Tiesitkös, että syrjäseutujenkin ihmiset maksavat veroja?Ja syrjäseutujen asukkaiden on niin helppo sanoa, että maksakaa te kaupunkilaiset meidän koulumme, terveyskeskuksemme, vanhainkotimme, yms.
Ja sekö on huono asia?Tämä on sitä maalaisromantiikan hellimistä, missä ruispelto keinuu kesäauringossa.
Ei se usein ole väärä. Ja jos ajatellaan vaikkapa kymmenen vuoden perspektiivillä eikä seuraavaa vuotta tai kvartaalia, niin saattaa jopa olla että säästötoimet maksavat enemmän kuin se, että ei oltaisi säästetty.Ja juuri tuo asenne, että yksittäisen kohteen säästö on minimaalinen ja sen vuoksi sitä ei kannata tehdä, on totaalisen väärä.
Ajatellaas nyt kyläkoulua. Siellä on 20-30 oppilasta ja pari opettajaa. No, opettajien palkka toki säästyy jos koulu lakkautetaan, paitsi jos heillä on virat niin työ siirtyy kirkonkylälle. Oppilaat tarvitsevat edelleen koulukirjoja ja ateriat. Lisäksi he tarvitsevat kyyditykset uuteen kouluun, joka on usein monen kymmenen kilometrin päässä. Tähän mennessä säästöä ei ole tullut yhtään.
Kiinteistöstä sen sijaan saadaan säästöä, eikös? No ei välttämättä. Kyllä se kivikoulu on lämmitettävä vaikka se olisi tyhjilläänkin. Tuskin sitä kukaan ostaa tai vuokraa, eikä kunnan kannata myöskään jättää sitä rapistumaan.
Missä se säästö siis on? Luokkakoot kirkonkylällä kasvavat, joten erityisen tuen tarve kasvaa. Se maksaa. Kouluavustajien palkat maksavat, pienluokkien opettajien palkat maksavat.
Saattaa olla, että muutaman vuoden aikavälillä kyläkoulun lakkauttaminen maksaa vuositasolla kymmeniä tuhansia.
Juuri tätä samaa tarkoitin.Esimerkiksi lapsen kuljettaminen maatilalta, josta vanhempien elanto riippuu, johonkin keskuskouluun ensin taksilla ja sitten bussilla, on paitsi erittäin kallista, myös stressaa lasta ja vanhempia ja vaatii kouluilta erityisjärjestelyitä erilaisten iltapäiväkerhojen sun muiden muodossa.
Se on niin monta kertaa jo nähty, että kun innostutaan uudistamaan, niin lopulta huomataan, ettei mitään säästöjä syntynytkään vaan pikemminkin lisäkuluja.