä osalla kuolemaan. USA:ssa lamauttimella on aiheutettu useita satoja kuolemia. Täsmälliset määrät riippuvat erilaisista valtion (USA) ja Amnestyn tilastointitavoista. Tässä mielessä en lähtökohtaisesti ja yleisellä tasolla pidä henkilön lievää haavoittamista jalkaa ampumalla ja sen jälkeen annettua ensiapua periaatteessa vääränä tapana, jos voimankäytön muut perusteet toteutuvat ja lamautin saattaisi olla tehoton ko. olosuhteissa. Vaihtoehtona lamauttimen painaminen henkilöön - kuten kaulaan - kiinni ei ole hyvä.
En nyt pitäisi jalkaan ampumista mitenkään lievänä haavoittamisena. Kun Glockilla lasauttaa raajaan, lopputuloksena on aika iso vamma, todennäköisesti pirstoutunut luu tai useampi.
Onhan noissa aina myös se etäisyysaspekti, etälamauttimella parista kymmenestä metristä ei välttämättä lähde enää riittävän hyvin (varsinkin tämän vuodenajan asustus) mutta aseelle tuo etäisyys on aika optimi ja jalkalaukaus osuu kohteeseen hyvinkin suurella todennäköisyydellä.
Todennäköisesti vaihtoehtoja hallittuun lähestymiseen ei ole juuri ollut.
Harva pitää, en minä ainakaan. Siksi en siitä kirjoitanutkaan.
Se mistä kirjoitin, meni näin: "jos voimankäytön muut perusteet toteutuvat ja lamautin saattaisi olla tehoton ko. olosuhteissa. Vaihtoehtona lamauttimen painaminen henkilöön - kuten kaulaan - kiinni ei ole hyvä".
Tehoton olosuhteissa tarkoittaa esimerkiksi paksua talvivaatetusta. Viittasin myös USA:n tilastoihin lamauttimen aiheuttamista kuolemista. Kaksi asiaa oli siis vastakkain, hallittu haavoittaminen raajaan tai lamautin riskillä esimerkiksi kaulaan. Parempi että ei mitään, mutta jos valita täytyy.
Muistaakseni Tazerin maksimikäyttöetäisyys on jotain 5-6 metriä ja silloinkin nuolten hajonta on niin suuri, että molemmat nuolet ei välttämättä osu kohteeseen. Siitä lähinnä nillitin, että en pitäisi jalkaan ampumista mitenkään lievänä voimankäyttökeinona.
Boldaus oma. Ymmärrän ton niin, että pidät jalkaan ampumista lievänä haavoittamisena.
Tuskin kukaan etälamautinkoulutuksen saanut antaa kosketuslaukausta kaulaan muuta kuin äärimmäisessä hätävarjelutilanteessa, kun on oma tai kaverin henki kyseessä.
Ihan oikein ymmärretty. Lievä haavoittaminen jalkaan ei tarkoita luiden murskaamista, vaan lihashaavaa eli lievää haavoittamista. Pidin kuitenkin ykkösenä lamautinta ja kakkosena asetta. Jos ykköstä ei voi käyttää turvallisesti, kakkosvaihtoehto jää jäljelle. Vastaavasti jos lievää haavoittamista ei voi käyttää, sitten turvauduttava ampuessa suurempaan riskiin.
Niinpä. Riippuu paljon tuurista ja/tai ampujan tarkkuudesta, selvitäänkö lihasruhjeella vai murskaantuneella luulla. Jonkun narkin reidessä ei yleensä taida paljon lihaa olla, joten menee väkisinkin luuhun, jos ammuskelemaan ruvetaan.
Niinpä. Nyt poliisi käytti asetta, ei lamauntinta, ja syy lienee se, minkä useampi nosti aiemmin esille. Tutkinta valmistuu ja ehkä kertoo syitä, miksi näin toimittiin. Lähtökohtaisesti Suomessa poliisi on erittäin vastuullinen ja käyttää voimakeinoja harkiten. Tämä pätee myös aseen käyttöön.
Tilanteen mukaanhan poliisi menee. En ota kantaa millaiseen henkilöön asetta käytettiin kun mitään tietoa ei asiasta ole. Poliisi käytti asetta, aseen käyttö selvitetään. Hyvä järjestelmä, mielestäni.
Tässä on yksi poliisin aseen käyttöön liittyvä tilanne, josta yleisellä tasolla olen samaa mieltä poliisin ratkaisun kanssa:
yle.fi
Yleisellä tasolla siksi, että tuon enempää tietoa yksityiskohdista en omaa. Aseistautunut mies ei totellut poliisin käskyä nostaa käsiään esille, kun poliisi oli suostutellut miestä luopumaan aseestaan, Ylen paikalla ollut toimittaja Tuija Nieminen kertoo. Hän lisää, että mies oli huutanut poliisille "mä haluan kuolla".
Kiinnioton yhteydessä poliisi ampui yhden laukauksen, joka osui miestä reiteen. Kiinniotettu sai paikan päällä ensiapua ja hänet on kuljetettu sairaalaan hoitoon.
Esimerkiksi veitsellä aseistautuneen ja talvivaatteissa huppuineen olevan henkilön tekeminen vaarattomaksi voi vaatia myös aseen käyttöä. Parasta toki olisi, jos veitsi putoaisi käskystä ilmaan vaaraa, mutta näinhän ei aina tapahdu.
Poliisi ampui aseistautunutta miestä reiteen Järvenpäässä
Mies sai paikan päällä ensiapua ja hänet on kuljetettu sairaalahoitoon.
yle.fi
Yleisellä tasolla siksi, että tuon enempää tietoa yksityiskohdista en omaa. Aseistautunut mies ei totellut poliisin käskyä nostaa käsiään esille, kun poliisi oli suostutellut miestä luopumaan aseestaan, Ylen paikalla ollut toimittaja Tuija Nieminen kertoo. Hän lisää, että mies oli huutanut poliisille "mä haluan kuolla".
Kiinnioton yhteydessä poliisi ampui yhden laukauksen, joka osui miestä reiteen. Kiinniotettu sai paikan päällä ensiapua ja hänet on kuljetettu sairaalaan hoitoon.
Esimerkiksi veitsellä aseistautuneen ja talvivaatteissa huppuineen olevan henkilön tekeminen vaarattomaksi voi vaatia myös aseen käyttöä. Parasta toki olisi, jos veitsi putoaisi käskystä ilmaan vaaraa, mutta näinhän ei aina tapahdu.
Millä tavoin nuo poliisin aseenkäyttötilanteet tutkitaan käytännössä? Kun oikeudessa pohditaan sitä, onko joku siviili syyllistynyt hätävarjelun liioitteluun, niin silloinhan voidaan pohtia hyvinkin pitkään vaikka sitä, että olisiko se voinut ottaa askeleen vasemmalle, tunnustella kädellään onko lähellä ovi, ja sitten yrittää poistua siitä ovesta sen sijaan, että se on nyrkillä huitaissut siihen suuntaan, josta se sokaiseva taskulampun valo on suunnattu silmiin ja joku ont tarttunut kädellä henkitorveen sokaisun jälkeen, kun epäilty on mennyt avaamaan iltamyöhään oven ovikellon soitua. Eli siis neutraloidaan kaikki mahdollinen yllättävä ja lamaannuttava tilanteesta pois ja keskitytään pohtimaan niitä vaihtoehtoja, joita se epäilty ei jostain syystä tilanteen ollessa päällä ole pohtinut. Ei kai se prosessi poliisin kohdalla ihan samanlainen ole?
En tiedä onko tätä parempaa julkista selvistystä saatavissa, mutta kun luki koko asiakirjan, prosessi hahmottui itselleni maallikkotasolle. Linkki Poliisiammattikorkeakoulun Henri Nikanderin voimankäyttöselvityksen loppuraporttiin (2016):
Noissa nuolissakin taitaa olla semmoinen juttu, että ne ei saisi olla ihan yhdessä kiinni, vaan tuottavat parhaan tuloksen, kun osuvat vähän erilleen ja molempien pitää jäädä kiinni. Isoihin lihaksiin, eli selkään tai rintaan riippuen, että ammutaanko edestä vai takaa.
Tämmöinen mielikuva minulle on jostain voimankäyttökoulutuksista jäänyt, mutta korjatkoon joku, jos nyt ihan höpöä puhun. En siis itse kanna työssäni etälamautinta, mutta muuten on noita koulutuksia jonkun verran tullut läpi käytyä.
Voimankäytön ympyrä. Eli mistä siirrytään mihin, voidaan toki hypätä yli tietyistä.
Käskyttäminen, fyysinen voimankäyttö, teleskooppipatukka, kaasu, etälamautin, koira, ampuma-ase.
Tosin tuo on ikään kuin mallina eikä sitä varsinaiseti enää käytetä, vaan valitaan voimakeino jolla päästään haluttuun lopputulokseen. Täytyy korostaa että poliisi EI SAA käyttää "liian lieviä" voimakeinoja myöskään. Tarkoittaen että vaikka puukko vastaan nyrkein jos käskytys ei toiminut. Voimankäytön täytyy olla sillä tasolla että uhka (myös poliisille itselleen ja sivulliselle) saadaan pysäytettyä.
Puukkoa vastaan ase on oikea voimakeino ja näin myös poliisille opetetaan. Kaasu, ei riittävän varma ja liian hidas vaikutus, etälamautin kantama rajallinnen ja juurikin esim talvivaatteet saattavat estää kaiken vaikutuksen. Jne.
Tästä löytyy jostain Youtubesta video jossa kaksi Austraalialaista poliisia yrittävät pamputtamalla saada puukolla heiluvaa aisoihin. Kunnes lopulta ampuvat kosketusetäisyydeltä kohdetta rintaan. Oli todella ihme etteivät he tai muut saaneet terästä.
Olen ollut voimankäyttöä kouluttamassa ja kouluttautumassa noin 20 vuoden aikana hyvin usein.
On olemassa ns 7-metrin sääntö, eli etäisyys jota lähempänä ei ole turvassa esim puukolla varustautunutta vastaan joka päättää hyökätä. Vaikka käsi olisi asekotelolla jo, on hyökkääjällä noin 0,5-1S etumatka koska reaktioaika hyökkäykseen. Sitten aseen veto kotelosta, tähtäys ja päätös ampua, on mennyt jo noin 2-2,5s hyökkäyksen alkamisesta, jolloin puukkomien on jo iholla. Sitä paitsi ei rintaankaa ammuttu laukaus juuri koskaan pudota kuin perunasäkki. Eli hyökkääjä saattaa jatkaa useita sekunteja iskien puukolla.
Jos ase on jo esillä, osoittaa uhkaajaa ja tämä päättää hyökätä, on silti tuo reaktioaika ja päätöksen teko ampumisesta. Hyökkääjä on jo kuronut 7m matkan noin 3-3,5 metriin jne... Paikallaan olevaa voi koittaa ampua jalkaan, jossa siinäkin on riskinsä, eli ampua ohi, tai ampua niin että suuret verisuonet vaurioituvat ja silloin on hengenlähtö minuuttien päässä.
Sitten jos tilanne on jo hyökkäys, on keskimassaankin yllättävän vaikea ampua ellei ole treenannut todella paljon (koska silloin pitäisi myös olla itse liikkeellä, kaartaen sivulle ja taaksepäin)
Käskyttäminen, fyysinen voimankäyttö, teleskooppipatukka, kaasu, etälamautin, koira, ampuma-ase.
Tosin tuo on ikään kuin mallina eikä sitä varsinaiseti enää käytetä, vaan valitaan voimakeino jolla päästään haluttuun lopputulokseen. Täytyy korostaa että poliisi EI SAA käyttää "liian lieviä" voimakeinoja myöskään. Tarkoittaen että vaikka puukko vastaan nyrkein jos käskytys ei toiminut. Voimankäytön täytyy olla sillä tasolla että uhka (myös poliisille itselleen ja sivulliselle) saadaan pysäytettyä.
Puukkoa vastaan ase on oikea voimakeino ja näin myös poliisille opetetaan. Kaasu, ei riittävän varma ja liian hidas vaikutus, etälamautin kantama rajallinnen ja juurikin esim talvivaatteet saattavat estää kaiken vaikutuksen. Jne.
Tästä löytyy jostain Youtubesta video jossa kaksi Austraalialaista poliisia yrittävät pamputtamalla saada puukolla heiluvaa aisoihin. Kunnes lopulta ampuvat kosketusetäisyydeltä kohdetta rintaan. Oli todella ihme etteivät he tai muut saaneet terästä.
Olen ollut voimankäyttöä kouluttamassa ja kouluttautumassa noin 20 vuoden aikana hyvin usein.
On olemassa ns 7-metrin sääntö, eli etäisyys jota lähempänä ei ole turvassa esim puukolla varustautunutta vastaan joka päättää hyökätä. Vaikka käsi olisi asekotelolla jo, on hyökkääjällä noin 0,5-1S etumatka koska reaktioaika hyökkäykseen. Sitten aseen veto kotelosta, tähtäys ja päätös ampua, on mennyt jo noin 2-2,5s hyökkäyksen alkamisesta, jolloin puukkomien on jo iholla. Sitä paitsi ei rintaankaa ammuttu laukaus juuri koskaan pudota kuin perunasäkki. Eli hyökkääjä saattaa jatkaa useita sekunteja iskien puukolla.
Jos ase on jo esillä, osoittaa uhkaajaa ja tämä päättää hyökätä, on silti tuo reaktioaika ja päätöksen teko ampumisesta. Hyökkääjä on jo kuronut 7m matkan noin 3-3,5 metriin jne... Paikallaan olevaa voi koittaa ampua jalkaan, jossa siinäkin on riskinsä, eli ampua ohi, tai ampua niin että suuret verisuonet vaurioituvat ja silloin on hengenlähtö minuuttien päässä.
Sitten jos tilanne on jo hyökkäys, on keskimassaankin yllättävän vaikea ampua ellei ole treenannut todella paljon (koska silloin pitäisi myös olla itse liikkeellä, kaartaen sivulle ja taaksepäin)
Osmo Rapeli
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kuusijuhla - Sex Festival
Ei oikein suju tuo koronadenialistien mielenosoituksen valvominen. Täyttä linkoilua, ja poliisi tiedottaa luvasta jatkaa mielenosoitusta samaan aikaan kun videolta näkyy ryhmähaleja ja täysi piittaamattomuus väitetyistä ehdoista mielenosoitukselle. Farssi.
Osmo Rapeli
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kuusijuhla - Sex Festival
Poliisi ei nyt yksinkertaisesti ottanut riittävällä vakavuudella näitä koronarajoituksia. Ei edes tällaisille idiooteille toivo mitään pamppua tai pippurikaasua, vaan sen porukan hajaannuttamista, kun kerran perusteet olivat olemassa.
– Järjestäjä onnistui kuitenkin hieman hajauttamaan porukkaa, jolloin tehtiin päätös, että on kokonaisharkinnan kannalta järkevämpää antaa mielenosoituksen käydä loppuun. Koetetaan sitten ensi kerralla olla etevämpiä, komisario Jarmo Heinonen Helsingin poliisista sanoo Ylelle.
...
Heinosen mukaan poliisilla olisi ollut lain puolesta oikeus hajottaa kokoontuminen voimakeinoin. Sitä ei kuitenkaan nähty "missään tapauksessa järkevänä" koronamielenosoituksen aikana.
...
Poliisi epäilee osaa mielenosoituksen järjestäjistä kokoontumisrikkomuksista. Rikosepäily liittyy yleisen kokouksen järjestäjälle kokoontumislaissa kuuluvien velvoitteiden rikkomiseen.
– Saimme alun perin 46 mielenosoitusilmoitusta. Ainoastaan kaksi järjestäjää tuli ilmoittautumaan Senaatintorilla sovitulla tavalla. Osaa emme ole tavoittaneet ollenkaan, Heinonen sanoo.
yle.fi
– Järjestäjä onnistui kuitenkin hieman hajauttamaan porukkaa, jolloin tehtiin päätös, että on kokonaisharkinnan kannalta järkevämpää antaa mielenosoituksen käydä loppuun. Koetetaan sitten ensi kerralla olla etevämpiä, komisario Jarmo Heinonen Helsingin poliisista sanoo Ylelle.
...
Heinosen mukaan poliisilla olisi ollut lain puolesta oikeus hajottaa kokoontuminen voimakeinoin. Sitä ei kuitenkaan nähty "missään tapauksessa järkevänä" koronamielenosoituksen aikana.
...
Poliisi epäilee osaa mielenosoituksen järjestäjistä kokoontumisrikkomuksista. Rikosepäily liittyy yleisen kokouksen järjestäjälle kokoontumislaissa kuuluvien velvoitteiden rikkomiseen.
– Saimme alun perin 46 mielenosoitusilmoitusta. Ainoastaan kaksi järjestäjää tuli ilmoittautumaan Senaatintorilla sovitulla tavalla. Osaa emme ole tavoittaneet ollenkaan, Heinonen sanoo.
Miksi satojen ihmisten annettiin kokoontua mielenosoitukseen Suomen pahimmalla korona-alueella? Poliisi: "Ensi kerralla ollaan etevämpiä"
Poliisi olisi voinut hajottaa mielenosoituksen, mutta piti sitä ylimitoitettuna toimena.
yle.fi
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy