---...ei muuta siltikään käsitystäni siitä kummasta pitäisi istua enemmän ja kumpi aiheuttaa isommat vahingot. Toista kun ei välttämättä pysty rahalla mittaamaan ja ainakaan se ei korjaudu sillä.
Tiedostaen normaalioloissa varsin järkeviltä vaikuttavien nimimerkkien poskella valuvan vaahdon otsikkoasiaa käsiteltäessä, voisi todeta seuraavaa:
Sillä seikalla, että talousrikoksista saa paikka paikoin (en muista latitudeja ulkoa, joten tyytynemme tähän ilmaisuun) rankemmin vapauteen kohdistuvia rangaistuksia kuin nyt vaikkapa pedofiliarikoksissa, ei ole käsittääkseni haluttu ottaa millään tavalla kantaa siihen, kumpi näistä rikosryhmistä on moitittavampi.
Valkokaulusrikollisuuden ensi katsannolta varsin kovalta näyttävän rangaistuskäytännön taustalla lienee ollut ajatus rationaalisesta rikollisesta ja odotusarvoista. Tällä tarkoitetaan yksinkertaistaen sitä, että kiinnijäämisen riskin ollessa pienehkö, mitä se talousrikoksissa usein onkin, tarkoittaisi lievä rangaistuslatitudi huomattavan rehottavaa rikollisuustilannetta ko. tunnusmerkistön mukaisessa toiminnassa. Kun sitten säädetään rangaistuskäytäntöä kovemmaksi, niin rikoksen houkuttelevuus laskee, tai ainakin sen pitäisi laskea. Tämä on sinänsä aivan järkevä konstruktio, kun mietitään sitä viiteryhmää, joka talousrikoksia tekee; varsin useinhan on kyse hyvin suunnitelmallisesta, laskelmoidusta ja laajamittaisesta toiminnasta (vrt. Norman Bates tyylinen himomurhaaja). Tuolla Helsingin KO:ssa nytkin pyörivissä kuittikauppajutuissa ei liene harvinaista, että käteisnostot per syytetty huitelevat melko tähtitieteellsissä summissa.
Edellä mainitulla perustelulla ei sinänsä ole mitään tekemistä pedofiliarikosten tai niiden rankaisemisen kanssa. Maalaisjärkikin tietysti sanoo, että hyvin erilaisista rikostyypeistä on kysymys.