Eihän se millään riitä, jos neljä seitsemäntoista -vuotiasta äityy pahalle päälle.
Aina jeesustellaan sillä, että tilanteet kuin tilanteet ammattitaitoinen henkilö hoitaa puhumalla, mutta eihän tuohon voi kukaan täysijärkinen uskoa.
Miten ne tilanteet sitten pitäisi hoitaa?
Olen ollut yökkönä lastensuojelulaitoksissa useamman sata yötä, suurimman osan olen niistä olen nukkunut ihan luvallisesti. Sinun ajatuksesi lastensuojelutyöstä on aika kaukana arkipäivän työstä. Ei nuorten kanssa tehtävää sosiaali- tai opetustyötä voi tehdä siitä lähtökohdasta, että voimankäyttö on arkipäiväinen työväline. Voimankäyttö on aina poikkeustapaus, sen sanoo jo lastensuojelulaki. Kyllä lastensuojelulasten kanssa tehtävä työ täytyy perustua luottamukseen ja sellaisiin työtapoihin ja -kulttuuriin, jossa voimankäyttö on viimeinen keino. Hyvä henkilökunta osaa lukea nuorten tilanteen ja tarvittaessa pyytää lisää henkilökuntaa.
Olen työskennellyt lastensuojelulasten parissa viisitoista vuotta. Olen tavannut toistasataa huostaanotettua, kohdannut kovistakin rikoksista tuomittuja nuoria ja ollut monissa kiinnipitotilanteissa mukana. Olen tähän asti pystynyt luomaan lähes jokaiseen nuoreen toiminnallisen suhteen, enkä ole kertaakaan joutunut pelkäämään. Olen toiminut kevyemmän tason laitoksissa, joissa toimintamallina hatkatilanteissa on väistäminen. Eli mikäli nuori uhkaa työntekijää, nuori pääsee lähtemään, eikä painiin ryhdytä.
Muhos on Suomen kovimpia laitoksia, tämä ei ollut ensimmäinen kuolemantapaus siellä.