Ovatko mielestäsi julkisen sektorin palkkaamat poliisin toimet "tehottomia työpaikkoja". Sitähän tällä tuottavuusohjelmalla yritetään sanoa, kun ideologisista syistä supistetaan julkista sektoria. Pohjoismaisessa hyvinvointipolitiikassa on lähdetty suhteellisen suuresta julkisen sektorin koosta, koska a) se takaa laadukkaat julkiset palvelut, b) sillä turvataan julkisen vallan toimin työpaikkoja.
Tämä "tehottomuuspuhe" on hyvin värittynyttä ja ideologista, jolla yritetään puolustaa tätä kansalaisten palveluja heikentävää tuottavuusohjelmaa ja esimerkiksi kuntien palveluiden ulkoistamista. Säästää voidaan monilla muillakin tavoilla kuin peruspalveluihin tai julkisen sektorin tärkeisiin työpaikkoihin kiinni käymällä. Heitin esimerkkinä lapsilisien universaalisuuden arvioinnin, mahdollisesti kela-maksujen poiston. Mitä mieltä olet niistä?
Monella muullakin maalla on rikkaat öljyvarat, mutta ei se takaa automaattisesti hyvinvointivaltiota. Kyllä Norjassa on jotain oikein osattu politiikassakin tehdä. Näkisin myös itse, että Norjan ja Suomen erilainen politiikka ei selity pelkästään millään öljyvaroilla. Kyllä meillä olisi voitu jättää ne keski- ja suurituloisten veronkevennykset tekemättä ja pitää vahvemmin kiinni hyvinvointivaltiosta. Ei se ollut mikään taloudellinen realiteetti.
Tässä kuntauudistuksessakin laskelmat ovat hyvin epämääräisiä, miten aikaisemmilla kuntaliitoksilla on itse asiassa saatu säästöjä? Eikös vähän aika sitten tullut tutkimus kertonut ihan toista. Kyllä politiikassa on edelleen vaihtoehtoja, vaikka toista kuvaa yritetään luoda. Niukkoina aikoina arvovalinnat vaikuttavat entistä enemmän.
Heh, enkä minä suuria veroja maksavia hauku, eihän tässä ole mistään sellaisesta kyse. Kyse on siitä, että niillä joilla on varaa, olisi hyvä osallistua tuleviin säästöihinkin suuremmalla panoksella. Ja veronmaksu ei kerro kaikkea henkilön vastuullisuudesta. Onko joku konsultti tai yhä suurempaa voittoa hamuava sijoittaja vastuullisempi kuin pienemmällä palkalla elävä poliisi? Kärjistys tämäkin, mutta havainnollistaa sitä, etteivät markkinat nyt pelkästään ahkeruutta palkitse :)
Poliisin toimet eivät ole minusta tuottamatonta työtä sinänsä. Toki sielläkin täytyy katsoa, että tarviiko poliisin rakennetta jotenkin muuttaa, jotta sielläkin saataisiin resurssit mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön: vähemmän hallintoa, enemmän toimintoa.
Suurin tehokkuushyöty saadaan nimenomaan kunnallishallintoja keskittämällä. Esim. isomman yksikön taloushallinnossa on paljon mittakaavaetuja aivan samoin kuin yritysfuusioissa: Kannattaa keskittää rutiinihommat palvelukeskuksiin (usein vaikka konsernihallintoon). Esim. reskontrissa on paljon ollut "läskiä", jotka on saatu pois keskittämällä hallintoa. Tämä sama pätee kunnissa. Nimenomaan sieltä pitää tulla säästöjä, ihan merkittäviä.
Kun täällä on paljon puhuttu kouluista ja terveyskeskuksista, niin sanonpa vaan, että pelkästään vanhojen rakennuksien ylläpito ja tuleviin perus/putkikorjauksiin tulisi tulevaisuudessa menemään todella isoja rahasummia. Tässä on 1 selvä säästökohde kuntaliitoksissa. Isommat kouluyksiköt tarkoittavat pienempiä ylläpito ja korjauskuluja lukemattomissa rakennuksissa. Samalla voidaan tehostaa ehkä hiukan myös henkilöstöpuolella.
Öljystä: Niillä muilla mailla, joilla on hitosti öljyä suhteessa kansakunnan kokoon, on vallalla täysin toisenlainen valtiomuoto. Täysin hyödytöntä hommaa vertailla näitä. Jos kassassa on öljyn avulla saatuja rahastoja yhtä paljon kuin Norjalla, on erittäin helppo tehdä ja kannattaa hyvää sosiaalipolitiikkaa.
Norjan kohdalla on mielenkiintoista nähdä, että jos joskus vuonna 3280 öljy on loppunut ja rahat syöty, niin mites sitten suu pannaan: Palkat ovat järkyttävät ja yhteiskunnan kulurakenne todella korkea. Norjan onneksi öljyrahaston koko on niin suuri,että pelkästään sen tuotoilla voidaan rahoittaa palvelujen ylläpitoa. Se Norjasta, Suomea ei voi verrata mitenkään Norjaan. Sama kuin vertaisi resurssimielessä Lempäälän Kiekkoa ja Jokereita, ja kysyisi, miksei LeKissä pelaa tähtiä?
"Pohjoismaisessa hyvinvointipolitiikassa on lähdetty suhteellisen suuresta julkisen sektorin koosta, koska a) se takaa laadukkaat julkiset palvelut, b) sillä turvataan julkisen vallan toimin työpaikkoja. "
Ihan sama, mikä lähtökohta on ollut, mutta nyt siihen ei ole varaa. Maailma muuttuu, ja ihmisten pitää muuttua maailman mukana. Toisekseen, en ole ollenkaan samaa mieltä, että pohjoismaisen hyvinvointivaltion lähtökohta on turvata julkisen vallan toimin työpaikkoja sinänsä. Niitä on luotu, mutta ei se mikään itsetarkoitus todellakaan ole ollut.
Minusta verotus on tulosiirron väline, eivät mitkään muut (lapsilisät jne). Aina kun luodaan muita tulonjakoa ruokkivia ratkaisuja kuin verotus, tehdään systeemistä monimutkainen ja vaikeasti hahmoteltava. Seurauksena on, että kohta on systeemi täynnä erilaisia tuloloukkuja, joiden arvioiminen on jos nyt ei mahdotonta, niin ainakin helvetin vaikeaa. Parempi siis keskittää kaikki tulonsiirtoon liittyvä verotuksen alle.
"Kyse on siitä, että niillä joilla on varaa, olisi hyvä osallistua tuleviin säästöihinkin suuremmalla panoksella."
Mutta kun nuo hyvätuloiset maksaa jo nyt aivan perkeleesti veroja. Tämähän se on, kun siellä vasemmalla tunnutaan aina vaan vetoavan siihen, että kyllähän sieltä voi pikkusen veilä lisää ottaa, koko ajan. Ja kyllä mä sitä mieltä olen, että verotusta voi kiristää, mutta ei niin paljon, että se ratkaisisi rakenteellisen alijäämän. Siihen tarvitaan myös kululeikkauksia.
Minun lääke nykyhetkeen on, että:
a) arvonlisäveroa ylös (verotetaan kulutusta)
b) tehdään maltillinen pieni tuloveron korotus (vain pieni korotus)
c) tehdään pääomaveroon kiristävä muutos (myös rikkailta voi ottaa enemmän)
d) tehdään selkeitä määrätietoisia kululeikkauksia (esim kuntauudistuksen avulla, myös julkisen alan palkanleikkauksia/jäädytyksiä tulisi harkita)
Kun kaikki nämä tehdään, niin eikähän sillä turvata hyvinvointivaltio myös lapsille ja lapsenlapsille (sen sijaan, että laitetaan heidät maksamaan meidän ylivarojen elämisen).
