Wallin on tyytyväinen. Dragsvik säilyy, Ahvenanmaan kuntia ei yhdistellä ja vielä tämä. Nyt on Stefu ison palveluksen velkaa vänrikki Nappulalle.Lisäksi noin 165 000 yksikielisen kunnan asukasta muuttuu kaksikielisen kunnan asukkaaksi ja saa täten kunnian osallistua uudessa kotikunnassaan ruotsinkielisten palveluiden maksamiseen.
Virat eivät ole ikuisia joten jossain vaiheessa sitä säästöä alkaan tulemaan. Käytännössä 30 oppilaan koulussa on 3 opettajaa, vaikka 20 oppilaan luokilla heidät saataisiin opetettua laskennallisella 1,5 opettajalla. Ja tässä vaiheessa jokainen saa lukea juuri sitä omaa vuosikurssiaan eikä tarvitse olla yhdistetyllä luokalla.Ajatellaas nyt kyläkoulua. Siellä on 20-30 oppilasta ja pari opettajaa. No, opettajien palkka toki säästyy jos koulu lakkautetaan, paitsi jos heillä on virat niin työ siirtyy kirkonkylälle. Oppilaat tarvitsevat edelleen koulukirjoja ja ateriat. Lisäksi he tarvitsevat kyyditykset uuteen kouluun, joka on usein monen kymmenen kilometrin päässä. Tähän mennessä säästöä ei ole tullut yhtään.
Kiinteistöstä sen sijaan saadaan säästöä, eikös? No ei välttämättä. Kyllä se kivikoulu on lämmitettävä vaikka se olisi tyhjilläänkin. Tuskin sitä kukaan ostaa tai vuokraa, eikä kunnan kannata myöskään jättää sitä rapistumaan.
Omalla ala-asteellani oli myös 4 oppilasta. Minä olin ainoa joka kirjoitti ylioppilaaksi. Ei se tosin koulun ansio tai vika olllut.Tähän klassinen autuaaksi tekevä omakohtainen kokemus: Omassa kotikunnassani oli pikkukoulu, jossa minun ikäluokassani taisi olla 4 oppilasta. Kaikki kirjoittivat ylioppilaaksi.
Minä tuen mieluummin Euroopan taloutta, jos sillä saavutetaan Suomen talouden vakaus ja syrjäseutujen valtionosuuksien maksukyky, sekä lainojen alhaisuus, mutta tämä on jo toisen ketjun asiaa.Ennemmin minä niitä maksan kuin Kreikan väestön tuplapalkkoja ja panssarivaunuhankintoja. Siitähän tämä säästötoimenpidekin on pitkälti kiinni. Mutta nykyäänhän ollaan niin eurooppalaisia, että pikku kunnista niin väliä. Itse asiassa mehän tässä ollaan yksi pikku rahoittava kunta isossa Euroopassa.
Tiesin ja tiesin myös senkin, että syrjäseutujen ihmisten maksamat verot eivät riitä lähellekään kunnan menoihin, vaan valtio tukee syrjäseutujen kuntien talouksia suhteellisesti suuremmilla valtionosuuksilla kuin kasvukeskuksien talouksia.Tiesitkös, että syrjäseutujenkin ihmiset maksavat veroja?
Samaa naureskelin itsekin. Tuolla meiningillä tässä käy niin, että Suomeen muodostetaan 70 uutta "lääniä", jotka luonnollisesti vaativat oman hallintonsa. Läänien sisällä on sitten satoja pienempiä kuntia ja kaupunginosia, joille luonnollisesti tarvitaan jokaiselle omat hallintorakenteensa. :) Vihreiden tyyliin rahat saadaan taikaseinästä ja ei ydinvoimalle!Nythän vihreät ovat hulluinta ehdottamassa. Vihreiden Niinistön mukaan kun suurkuntiin mennään, pitää perustaa kaupunginosavaltuustoja ja -hallituksia, jotta perustuslain takaama itsemääräämisoikeus säilyy.
Nythän vihreät ovat hulluinta ehdottamassa. Vihreiden Niinistön mukaan kun suurkuntiin mennään, pitää perustaa kaupunginosavaltuustoja ja -hallituksia, jotta perustuslain takaama itsemääräämisoikeus säilyy. Come on, juuri näin näissä uudistuksissa aina käy. Hyvin toimivan systeemin tilalle tulee raskaampi byrokratia.
Niin, mutta järkevämpää, on tarjota sairaille ja koululaisille kuljetuspalveluita ja käyttää kiinteitäkuluja toimintaan. Ei ole järkevää yllä pitää isoa kivitaloa parinkymmenen oppilaan takia, kun sama raha voitaisiin käyttää opetukseen isossa yksikössä.
Ja syrjäseutujen asukkaiden on niin helppo sanoa, että maksakaa te kaupunkilaiset meidän koulumme, terveyskeskuksemme, vanhainkotimme, yms.
Suosikkiseurasta ja kirjoituksestasi päättelen, että asut Lappeenrannassa. Miten tällä hetkellä sinä Lappeenrantalaisena maksat esim. Luumäen tai Taipalsaaren tai Rautjärven palveluja? Ja vertaappa sitä siihen, että kuinka paljon tulet maksamaan esim. noiden yllämainittujen "syrjäseutujen" asukkaiden sairaanhoidosta ja koulunkäynnistä, jos koko Etelä-Karjala liitetään yhteen. Paljon, paljon enemmän kuin nyt. Vai et kai tosissasi luule, että veroprosenttisi laskee, kun kunnan koko ja palvelujen tarvitsijoiden määrä sekä ihmisten ja palveluiden välinen matka nousee moneen potenssiin?
Keskustelu muistuttaa kovasti Persujen politiikkaa, kaikki ideat haukutaan lyttyyn, mutta mitään uutta ei osata ehdottaa. Joten kertokaa nyt kuntauudistuksen suuret vastustajat kuinka pidämme Suomen kunnat elossa, kun väestö vanhenee ja kulut kasvavat? Etenkin tällä erää jo monet kunnat ovat hyvin heikossa hapessa? Nostetaan rikkaiden veroja, kun kerran niitä kuntia ei saa yhdistää? Vai pk-seutu kustantaa pikku kuntien täysin turhat hallintokulut?
Mitä tulee oikeiston kykyyn ja haluun luopua omista eduista työllisyyden turvaamiseksi, niin en täysin sitä allekirjoita. Varmaan halua on,jos kyse on TILAPÄISESTÄ ongelmasta, jonka poistuttua on taas tarve tuolle työntekijälle. Mutta kyllähän se on pidemmänpäälle äärimmäisen vaarallista, että tehottomia työpaikkoja suojellaan vain työllisyyden nimissä. Se nimittäin vähentää yhteiskunnan kykyä uusiutua, joka taas on välttämätöntä. Emme siis halua ruokkia tehottomuutta, vaan "pakottaa" miettimään uusia ratkaisuja, joissa koko yhteiskunta hyötyy, eikä vaan eletä joidenkin muiden siivellä suojatyöpaikoissa.
Eikä sitä halua ainakaan lisää se, että kun ennenkin maksaa paljon veroja, saa siitä kiitokseksi vaan haukut ja vaatimuksen maksaa lisää.
kaikki ideat haukutaan lyttyyn, mutta mitään uutta ei osata ehdottaa.
Kyläkoulukeskusteluun...
Jos kyläkoulu menee alta, niin vahemmat voivat halutessaan perustaa yksityisen kouilun ja saada sille valtion avustusta... mutta nyyh, vaivaa, ja maksaa.. eli ei se lasten lähellä koulussa käynti nyt niin tärkeetä olekkaan...
Monella muullakin maalla on rikkaat öljyvarat, mutta ei se takaa automaattisesti hyvinvointivaltiota. Kyllä Norjassa on jotain oikein osattu politiikassakin tehdä. Näkisin myös itse, että Norjan ja Suomen erilainen politiikka ei selity pelkästään millään öljyvaroilla. Kyllä meillä olisi voitu jättää ne keski- ja suurituloisten veronkevennykset tekemättä ja pitää vahvemmin kiinni hyvinvointivaltiosta. Ei se ollut mikään taloudellinen realiteetti.
Miten olisi virallisesti yksikielinen, suomenkielinen Suomi? Jos luovuttaisiin muiden kuin suomenkielisten palveluiden tarjoamisvelvoitteesta?
Huono idea on huono idea, vaikka parempia ei olisi tarjolla.
Pääasia on, että tämä homma hoidetaan niin, että säästöjä ihan oikeasti syntyy. Taustalla pitää olla realistisia laskelmia eikä mitään Guggenheim-matematiikkaa.
On tärkeää tarkastella kokonaiskuluja eikä vain yksittäisiä menoeriä.
Tärkeintä olisi kuitenkin ruveta pohtimaan sitä, kuinka vanhaksi ihmisellä on oikeus saada Suomessa hoitoa. Onko ikäraja 70 vai 80 vuotta? Siellä päässä niitä kuluja riittää, kun mummoja ja pappoja pidetään viimeiset vuodet hengissä.
Tottakai tarvittavan rahan määrä pienenee jos toiminta tehostuu. Lisääntyyhän tuossa myös veronmaksajien määrä. Ja eihän sitäkään missään ole sanottu, että kussakin kunnassa on yksi terveyskeskus, koulu tai kirjasto. Voihan nykyäänkin olla tilanne, että kunnan A asukas asuu lähempänä kunnan B koulua, mutta joutuu käymään kauempana oman kunnan koulussa. Mielestäni tässä on hyvä mahdollisuus päästä keinotekoisista rajoista ja hallinnoista.
Kun nyt jaksat epätoivoisesti itseäsi tuohon Norjaan hirttää, niin voisitko samalla antaa esimerkkejä vastaavista, noin Suomen ja Norjan kokoisista (öljy)valtioista? Ja esimerkiksi ei käy kulttuuriltaan täysin erilaiset Persianlahden hiekkavaltiot, Venezuelasta puhumattakaan. Ymmärrät varmaan miksi.
Kyläkoulukeskusteluun...
Jos kyläkoulu menee alta, niin vahemmat voivat halutessaan perustaa yksityisen kouilun ja saada sille valtion avustusta... mutta nyyh, vaivaa, ja maksaa.. eli ei se lasten lähellä koulussa käynti nyt niin tärkeetä olekkaan...
Eikös Espoo ja Vantaa ja varsinkin Kauniainen vastusta mm. pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä. Viimeisessä ei muuten ole yhtään persua kaupunginvaltuustossa. Tiedä sitten miksi vastustavat.
Se on selvä, että osa kunnista kannattaa yhdistää, mutta mikä idea näissä superkunnissa on? Ei kai Suomessa nyt jokainen pienempi kunta kituuta.
Toki säästöjä tulee siitä, että kun yhdistetään vaikkapa kolme koulua yhdeksi, ei tarvita kuin se yksi koulurakennus, jota ylläpitää. Mutta siinäpä ne säästöt sitten ovatkin. Opettajien määrä ei useimmissa tapauksissa vähene merkittävästi ja koulukyydeistä tulee ihan vitusti lisää laskua. (jonka maksaa veroistaan myös sen isomman kunnan asukit, joihin sen pienemmän kunnan ihmiset liitetään)...