Ehkä kaasutus meni poliisin ohjeistuksen ja lakien mukaan, mutta imagotappio tuli mielestäni. Passiivisen vastarinnan mielenosoittajat kaasutettiin ja monen mielestä se oli oikein. Missä sitten raja menee jatkossa? Joku viranomainen tulevaisuudessa päättää sen, että mielenosoitus ei ole heidän mieleensä ja voimakeinot heti käyttöön.
Asiaa voidaan pyöritellä niin moneen eri suuntaan.
Toisaalta tämän voi kääntää niinkin päin, että jos todetaan, että poliisi ei olisi saanut ottaa voimankäyttövälineistöä käyttöön, niin mitäs sitten tehdään, jos vastaavia mielenilmauksia rupeaakin putkahtamaan tämän tästä ilmoille? Joku tulee nyt tätä kutsumaan whataboutismiksi, mutta minusta tämäkin seikka on ehdottomasti otettava huomioon.
Tehdäänkö sitten niin, että kutsutaan joka kerta pitkin kulmakuntia taas poliiseja apuun? Joku linjahan näissä on sitten oltava tähänkin suuntaan. Ja omasta mielestäni tässä ruvettaisiin halventamaan jo koko poliisilaitosta ja ikään kuin luovutetaan valta pois poliisilta. Että ikään kuin sillä poliisilain kohdalla, jota käyttäen poliisi täysin perustellusti tämänkin tilanteen ratkaisi, ei itse asiassa olisikaan mitään käyttöä. Ei sellaistakaan tilannetta voi päästää syntymään. Vai hyväksytäänkö me sitten, että nämä kadunvaltaukset onkin ihan okei? Siinä tapauksessa lakia pitää muuttaa, tai muuten poliisi ei voi hoitaa tehtäviään kunnolla. Muutoinhan poliisi joutuu sitten joka kerta kutsumaan samanlaisen komppanian tuonne paikalle, kun kerran tämmöinen ennakkotapaus annetaan, että voimankäyttövälineiden käyttö ei tämmöisessä tapauksessa ole sallittua.
Oikea vastaus kaiketi on se, että ei näissä reaalimaailmassa voi ollakaan mitään täydellistä linjaa, vaan tapauksissa on aina käytettävä kokonaisvaltaista harkintaa kulloisenkin tilanteen mukaan. Pohjalla on aina oltava se, että lain tulee olla päätöksenteon peruskivi. Se on viisaampien ihmisten ratkaistavissa, että miten nappiin poliisilla tässä kohtaa meni tuon kokonaisvaltaisen harkinnan käyttö. Minun mielestäni on helposti löydettävissä selkeät ja pitävät perusteet sille,, että poliisi yritti saada tilanteen laukeamaan lievimmällä mahdollisella voimankäyttötavalla ensin pitkään jatkuneiden suostuttelujen ja käskytysten jatkoksi.
Hipit eivät tulleet ajatelleeksi sitä, että omilla toimilla saattaakin olla jotain seurauksia. Se seuraus oli nyt poliisin käskytysten noudattamatta jättämisestä se, että jotain ilmeisen lievää kaasua heidän naamalleen ruiskutettiin. Tuosta kun joitakin vuosia vielä kasvavat, niin ehkäpä rupeavat ymmärtämään sitäkin, että ihmisellä on myös itsellään vastuuta omista toimistaan, eikä aina voi ulkoistaa kaikkea syytä itsestään pois.