Minä toivon, että hän saa tuomion kaikesta, mitä hän on valehdellut. Mutta vain siitä. Voi toki olla, että oikeuslaitos pyrkii vaimentamaan henkilön, joka pitää esillä huomattavan epäoikeudenmukaista oikeuden päätöstä.Kolmeen syytteeseen toki nyt vastaa oikeudessa, ruodittuaan lasta ja ex-puolisoa koskevia asioita julkisesti siellä sun täällä.
Myös laissa on jotain korjattavaa jos tuollaista asiaa ei saa julkisesti kertoa. Kyse on vielä asiasta jonka lapsen äiti voisi korjata milloin tahansa, eikä mikään yksittäinen teko.
Laki ja oikeudenmukaisuus eivät mitenkään automaattisesti kohtaa, eikä laki useinkaan ole mikään tarkkuusinstrumentti vaan sangen tylppä esine. 2000-luvun alussa sain seurata, miten eräs hyvä ystäväni joutui käsittämättömään myllyyn seurusteltuaan lyhyesti täysin sekopäisen, mutta lakia ja oikeuslaitosta tuntevan henkilön kanssa. Hän lähti prosessiin sillä oletuksella, ettei viattoman ihmisen tarvitse todistaa yhtään mitään, sen kuin vain kertoo totuuden. Se ei oikeusprosessissa todellakaan mene noin. Siltikin laki ja oikeuslaitos siinä suuressa kuvassa pitävät Suomen ja muut maailman oikeusvaltiot toimivina ja luotettavina yhteiskuntina toisin kuin vaikka eräs yksikin lähinaapurimme.
Minä tein tuosta täysin kafkamaisesta hommasta sen johtopäätöksen, että a) älä koskaan joudu oikeusprosessiin ja b) jos joudut niin älä todellakaan oleta, että syyttömyys puhuu puolestaan. Onneksi kaveri selviytyi siitä jupakasta järjissään ja on pärjännyt hyvin elämässään, mutta ei siis ilman absurdin räikeää epäoikeudenmukaisuutta.Tämä on hyvä opetus kaikille.
Minä tein tuosta täysin kafkamaisesta hommasta sen johtopäätöksen, että a) älä koskaan joudu oikeusprosessiin ja b) jos joudut niin älä todellakaan oleta, että syyttömyys puhuu puolestaan. Onneksi kaveri selviytyi siitä jupakasta järjissään ja on pärjännyt hyvin elämässään, mutta ei siis ilman absurdin räikeää epäoikeudenmukaisuutta.
No en näkisi että tämä on sukupuolisidonnainen asia. Esim. seksuaalirikosten uhrien asema on todella karu meidän järjestelmässämme. Puhumattakaan jostain anglosaksisesta jury-systeemistä, jossa uhri voidaan käytännössä raiskata toisen kerran puolustusasianajajan toimesta. Luulenpa että se opetus tässä on, ettei oikeusprosessissa syyttömyydellä tai syyllisyydellä ole kovinkaan isoa merkitystä vaan että kysymys on vain näytöstä, mille se sitten perustuukaan. Oikeus on sokea.Tai jos olet hyvin toimeetuleva mies niin pysy erossa laiskoista naisista. Sama toki toisinpäin mutta naisilla on lähtökohtaisesti se etu että naista uskotaan aina helpommin riidoissa kun miestä.
Mitä siitä korjaisit?
No en näkisi että tämä on sukupuolisidonnainen asia. Esim. seksuaalirikosten uhrien asema on todella karu meidän järjestelmässämme. Puhumattakaan jostain anglosaksisesta jury-systeemistä, jossa uhri voidaan käytännössä raiskata toisen kerran puolustusasianajajan toimesta. Luulenpa että se opetus tässä on, ettei oikeusprosessissa syyttömyydellä tai syyllisyydellä ole kovinkaan isoa merkitystä vaan että kysymys on vain näytöstä, mille se sitten perustuukaan. Oikeus on sokea.
Mutta tuokin petetty mies olisi tunnustanut isyytensä.No vaikkapa niin, että isyys ei tule avioliiton myötä automaattisesti, vaan se vaatisi myös isyyden tunnustamisen.
Esimerkiksi, jos eroriitojen yhteydessä tulee esille epäily tai mahdollisuus, että puoliso vastoin omaa uskoaan ei olekaan yhteisen lapsen biologinen isä, niin asian virallisesta selvittämisestä (DNA-testi) ei mielestäni saisi kieltäytyä.Mutta tuokin petetty mies olisi tunnustanut isyytensä.
Isyystestin automaattinen tekeminen tietysti olisi paljastanut totuuden.
Koska lapset ovat itse usein täysin puolustuskyvyttömiä esim. heihin kohdistuvaa negatiivista julkisuutta ja kiusaamista kohtaan.Toisekseen tämä että jotkut täälläkin puhuu tästä lapsen edusta mitä "Riston" pitäisi ajatella. Jos lapsi ei ole "Riston" millään tapaa niin miksi hänellä olisi mitään pienintäkään tarvetta ajatella lapsen etua?
Maksuista pääsee, mutta ei tuo jokaiselle ole sillä hyvä, jos on vuosia pitänyt ja rakastanut lasta omanaan.Esimerkiksi, jos eroriitojen yhteydessä tulee esille epäily tai mahdollisuus, että puoliso vastoin omaa uskoaan ei olekaan yhteisen lapsen biologinen isä, niin asian virallisesta selvittämisestä (DNA-testi) ei mielestäni saisi kieltäytyä.
Kuten tässä ketjussa aikaisemmin kirjoitin, niin tiedän 100% varmasti tapauksen, jossa yli 10 v erossa olleen pariskunnan nainen puuskahti yhteisen lapsen tapaamiskiistassa miehelle, että "eihän se edes ole sun".
Mies aloitti isyydenkumoamisprosessin, joka meni läpi ja elatusmaksut loppuivat.
Nainen ei vastustanut, oli sen verran hyvätuloinen ja uudessa suhteessa (ja tolkun nainen).
Laki 25 v sitten ainakin salli tämän
Niin varmasti. Onneksi kertomassani tapauksessa mies löysi uuden rakkaan ja heillä on nyt onnellinen lapsiperhe.Maksuista pääsee, mutta ei tuo jokaiselle ole sillä hyvä, jos on vuosia pitänyt ja rakastanut lasta omanaan.
Helvetin vaikeita tilanteita ja tunteita sekä isänä lapselleen olleille että lapsille.
Kyllähän tässä "Risto" olisi halunnut pysyä lapsen elämässä mutta lapsen äiti ei ollut siihen valmis. "Risto" olisi kelvannut satunnaiseksi lapsenvahdiksi jos äidillä olisi ollut tärkeämpiä menoja. Koska äiti ei halunnut "Ristoa" lapsen elämään niin "Risto" päätti hakea oikeudesta isyyden kumoamista. Eli oikeasti "Risto" on tässä ainut kuka on ajatellut lapsen etua. Ainakin tämmöinen kuva jäi meikäläiselle tästä keissistä.Tässä koko tapauksessa on niin monta kohtaa mikä näyttää sen ettei Suomikaan ole ihan niin upea maa oikeuslaitoksineen mitä väitetään. Eihän tässä ole mitään järkeä. Maalaisjärjellä ajateltuna en vain ymmärrä miten ex- mies voi millään joutua maksamaan elatusmaksuja lapselle joka EI OLE hänen? Joo hänellä oli ilmeisesti puoli vuotta yms. aikaa vastata lapsen biologisuuteen ja aikaraja meni umpeen, mutta jos lapsi ei tosiaan ole hänen niin mikä ihmeen laki on sellainen että vaikka toisit isyystestin myöhässä oikeuteen että tämä todistaa ettet ole hänen biologin isänsä niin oikeuslaitos voi sanoa että nyt on myöhäistä, olet hänen isänsä ja maksat lapsen elämän.
Toisekseen tämä että jotkut täälläkin puhuu tästä lapsen edusta mitä "Riston" pitäisi ajatella. Jos lapsi ei ole "Riston" millään tapaa niin miksi hänellä olisi mitään pienintäkään tarvetta ajatella lapsen etua? Tuota äitiä ja hänen uutta miestään on jo ruodittu täällä tarpeeksi niin siitä en edes aloita paasausta..
Todellakaan ei kannata joutua Suomessa oikeuteen kun ihan arpapeliä miten selviää vaikka olisit syytön.
Esimerkiksi, jos eroriitojen yhteydessä tulee esille epäily tai mahdollisuus, että puoliso vastoin omaa uskoaan ei olekaan yhteisen lapsen biologinen isä, niin asian virallisesta selvittämisestä (DNA-testi) ei mielestäni saisi kieltäytyä.
Kuten tässä ketjussa aikaisemmin kirjoitin, niin tiedän 100% varmasti tapauksen, jossa yli 10 v erossa olleen pariskunnan nainen puuskahti yhteisen lapsen tapaamiskiistassa miehelle, että "eihän se edes ole sun".
Mies aloitti isyydenkumoamisprosessin, joka meni läpi ja elatusmaksut loppuivat.
Nainen ei vastustanut, oli sen verran hyvätuloinen ja uudessa suhteessa (ja tolkun nainen).
Laki 25 v sitten ainakin salli tämän
Minä toivon, että hän saa tuomion kaikesta, mitä hän on valehdellut. Mutta vain siitä. Voi toki olla, että oikeuslaitos pyrkii vaimentamaan henkilön, joka pitää esillä huomattavan epäoikeudenmukaista oikeuden päätöstä.
Laki valitettavasti sallii myös lypsämisen ja vedättämisen lapsen edun nimissä.Laki sallii toki tällaisen edelleen kun molemmat vanhemmat haluavat asiaa.
Tämä on täysin äärimmäinen tapaus eikä oikeus ole toteutunut - meidän järjestelmässämme ei (onneksi) ole myöskään takautuvia lakeja. Tuomioistuimet tuomitsevat voimassa olevan lain perusteella, usein sangen brutaalisti. Laki on sangen säännöllisesti brutaali.
Eikö laki sisältänyt jonkin klausuulin, ettei aikaraja ole ehdoton? Oikeuden mielestä vaan uhrin saama hermoromahdus ja sen aiheuttama toimintakyvyttömyys eivät muodostaneet sellaista estettä, etteikö toimintakyvytön uhri olisi voinut toimia ajoissa.Laki on sangen säännöllisesti brutaali.
Jos tämä on "äärimmäinen tapaus" ja silloinen laki mahdollisti kahden vuoden määräajasta poikkeamisen jos on painava syy niin mikäköhän se painava syy voisi olla jos ei tämän "Riston" tapauksessa olleet syyt.Tämä on täysin äärimmäinen tapaus eikä oikeus ole toteutunut - meidän järjestelmässämme ei (onneksi) ole myöskään takautuvia lakeja. Tuomioistuimet tuomitsevat voimassa olevan lain perusteella, usein sangen brutaalisti. Laki on sangen säännöllisesti brutaali.