Suomen kuntarakenne

[Tarinankertoja]

Miten pankkiautomaatit ja kaupan palvelut liittyvät kunnan tehtäviin?

Siten, että kunta joutuu kaavoittamaan kaupalle alueita ja huolehtimaan infrasta. Isompi väestömäärä tuo erikoisliikkeitä ja kaupalle asiakkaita, joka tuo automaatille käyttäjiä.

Ja kaikkea tätä ylläpitää keskuskaupunki ja ympäryskunnan ei näistä tartte itse mahdollistaa. Kanttaa lukea niitä perusteluja kaupunkiseutujen ympärillä. Ympäryskunnat ei ole omavaraisia työpaikkojen suhteen, vaan suurin osa käy töissä muualla. Eli kantaa infrastruktuurin luoneelta paikkakunnalta resurssia tätä ainoastaan hyödyntävään kuntaan.

 

[Kisapuisto]

Boldattu ei pidä paikkaansa, asia riippuu täysin koulusta. Hyvin harvassa on sellaiset kyläkoulut, johon taaperot tepastelevat viljapellon reunaa pitkin vaan suurinosa näistä kyläkoulun ihanuuksista nauttivasta pilteistä on jo koulukuljetuksen piirissä. Meidänkin kyläkouluun tuodaan Isomäen jäähallin vierestä koululaisia, vaikka keskustan kouluun olisi lyhempi matka.

Kyllä se sun boldaama kohta paikkansa pitää, ei siitä pääse mihinkään. Jos koulumatka pitenee esim. 10 kilometristä 20 kilometriin, niin luuletko että se kyyti on edelleen samanhintaista? No ei ole. Tai jos aiemmin oli 25 kyyditettävää ja tulevaisuudessa olisi 40, niin luuletko että kyyteihin kulutettu summa olisi edelleen sama? No ei olisi.

Ja mitä tuohon viimeiseen lauseeseesi tulee, niin miksi ihmeessä siellä toimitaan noin?

 

[heki]

Ja kun kyse ei ole tuosta öljyrahastosta, vaan siitä, että Norjassa asuu 77,5% Kaupungeissa!
Toki, Norja on rikkaampi.

Olen kyllä sitä mieltä, että kyse on nimenomaan öljyrahastosta, eikä siitä, että Suomessa asutaan reilut 10 % vähemmän kaupungeissa.
Norjassa on myös todella paljon pieniä kaupunkeja, joita hädintuskin voisi kaupungiksi oikeasti sanoa.

Norjassa rakennetaan tunneleita meren ali muutamien kymmenien ihmisten saareen, lennetään helikopterilla synnyttämään jo pienempiäkin matkoja jne.

Olen asunut Norjassa, ja sillä maalla todella on rahaa mällätä. Suomalaista hirvittää tuollainen "tuhlaus" juuri noihin pieniin saariin jne. Mutta mikäs siinä kun on rahaa.

 

[dana77]

Eli ei ole kielletty olemasta ihmisiä? Valintojahan nämä. Joku haluaa auttaa lumihangessa makaavaa tajutonta ihmistä. Joku toinen vie siltä kengät ja myy ne. Meitä ihmisiä on erilaisia ja me kannatamme erilaisia toimintamuotoja.

Meitä on tosiaan monenlaisia. Suurin osa tuntuu katsovan lumihangessa makaavaa tajutonta ja kirjoittelevan nettiin, ettei miksei yhteiskunta verota rikkaita ja hoida ongelmaa.

 

[Yläpesä]

Ja kaikkea tätä ylläpitää keskuskaupunki ja ympäryskunnan ei näistä tartte itse mahdollistaa. Kanttaa lukea niitä perusteluja kaupunkiseutujen ympärillä. Ympäryskunnat ei ole omavaraisia työpaikkojen suhteen, vaan suurin osa käy töissä muualla. Eli kantaa infrastruktuurin luoneelta paikkakunnalta resurssia tätä ainoastaan hyödyntävään kuntaan.

Paitsi että ne yritykset ja niiden luoman hyvinvoinnin ympärille nousseet muut yritykset kuitenkin maksavat veronsa siihen keskuskuntaan ja pikkuhiljaa ne ympäryskuntaankin eksyneet rahat palautuvat sen keskuskunnan yritysten ja kunnallisten palveluiden (käyttömaksut per asiakas) kautta takaisin keskuskunnan verokirstuun. Eivät ne rahat suinkaan missään mallissa kasaudu setelipinoiksi sinne kehyskuntien omakotitalojen olohuoneisiin. Kyllä ne menevät valtaosin suoraan kulutukseen.

 

[TosiFani]

Kyllä se sun boldaama kohta paikkansa pitää, ei siitä pääse mihinkään. Jos koulumatka pitenee esim. 10 kilometristä 20 kilometriin, niin luuletko että se kyyti on edelleen samanhintaista? No ei ole. Tai jos aiemmin oli 25 kyyditettävää ja tulevaisuudessa olisi 40, niin luuletko että kyyteihin kulutettu summa olisi edelleen sama? No ei olisi.

Ja mitä tuohon viimeiseen lauseeseesi tulee, niin miksi ihmeessä siellä toimitaan noin?

Koska se on kokonaistaloudellisesti järkevää. On taloudellisesti järkevämpää pitää meidän kyläkoulu pystyssä tuomalla sinne kaupungin läheltä lapsia.

kun taas vastaavasti koulukyytiä tarvitsevien lasten määrä kasvaa ja lasten koulumatkat pitenevät eli koulukyyteihin kuluva rahamäärä kasvaa huikeasti.

Kirjoitit näin ja tämä ei pidä paikkaansa. Kuljetuskustannukset nousevat varmasti jonkin verran, mutta eivät kuvaamallasi tavalla. Siellä syrjäkylällä käy taksit ja linja-autot jo nyt hakemassa oppilaita sinne kyläkouluun ja yläkouluhin.

 

[opelix]

Siten, että kunta joutuu kaavoittamaan kaupalle alueita ja huolehtimaan infrasta. Isompi väestömäärä tuo erikoisliikkeitä ja kaupalle asiakkaita, joka tuo automaatille käyttäjiä.

Ja kaikkea tätä ylläpitää keskuskaupunki ja ympäryskunnan ei näistä tartte itse mahdollistaa. Kanttaa lukea niitä perusteluja kaupunkiseutujen ympärillä. Ympäryskunnat ei ole omavaraisia työpaikkojen suhteen, vaan suurin osa käy töissä muualla. Eli kantaa infrastruktuurin luoneelta paikkakunnalta resurssia tätä ainoastaan hyödyntävään kuntaan.

Olen täsmälleen samaa mieltä. Tätähän minäkin ajoin takaa jo ketjun avauksessa. Varsinkin suurempien kaupunkien ympäryskunnat tulee 50 km säteellä vaikka sitten pakolla liittää keskuskaupunkiin räikeimpänä esimerkkinä Muurame. Loiset kuriin. Koulupalvelut ja muut elävät sitten sen mukaan miten väkeä kylissä riittää. Reuna-alueet on sitten se hankalampi paikka uudistaa.

 

[finnjewel]

Boldattu ei pidä paikkaansa, asia riippuu täysin koulusta. Hyvin harvassa on sellaiset kyläkoulut, johon taaperot tepastelevat viljapellon reunaa pitkin vaan suurinosa näistä kyläkoulun ihanuuksista nauttivasta pilteistä on jo koulukuljetuksen piirissä. Meidänkin kyläkouluun tuodaan Isomäen jäähallin vierestä koululaisia, vaikka keskustan kouluun olisi lyhempi matka.

En ole ihan varma mitä tällä tarkoitetaan, mutta meidän kunnassamme vanhemmat joutuvat maksamaan kuljetuksen itse jos haluavat panna lapsen johonkin muuhun kuin lähimpään kouluun (jonne koulukyytiä ei tarvittaisi).

 

[Kisapuisto]

Hallintorakenteiden järkiperäistäminen ei ilman kuntauudistusta onnistu, koska kukaan ei itseään katso tarpeettomaksi.

Tämä on kyllä valitettavan totta. Kun ihmiset oppisivat ajattelemaan muuten kuin itsekeskeisistä lähtökohdista, ei olisi mitään ongelmaa.

kun taas vastaavasti koulukyytiä tarvitsevien lasten määrä kasvaa ja lasten koulumatkat pitenevät eli koulukyyteihin kuluva rahamäärä kasvaa huikeasti.

Kirjoitit näin ja tämä ei pidä paikkaansa. Kuljetuskustannukset nousevat varmasti jonkin verran, mutta eivät kuvaamallasi tavalla. Siellä syrjäkylällä käy taksit ja linja-autot jo nyt hakemassa oppilaita sinne kyläkouluun ja yläkouluhin.

Siis mitä helvettiä? Syrjäkylältä haetaan tällä hetkellä x määrä lapsia kouluun, johon on yhteensä y km matkaa. Tämä maksaa z määrän euroja per vuosi tällä hetkellä. Tulevaisuudessa kaikki kyseisen syrjäkylän + parin muun syrjäkylän lapset viedään uuteen kouluun usealla taksilla, myös ne joita ennen ei tarvinnut viedä eli kyyditettäviä lapsia onkin x+n. Samoin matkat kasvavat, koska se koulu olisi huomattavasti kauempana kuin mitä nyt on. Eli matkaa tulee tulevaisuudessa y+m. Sun mielestä tästä tulee kustannuksina edelleen sama summa z? Matikka ei mitä ilmeisemmin ollut sun vahvin aine koulussa...

 

[Yläpesä]

. Loiset kuriin. Koulupalvelut ja muut elävät sitten sen mukaan miten väkeä kylissä riittää. Reuna-alueet on sitten se hankalampi paikka uudistaa.

Niin, mikä oli sitä loisimista? Sekö että keskuskunta "joutuu" kaavoittamaan erikoisliikkeille tilaa tulla tuottamaan verorahoja ja houkuttelemaan alueelle lisää verotuottoa?

 

[heki]

Siis mitä helvettiä? Syrjäkylältä haetaan tällä hetkellä x määrä lapsia kouluun, johon on yhteensä y km matkaa. Tämä maksaa z määrän euroja per vuosi tällä hetkellä. Tulevaisuudessa kaikki kyseisen syrjäkylän + parin muun syrjäkylän lapset viedään uuteen kouluun usealla taksilla, myös ne joita ennen ei tarvinnut viedä eli kyyditettäviä lapsia onkin x+n. Samoin matkat kasvavat, koska se koulu olisi huomattavasti kauempana kuin mitä nyt on. Eli matkaa tulee tulevaisuudessa y+m. Sun mielestä tästä tulee kustannuksina edelleen sama summa z? Matikka ei mitä ilmeisemmin ollut sun vahvin aine koulussa...

Voisiko olla niin, että uudessa tilanteessa sen taksin sijasta käytössä onkin minibussi/pieni bussi. Silloin kulut eivät kasva lainkaan samassa tahdissa, kuin mitä kasvaa kuljetettavien lasten määrä. Lisäksi kun kuljettajia on edelleen vain 1, niin kustannukset kasvavat vain hiukan bensojen osalta, ja auton käyttökustannuksien kasvun osalta.

Ja kun tätä lisääntyvää kulua vertaa monien vanhojen koulurakennnuksien ylläpito ja peruskorjauskuluihin, niin jäädään vahvasti voiton puolelle. Suomen koulut rapistuvat käsiin, ja edessä on suuria ja kalliita peruskorjauksia mm. putkistojen osalta. Samoin home ynnä muut vauriot taitavat vaivata useampaakin koulua. Tähän päälle siivous, lämpö, vartiointi ynnä muut kulut, niin varmasti saadaan säästöön enemmän, kuin mitä hiukan lisääntyneet kuljetuskustannukset tuovat lisäkulua. Ei siis ongelmia matikassa, eikä logiikassa...

 

[TosiFani]

...Siis mitä helvettiä? Syrjäkylältä haetaan tällä hetkellä x määrä lapsia kouluun, johon on yhteensä y km matkaa. Tämä maksaa z määrän euroja per vuosi tällä hetkellä. Tulevaisuudessa kaikki kyseisen syrjäkylän + parin muun syrjäkylän lapset viedään uuteen kouluun usealla taksilla, myös ne joita ennen ei tarvinnut viedä eli kyyditettäviä lapsia onkin x+n. Samoin matkat kasvavat, koska se koulu olisi huomattavasti kauempana kuin mitä nyt on. Eli matkaa tulee tulevaisuudessa y+m. Sun mielestä tästä tulee kustannuksina edelleen sama summa z? Matikka ei mitä ilmeisemmin ollut sun vahvin aine koulussa...

Missä olen sanonut, että kustannukset eivät kasvaisi? Puutuin vain sinun liiottelevaan tyyliisi. Kuljetuskustannukset eivät kasva huikeasti joka tilanteessa.

Noilta syrjäkyliltä kuljetetaan tänä päivänä joka tapauksessa yläkoululaiset lähimpään kuntakeskukseen, usein linja-autolla johon mahtuisi useampi alakoululainen mukaan. Osa oppilaista voi asua matkan varrella, joten suunnan muutoksesta ei tule lisäkustannuksia.

 

[Tarinankertoja]

Matikka ei mitä ilmeisemmin ollut sun vahvin aine koulussa...

matikassakin lasketaan ajanjaksoja... entä 10 vuoden kuluttua? 20? 50?

Eiköhän ne nyt koulussa olevat kyllästy reissaamaan ja muuta aikuistuttuaan keskuskunnan lähelle, koska omia muksuja ei haluta samaan rubmaan.. ja kas Suomi kaupunkilaistuu muun Länsieuroopan tapaan.

Kuntarakennetta ei olla muuttamassa tätä hallituskautta varten, vaan seuraava 50 - 100 vuotta varten. Nykynen on peruja sadan vuoden takaa, ja muodostunut erilaisessa maailmassa kun mitä on nykyaika ja näköpiirissä oleva tulevaisuus. Sen luonnollinen muuttuminen on Suomessa estynyt aluepolitiikan takia. Se oli 50-60 luvulla ihan pätevistä turvallisuuspoliittisista syistä tehtyä politiikkaa, mutta asutus ei enään liity maanpuolustukseen nykymobilisaatiokyvyn tilanteessa, joten muita syitä pitää hajautettua asumista yllä kuin Kepun valta-asemasta kiinnipitäminen ei ole.. tai on toki se inhimillinen aspekti, eli kotiseuturakkaus, joka suurimman vastustuksen aiheuttaa tunneperäisesti.

 

[Yläpesä]

tai on toki se inhimillinen aspekti, eli kotiseuturakkaus, joka suurimman vastustuksen aiheuttaa tunneperäisesti.

Kerrotko tamperelaisena miten Tampereeseen yhdistetyn Aitolahden palvelut, infra ja elämänlaatu ovat kohonneet kuntaliitoksen johdosta? Kuinka hyvin keskuskunta on toteuttanut ne lupaukset ja suunnitelmat jotka esitettiin kuntaliitoksen perusteina?

 

[Tarinankertoja]

Kerrotko tamperelaisena miten Tampereeseen yhdistetyn Aitolahden palvelut, infra ja elämänlaatu ovat kohonneet kuntaliitoksen johdosta? Kuinka hyvin keskuskunta on toteuttanut ne lupaukset ja suunnitelmat jotka esitettiin kuntaliitoksen perusteina?

En ole Tamperelainen, vaan Nokialainen...

But.. ei mitenkään, oisko pitäny? Se on tarkottanu, että Aitolahtisateliitti ei ole kasvanut hölmösti lisää erossa yhdyskuntarakenteesta, vaan odottelee osuvansa osaksi kasvavaa kaupunkirakennetta.

...

Ristiinan kunnajohtaja heitti radiossa hyvän läpän.

”Suomen tehokkain organisaatio on kuntarajavartiolaitos, eli siellä ei tarvi olla virallisesti yhtään henkilöä töissä, mutta se kyllä pelittää”

Ongelmahan on, että Suomessa kaupungistumiskehitystä on jarrutettu, ensin turvallisuuspoliittisista syistä ja sittemmin vaan poliittisista syistä. Ja nyt on käymässä niin, että homma tapahtuu isolla rytinällä, mikä tarkoittaa paljon ongelmia ja paljon vastarintaa. Jos tämä olisi annettu tapahtua Ruotsin mallin mukaan pikkuhiljaa, ei ehkä oltaisi nykyisten ongelmien edessä… but no kän do, niin makaa kuin petaa


Ihmiset haluavat pitää lähipalvelunsa, ja se on yksilötasolla erittäin ymmärrettävää ja tärkeää. Pelko on aiheellinen ja todennäköinen, mutta eihän se taikaiskusta käy. Tosiasiassa palvelut keskittyvät keskuksiin ajan myötä ja sinne ne ihmiset vuosikymmenien saatossa näiden perässä valuvat.. ja tämä kait on tavoitekin? Kaupungistuminen?

 

[opelix]

Niin, mikä oli sitä loisimista? Sekö että keskuskunta "joutuu" kaavoittamaan erikoisliikkeille tilaa tulla tuottamaan verorahoja ja houkuttelemaan alueelle lisää verotuottoa?

Eiköhän nämä verotuotot ole niitä kuuluisia "marjoja" kun vertaa paljonko keskuskunnissa työssäkäyvät kantavat veromarkkoina ympäryskuntiin. Ei kai ole sattumaa että keskisuurten kaupunkien ympäryskuntien talous on pääsääntöisesti loistavassa kunnossa.

 

[jussi_j]

... Syrjäkylältä haetaan tällä hetkellä x määrä lapsia kouluun, johon on yhteensä y km matkaa. Tämä maksaa z määrän euroja ....

Ei kai mikään estä uutta suurempaa kuntaa pitämästä sitä koulua siellä syrjäkylällä, jos se kerran on kannattavampaa. Kai kuntapäättäjien keskimääräinen osaamistasokin nousee kun niitä ei ole niin helvetisti.

 

[Evil]

Tämäkin on sinänsä huvittavaa, että jotkut kunnat eivät ole suostuneet maksamaan pankeille näistä liian vähäisessä käytössä olevista automaateista. Sen sijaan on vaadittu, että pankin pitäisi nämä tarjota.

Ei pankki niitä nytkään tarjoa, vaan kulut veloitetaan asiakkailta.

Paljonko pankkiautomaatin kustannukset muka ovat? Paljonkos pankit tahkoavat sitä voittoaan? Kyllä luulisi noilla korkotuloilla ja palvelumaksuilla ja kaikella sillä, mitä pankit ihmisiltä niistävät, kykenevän edes nykyiset pankkiautomaatit kustantamaan. ILMAN että niistä erikseen vielä maksetaan.

Ne pikkukylän ihmisetkin ovat jonkun pankin asiakkaita. Maksavat lainoistaan korkoja ja pankeille joka palvelusta jotain maksuja. Onko väärin haluta niille rahoille vähän vastinetta?

 

[heki]

Paljonko pankkiautomaatin kustannukset muka ovat? Paljonkos pankit tahkoavat sitä voittoaan? Kyllä luulisi noilla korkotuloilla ja palvelumaksuilla ja kaikella sillä, mitä pankit ihmisiltä niistävät, kykenevän edes nykyiset pankkiautomaatit kustantamaan. ILMAN että niistä erikseen vielä maksetaan.

Ne pikkukylän ihmisetkin ovat jonkun pankin asiakkaita. Maksavat lainoistaan korkoja ja pankeille joka palvelusta jotain maksuja. Onko väärin haluta niille rahoille vähän vastinetta?

Pankin tehtävä on hinnoitella joka ikinen tuote kustannuksien mukaan. Et sinä kaupastakaan voi ottaa ilmaiseksi olutta sen vuoksi, että ostit sieltä myös lenkkimakkaraa.

Pankin tehtävä on maksimoida voitto, ja jos voitto lisääntyy automaatin sulkemisella, niin sitten sen täytyy se tehdä.

Palvelumaksut kattavat vain esim. nettipankin ja muiden palveluiden tuottamisen. Kuluttaja saa todella paljon vastinetta rahoillensa. Vai olisitko halukas siihen, että saisit palkkasi firmasta käteisenä. Sen jälkeen käytät päivän siihen, että menet ensin sähkölaitokseen maksamaan laskun, sitten puhelinlaitokselle, sitten helsingin sanomille jne. Se, että maksaa euron pari siitä, että saa hoitaa maksut kotona parissa minuutissa on aivan verrattoman halpa hinta suhteessa saatuun hyötyyn.

Lainan korko on taas hinta sille, että ihmiset saavat ostaa koteja ja autoja. Siinäkin saa täyden vastikkeen rahallensa.

Jälleen kerran argumentaatio, jossa ei ollut oikeastaan päätä eikä häntää.

 

[Toejoen Veikko]

Meitä on tosiaan monenlaisia. Suurin osa tuntuu katsovan lumihangessa makaavaa tajutonta ja kirjoittelevan nettiin, ettei miksei yhteiskunta verota rikkaita ja hoida ongelmaa.

Njääh.
Suurin osa ajattelee, että reagointi voi olla taloudellisesti tappiollista. Lisäksi iso joukko on vaatimassa monenlaista ja sitten vastuulliset asiainhoitajat mahdollistavat tämän velanotolla.

 

[Yläpesä]

Eiköhän nämä verotuotot ole niitä kuuluisia "marjoja" kun vertaa paljonko keskuskunnissa työssäkäyvät kantavat veromarkkoina ympäryskuntiin. Ei kai ole sattumaa että keskisuurten kaupunkien ympäryskuntien talous on pääsääntöisesti loistavassa kunnossa.

Näiden kateudesta polttoaineensa imevän mutu-heittelyiden sijaan kaivataan kovaa dataa siitä MIHIN ne alueen yhteiset pennoset keräytyvät ja ohjautuvat. Nimenomaan KOKONAISUUDEN rahavuon seuranta ja arvio, ei jokin yksittäinen hallinnonsektori sopivasti slaissattuna jotta omat tarkoitusperät tulee nätisti osoitettua "toteen". Oma arvioni: plusmiinusnolla.

En yritä heittäytyä mestariksi muilla alueilla joten otan esimerkin Tampereen seudulta. Tampere piti edelleen kaudelle 2012 veroprosenttinsa 19,0:ssa. Meillä Pirkkalassa tuo oli jo aiemmin nostettu 20,00:aan. Monissa seudun kaukaisemmissa kunnissa tuo on vielä suurempi. Siis: mitä kauempana, mitä vähemmän palveluita, ja todennäköisesti myös suoraan sanottuna mitä huonompia palveluita, sitä suurempi veroprosentti. Tampereella, keskellä kaikkea ihanaa, yltäkylläisten kaupungin auliisti tarjoamien palveluiden ympäröiminä veronmaksajat maksavat vähemmän veroa tästä kaikesta.

Anteeksi yksinkertaisen ihmisen yksinkertainen kysymys: miksi vitussa? Ja mitä vielä kehtaatte valittaa? Tulee mieleen narsistinen mutta puukätinen laitahyökkääjä joka koko pelin ajan hakkaa mielenosoituksellisesti lapaa jäähän "syöttäkää nyt MULLE!" ja sitten kun lötä vippaistaan kaverille vapaaseen paikkaan, tämä lataa kiekon täysillä molarin logoon. Jos kylmä totuus on kuitenkin loppuviimeksi että te ette vaan osaa. Tampere ei osaa. Helsinki ei osaa. Ilmainen vinkki Tampereen pomoille, jotka valittavat rahan puutetta: nostakaa veroprosentti sinne tasolle että kuntalaiset mieltävät maksavansa mutta myös saavansa rahoilleen vastinetta. 25 prossaa alkaa olla oikeassa suhteessa meihin maalla asuviin joille ei ole ilman taksikyytiä tarjolla muuta kuin kesällä niityllä toisiaan astuvia hevosia ja taustalle ukkosenjylinää.

Semminkin kun Tampere verottaa kehyskuntalaisia sähkölaitoksensa tuottamalla sähköllä semmoisilla hinnoilla joka tarkoittaisi normitaloudessa noin prosentin suuruista lisäveroa.

Äänestän viimeiseen asti tarvittaessa vaikka Kepua jotta tällaiset puukädet eivät ikinä saa importoitua heikkolahjaista tuhoamisvimmaansa meille asti.

 

[Evil]

Jälleen kerran argumentaatio, jossa ei ollut oikeastaan päätä eikä häntää.

Ei niin, vaan parhaat selkäpalat.

Uskoisin, että pankkeja uhkaa pikkuhiljaa asiakaskato. Ihmiset keksivät kyllä keinoja tulla toimeen ilman pankkeja sitten kun sietoraja ylittyy.

Pankkien asema ei ole kiveen kirjoitettu, joten jos joku rahoituslaitos sattuisikin valitsemaan sympaattisemman ja ihmisläheisemmän toimintamallin, saattaisi se pitkällä jänteellä olla kannattava veto. Vaikka ette te kvartaalijupit sitä ymmärrä.

 

[julle-jr]

Pankkien asema ei ole kiveen kirjoitettu, joten jos joku rahoituslaitos sattuisikin valitsemaan sympaattisemman ja ihmisläheisemmän toimintamallin, saattaisi se pitkällä jänteellä olla kannattava veto. Vaikka ette te kvartaalijupit sitä ymmärrä.

Jos minulla olisi tiedossa joku tuollainen hyvä liiketoimintamalli, jolla voisin houkutella nykyisten pankkien asiakkaita omiksi maksaviksi asiakkaikseni, laittaisin ehdottomasti tuollaisen mallin käytäntöön! Kyllä hyvälle idealle rahoittajia löytyy. Siitähän Suomi on hyvä maa, että kaikki voivat perustaa oman yrityksen ja olla omalta osaltaan luomassa haluamansa kaltaista maailmaa, ei tarvitse tyytyä olemassaoleviin systeemeihin.

No, vedetään sen verran takaisin ensimmäisestä lauseesta, että koska kuitenkin itse olen laiskanpulskea, mukavuudenhaluinen ja riskiäkarttava henkilö, en ihan välittömästi perustaisi uutta rahoituslaitosta. Siksi en tietenkään myöskään pahemmin valita olemassaolevista.

 

[opelix]

Ei pankki niitä nytkään tarjoa, vaan kulut veloitetaan asiakkailta.

Paljonko pankkiautomaatin kustannukset muka ovat? Paljonkos pankit tahkoavat sitä voittoaan? Kyllä luulisi noilla korkotuloilla ja palvelumaksuilla ja kaikella sillä, mitä pankit ihmisiltä niistävät, kykenevän edes nykyiset pankkiautomaatit kustantamaan. ILMAN että niistä erikseen vielä maksetaan.

Ne pikkukylän ihmisetkin ovat jonkun pankin asiakkaita. Maksavat lainoistaan korkoja ja pankeille joka palvelusta jotain maksuja. Onko väärin haluta niille rahoille vähän vastinetta?

Tähän pankkiautomaattiasiaan sen verran että pankit eivät omista tai ylläpidä näitä tavallisia nostoautomaatteja vaan nehän ovat ulkoistettu. Ottoautomaatit ovat se yleisin ja toisen nimeä en muista,Harkimo taisi olla mukana. Nostoja tarvitaan tietty määrä että automaatti säilyy. Pankit ovat ahneita mutta ei ole pankkien vika jos ei väkeä riitä.

Kunnat laittavat jo varsin paljon rahaa muuhun kuin tarpeelliseen niin ei kai nyt sentään lisää menoreikiä. Tuo lentoyhtiöiden tukikin kun jo tarpeeksi epäilyttää ainakin allekirjoittanutta.

 

[Yläpesä]

Jos minulla olisi tiedossa joku tuollainen hyvä liiketoimintamalli, jolla voisin houkutella nykyisten pankkien asiakkaita omiksi maksaviksi asiakkaikseni, laittaisin ehdottomasti tuollaisen mallin käytäntöön! Kyllä hyvälle idealle rahoittajia löytyy.

S-ketju ainakin yrittää sitä juuri parhaillaan. Lähikaupan kassa toimii myös pienenä pankkipisteenä. Tosin et taida saada sieltä sijoitusneuvoja ja uusimpia henkivakuutuksia kaupan päälle. Mutta maitoa, makkaraa ja seteleitä.