Suomen kuntarakenne

[Stonewall]

Nythän vihreät ovat hulluinta ehdottamassa. Vihreiden Niinistön mukaan kun suurkuntiin mennään, pitää perustaa kaupunginosavaltuustoja ja -hallituksia, jotta perustuslain takaama itsemääräämisoikeus säilyy. Come on, juuri näin näissä uudistuksissa aina käy. Hyvin toimivan systeemin tilalle tulee raskaampi byrokratia. Tämä "säästäminen" oli Kreikan tie, ja nyt se on siis Suomen tie - mihin se meidät vie?

 

[Evil]

Lisäksi noin 165 000 yksikielisen kunnan asukasta muuttuu kaksikielisen kunnan asukkaaksi ja saa täten kunnian osallistua uudessa kotikunnassaan ruotsinkielisten palveluiden maksamiseen.

Wallin on tyytyväinen. Dragsvik säilyy, Ahvenanmaan kuntia ei yhdistellä ja vielä tämä. Nyt on Stefu ison palveluksen velkaa vänrikki Nappulalle.

 

[dana77]

Ajatellaas nyt kyläkoulua. Siellä on 20-30 oppilasta ja pari opettajaa. No, opettajien palkka toki säästyy jos koulu lakkautetaan, paitsi jos heillä on virat niin työ siirtyy kirkonkylälle. Oppilaat tarvitsevat edelleen koulukirjoja ja ateriat. Lisäksi he tarvitsevat kyyditykset uuteen kouluun, joka on usein monen kymmenen kilometrin päässä. Tähän mennessä säästöä ei ole tullut yhtään.

Kiinteistöstä sen sijaan saadaan säästöä, eikös? No ei välttämättä. Kyllä se kivikoulu on lämmitettävä vaikka se olisi tyhjilläänkin. Tuskin sitä kukaan ostaa tai vuokraa, eikä kunnan kannata myöskään jättää sitä rapistumaan.

Virat eivät ole ikuisia joten jossain vaiheessa sitä säästöä alkaan tulemaan. Käytännössä 30 oppilaan koulussa on 3 opettajaa, vaikka 20 oppilaan luokilla heidät saataisiin opetettua laskennallisella 1,5 opettajalla. Ja tässä vaiheessa jokainen saa lukea juuri sitä omaa vuosikurssiaan eikä tarvitse olla yhdistetyllä luokalla.

Koulua lämmitetään vain jos siitä saadaan tuloja (tai on odotettavissa että saadaan). Jos ei tuloja saada, niin ei järkeä ole lämmittääkään. Kummin päin tahansa, niin säästöjä saadaan. Fiksuinta tietenkin on, että piuhat vedetään poikki siinä vaiheessa kun rakennuksen käyttöikä on päässä ja edessä olisi kallis remontti.

 

[dana77]

Tähän klassinen autuaaksi tekevä omakohtainen kokemus: Omassa kotikunnassani oli pikkukoulu, jossa minun ikäluokassani taisi olla 4 oppilasta. Kaikki kirjoittivat ylioppilaaksi.

Omalla ala-asteellani oli myös 4 oppilasta. Minä olin ainoa joka kirjoitti ylioppilaaksi. Ei se tosin koulun ansio tai vika olllut.

 

[hemppo]

Ennemmin minä niitä maksan kuin Kreikan väestön tuplapalkkoja ja panssarivaunuhankintoja. Siitähän tämä säästötoimenpidekin on pitkälti kiinni. Mutta nykyäänhän ollaan niin eurooppalaisia, että pikku kunnista niin väliä. Itse asiassa mehän tässä ollaan yksi pikku rahoittava kunta isossa Euroopassa.

Minä tuen mieluummin Euroopan taloutta, jos sillä saavutetaan Suomen talouden vakaus ja syrjäseutujen valtionosuuksien maksukyky, sekä lainojen alhaisuus, mutta tämä on jo toisen ketjun asiaa.

Tiesitkös, että syrjäseutujenkin ihmiset maksavat veroja?

Tiesin ja tiesin myös senkin, että syrjäseutujen ihmisten maksamat verot eivät riitä lähellekään kunnan menoihin, vaan valtio tukee syrjäseutujen kuntien talouksia suhteellisesti suuremmilla valtionosuuksilla kuin kasvukeskuksien talouksia.

Oli huvittavaa kuunnella, kun aamu-tv:ssä Kihniön kunnanvaltuuston persujäsen kertoi, kuinka heidän kuntansa talous on hyvällä mallilla ja muidenkin tulisi ottaa heistä mallia. Hän jätti kuitenkin kertomatta, että Kihniö saa Pirkanmaan kunnista suhteellisesti eniten (lähes 50 %) valtionapua.

 

[Dennis]

Nythän vihreät ovat hulluinta ehdottamassa. Vihreiden Niinistön mukaan kun suurkuntiin mennään, pitää perustaa kaupunginosavaltuustoja ja -hallituksia, jotta perustuslain takaama itsemääräämisoikeus säilyy.

Samaa naureskelin itsekin. Tuolla meiningillä tässä käy niin, että Suomeen muodostetaan 70 uutta "lääniä", jotka luonnollisesti vaativat oman hallintonsa. Läänien sisällä on sitten satoja pienempiä kuntia ja kaupunginosia, joille luonnollisesti tarvitaan jokaiselle omat hallintorakenteensa. :) Vihreiden tyyliin rahat saadaan taikaseinästä ja ei ydinvoimalle!

 

[Ammattikatsoja]

Nythän vihreät ovat hulluinta ehdottamassa. Vihreiden Niinistön mukaan kun suurkuntiin mennään, pitää perustaa kaupunginosavaltuustoja ja -hallituksia, jotta perustuslain takaama itsemääräämisoikeus säilyy. Come on, juuri näin näissä uudistuksissa aina käy. Hyvin toimivan systeemin tilalle tulee raskaampi byrokratia.

Tuo ei kyllä kuullosta yhtään hyvältä. Iltalehdessä termi taisi olla "kunnanosahallinto", joka kyllä kuullostaa pahalta. Väärin tehtynä tässä käy juuri näin, että poliittiset byrokraatin hommat eivät vähene yhtään, mutta kaikesta muusta sitten voidaan säästää. Toivottavasti nämä ovat vain jotain syljen suuhun tuomaa, kun kritiikki aiheuttaa paniikkia.

Mielestäni kuntauudistus on lähtökohtaisesti hyvä ja on tehtävä osin pakolla, mutta toivottavasti paineen alla ei unohdeta perimmäisiä syitä ja päädytä vain kosmeettiseen muutokseen. Kuntia pitää toki kuulla, mutta ei niitä voi ottaa päätöksiin mukaan koska ei siellä silloin ole päättämässä kuntalaiset vaan omista eduistaan taistelevat kuntapäättäjät. Kuinka moni on oikeasti sitä mieltä, että oman kunnan virkakoneisto on kuntalaisen asialla? Oikeasti noihin instituutioihin on pesiytynyt niin työstä ja käytännöstä vieraanrunutta porukkaa, että heille en luottaisi noin tärkeän ja pitkälle tulevaisuuteen ulottuvan päätöksen suunnittelua. Kansakunnan etu pitkällä tähtäimellä vaatii aidosti objektiivista suunnittelua ja siihen ei kuntien byrokraateista ole.

 

[Tombe76]

Mielenkiintoinen esitys. Itse ollut näitä liitoksia vastaan (en ole vielä valmis Hämeenlinnamaistumaan, vaikka sielläkin olen asunut), mutta kyllähän sitä voisi kuitenkin...... sen jälkeen kun ensin on muodostunut tuo Helsinki-Espoo-Vantaa-Kauniainen-Sipoo-kunta. 85:llä kaupunginvaltuutetullako meinaisivat vetää tuon pikku kaupungin päätöksiä läpi?

Mutta nämähän ovat aina niin hienoja päätöksiä. Mitä suurempi, sitä parempi. Hämeenlinnassakin perustetaan ensi lukukaudeksi mukava 700 oppilaan koulu vanhoihin OKL:n tiloihin ja säästöjä saadaan. Se miten tuo toimii sitten käytännössä jää nähtäväksi, kun muutostöihinkin päästään vasta kesällä. Veikkaan jo nyt, että homma ei toimi niin kuin paperilla. Mutta onhan varmaan toimiva ympäristö ala-astelaisille.

 

[Kisapuisto]

Niin, mutta järkevämpää, on tarjota sairaille ja koululaisille kuljetuspalveluita ja käyttää kiinteitäkuluja toimintaan. Ei ole järkevää yllä pitää isoa kivitaloa parinkymmenen oppilaan takia, kun sama raha voitaisiin käyttää opetukseen isossa yksikössä.

Toki säästöjä tulee siitä, että kun yhdistetään vaikkapa kolme koulua yhdeksi, ei tarvita kuin se yksi koulurakennus, jota ylläpitää. Mutta siinäpä ne säästöt sitten ovatkin. Opettajien määrä ei useimmissa tapauksissa vähene merkittävästi ja koulukyydeistä tulee ihan vitusti lisää laskua. (jonka maksaa veroistaan myös sen isomman kunnan asukit, joihin sen pienemmän kunnan ihmiset liitetään) Se on max. 5 vuotta, kun ne säästöt, mitä näillä järkyttävän lyhytnäköisillä lakkauttamisilla saadaan, on jo syöty ja kuluja alkaa tulemaan enemmän kuin mitä olisi ollut ilman lakkauttamisia. Mitäs sitten tehdään? Lakkautetaan lisää kuntia, kunnes ei ole enää kuin yksi kunta nimeltä Suomi, joka lakkautetaan sekin kannattamattomana?

Ja syrjäseutujen asukkaiden on niin helppo sanoa, että maksakaa te kaupunkilaiset meidän koulumme, terveyskeskuksemme, vanhainkotimme, yms.

Suosikkiseurasta ja kirjoituksestasi päättelen, että asut Lappeenrannassa. Miten tällä hetkellä sinä Lappeenrantalaisena maksat esim. Luumäen tai Taipalsaaren tai Rautjärven palveluja? Ja vertaappa sitä siihen, että kuinka paljon tulet maksamaan esim. noiden yllämainittujen "syrjäseutujen" asukkaiden sairaanhoidosta ja koulunkäynnistä, jos koko Etelä-Karjala liitetään yhteen. Paljon, paljon enemmän kuin nyt. Vai et kai tosissasi luule, että veroprosenttisi laskee, kun kunnan koko ja palvelujen tarvitsijoiden määrä sekä ihmisten ja palveluiden välinen matka nousee moneen potenssiin?

 

[Creed Bratton]

Keskustelu muistuttaa kovasti Persujen politiikkaa, kaikki ideat haukutaan lyttyyn, mutta mitään uutta ei osata ehdottaa. Joten kertokaa nyt kuntauudistuksen suuret vastustajat kuinka pidämme Suomen kunnat elossa, kun väestö vanhenee ja kulut kasvavat? Etenkin tällä erää jo monet kunnat ovat hyvin heikossa hapessa? Nostetaan rikkaiden veroja, kun kerran niitä kuntia ei saa yhdistää? Vai pk-seutu kustantaa pikku kuntien täysin turhat hallintokulut?

Joku isämmaantoivo kirjotteli, että kengitään somalit pihalle ja toinen sankari ehdotti, että yli 5000€/kk tienaavien (tällä toivottavasti tarkoitettiin kunnan palkkalistoilla työskenteleviä) palkkoja leikataan 5% mutta löytyykö muita konkreettisia ehdotuksia?

 

[Ammattikatsoja]

Suosikkiseurasta ja kirjoituksestasi päättelen, että asut Lappeenrannassa. Miten tällä hetkellä sinä Lappeenrantalaisena maksat esim. Luumäen tai Taipalsaaren tai Rautjärven palveluja? Ja vertaappa sitä siihen, että kuinka paljon tulet maksamaan esim. noiden yllämainittujen "syrjäseutujen" asukkaiden sairaanhoidosta ja koulunkäynnistä, jos koko Etelä-Karjala liitetään yhteen. Paljon, paljon enemmän kuin nyt. Vai et kai tosissasi luule, että veroprosenttisi laskee, kun kunnan koko ja palvelujen tarvitsijoiden määrä sekä ihmisten ja palveluiden välinen matka nousee moneen potenssiin?

Tottakai tarvittavan rahan määrä pienenee jos toiminta tehostuu. Lisääntyyhän tuossa myös veronmaksajien määrä. Ja eihän sitäkään missään ole sanottu, että kussakin kunnassa on yksi terveyskeskus, koulu tai kirjasto. Voihan nykyäänkin olla tilanne, että kunnan A asukas asuu lähempänä kunnan B koulua, mutta joutuu käymään kauempana oman kunnan koulussa. Mielestäni tässä on hyvä mahdollisuus päästä keinotekoisista rajoista ja hallinnoista.

 

[Tarinankertoja]

Kyläkoulukeskusteluun...

Jos kyläkoulu menee alta, niin vahemmat voivat halutessaan perustaa yksityisen kouilun ja saada sille valtion avustusta... mutta nyyh, vaivaa, ja maksaa.. eli ei se lasten lähellä koulussa käynti nyt niin tärkeetä olekkaan...

 

[Tombe76]

Keskustelu muistuttaa kovasti Persujen politiikkaa, kaikki ideat haukutaan lyttyyn, mutta mitään uutta ei osata ehdottaa. Joten kertokaa nyt kuntauudistuksen suuret vastustajat kuinka pidämme Suomen kunnat elossa, kun väestö vanhenee ja kulut kasvavat? Etenkin tällä erää jo monet kunnat ovat hyvin heikossa hapessa? Nostetaan rikkaiden veroja, kun kerran niitä kuntia ei saa yhdistää? Vai pk-seutu kustantaa pikku kuntien täysin turhat hallintokulut?

Eikös Espoo ja Vantaa ja varsinkin Kauniainen vastusta mm. pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä. Viimeisessä ei muuten ole yhtään persua kaupunginvaltuustossa. Tiedä sitten miksi vastustavat.

Se on selvä, että osa kunnista kannattaa yhdistää, mutta mikä idea näissä superkunnissa on? Ei kai Suomessa nyt jokainen pienempi kunta kituuta.

 

[PTS]

Mitä tulee oikeiston kykyyn ja haluun luopua omista eduista työllisyyden turvaamiseksi, niin en täysin sitä allekirjoita. Varmaan halua on,jos kyse on TILAPÄISESTÄ ongelmasta, jonka poistuttua on taas tarve tuolle työntekijälle. Mutta kyllähän se on pidemmänpäälle äärimmäisen vaarallista, että tehottomia työpaikkoja suojellaan vain työllisyyden nimissä. Se nimittäin vähentää yhteiskunnan kykyä uusiutua, joka taas on välttämätöntä. Emme siis halua ruokkia tehottomuutta, vaan "pakottaa" miettimään uusia ratkaisuja, joissa koko yhteiskunta hyötyy, eikä vaan eletä joidenkin muiden siivellä suojatyöpaikoissa.

Eikä sitä halua ainakaan lisää se, että kun ennenkin maksaa paljon veroja, saa siitä kiitokseksi vaan haukut ja vaatimuksen maksaa lisää.

Ovatko mielestäsi julkisen sektorin palkkaamat poliisin toimet "tehottomia työpaikkoja". Sitähän tällä tuottavuusohjelmalla yritetään sanoa, kun ideologisista syistä supistetaan julkista sektoria. Pohjoismaisessa hyvinvointipolitiikassa on lähdetty suhteellisen suuresta julkisen sektorin koosta, koska a) se takaa laadukkaat julkiset palvelut, b) sillä turvataan julkisen vallan toimin työpaikkoja.

Tämä "tehottomuuspuhe" on hyvin värittynyttä ja ideologista, jolla yritetään puolustaa tätä kansalaisten palveluja heikentävää tuottavuusohjelmaa ja esimerkiksi kuntien palveluiden ulkoistamista. Säästää voidaan monilla muillakin tavoilla kuin peruspalveluihin tai julkisen sektorin tärkeisiin työpaikkoihin kiinni käymällä. Heitin esimerkkinä lapsilisien universaalisuuden arvioinnin, mahdollisesti kela-maksujen poiston. Mitä mieltä olet niistä?

Monella muullakin maalla on rikkaat öljyvarat, mutta ei se takaa automaattisesti hyvinvointivaltiota. Kyllä Norjassa on jotain oikein osattu politiikassakin tehdä. Näkisin myös itse, että Norjan ja Suomen erilainen politiikka ei selity pelkästään millään öljyvaroilla. Kyllä meillä olisi voitu jättää ne keski- ja suurituloisten veronkevennykset tekemättä ja pitää vahvemmin kiinni hyvinvointivaltiosta. Ei se ollut mikään taloudellinen realiteetti.

Tässä kuntauudistuksessakin laskelmat ovat hyvin epämääräisiä, miten aikaisemmilla kuntaliitoksilla on itse asiassa saatu säästöjä? Eikös vähän aika sitten tullut tutkimus kertonut ihan toista. Kyllä politiikassa on edelleen vaihtoehtoja, vaikka toista kuvaa yritetään luoda. Niukkoina aikoina arvovalinnat vaikuttavat entistä enemmän.

Heh, enkä minä suuria veroja maksavia hauku, eihän tässä ole mistään sellaisesta kyse. Kyse on siitä, että niillä joilla on varaa, olisi hyvä osallistua tuleviin säästöihinkin suuremmalla panoksella. Ja veronmaksu ei kerro kaikkea henkilön vastuullisuudesta. Onko joku konsultti tai yhä suurempaa voittoa hamuava sijoittaja vastuullisempi kuin pienemmällä palkalla elävä poliisi? Kärjistys tämäkin, mutta havainnollistaa sitä, etteivät markkinat nyt pelkästään ahkeruutta palkitse :)

 

[Hemingway]

kaikki ideat haukutaan lyttyyn, mutta mitään uutta ei osata ehdottaa.

Huono idea on huono idea, vaikka parempia ei olisi tarjolla.

Pääasia on, että tämä homma hoidetaan niin, että säästöjä ihan oikeasti syntyy. Taustalla pitää olla realistisia laskelmia eikä mitään Guggenheim-matematiikkaa.

On tärkeää tarkastella kokonaiskuluja eikä vain yksittäisiä menoeriä.

Tärkeintä olisi kuitenkin ruveta pohtimaan sitä, kuinka vanhaksi ihmisellä on oikeus saada Suomessa hoitoa. Onko ikäraja 70 vai 80 vuotta? Siellä päässä niitä kuluja riittää, kun mummoja ja pappoja pidetään viimeiset vuodet hengissä.

 

[PTS]

Kyläkoulukeskusteluun...

Jos kyläkoulu menee alta, niin vahemmat voivat halutessaan perustaa yksityisen kouilun ja saada sille valtion avustusta... mutta nyyh, vaivaa, ja maksaa.. eli ei se lasten lähellä koulussa käynti nyt niin tärkeetä olekkaan...

Tämä nyt on näköjään tällainen vihreän elitismin ajatuskulku. Harvalla keskivertopalkansaajalla on varaa osallistua koulun ylläpitoon. Joo, mutta näköjään tässäkin keskustelussa ollaan ideologisesti siirtymässä siihen Sitran edustajan eilen mainitsemaan malliin, jossa "yksilö vastaa enemmän omasta ja läheistensä hyvinvoinnista".

Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi vakuutuksia ja ne ostavat, kellä on varaa. Noh, ehkä näin synkältä tilanne ei onneksi näytä, mutta epäilemättä jotkut haluaisivat tuonnekin asti liikkua (mikä ei nykyisessä ilmapiirissä onneksi onnistu).

 

[kiwipilot]

Monella muullakin maalla on rikkaat öljyvarat, mutta ei se takaa automaattisesti hyvinvointivaltiota. Kyllä Norjassa on jotain oikein osattu politiikassakin tehdä. Näkisin myös itse, että Norjan ja Suomen erilainen politiikka ei selity pelkästään millään öljyvaroilla. Kyllä meillä olisi voitu jättää ne keski- ja suurituloisten veronkevennykset tekemättä ja pitää vahvemmin kiinni hyvinvointivaltiosta. Ei se ollut mikään taloudellinen realiteetti.

Kun nyt jaksat epätoivoisesti itseäsi tuohon Norjaan hirttää, niin voisitko samalla antaa esimerkkejä vastaavista, noin Suomen ja Norjan kokoisista (öljy)valtioista? Ja esimerkiksi ei käy kulttuuriltaan täysin erilaiset Persianlahden hiekkavaltiot, Venezuelasta puhumattakaan. Ymmärrät varmaan miksi.

 

[Toejoen Veikko]

...

Miten olisi virallisesti yksikielinen, suomenkielinen Suomi? Jos luovuttaisiin muiden kuin suomenkielisten palveluiden tarjoamisvelvoitteesta?

Minulla ei ole mitään hallinnollisen sektorin keventämistä vastaan. En kuitenkaan hyväksy, että esim. auralaisille, tarvasjokelaisille, raisiolaisille ja monille muille sälytetään lisää taakkaa kielipalveluiden tuottamisen takia.

 

[Creed Bratton]

Huono idea on huono idea, vaikka parempia ei olisi tarjolla.

Pääasia on, että tämä homma hoidetaan niin, että säästöjä ihan oikeasti syntyy. Taustalla pitää olla realistisia laskelmia eikä mitään Guggenheim-matematiikkaa.

On tärkeää tarkastella kokonaiskuluja eikä vain yksittäisiä menoeriä.

Tärkeintä olisi kuitenkin ruveta pohtimaan sitä, kuinka vanhaksi ihmisellä on oikeus saada Suomessa hoitoa. Onko ikäraja 70 vai 80 vuotta? Siellä päässä niitä kuluja riittää, kun mummoja ja pappoja pidetään viimeiset vuodet hengissä.

Jos oikeasti esim. 3-5 kuntaa lyödään yhteen hallinnon osalta ja nykyisiä hallinnossa työskenteleviä tuetaan se seuraavat viisi vuotta minkä Kepu(?) ja SDP(?) ovat menneet lupaamaan, niin eikö tuon viiden vuoden jälkeen säästöjä ala tulemaan? Itsellä on varmaan liian positiivinen kuva asiasta, mutta itse näen tämän nimenomaan hallinnon karsimisena, en niinkään terveysasemien ja koulujen lopettamisena.

Tuo toinen asia taas on hyvin laaja aihe, joka toki ansaitsee syvällisen keskustelun ja pohtimisen. Itse en lähtisi minkään iän perusteella ihmisiä luokittelemaan vaan painottaisin enemmän ikä ihmisten kuntoa.

 

[Kisapuisto]

Tottakai tarvittavan rahan määrä pienenee jos toiminta tehostuu. Lisääntyyhän tuossa myös veronmaksajien määrä. Ja eihän sitäkään missään ole sanottu, että kussakin kunnassa on yksi terveyskeskus, koulu tai kirjasto. Voihan nykyäänkin olla tilanne, että kunnan A asukas asuu lähempänä kunnan B koulua, mutta joutuu käymään kauempana oman kunnan koulussa. Mielestäni tässä on hyvä mahdollisuus päästä keinotekoisista rajoista ja hallinnoista.

Mistä se rahan määrä pienenee esim. juurikin koulujen yhdistämisessä? Mistä ne säästöt tulee? Hetkellisesti pienenee tietenkin, mutta muutaman vuoden kuluttua säästöt on syöty. Opettajien määrä ei oleellisesti vähene, kun taas vastaavasti koulukyytiä tarvitsevien lasten määrä kasvaa ja lasten koulumatkat pitenevät eli koulukyyteihin kuluva rahamäärä kasvaa huikeasti.

Tietenkään missään ei ole sanottu, että jokaiseen kuntaan jää yksi terveyskeskus, yksi kirjasto, jne. Mutta siihenhän se nykykehityksellä on ennemmin tai myöhemmin menossa. Ei tarvitse olla Einstein tajutakseen tämän, sillä siitähän niitä "säästöjä" sitten alkaa tulemaan.

Muuten, tuollaista mainitsemaasi esimerkkiä koulunkäynnistä ei ole jos lapsi/vanhemmat haluavat, että lapsi käy siinä lähempänä olevassa koulussa, vaikka se ei oman kunnan alueella olekaan. Se on täysin mahdollista tälläkin hetkellä. Toki jos lapsi/vanhemmat haluavat lapselleen pidemmän koulumatkan, niin se on sitten niin, sille ei mahda mitään, mutta niistä itsestään se on kiinni.

Siitä olen toki samaa mieltä varmaan kaikkien kanssa, että turhaa byrokratiaa ja hallintorakenteita on vähennettävä kaikin mahdollisin järkevin keinoin. Tämä vain ei ole sellainen.

 

[PTS]

Kun nyt jaksat epätoivoisesti itseäsi tuohon Norjaan hirttää, niin voisitko samalla antaa esimerkkejä vastaavista, noin Suomen ja Norjan kokoisista (öljy)valtioista? Ja esimerkiksi ei käy kulttuuriltaan täysin erilaiset Persianlahden hiekkavaltiot, Venezuelasta puhumattakaan. Ymmärrät varmaan miksi.

Väännetään rautalangasta: Norjan ja Suomen politiikan eroavaisuudet eivät johdu pelkästään siitä, ettei meillä olisi ollut erilaisiin ratkaisuihin (siis ainakin lähemmäs Norjan mallia) varaa. Kysymys on myös aatteellisista eroista. Esimerkkinä käytin ja voin edelleen käyttää väärin kohdennettuja verokevennyksiä, joiden vaikutus kansantalouden kasvuunkin on joskus asetettu kyseenalaiseksi.

 

[TosiFani]

Kyläkoulukeskusteluun...

Jos kyläkoulu menee alta, niin vahemmat voivat halutessaan perustaa yksityisen kouilun ja saada sille valtion avustusta... mutta nyyh, vaivaa, ja maksaa.. eli ei se lasten lähellä koulussa käynti nyt niin tärkeetä olekkaan...

Ei onnistu kovin helposti, luvat ovat erittäin tiukassa. Nimimerkki Yksityiskoulua perustamassa ollut.

 

[Ammattikatsoja]

Tässä olisi hyvä pitää mielessä, että tavoitteena on rakenteellisten kokonaissäästöjen aikaansaaminen eikä kouluverkon alasajo tai poliisien määrän vähentäminen. Kysymys on myös oileudenmukaisuudesta. Yksityissektorilla tehokkuudesta huolehtii aika pitkälle kilpailu, mutta kuntapuolella kaikki yritykset siihen suuntaan ovat toteutuneet torsoina kunnallispolitiikan suhmurointien seurauksena. Tarkoitan näitä tilaaja-toimittaja virityksiä ym. Eihän sekään voi olla oikein, että yksityisellä puolella työskentelevät veronmaksajat maksavat kuntapuolen tehottomat organisaatiot suojatyöpaikkoineen ja 5 vuoden suoja-aikoineen.

 

[Creed Bratton]

Eikös Espoo ja Vantaa ja varsinkin Kauniainen vastusta mm. pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä. Viimeisessä ei muuten ole yhtään persua kaupunginvaltuustossa. Tiedä sitten miksi vastustavat.

Se on selvä, että osa kunnista kannattaa yhdistää, mutta mikä idea näissä superkunnissa on? Ei kai Suomessa nyt jokainen pienempi kunta kituuta.

Pääkaupunkiseutu on omasta mielestä asia erikseen, joka pitäisi saada huomattavasti tehokkaammaksi. Mutta en ymmärrä miksi pk-seudulla pitää joka kunnassa olla oma kaupunginjohtaja + 3-4 apulaiskaupunginjohtajaa (tai millä nimikkeellä niitä kutsutaan)? Tähän valtuustot päälle niin ainakin omasta mielestä rahaa tuhlataan ihan turhaan ja tehokkuuskin loistaa poissaolollaan. Kaavoitus tökkii jne jne. Yhteinen julkinen liikenne ja vesi/jätelaitos jo löytyy, niin onko se sitten täysi mahdottomuus yhdistää loppujakin?

 

[TosiFani]

Toki säästöjä tulee siitä, että kun yhdistetään vaikkapa kolme koulua yhdeksi, ei tarvita kuin se yksi koulurakennus, jota ylläpitää. Mutta siinäpä ne säästöt sitten ovatkin. Opettajien määrä ei useimmissa tapauksissa vähene merkittävästi ja koulukyydeistä tulee ihan vitusti lisää laskua. (jonka maksaa veroistaan myös sen isomman kunnan asukit, joihin sen pienemmän kunnan ihmiset liitetään)...

Boldattu ei pidä paikkaansa, asia riippuu täysin koulusta. Hyvin harvassa on sellaiset kyläkoulut, johon taaperot tepastelevat viljapellon reunaa pitkin vaan suurinosa näistä kyläkoulun ihanuuksista nauttivasta pilteistä on jo koulukuljetuksen piirissä. Meidänkin kyläkouluun tuodaan Isomäen jäähallin vierestä koululaisia, vaikka keskustan kouluun olisi lyhempi matka.