Mainos

Suomen Nato-jäsenhakemuksen ratifioinnin seurantaketju

  • 528 249
  • 3 745

vsmo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, ManU
Mitä jos Turkki (ja Unkari) päättäisivät ratifioida tässä tilanteessa Suomen, mutta ei Ruotsia? Ilmoittaisiko Suomi heille, että hei älkää perkele menkö tekemään sitä? Jos edelleen halutaan mennä Natoon yhtäaikaa Ruotsin kanssa, niin eikö tässä tilanteessa voitaisi ottaa vastaan ne ratifioinnit mitä saatavilla on (jos on) ja jättää oma ratifiointi odottamaan Ruotsia? Ja toki jos jotain kriittistä tapahtuisi turvallisuuspoliittisessa tilanteessa, niin se oma osuus olisi varmaan suoritettavissa joutuisastikin, mutta eipähän oltaisi enää ulkopuolisista tahoista riippuvaisia.
Miten mahtaa olla NATOn säännöissä ratifioinnista kieltäytyminen? Vai onko se NATOon menemisestä kieltäytymistä. Siis jos Turkey ja sen persposkessa pullisteleva finni nimeltään unkari päättäisi ratifioida ainoastaan Suomen jäsenyyden ja Suomi jää odottelemaan Ruotsia.

On tuo naurettavaa pelleilyä ja Putler nauraa mahansa kipeäksi.
 

Luoto

Jäsen
Aamulla YLE:lle Haavisto oli kommentoinut, että Suomi saattaa mennä NATOn ilman Ruotsia (joka sitten seuraa perässä) ja nyt sanoo, että ei edelleenkään mennä ilman Ruotsia?

Myönnän, etten ole jokaista uutisointia ja sanamuotoa tästä ehtinyt lukea medioista.
Ylen mukaan Haavisto sanoi Ylen haastattelussa että "Suomi saattaa joutua harkitsemaan uudelleen Nato-jäsenhakemuksen edistämistä Ruotsin kanssa yhtä aikaa, jos Ruotsin hakemus tyssää pidemmäksi aikaa."
Huono juttu, yhdessä menemisestä ei olisi saanut horjua tippaakaa. Haavisto ei näköjään tajunnut kuinka tärkeää on ehdoton luottamus ja tuki Suomen ja Ruotsin välillä. Jos Suomi on kusessa Venäjän kanssa, voi Ruotsi ajatella, että oma etu on pitää näppinsä erossa konfliktista.
Näytti joku yhdysvaltalainen viranomainen olevan aika harmissaan tilanteesta kun joku toimittaja kyseli aiheesta. Sanoi että ajatus vedettiin nopeasti takaisin, mutta harmituksesta näki että maito oli jo kaatunut maahan.
 

Laitela

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa ja sen vaarallinen YV, Bratislavan taika
En tiedä muista, mutta minua ei oikeastaan huolestuta Unkari tippaakaan. Jotenkin tuntuu, että siellä poliittiset eväät vatkuttelun jatkamiseen alkaa olla syöty ja odottaisinkin, että ratifioivat (tällä kertaa oikeasti) helmikuussa, tai viimeistään maaliskuussa.

Siitä ei ole epäilystäkään, etteikö Unkari olisi täysi persläpi, mutta oletan heidän eväiden olevan pikkuhiljaa syöty.
 

Dino

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
En tiedä muista, mutta minua ei oikeastaan huolestuta Unkari tippaakaan. Jotenkin tuntuu, että siellä poliittiset eväät vatkuttelun jatkamiseen alkaa olla syöty ja odottaisinkin, että ratifioivat (tällä kertaa oikeasti) helmikuussa, tai viimeistään maaliskuussa.

Siitä ei ole epäilystäkään, etteikö Unkari olisi täysi persläpi, mutta oletan heidän eväiden olevan pikkuhiljaa syöty.
Unkarilla on loppujen lopuksi aika vähän vipuvartta mihinkään, koska se on isossa mittakaavassa aika mitätön peluri joka on helppo tarvittaessa pakottaa ruotuun. Nyt sitä ei ole ollut vielä pakko tehdä, kiitos tuon toisen persläpimaan, mutta jos se tilanne tulisi että Unkari olisi se viimeinen ratifioinnin suorittamaton maa, niin se kyllä painostettaisiin todennäköisesti aika helposti ja nopeasti toimimaan. Turkki on vähän hankalampi tapaus johtuen jo pelkästään sen merkittävästä strategisesta sijainnista.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Harmi, että tällä ei pääse Erdoa mitenkään kiristämään ratifioinnin osalta.

Taidetta sanan varsinaisessa merkityksessä. Piti pistää jakoon muutamallekin mustan huumorin ja erikoisen musiikin ystävälle.

Pohdin, että tuon voisi laittaa Jatkoajan Paskalista-ketjuun, mutta teen sen vasta kun ratifiointi on takana. En suotta vaaranna herkkää asemaamme.
 

canttig

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Oma arvioni on, että Suomi ei ole USA:n prioriteettilistalla tällä hetkellä Israelin tasolla. Eikä Israelillakaan ole senaatin vahvistamia turvatakuita. Suomi tarvitsee ehdottomasti NATO-sopimuksen ja onneksi sitä kohden vihdoin vuosikymmenten odottelun jälkeen kuljetaan.
Ei ehkä poliittisella tasolla, mutta kenraalitasolla Suomi on hyvin korkealla. Jokaista Nato-kenraalia kiehtoo ajatus että Euroopassa on Venäjän rajalla puolutus joka pärjää itsekseen.
 

Laitela

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa ja sen vaarallinen YV, Bratislavan taika
Taidetta sanan varsinaisessa merkityksessä. Piti pistää jakoon muutamallekin mustan huumorin ja erikoisen musiikin ystävälle.

Pohdin, että tuon voisi laittaa Jatkoajan Paskalista-ketjuun, mutta teen sen vasta kun ratifiointi on takana. En suotta vaaranna herkkää asemaamme.
Minä taisin näin jo eilen tehdä. Meni Twitterissä sen verran pahasti tunteisiin, kun joku turkkilaisoletettu haukkui Suomea "vapaamatkustajaksi toisen maailmansodan aikaisine leluineen" (eli siis hyvä, ettei meitä huolittaisi NATO:on) ja asumme kuulemma igluissa vääräuskoisine uskomuksinemme. Suolasin siinä sitten Turkkia ja islamia ihan huolella, oli jopa Twitterin kaltaiselle likakaivolle lopulta liikaa ja lähti osanottajat jäähylle.

Joku raja se on provosoinnillakin, meidän uhrauksille sodassa ja sotilaallisille kyvykkyyksille ei naureskella.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Ihan vaan yleisesti mietin viime päivien tapahtumia, en nyt lainaa ketään erityisesti.

Erdoganin riemastuminen Ruotsissa tapahtuneista mielenilmauksista vaikuttaa minusta teatterilta. Erdogan ja hänen hallinnassaan oleva Turkin media paisuttaa asiaa mielipuolisiin mittasuhteisiin. Missä tahansa maassa on aina omat radikaalinsa. Jos nuo mielenilmaukset olisivatkin isoja tai jos hallinto niitä tukisi, tilanne olisi erilainen.

En edelleenkään usko, että Erdogan on Putinin kätyri, mutta edelleen uskon, että Erdogan on populisti, joka janoaa valtaa. Jos se onnistuu Venäjän avulla, niin hän sen käyttää.

Sitten Suomeen ja turvatakuisiin. Kuten keväällä, edelleen olen sitä mieltä, että niistä jauhetaan ihan liikaa.

Haaste: Koettakaas ihan oikeasti miettiä Venäjälle toteutuskelpoinen skenaario, jossa se voisi lähteä sotaretkelle EU-maahan ilman, että se paisuisi suht nopeasti lännen ja Venäjän väliseksi sodaksi?

Sellaiset skenaariot vaativat tosi paljon josseja ja spekulaatioita, kuinka pelata muut EU-maat ulos suojaamasta yhtä jäsenvaltiota. Niin riitainen EU ei ole, että niin kävisi - ja yksi Putinin virhearvioista olikin se, että hän odotti EU:n reagoivan hyökkäykseen Ukrainaan passiivis-aggressiivisella sormen heristämisellä.

Jo pelkästään Ukrainan sota näyttää sen, että panssareiden vyöryttäminen EU-alueelle aiheuttaisi varmasti vastareaktion. Jos Venäjä aikoisi tehdä minkäänlaista merkittävämpää offensiivia Suomea vastaan, jo pelkästään joukkojen kasaaminen veisi vuoden. Kuinka oletettavaa on se, että Suomi, EU tai Nato katsoisi sellaista sivusta?

Viime keväänä täällä esitettiin paljon erilaisia kauhuskenaarioita Venäjän nopeasta iskusta joko Pohjois-Suomessa tai sitten Ahvenanmaalle. Yksikään niistä skenaarioista ei minun mielestäni ollut sellainen, että (1) nopealla offensiivilla olisi saatu mitään merkittävää aikaan, tai (2) että merkittävän voiman kasaaminen ja kuljettaminen tapahtuisi helposti ja nopeasti, ilman, että siihen ehdittäisiin reagoida. Keväällä tästä taitettiin sanallista peistä paljon, ja minusta edelleen esimerkiksi Venäjän yritys miehittää Ahvenanmaa Kaliningradista käsin karahtaisi nopeasti kiville. Pienillä joukoilla ei saisi mitään merkittävää aikaan, isojen joukkojen siirtämisessä homma päättyisi turhan helposti siihen, että Itämeren pohjassa olisi lisää hylkyjä.

Niin kauan kun Suomi ja Ruotsi molemmat ovat vapaita tekemään keskinäisiä puolustussopimuksia - eli joko molemmat ovat Naton ulkopuolella tai molemmat Natossa - niin offensiivilla jompaa kumpaa vastaan Venäjä ottaisi ison riskin menettää koko Itämeren laivastonsa, _VAIKKA_ vastassa olisi vain Suomi ja Ruotsi. Molemmat maat operoivat jo valmiiksi länsimaista kalustoa ja olisi perin ihmeellistä, jos ne eivät saisi täydennyksiä asejärjestelmiinsä. Molemmilla on pitkän kantaman ohjuksia, ilmatorjuntaa, hävittäjiä, tankkeja, tykistöä.

Ei - ei Venäjä nyt ala haastamaan riitaa Suomen ja Ruotsin kanssa. Jos sillä jotain intressejä on, niin se on riidan, epäsovun ja hajaannuksen aiheuttaminen lännessä, niin EU:ssa kuin Natossa. Suoran sotilaallisen offensiivin todennäköisyys on pieni, ja vaikka sellainen kaikkien todennäköisyyksien vastaisesti tapahtuisi, niin todennäköisyys sille, että Venäjä ottaisi siinä pahasti kuokkaansa on iso.
 
Viimeksi muokattu:

Fordél

Jäsen
Ylen mukaan Haavisto sanoi Ylen haastattelussa että "Suomi saattaa joutua harkitsemaan uudelleen Nato-jäsenhakemuksen edistämistä Ruotsin kanssa yhtä aikaa, jos Ruotsin hakemus tyssää pidemmäksi aikaa."
Huono juttu, yhdessä menemisestä ei olisi saanut horjua tippaakaa. Haavisto ei näköjään tajunnut kuinka tärkeää on ehdoton luottamus ja tuki Suomen ja Ruotsin välillä.
Niin, irrotit nyt yhden lauseen kokonaisuudesta, mikä saa sen näyttämään paljon pahemmalta. Mutta kun lisätään tuohon ne muut Haaviston sanomiset samaisessa haastiksessa eli, että vielä on liian aikaista ottaa asiaan kantaa ja ensisijaisena tavoitteena on edelleen jäsenyys yhtäaikaa Ruotsin kanssa niin eipä tuossa nyt juurikaan mitään horjutettu. Tottakai olisi ollut parempi kun olisi jättänyt tuon spekuloinnin kokonaan pois.

Toisaalta samaan aikaan ulkoasianvaluokunnan pj. Halla-aho totesi oikeastaan vielä suoremmin, että Suomessa olisi hyvä pohtia, miten toimittaisiin tilanteessa, jossa Turkki ja Unkari ratifioisivat Suomen, mutta eivät Ruotsin jäsenyyttä.

Summa summarum, myrsky vesilasissa ja mitään ei ole horjutettu. Kaikki tietävät, mikä on selkeä ensisijainen tavoite edelleen niin Suomen, Ruotsin, Naton kuin USA:n osalta: maiden yhtäaikainen jäsenyys Natossa.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Summa summarum, myrsky vesilasissa ja mitään ei ole horjutettu. Kaikki tietävät, mikä on selkeä ensisijainen tavoite edelleen niin Suomen, Ruotsin, Naton kuin USA:n osalta: maiden yhtäaikainen jäsenyys Natossa.
Kyllä, ja olen edelleen sitä mieltä, että sekä Suomen että Ruotsin oma turvallisuuspoliittinen etu on se, että molemmat ovat liittoutumisen suhteen samassa tilanteessa: joko liittoutumattomina tai liittoutuneina. Jos tilanne olisi nyt päinvastainen, niin totta Ruotsilla saattaisi olla paremmat mahdollisuudet alkaa sooloilla, mutta epäilen suuresti, että se siihen ryhtyisi: Ruotsi on suht turvassa muutenkin. Suomi taas - Suomen turvallisuutta lisää se, että saadaan tarvittaessa lännen suuntaan strategista syvyyttä, ja se saadaan Ruotsista. Ruotsi on myös ihan keskeisessä asemassa, jos puhutaan logististen reittien auki pitämisestä Suomen suuntaan, niin pohjoisessa kuin Itämerelläkin.

Minusta Suomen kannalta katsottuna ei ole mitään mieltä liittyä Natoon ilman Ruotsia. Se ei aja kenenkään etua, ei ainakaan suomalaisten.

Jos iso sontaläjä (lue: Venäjä) osuisi suomalaiseen tuulettimeen, niin Nato-Suomi ilman Nato-Ruotsia olisi Baltian maitakin suurempi päänsärky länsiliittoutumalle. Suomi yksinään on monilta osiltaan saari, jonka huolto kulkee Ruotsin kautta.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Viime keväänä täällä esitettiin paljon erilaisia kauhuskenaarioita Venäjän nopeasta iskusta joko Pohjois-Suomessa tai sitten Ahvenanmaalle. Yksikään niistä skenaarioista ei minun mielestäni ollut sellainen, että (1) nopealla offensiivilla olisi saatu mitään merkittävää aikaan, tai (2) että merkittävän voiman kasaaminen ja kuljettaminen tapahtuisi helposti ja nopeasti, ilman, että siihen ehdittäisiin reagoida. Keväällä tästä taitettiin sanallista peistä paljon, ja minusta edelleen esimerkiksi Venäjän yritys miehittää Ahvenanmaa Kaliningradista käsin karahtaisi nopeasti kiville. Pienillä joukoilla ei saisi mitään merkittävää aikaan, isojen joukkojen siirtämisessä homma päättyisi turhan helposti siihen, että Itämeren pohjassa olisi lisää hylkyjä.

En ollut tuota keskustelua muistaakseni käymässä, mutta minulla - ja ilmeisen monella muullakin - oli täysin vääristynyt käsitys Venäjän sotilaallisista valmiuksista.

Minä olin käsityksessä, että Venäjällä olisi erinomainen kyky tehdä tuommoisia hienostuneita, "kirurgisia" sotilasoperaatioita, joilla nopeasti otetaan haltuun kohteita, kuten vaikkapa Ahvenanmaa.

En tiedä - varmaan tullut luettua liikaa Remestä.

Joka tapauksessa, Venäjän terrorisota Ukrainassa on osoittanut, ettei Venäjällä riittäisi tuommoiseen strateginen ja taktinen osaaminen, kalusto eikä tiedustelutekniset valmiudet.

Ei tietysti pidä aliarvioida, muttei yliarvioidakaan.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
En ollut tuota keskustelua muistaakseni käymässä, mutta minulla - ja ilmeisen monella muullakin - oli täysin vääristynyt käsitys Venäjän sotilaallisista valmiuksista.
Ei kyse keväällä ollut tästä, vaan ihan (lopulta) realiteeteista. Pointti oli se, että jos Ahvenanmaalle ihan yhtäkkiä ryykäisi sata tai kaksisataa kommandoa veneillä, niin totta, sellaisen voisi toteuttaa ex tempore. Mutta mitä ne siellä Ahvenanmaalla lopulta saisivat aikaan, vaikka pääsisivät perille? Raiskaisivat ja alistaisivat ahvenanmaalaisia, polttaisivat taloja, ampuisivat siviilejä, kyllä, mutta mitä muuta?

Se mitä Venäjä sinne tarvitsisi estääkseen Suomen huoltamisen meriteitse on meritorjuntaohjuksia, ilmatorjuntaohjuksia, se tarvitsisi sinne varuskunnan, tutkat, komentopaikat, raskaasti ilmavoimia ja muuta vastaavaa. Ilman sellaisia ihan lähettävästä maasta - Venäjä, Puola, Saksa, Yhdysvallat - riippumatta ne parisataa kommandoa olisivat lopulta lannoitetta. Sekä Suomella että Ruotsilla on sekä ilma- että merivoimia ihan tarpeeksi estämään kommandoryhmän huoltamisen. Sitä paitsi - Ahvenanmaa on saaristo. Keveillä joukoilla on todella hankala pitää saaristoa hallinnassa niin, että sinne saadaan kasattua raskasta aseistusta niin paljon, että sillä alkaisi olla vaikutusta.

Keväällä skenaariot olivat loppuvaiheessa sen kaltaisia, että Venäjä tuo raskasta aseistusta jollain ruotsinlaivalla, siis Silja Viking tai vastaava täynnä meri- ja ilmatorjuntaohjuksia, helikoptereita, maansiirtokoneita lentokenttien tekemiseen yms. Totesin siinä vaiheessa, että voidaanko palata Venäjän kannalta _toteutettavissa_ oleviin offensiiveihin.

Minä olin käsityksessä, että Venäjällä olisi erinomainen kyky tehdä tuommoisia hienostuneita, "kirurgisia" sotilasoperaatioita, joilla nopeasti otetaan haltuun kohteita, kuten vaikkapa Ahvenanmaa.
Kyllä periaatteessa minusta Venäjällä on sellainen kyky. Mutta kirurginen operaatio vaatii omat olosuhteensa onnistuakseen. Esimerkiksi vaikka Pohjois-Suomen tai Ahvenanmaan tapauksessa jotain sellaista, että jonkinlainen separatismi olisi jo olemassa, joka tarvitsisi vain tökätä eteenpäin. Minun tietääkseni sen enempää pohjoissuomalaisilla (Kärppien kannattajilla) kuin ahvenanmaalaisillakaan ei ole isoa halua irtaantua Suomesta ainakaan Venäjän suuntaan.

Joka tapauksessa, Venäjän terrorisota Ukrainassa on osoittanut, ettei Venäjällä riittäisi tuommoiseen strateginen ja taktinen osaaminen, kalusto eikä tiedustelutekniset valmiudet. Ei tietysti pidä aliarvioida, muttei yliarvioidakaan.
Juuri näin. Krimin valtaus onnistui Ukrainan silloisen sekaannuksen varjossa. Ei sellaista operaatiota voi toistaa samalla tavalla maassa tai maissa, jotka ovat suht integraalisia. Ei esimerkiksi Suomesta löydy riittävän isoa ja vahvaa antisuomalaista liikehdintää, jota voisi käyttää "pienten vihreiden miesten" toteuttaman operaation apuna.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Keväällä skenaariot olivat loppuvaiheessa sen kaltaisia, että Venäjä tuo raskasta aseistusta jollain ruotsinlaivalla, siis Silja Viking tai vastaava täynnä meri- ja ilmatorjuntaohjuksia, helikoptereita, maansiirtokoneita lentokenttien tekemiseen yms. Totesin siinä vaiheessa, että voidaanko palata Venäjän kannalta _toteutettavissa_ oleviin offensiiveihin.
Ja kuten keväällä sanoin: takaan ja alleviivaan, että jos Venäjä lähettää veneillä kaksisataa kommandoa Ahvenanmaalle eikä Suomi eikä Ruotsi ehdi siihen reagoida, niin ne yritykset lähettää tälle kommandojoukolle raskasta aseistusta - meri- ja ilmatorjuntaohjuksia, panssareita, lisää miehistöä ja muuta - Itämerta pitkin tulevat todennäköisesti päättymään Itämeren pohjalle.

Suomella ja Ruotsilla on molemmilla sekä ilma- että merivoimat, toisin kuin Ukrainalla sodan alussa. Molemmilla mailla on iskukykyä yli 500 kilometriä rajojen ulkopuolelle. En kerta kaikkiaan osaa hahmottaa sellaista tilannetta, että kun offensiivi on jo Venäjän puolelta aloitettu, etteikö siihen vastattaisi sillä kalustolla, joka molemmilla mailla _jo_ _on_. On tosi vaikea nähdä sellaista tilannetta, että Pietarista tai Kaliningradista Venäjän armeijan alukset voisivat noin vain purjehtia tuomaan täydennyksiä Gotlantiin tai Ahvenanmaalle.
 

rpeez

Jäsen
niin Nato-Suomi ilman Nato-Ruotsia olisi Baltian maitakin suurempi päänsärky länsiliittoutumalle. Suomi yksinään on monilta osiltaan saari, jonka huolto kulkee Ruotsin kautta.
Otan kantaa vain tähän yksittäiseen asiaan. Mielestäni tuo huolto ei ole mitenkään ylitsepääsemätön ongelma tuolta kantilta, Ruotsi ei blokkaisi Nato huoltoa vaan todennäköisesti tukisi sitä vaikkei olisikaan jäsen.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Otan kantaa vain tähän yksittäiseen asiaan. Mielestäni tuo huolto ei ole mitenkään ylitsepääsemätön ongelma tuolta kantilta, Ruotsi ei blokkaisi Nato huoltoa vaan todennäköisesti tukisi sitä vaikkei olisikaan jäsen.

Kyllä. Ja Suomessa on sen verran hyvä puolustuskyky ihan omasta takaa, että alkuun pärjättäisiin hyvin, vaikka huolto toimisikin vähän hitaammin. NATO:n ilma-ase saataisiin kyllä avuksi käytännössä heti, vaikka se hypoteettisessa worst case -skenaariossa jouduttaisiin lennättämään Pohjois-Norjan reittiä.
 

BigRedBob

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Florida Panthers, Miami Heat, Trevor Gillies
Eikö noita kirjoja voi kotonaan polttaa? Eikö se tapahdu oikeasti, jos ei ole yleisöä? Jengi on niin outoa…
 

Jyty

Jäsen
Suosikkijoukkue
käyttää lehväslukkoa logonaan.
Eikö noita kirjoja voi kotonaan polttaa? Eikö se tapahdu oikeasti, jos ei ole yleisöä? Jengi on niin outoa…
Voi tietysti. Mutta kun Putin nuo kaikki poltot maksaa, niin homma pitää hoitaa aiheuttamalla mahdollisimman paljon sekaannusta ympäri Eurooppaa.

Ja Kremlissä nauretaan, kun Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyys vaan viivästyy.

Koko jäsenyyden saaminen voi viivästyä vuosiakin. Sen verran taitavia sekoittajia itärajan takana asustelee. Ja keinot vaan kovenee, kun aikaa kuluu. Salamurhat, tuhopoltot jne. Niitä on tulossa lisää.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Erdoa ei kiinnosta kuitenkaan paskan vertaa Suomen tai Ruotsinkaan todelliset tekemiset, ainoastaan mahdollisuus lypsää näiden maiden varjolla itselleen kuvaa jonain kovinkin vahvana poliitikkona turkkilaisten silmissä. Siinä vaiheessa kun on saanut joko sementoitua valtansa tai vaihtoehtoisesti hävinnyt vaalit, on sille ihan sama vaikka pohjoismaissa poltettaisiin koraanin sijaan moskeijoita asiakkaineen.

Unkarin puudelin suunnalta ei ole tainnut kuulua toviin mitään, toisaalta noinko lie uutisoitaisiin vaikka kuuluisi. Jotenkin semmoine tunne että koko kuviosta oikein korostuu miten mitätön tapaus orban maineen on. Turkki on ainoa mistä keskustellaan, Unkari pakotetaan ruotuun tai helvettiin liittoumista kunhan Erdosta on selvitty.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: 444
Suosikkijoukkue
Leijonat, Carolina Hurricanes
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös