Suomen poliisi kriisissä?

[Tuamas]

Nyt puhutaan hiukan eri asioista. Kun tapaus tuli mediaan, niin ei Ohisalo maininnut sanallaakaan nuorten epäasiallisesta toiminnasta. Pakkohan hänen on tässä vaiheessa kommentoida, kun kysytään. Alkuun kaikki Ohisalon sanominen liittyi vain poliisin toimintaan, johon itse otin kantaa. Rautalangasta väännetty, mutta pitää myös paikkaansa ja piste.

Sinänsä tuon epäasiallisen toiminnan toteaminen on vähän sellaista idioottitäsmennystä, jonka tarpeellisuus on vähän hiinä ja hiinä, sillä edellytyksellä että kansalaiset ymmärtävät kansalaistottelemattomuuden käsitteen.

Kuitenkin kansalaistottelemattomuuden keskeisiä tekijöitä, joita tässä noudatettiin, ovat:

• Tottelemattomuutta motivoi jokin yhteiskunnallinen epäkohta ja sillä tavoitellaan epäkohdan korjaamista
• Tottelemattomuuteen osallistuvat toimivat omilla nimillään ja kasvoillaan sekä
• ovat valmiita kärsimään siitä seuraavat rangaistukset

(Wikistä lainattu toimiva tiivistys aiheesta).

 

[Snakster]

Tosin... Ehkä Ohisalon mielestä poliisi toimi väärin, eikä hän halunnut sanoa sitä. Ohisalo sisäministerinä on vähän kuin Halla-aho maahanmuuttoviraston johtajana - outo paradoksi. Enkä ole varmasti ainoa, joka ajatteli Ohisalon valinneen sisäministerin salkun, koska halusi muuttaa kyseistä instituutiota kohti omaa arvomaailmaansa. Tämä ei ole mitenkään ennenkuulumatonta, mutta kun hallitus parhaillaan sisältää niin monta muutakin vahvaa aatesoturia, ja elämme aikaa jolloin yhteiskuntamme peruspilareita koetellaan, niin koen tämän yhtälön hieman vaarallisena.

Entä kepulainen ympäristöministeri tai vihreä tai vasemmistolainen liikenneministeri. Entä mites vasemmistolainen valtionvarainministeri, tai oikeistolainen? Kuka on neutraali mihinkään tehtävään, jos tälle linjalle lähdetään?

 

[Cobol]

Koskisen toimintatavat tuntien ei ole lainkaan poissuljettua, että haastattelusta on tehty "tulkintoja". Edellisellä (?) kerralla tuli jo langettava päätös JSN:ltä, mutta se tuskin menoa hidastaa. Linkki:

Iltalehti teki ministerin haastattelusta virheellisen tulkinnan - Uutiset - JSN

Julkisen sanan neuvosto antoi lokakuun kokouksessaan 30.10.2019 langettavan päätöksen Iltalehdelle jutusta Sisäministeri Ohisalo: Turvapa...

www.jsn.fi

Kyse oli otsikosta. Se ei vastannut juttua.

e: avataan tätä. Ainakaan mun aikanani otsikoista ei vastannut toimittaja, vaan toimitussihteeri,-päällikkö tai joku muu, kuten uutispäätoimittaja tms. Ei käy selville, tekikö Koskinen otsikon itse. Epäilen ettei tehnyt, koska moka on alkeellinen. Mutta on voinut tehdäkin, ja se on tuomittavaa sisällön väärentämistä mainituista syistä.

 

[Snakster]

Nyt puhutaan hiukan eri asioista. Kun tapaus tuli mediaan, niin ei Ohisalo maininnut sanallaakaan nuorten epäasiallisesta toiminnasta. Pakkohan hänen on tässä vaiheessa kommentoida, kun kysytään. Alkuun kaikki Ohisalon sanominen liittyi vain poliisin toimintaan, johon itse otin kantaa. Rautalangasta väännetty, mutta pitää myös paikkaansa ja piste.

Eikös Ohisalo kuitenkin ole se ministeri, joka vastaa poliisin toiminnasta? Eikö se ole ihan asiallinen linja, että hän ottaa kantaa ennen kaikkea johtamansa organisaation toimintaan?

 

[Lystikäs]

Niin, sinänsä tässä tullaan juuri siihen kysymykseen minkä vuoksi Ohisalo ei ole kovin voimakkaasti ottanut kantaa, pääosin maallikot ovat sitä mieltä että poliisin toiminta on juridisesta näkökulmasta ok ja juridiikan asiantuntijat ovat esittäneet tästä melko voimakkaasti eriäviä näkemyksiä.

Tämä varmaan tekee Ohisalon mielipiteestä kiinnostavan, ja antaa sille entistä enemmän painoarvoa... ja myös sen puuttumiselle.

Entä kepulainen ympäristöministeri tai vihreä tai vasemmistolainen liikenneministeri. Entä mites vasemmistolainen valtionvarainministeri, tai oikeistolainen? Kuka on neutraali mihinkään tehtävään, jos tälle linjalle lähdetään?

En ymmärrä esimerkkejäsi. Mielestäni puolueet ovat kahmineet kyllä ne itselleen tärkeimmät ministeriöt itselleen. Meillä on vihreä ympäristöministeri. Vasemmistolainen sosiaaliministeri. Keskustalainen maa- ja metsätalousministeri. Ei tuolta kovin montaa outoutta löytynyt. Eikä sekään ole outoa, että Vihreät nappaa sisäministerin salkun. Raskas salkku maistuu aina. Siitä en vain ole varma, että se on yhteiskunnan etu, jos raskaan salkun peräsimessä on henkilö, jota ajaa enemmän aatteet kuin kansakunnan etu.

Mutta ymmärrän kyllä pointtisi - Onhan se haaste olla neutraali, varsinkin jos oman puolueen intressit ovat ristiriidassa, mutta siiinä mielestäni ministerin ammattitaito punnitaan. Itse ainakin arvostan ministeriä, joka on valmis asettamaan kansakunnan edun, omien viiteryhmiensä edun edelle. Tässä suhteessa olen Ohisaloon pettynyt.

Korostan vielä, että ympäristöarvot ovat minulle henkilökohtaisesti tärkeitä ja olen toisessa ketjussa kritisoinut Ohisaloa juuri siitä, ettei priorisoi ympäristöarvoja tarpeeksi korkealle. Mutta siellä on kritiikin kohteena puoluejohtaja Ohisalo. Tässä on kritiikin kohteena sisäministeri Ohisalo. Jos ihmisellä on useampi rooli, hänen tulisi palvella jokaista niitä erikseen, niin hankalaa kuin se onkin. Ja kyllä mielestäni Ohisalo tämän tajuaa, mutta hänestä tuntuu huokuvan se, ettei arvostus lainvalvojia kohtaan ole kovin suurta (Puhtaasti oma päätelmä), ja siksi epäilen hänen vahvuuksiaan kyseisen instituution peräsimessä.

 

[peruspata]

Niin, sinänsä tässä tullaan juuri siihen kysymykseen minkä vuoksi Ohisalo ei ole kovin voimakkaasti ottanut kantaa, pääosin maallikot ovat sitä mieltä että poliisin toiminta on juridisesta näkökulmasta ok ja juridiikan asiantuntijat ovat esittäneet tästä melko voimakkaasti eriäviä näkemyksiä.

Tämähän on (sillä vähäisellä ymmärryksellä oikeuspuolen asioista, mikä minulla on) aika hankala tapaus. Myös henkilökohtaisesti tasan yhtä vähän haluan Suomeen lisää kumpaakaan laitaa, poliisin voimankäytön kynnyksen madallusta kuin väkivallatontakaan katujen sulkemista ideologiasyistä. Pidän outona, jos joku ihannoi jenkkityylisiä tazer-hommia vain siksi, että näyttää vääränlaiselta. Sumuttelun suuri fani en ole, sillä interwebissä on kokemuksia, että kaikissa tapauksissa vaikkapa näkökentän häiriöt eivät ole jääneet väliaikaisiksi. Ja kuten edellä on x+10 kertaa todettu, ei sen perustelu voi sekään olla, että alkaa tehtäviä kasaantua.

Ilmastonsuojelu on tarpeellista, mutta esimerkiksi Suomi vs Kiina tai muu kaukoitä mielestäni on aika sama, autoillaanko lauantaina Kaisaniemessä vai ei. Suhteellisuus pitäisi säilyttää, eikä sitoutua johonkin karrikoituun "poistamme saasteet universumista vuoteen 2025 mennessä"-juttuun. Joku ottaa ne aina tosissaan. Anarkia ei ole kiva juttu.

Takaisin aiheeseen. Ohisalo kierteli jonkun verran sekä tiedotustilaisuudessa että A-studiossa, jossa toki suoraan sanoi, että nämä ovat säännöt, joiden rikkomisesta seuraa rangaistus. Ei ole suurta halua tuomita ryhmää, jonka ideologian pitkälti taitaa jakaa, näin olen ymmärtänyt. Toki en itseltään kysynyt. Joutuu valitsemaan sanansa, jotta ei heitä kumpaakaan puolta niin sanotusti bussin alle.

Kehut sisäministerille silti siitä, että meni paikalle vastaamaan. Toisenlaistakin toimintaa on nähty tämän hallituksen aikana.

 

[Toejoen Veikko]

Eli tulkitsenko oikeen, että "tuli mediaan" on se hetki, jolloin Ohisalon olisi siinä mediassa jonkun välityksellä pitänyt olla tuomitsemassa nuorten käytös.

Kun EIT:n virheelliseen tietoon perustunut päätös kielteisen päätöksen saaneen turvapaikanhakijan kuolemasta tuli mediaan, ei Ohisalolla ollut suurempaa tarvetta viivytellä näkemyksensä julistamisen kanssa. Reaktioaika tuntuu hänellä kovasti vaihtelevan.

 

[Walrus21]

Siitä en vain ole varma, että se on yhteiskunnan etu, jos raskaan salkun peräsimessä on henkilö, jota ajaa enemmän aatteet kuin kansakunnan etu.

Mutta ymmärrän kyllä pointtisi - Onhan se haaste olla neutraali, varsinkin jos oman puolueen intressit ovat ristiriidassa, mutta siiinä mielestäni ministerin ammattitaito punnitaan. Itse ainakin arvostan ministeriä, joka on valmis asettamaan kansakunnan edun, omien viiteryhmiensä edun edelle. Tässä suhteessa olen Ohisaloon pettynyt.

Kommentoin vähän sivusta tätä. Mikä on se "kansakunnan etu", johon viittaat? Miten se määritellään? Näen sen vähintäänkin kiistanalaisena terminä, joka sisältää ajatuksen yhteisistä arvoista ja päämääristä.

Minusta on ihan selvää, että ministeri poliittisena toimijana tuo aina oman sävynsä ministeriön toimintaan. Siksihän puolueet niitä salkkuja pyrkivät saamaan. Jonkun mielestä Suomen etu tarkoittaa poliisien vapaampaa voimankäyttöä, toisen mielestä tarkempaa poliisilain noudattamista ja laajempia mielenosoittamisen mahdollisuuksia.

On kuitenkin olemassa tiettyjä peruslinjoja, jotka pysyvät ministerin puolueväristä riippumatta. Esim. tässä tapauksessa se, että Ohisalo ei sano poliisin rikkoneen lakia, vaan toivoo selvitystä. Sitten on se poliittinen ohjaus, joka voi olla Ohisalon tapauksessa sitä, että ei lähdetä morkkaamaan näitä mielenosoittajia. Joku persuministeri olisi varmaan ottanut kovemman linjan. Mutta siksihän meillä on vaalit, että päästään päättämään, keitä sinne hallitukseen nousee.

Kaiken kaikkiaan noista Ohisalon kommenteista on mahdoton löytää mitään epänormaalia tai yllättävää. Diplomaattista pyörittelyä, jonka tavoitteena on pitää kokonaisuus hallussa ja antaa oikeusvaltion tehdä työnsä. Sillä, mitä mieltä Ohisalo henkilökohtaisesti on tästä tai jostain toisesta mielenoisoituksesta, on aika vähän merkitystä. Ministeriötä ei kuitenkaan (onneksi) johdeta keskustelupalstan logiikalla.

 

[Snakster]

Mutta ymmärrän kyllä pointtisi - Onhan se haaste olla neutraali, varsinkin jos oman puolueen intressit ovat ristiriidassa, mutta siiinä mielestäni ministerin ammattitaito punnitaan. Itse ainakin arvostan ministeriä, joka on valmis asettamaan kansakunnan edun, omien viiteryhmiensä edun edelle. Tässä suhteessa olen Ohisaloon pettynyt.

Kansakunnan etu onkin aina asia, jota jokaisen on syytä toimissaan edistää. Ohisalo ilmiselvästi ei tätä ole tehnyt, mutta olisiko sinulla heittää joku sellainen ministeri, jos ei nykyisestä hallituksesta, niin vaikka jostain lähihistoriasta, joka olisi erityisen ansiokkaasti edistänyt kansakunnan etua ilman mitään ideologisia- tai omaan viiteryhmäänsä liittyviä painotuksia?

 

[DAF]

Kansakunnan etu onkin aina asia, jota jokaisen on syytä toimissaan edistää. Ohisalo ilmiselvästi ei tätä ole tehnyt, mutta olisiko sinulla heittää joku sellainen ministeri, jos ei nykyisestä hallituksesta, niin vaikka jostain lähihistoriasta, joka olisi erityisen ansiokkaasti edistänyt kansakunnan etua ilman mitään ideologisia- tai omaan viiteryhmäänsä liittyviä painotuksia?

Mitään "kansakunnan etua" tai "yhteistä asiaa" jota politiikassa "hoidetaan" ei ole olemassakaan. On konflikteja erilaisista päämääristä.

 

[Ollakseni]

Tästä olen hieman eri mieltä, ainakin mielipidevaikuttamisen tasolla. Kun hänen hallituskumppaninsa - Arhinmäet ja Emma Karit hyökkäsivät poliisitoimia vastaan twitterissä, katseet kääntyivät Ohisaloon, jonka alaisuudessa poliisi on, ja joka olisi paras taho puolustamaan heidän tekojaan. Kun Ohisalo väisteli ja puhui ympäri pyöreitä siitä kuinka asiaa tullaan aikanaan tutkimaan, hän ei asetu alaistensa taakse, ja periaatteessa viestii, ettei pitänyt tavasta, jolla poliisi toimi - tai ei ainakaan ole kovin innokas ottamaan selvää. "Ei se mitä hän teki, vaan se mitä hän ei tehnyt."

Jos Ohisalo olisi sanonut että poliisi toimi täysin oikein ja myöhemmin selviää että poliisi onkin rikkonut lakia niin Ohisalo näyttäisi hölmöltä. Nyt hän ei ole ottanut kantaa siihen toimiko poliisi oikein vai ei.

 

[Cobol]

Kommentoin vähän sivusta tätä. Mikä on se "kansakunnan etu", johon viittaat? Miten se määritellään? Näen sen vähintäänkin kiistanalaisena terminä, joka sisältää ajatuksen yhteisistä arvoista ja päämääristä.

Minusta on ihan selvää, että ministeri poliittisena toimijana tuo aina oman sävynsä ministeriön toimintaan. Siksihän puolueet niitä salkkuja pyrkivät saamaan.

Mitään "kansakunnan etua" tai "yhteistä asiaa" jota politiikassa "hoidetaan" ei ole olemassakaan. On konflikteja erilaisista päämääristä.

Täysin sivusta sen verran, että kansakunnan etu on todellakin olemassa. Esimerkiksi rajojen turvaaminen on kansakunnan edun mukaista. Tai työllisyyden ja talouden. Samoin järjestyksen. Tai kahtiajaon vähentäminen. Monia muitakin asioita voisi luetella. Oleellista on kuitenkin ymmärtää, että jossain minimielenosoituksessa - sen sallimisessa tai torjumisessa - kyse ei ole kansakunnan edusta.

 

[Cobol]

Jos Ohisalo olisi sanonut että poliisi toimi täysin oikein ja myöhemmin selviää että poliisi onkin rikkonut lakia niin Ohisalo näyttäisi hölmöltä. Nyt hän ei ole ottanut kantaa siihen toimiko poliisi oikein vai ei.

Totta, juuri näin. Ja eihän Ohisalon tehtävä ole ottaa kantaa siihen, toimiko poliisi oikein tai väärin. Se on Suomessa oikeusasiamiehen homma. Proseduuri taitaa mennä niin, että poliisihallitus laatii selvityksen ja sen pohjalta eduskunnan oikeusasiamies arvioi, mitä tehdään. Ministerillä ei ole tuossa näkyvää roolia.

 

[DAF]

Täysin sivusta sen verran, että kansakunnan etu on todellakin olemassa. Esimerkiksi rajojen turvaaminen on kansakunnan edun mukaista. Tai työllisyyden ja talouden. Samoin järjestyksen. Tai kahtiajaon vähentäminen. Monia muitakin asioita voisi luetella. Oleellista on kuitenkin ymmärtää, että jossain minimielenosoituksessa - sen sallimisessa tai torjumisessa - kyse ei ole kansakunnan edusta.

Jokaisessa noissa on suomalaisia ihmisiä, jotka ovat aivan varmasti kanssasi eri mieltä niiden edullisuudesta. Jopa rajojen osalta, etenkin työllisyyden ja talouden osalta konfliktit ovat valtavia. Ei ole olemassa yhtään sellaista tunnuslukua tai tavoitetta, jossa olisi jokin mystinen mahdollinen Pareto-parannus, so. "kansakunnan etu". Juuri siksi on politiikka. Jos olisi jokin yhteinen asia tai kansakunnan etu, ei tarvittaisi politiikkaa vaan kaikki olisi pelkkää hallinnointia.

 

[Cobol]

Jokaisessa noissa on suomalaisia ihmisiä, jotka ovat aivan varmasti kanssasi eri mieltä niiden edullisuudesta. Jopa rajojen osalta, etenkin työllisyyden ja talouden osalta konfliktit ovat valtavia. Ei ole olemassa yhtään sellaista tunnuslukua tai tavoitetta, jossa olisi jokin mystinen mahdollinen Pareto-parannus, so. "kansakunnan etu". Juuri siksi on politiikka.

Ymmärrän hyvin ajatuksesi, jonka mukaan kyseessä on konflikteja erilaisista päämääristä. Se on hyvin sanottu. Mutta ei mielestäni niin hyvin, että se pitäisi aina paikkansa. Rajojen osalta on parempi pitää Venäjä Venäjällä eikä sallia Venäjän uuden rajan siirtämistä Suomen yli länsirajallemme, ja tämä on kansakunnan etu. Se, että toivon mukaan alle 10 prosenttia on asiasta eri mieltä, ei muuta kansakunnan etua.

Myös oikeusvaltio on kansakunnan etu. Se, että toivon mukaan alle 10 prosenttia on asiasta eri mieltä, ei muuta kansakunnan etua.

 

[Lystikäs]

Kommentoin vähän sivusta tätä. Mikä on se "kansakunnan etu", johon viittaat? Miten se määritellään? Näen sen vähintäänkin kiistanalaisena terminä, joka sisältää ajatuksen yhteisistä arvoista ja päämääristä.

Se on tosiaan hieman kiistanalainen termi. Vähän nopeasti tuli muodostettua vastaus laveahkoon kysymykseen. Lähinnä hain sitä, että hallituksen ja ministerien tulisi mielestäni asettaa valtion etu muun edelle. Puolueen ja ehkä kansanedustajien tehtävä on pitää yllä myös puolueen agendoja. Tiedostan hyvin sen, että etenkin vahvasti ideologinen ihminen näkee usein oman ideologiansa kaikkien etuna, ja ihminen tuo aina virkaansa omat arvonsa ja usein myös puolueen näkymykset. Mutta jos otetaan vaikka esimerkkinä Vihreät ja sisäministeriö. Ohisalo voisi pyrkiä muuttamaan sisäministeriön toimintaa siten, että se palvelisi esimerkiksi kansalaisaktivismia paremmin. Tämä olisi Vihreiden ja heidän ajamien globaalien aatteiden etu, mutta ei välttämättä Suomen valtion ja sen kyvyn ylläpitää järjestystä. En sano, että Ohisalo olisi näin tehnyt, mutta jos otetaan huomioon esimerkiksi poliittiset nimitykset, jossa teoriassa epäpätevämpi ihminen on saanut paikan puoluesuuntautumisen takia, niin taipumusta löytyy.

Jos Ohisalo olisi sanonut että poliisi toimi täysin oikein ja myöhemmin selviää että poliisi onkin rikkonut lakia niin Ohisalo näyttäisi hölmöltä. Nyt hän ei ole ottanut kantaa siihen toimiko poliisi oikein vai ei.

Totta. Mutta kuten edellä sanoin, kyse on mielikuvien antamisesta. Hallitus- ja puoluetoverit periaatteessa hyökkäsivät twiitteineen hänen alaisiaan vastaan, eikä Ohisalo ottanut oikein mitään kantaa. Ja ”ensin tutkitaan, sitten hutkitaan” -tyylinen kommentti olisi ollut ihan hyvä, koska se olisi viestinyt siitä, että Ohisalo tukee alaisiaan, kunnes heidän todetaan tehneen jotain väärin. Periaatteessa jotain sen tyylistä Ohisalo sanoikin, mutta teki sen niin kierrellen, että se avautui monille epäluottamuksena poliisia kohtaan.

Voisin vielä selventää, etten koe Ohisalon tehneen tässä mitään väärin, en vain koe hänen hoitaneen asiaa kovin hyvin. Hallitus tuntuu olevan kovasti tukkanuottasilla moniin eri suuntiin. Tuki poliisiviranomaisien haasteita kohtaan olisi voinut olla tässä kohdillaan. Korostan myös, ettei Ohisalolla ollut mielestäni mitään tarvetta tuomita sitä mielenosoitustakaan. En itsekään tuomitse. Mielenosoittajat tuntuivat saavuttavan tavoitteensa oikein mallikkaasti. Some-ilmiöt näiden tapauksien ympärillä alkaa vain kärjistyä, ja se saattaa lopulta tuoda jopa enemmän negaa näiden tempauksien niskaan. En tiedä.

 

[Zeta03]

Periaatteessa jotain sen tyylistä Ohisalo sanoikin, mutta teki sen niin kierrellen, että se avautui monille epäluottamuksena poliisia kohtaan.

Jos joku katsoi eilen illalla YLE1 Ohisalon haastattelua, niin siinä vasta kiertelikin. Ei tainnut yhteenkään kysymykseen vastata suoraan siihen mitä haastattelija kysyi ja tämäkin jo vähän tuskastui siinä. Tyypillinen poliitikko siis.

 

[Walrus21]

Täysin sivusta sen verran, että kansakunnan etu on todellakin olemassa. Esimerkiksi rajojen turvaaminen on kansakunnan edun mukaista. Tai työllisyyden ja talouden. Samoin järjestyksen. Tai kahtiajaon vähentäminen. Monia muitakin asioita voisi luetella. Oleellista on kuitenkin ymmärtää, että jossain minimielenosoituksessa - sen sallimisessa tai torjumisessa - kyse ei ole kansakunnan edusta.

Rajojen turvaaminen liittyy väkivaltamonopolin legitimoimiseen. Kysy vaikka kurdeilta, ovatko he "kansakunnan edun mukaisesti" mukana turvaamassa rajaa. Sama kansakunnan etu toistuu myös Kiinan ja Venäjän hallitsijoiden puheissa. Tavoitteena on tietysti luoda mielikuvaa siitä, että oma poliittinen ohjelma on myös kaikkien muiden eduksi.

Taloudesta ei ole mitään yksimielisyyttä. Kuten olen usein todennut Taloustutkimuksen kyselyyn viitaten, suurin osa suomalaisista priorisoi kakun jakamisen sen kasvattamisen edelle. Ei ole mitään yhteistä projektia, jota kukaan ei vastustaisi.

Niin kuin ei ole työllisyydessäkään. Vasemmisto haluaa ratkaista asiaa julkinen sektori edellä, oikeisto taas yritysten toimintaympäristöä priorisoiden. Näistä voidaan sitten poliittisesti kiistellä ja lopulta päättää. On kuitenkin jonkinlainen yleinen harha, että politiikassa olisi oikeita ja vääriä tapoja. Sellaiset väitteet kuvaavat vain lausujan subjektiivisia toiveita, jotka voivat olla joko hyvin tai vähän huonommin argumentoituja.

Kaikki suomalaiset eivät myöskään halua "vähentää kahtiajakoa". Osa toivoo, että politiikan kautta voidaan tehdä suuriakin muutoksia. Esim. nämä lauantaiset mielenosoittajat tuskin toivovat parlamentaarista komiteaa, joka sovittaa yhteen UPM:n hallituksen, SAK:n ja Animalian toiveet ympäristöpolitiikasta.

Länsimaisille demokratioille on nimenomaan elintärkeää, että poliittisia kysymyksiä voidaan tuoda julki niin parlamentaarisesti kuin mielenilmauksinkin. Laki on toki viime kädessä se, jonka mukaan toimitaan. Se, että toivoo lainsuojaa mielenosoittajille, ei ole automaattisesti heidän tukemista. Niin kuin ei ole poliisin vastustamista, että toivoo selvitystä poliisitoiminnan lainmukaisuudesta.

Palataan vielä siihen kansakunnan etuun. Minun mielestä on kansakunnan eduksi, että poliisin toimintaa seurataan tarkasti ja että mielenosoituksia ei hajoiteta voimakeinoin, mikäli sille ei ole selkeää tarvetta ja toimivaltaa. Jonkun muun mielestä kansakunnan etu voi olla voimankäytön lisääminen sekä autoritäärinen johtaminen.

 

[Cobol]

Rajojen turvaaminen liittyy väkivaltamonopolin legitimoimiseen. Kysy vaikka kurdeilta, ovatko he "kansakunnan edun mukaisesti" mukana turvaamassa rajaa. Sama kansakunnan etu toistuu myös Kiinan ja Venäjän hallitsijoiden puheissa. Tavoitteena on tietysti luoda mielikuvaa siitä, että oma poliittinen ohjelma on myös kaikkien muiden eduksi.

Sillä, että jonkun maan hallitsijat tai muut tahot puhuvat jotain, ei ole kovinkaan merkittävää tekemistä kansakunnan edun kanssa, kun kyseessä on Suomen valtio ja sen varjeleminen Venäjän hyökkäykseltä. Mielikuvat sitten erikseen.

Palataan vielä siihen kansakunnan etuun. Minun mielestä on kansakunnan eduksi, että poliisin toimintaa seurataan tarkasti ja että mielenosoituksia ei hajoiteta voimakeinoin, mikäli sille ei ole selkeää tarvetta ja toimivaltaa. Jonkun muun mielestä kansakunnan etu voi olla voimankäytön lisääminen sekä autoritäärinen johtaminen.

Sen takia kansakunnan edun määrittäminen onkin hyvin usein aiemmin mainittuja konflikteja erilaisista päämääristä. Myös minusta kansakunnan etu vaatii, että mielenosoituksia ei hajoiteta voimakeinoin, mikäli sille ei ole selkeää tarvetta ja toimivaltaa. Mutta eihän se ole asiana kansakunnan edun luokkaa, vaikka niin on fiksua toimiakin.

Kansakunnan etu on usein vaikea määritellä, koska on olemassa erilaisia näkemyksiä, seurauksia ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Siksi kansakunnan etu toimii vain tai ainakin parhaiten suurissa kysymyksissä. Kuten Venäjän miehitys Suomeen on vastoin kansakunnan etua. Muita ovat pitkässä juoksussa mm. ilmaston liiallisen lämpenemisen estäminen ja vastaavat asiat.

Jännästi Elokapinan protesti liittyy jälkimmäiseen.

 

[Tadu]

Rajojen turvaaminen liittyy väkivaltamonopolin legitimoimiseen. Kysy vaikka kurdeilta, ovatko he "kansakunnan edun mukaisesti" mukana turvaamassa rajaa. Sama kansakunnan etu toistuu myös Kiinan ja Venäjän hallitsijoiden puheissa. Tavoitteena on tietysti luoda mielikuvaa siitä, että oma poliittinen ohjelma on myös kaikkien muiden eduksi.

Taloudesta ei ole mitään yksimielisyyttä. Kuten olen usein todennut Taloustutkimuksen kyselyyn viitaten, suurin osa suomalaisista priorisoi kakun jakamisen sen kasvattamisen edelle. Ei ole mitään yhteistä projektia, jota kukaan ei vastustaisi.

Niin kuin ei ole työllisyydessäkään. Vasemmisto haluaa ratkaista asiaa julkinen sektori edellä, oikeisto taas yritysten toimintaympäristöä priorisoiden. Näistä voidaan sitten poliittisesti kiistellä ja lopulta päättää. On kuitenkin jonkinlainen yleinen harha, että politiikassa olisi oikeita ja vääriä tapoja. Sellaiset väitteet kuvaavat vain lausujan subjektiivisia toiveita, jotka voivat olla joko hyvin tai vähän huonommin argumentoituja.

Kaikki suomalaiset eivät myöskään halua "vähentää kahtiajakoa". Osa toivoo, että politiikan kautta voidaan tehdä suuriakin muutoksia. Esim. nämä lauantaiset mielenosoittajat tuskin toivovat parlamentaarista komiteaa, joka sovittaa yhteen UPM:n hallituksen, SAK:n ja Animalian toiveet ympäristöpolitiikasta.

Länsimaisille demokratioille on nimenomaan elintärkeää, että poliittisia kysymyksiä voidaan tuoda julki niin parlamentaarisesti kuin mielenilmauksinkin. Laki on toki viime kädessä se, jonka mukaan toimitaan. Se, että toivoo lainsuojaa mielenosoittajille, ei ole automaattisesti heidän tukemista. Niin kuin ei ole poliisin vastustamista, että toivoo selvitystä poliisitoiminnan lainmukaisuudesta.

Palataan vielä siihen kansakunnan etuun. Minun mielestä on kansakunnan eduksi, että poliisin toimintaa seurataan tarkasti ja että mielenosoituksia ei hajoiteta voimakeinoin, mikäli sille ei ole selkeää tarvetta ja toimivaltaa. Jonkun muun mielestä kansakunnan etu voi olla voimankäytön lisääminen sekä autoritäärinen johtaminen.

Ei kansakunnan etu ole aina se mitä kansa itse haluaa. Valitettavasti.

 

[Walrus21]

Ei kansakunnan etu ole aina se mitä kansa itse haluaa. Valitettavasti.

Kansakunta koostuu ihmisistä. Mitään valtiota ilman ihmisiä ei ole olemassa.

No, tämä tästä filosofoinnista.

 

[The Nikkari]

Niin kuin ei ole työllisyydessäkään. Vasemmisto haluaa ratkaista asiaa julkinen sektori edellä, oikeisto taas yritysten toimintaympäristöä priorisoiden. Näistä voidaan sitten poliittisesti kiistellä ja lopulta päättää. On kuitenkin jonkinlainen yleinen harha, että politiikassa olisi oikeita ja vääriä tapoja. Sellaiset väitteet kuvaavat vain lausujan subjektiivisia toiveita, jotka voivat olla joko hyvin tai vähän huonommin argumentoituja.

Ei toki ole vääriä tapoja, mutta on toimimattomiksi todettuja. Yksi näistä julkisen sektorin kasvattaminen yleisen, tai keskimääräisen, hyvinvoinnin lisäämiseksi. Toinen on köyhyyden vähentäminen tuilla. Molemmissa hoidetaan oiretta eikä juurisyytä.

 

[Walrus21]

Ei toki ole vääriä tapoja, mutta on toimimattomiksi todettuja. Yksi näistä julkisen sektorin kasvattaminen yleisen, tai keskimääräisen, hyvinvoinnin lisäämiseksi. Toinen on köyhyyden vähentäminen tuilla. Molemmissa hoidetaan oiretta eikä juurisyytä.

Aika kova statement ottaen huomioon, että Suomi oli pääomaköyhä agraarivaltio vielä 1950-luvulla. Hyvinvointivaltioprojekti aloitettiin 1960-luvulla, ja 2000-luvun alussa käytiin bkt:lla mitattuna jopa tasoissa Ruotsin kanssa. Erilaisia hyvinvointi- ja onnellisuusmittauksia ei varmaan tarvitse tässä yhteydessä edes mainita.

 

[BigRedCat]

Vähän diipiksi menee keskustelut. Mielestäni aivan hyvin voidaan puhua "kansakunnan etua vastaan toimimisesta", mikäli poliitikko jakaa suositun näkemyksen esim. Suomelle suotuisasta tavoitteesta X (esim. "on parempi ettei ilmastonmuutos riistäydy käsistä") mutta toimii päämäärän vastaisesti henkilökohtaisen edun takia.

Minusta @Walrus21 ja @DAF veivät siltä osin asian harhaan. Ei kyse ole siitä, ovatko ihmiset tiettyjen päämäärien tavoiteltavuudesta eri mieltä (saati keinoista niiden saavuttamiseksi), vaan siitä että tällaista jaettua päämäärää vastaan toimitaan puolueen tai henkilökohtaisen edun nimissä. Pihvi on siis erottaa erot tavoitteissa (esim. rajat auki vs. rajat kiinni) siitä että toimii itse hyväksymiensä tavoitteiden vastaisesti.

Voiko teidän mielestänne kuitenkin puhua ihmiskunnan edusta?

Sitä en tiedä miten Ohisalo nyt mukamas toimii "kansakunnan edun vastaisesti". Kuulostaa aika paksulta omaan korvaani.

 

[The Nikkari]

Aika kova statement ottaen huomioon, että Suomi oli pääomaköyhä agraarivaltio vielä 1950-luvulla. Hyvinvointivaltioprojekti aloitettiin 1960-luvulla, ja 2000-luvun alussa käytiin bkt:lla mitattuna jopa tasoissa Ruotsin kanssa. Erilaisia hyvinvointi- ja onnellisuusmittauksia ei varmaan tarvitse tässä yhteydessä edes mainita.

Kova se on totuuskin. Tuolla välillä rahayksikköä devalvointiin tasaiseen tahtiin. Enää tällainen "fuskaus" ei ole mahdollista. Toinen asia onkin sitten se, että omaisuudella mitaten suomalaiset ovat persaukisia verratuna muihin eurooppalaisiin. Kolmas pointti on se, että todellinen kasvu alkoi 80-luvulla, kun pääoma alkoi vapautua.

https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2013/09/Hyvinvointivaltio-numeroina.pdf

2000-luvun alussa nautittiin niistä päätöksistä, jotka 90-luvulla tehtiin. Julkinen sektori suhteessa BKT:hen ei kasvanut oikeastaan ollenkaan. Ja kas, meillähän meni hyvin, kuten itsekin totesit.

Tämä menee nyt sen verran aiheesta ohi, että voidaan jatkaa toisaalla, jos haluat.