Mainos

Suomen kuntarakenne

  • 74 305
  • 624

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Ja syrjäseutujen asukkaiden on niin helppo sanoa, että maksakaa te kaupunkilaiset meidän koulumme, terveyskeskuksemme, vanhainkotimme, yms.
Tiesitkös, että syrjäseutujenkin ihmiset maksavat veroja?

Tämä on sitä maalaisromantiikan hellimistä, missä ruispelto keinuu kesäauringossa.
Ja sekö on huono asia?

Ja juuri tuo asenne, että yksittäisen kohteen säästö on minimaalinen ja sen vuoksi sitä ei kannata tehdä, on totaalisen väärä.
Ei se usein ole väärä. Ja jos ajatellaan vaikkapa kymmenen vuoden perspektiivillä eikä seuraavaa vuotta tai kvartaalia, niin saattaa jopa olla että säästötoimet maksavat enemmän kuin se, että ei oltaisi säästetty.

Ajatellaas nyt kyläkoulua. Siellä on 20-30 oppilasta ja pari opettajaa. No, opettajien palkka toki säästyy jos koulu lakkautetaan, paitsi jos heillä on virat niin työ siirtyy kirkonkylälle. Oppilaat tarvitsevat edelleen koulukirjoja ja ateriat. Lisäksi he tarvitsevat kyyditykset uuteen kouluun, joka on usein monen kymmenen kilometrin päässä. Tähän mennessä säästöä ei ole tullut yhtään.

Kiinteistöstä sen sijaan saadaan säästöä, eikös? No ei välttämättä. Kyllä se kivikoulu on lämmitettävä vaikka se olisi tyhjilläänkin. Tuskin sitä kukaan ostaa tai vuokraa, eikä kunnan kannata myöskään jättää sitä rapistumaan.

Missä se säästö siis on? Luokkakoot kirkonkylällä kasvavat, joten erityisen tuen tarve kasvaa. Se maksaa. Kouluavustajien palkat maksavat, pienluokkien opettajien palkat maksavat.

Saattaa olla, että muutaman vuoden aikavälillä kyläkoulun lakkauttaminen maksaa vuositasolla kymmeniä tuhansia.

Esimerkiksi lapsen kuljettaminen maatilalta, josta vanhempien elanto riippuu, johonkin keskuskouluun ensin taksilla ja sitten bussilla, on paitsi erittäin kallista, myös stressaa lasta ja vanhempia ja vaatii kouluilta erityisjärjestelyitä erilaisten iltapäiväkerhojen sun muiden muodossa.

Se on niin monta kertaa jo nähty, että kun innostutaan uudistamaan, niin lopulta huomataan, ettei mitään säästöjä syntynytkään vaan pikemminkin lisäkuluja.
Juuri tätä samaa tarkoitin.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Niin ja kumpi sitten olisi parempi. Mennä kovalla kiireellä Raumalta ja Eurajoelta Raumalle synnyttämään vai ajaa pimeyttä ja paskaa keliä uhmaten kenties Suomen surkeinta valtatiepätkää myöten 35-50 km Poriin?

Pori - Rauma väli on kokonaan valaistu ja kyllä kesälläkin synnytetään... Porista Raumalle 80km/h, 45 minuuttia valaistua maantietä, ei suuri ongelma.

Rauman aluesairaala on hieno esimerkki kunnallisesta suhmuroinnista ja muutaman lääkärin itsekkyydestä, kiitos vaan vähän yli miljoonan laskusta Porin perusturvalle.

Totta kai olisi hienoa, että joka kunnassa olisi hieno sairaala ja ympärivuorokautinen päivystys, mutta kun se ei ole mahdotonta.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Ja sekö on huono asia?


Ei se usein ole väärä. Ja jos ajatellaan vaikkapa kymmenen vuoden perspektiivillä eikä seuraavaa vuotta tai kvartaalia, niin saattaa jopa olla että säästötoimet maksavat enemmän kuin se, että ei oltaisi säästetty.

Ajatellaas nyt kyläkoulua. Siellä on 20-30 oppilasta ja pari opettajaa. No, opettajien palkka toki säästyy jos koulu lakkautetaan, paitsi jos heillä on virat niin työ siirtyy kirkonkylälle. Oppilaat tarvitsevat edelleen koulukirjoja ja ateriat. Lisäksi he tarvitsevat kyyditykset uuteen kouluun, joka on usein monen kymmenen kilometrin päässä. Tähän mennessä säästöä ei ole tullut yhtään.

Kiinteistöstä sen sijaan saadaan säästöä, eikös? No ei välttämättä. Kyllä se kivikoulu on lämmitettävä vaikka se olisi tyhjilläänkin. Tuskin sitä kukaan ostaa tai vuokraa, eikä kunnan kannata myöskään jättää sitä rapistumaan.

Missä se säästö siis on? Luokkakoot kirkonkylällä kasvavat, joten erityisen tuen tarve kasvaa. Se maksaa. Kouluavustajien palkat maksavat, pienluokkien opettajien palkat maksavat.

Saattaa olla, että muutaman vuoden aikavälillä kyläkoulun lakkauttaminen maksaa vuositasolla kymmeniä tuhansia...

Maalaisromantiikka ei ole missään nimessä paha asia, sen takia asunkin täällä peltojen keskellä.

Otetaan toisenlainen näkökulma kyläkoulun lakkauttamiseen.

Kyläkoulu; kolme opettajaa, yhdysluokat, heikot käsityö, musiikki ja liikunta mahdollisuudet. Yleensä yli puolet oppilaista valmiiksi kuljetuspalveluiden parissa.

Koulun lakkauttaminen vapauttaa kolme opettajan virkaa isompaan kouluun, mikä tarkoittaa pienempiä tai samankokoisia luokkakokoja, riippuen kyläkoulun koosta.

Mainittujen aineiden resurssit paranevat selkeästi, on enemmän materiaalia ja parempia tiloja sekä saadaan se kiekkopelikin liikunnantunnilla kunnolla pelattua.

Kiinteistö tietysti myydään tai sitten hajotetaan ja myydään tonttimaa.

Näin ollen tuloksena on lapselle paremmat resurssit isommassa koulussa ja säästöjä kiinteissä kuluissa.
 

RaikkA

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässässäsäsä
ja säästöjä kiinteissä kuluissa.

Kuinkahan paljon tuollaisen pienen koulun lakkauttamisessa sitten oikeasti säästetään? Joku 20 oppilaan kyläkoulu esimerkiksi.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Kyllä käsittääkseni esimerkiksi Norjassa on aluepolitiikalla pidetty paljon paremmin syrjäseudut hengissä kuin meillä Suomessa. Kyllä jokainen maaseudun tilannetta tunteva tietää, miten elinvoimaa on muuttoliikkeen myötä kadonnut aivan hirveä määrä.

Norjassa kaupungeissa asuu 77,5% asukkaista, Suomessa 61,3%. Niinpä Norjassa syrjäseutujen asukkaille jää paljon enemmän rahaa /lärvi. Ruotsissa kaupungeissa asuu 84,3%, joten niillä on viä enemmän rahaa syrjäseutujen asukkaille /läriv.

Kepu on vaan suomessa estänyt tän kaltasen kehityksen
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Kuinkahan paljon tuollaisen pienen koulun lakkauttamisessa sitten oikeasti säästetään? Joku 20 oppilaan kyläkoulu esimerkiksi.

Tässä on kaksi asiaa, toiminnan tehostaminen (=parempi opetus) ja taloudelliset säästöt (kiinteät kulut). Minusta tehokkaassa kyläkoulussa pitäisi olla vähintään kolme opettajaa (1-2, 3-4 ja 5-6) ja vähintään 45 oppilasta.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
parempia tiloja


Kiinteistö tietysti myydään tai sitten hajotetaan ja myydään tonttimaa.
Tiloista tuli mieleen, että kolmisenkymmentä uutta oppilasta kirkonkylän kouluun tietää yleensä aikamoista survomista, kun liian tilavia kouluja ei juuri ole. Usein tästä seuraa laajentamisen/remontin tarve, ja se jos mikä ei ole ilmaista.

Kiinteistö myydään JOS joku ostaa. Hajottaminenkaan ei ole ilmaista.


toiminnan tehostaminen (=parempi opetus)
Miksi isommassa koulussa on automaattisesti parempi opetus? Minä väitän että näin ei ole. Pienemmässä koulussa ja pienemmissä luokissa opettajalla on paljon enemmän aikaa yhtä oppilasta kohti per oppitunti. Eikös se ole tehostettua toimimista jos joku?
 

Rommeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Pale Knuckles - EASHL, Україна
Pori - Rauma väli on kokonaan valaistu ja kyllä kesälläkin synnytetään... Porista Raumalle 80km/h, 45 minuuttia valaistua maantietä, ei suuri ongelma.

Ei se valaistus silti poista sitä faktaa, että kyseinen väli on todella vaarallinen. Oletko muuten koskaan ajanut kyseistä väliä pääsääntöisesti nopeudella 80 km/h? Aika harvoin on realismia noinkin huima vauhti. Toki teoreettisessa laskelmassa voidaan huomioida, että kesällä iso osa pätkästä on satasen aluetta.

Rauman aluesairaala on hieno esimerkki kunnallisesta suhmuroinnista ja muutaman lääkärin itsekkyydestä, kiitos vaan vähän yli miljoonan laskusta Porin perusturvalle.

Tiedä sitten mistä on esimerkki, mutta noita luettelemiani karuja faktoja tämä ei silti muuta mihinkään. Porissa synnytysosasto on silti antiikkinen ja henkilökuntaa on liian vähän.

Totta kai olisi hienoa, että joka kunnassa olisi hieno sairaala ja ympärivuorokautinen päivystys, mutta kun se ei ole mahdotonta.

Pitää toki paikkansa, mutta keskitettäessä pitäisi huolehtia siitä, että palveluiden taso on korkea, mikä ei tässä paikallisessa tapauksessa ole kyllä oikein hyvin onnistunut.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
TosiFanin esimerkki kyläkoulun lakkautuksista oli täyttä asiaa,on lastenkin etu päästä liian pienistä yksiköistä isompaan. Saa valita kaverinsa eikä kouluillakaan opettajien aika mene 100 vuotta vanhojen kyläriitojen selvittelyihin. Niin,on omakohtaista kokemusta.

Ihmettelen tätä täystyrmäystä pikkukunnista. Tottakai säästöjä tulee ja paljon ajan myötä kun turhaa päällekkäisyyttä byrokratiassa puretaan. Väen vanhenemisesta reuna-alueilla tuskin tarvitsee myöskään muistuttaa. Niin ja onko olemassa säästöä,pientäkään jota ei kannata tehdä kun tuloja tarvitaan. Haluaako joku tämän maksaa tämänkin tulo-,energia- tai arvonlisäveroissa?

Niin ja tuo lähidemokratia on yliarvostettua ylipäätään. Harva meistä seuraa mitä se äänestämämme kunnanvaltuutettu puuhaa. Melua voi paikallislehdissä pitää mutta virkamiesvaltaahan me paljolti eletään ja hyvä niin. Poliitikoiden melu on tyhjää melua,varaa ei kuitenkaan ole enempään kuin sitä on.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Ei se valaistus silti poista sitä faktaa, että kyseinen väli on todella vaarallinen. Oletko muuten koskaan ajanut kyseistä väliä pääsääntöisesti nopeudella 80 km/h? Aika harvoin on realismia noinkin huima vauhti. Toki teoreettisessa laskelmassa voidaan huomioida, että kesällä iso osa pätkästä on satasen aluetta.



Tiedä sitten mistä on esimerkki, mutta noita luettelemiani karuja faktoja tämä ei silti muuta mihinkään. Porissa synnytysosasto on silti antiikkinen ja henkilökuntaa on liian vähän...

Rekan perässä on hyvä mennä, ajaa rajoitinta vastaan.

Satakunnan keskussairaalla on alueen... niin keskussairaala, jonne rakennetaan uusi synnytysosasto. Tämä on mahdollista, kun erikoissairaanhoito keskitetään yhteen paikkaan.

Rauman aluesairaalassa oli käytännössä kysymys yhden lääkärin haluttomuudesta päivystää ja Rauman kaupunginhallituksen pj:n halusta kansanedustajaksi.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Miksi isommassa koulussa on automaattisesti parempi opetus? Minä väitän että näin ei ole. Pienemmässä koulussa ja pienemmissä luokissa opettajalla on paljon enemmän aikaa yhtä oppilasta kohti per oppitunti. Eikös se ole tehostettua toimimista jos joku?

Kyläkouluissa on käytännössä aina yhdysluokat. Miten siellä olisi enemmän aikaa yhtä oppilasta kohti, kun joka tunnilla pitää opettaa kaksi asiaa?
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Kyläkouluissa on käytännössä aina yhdysluokat. Miten siellä olisi enemmän aikaa yhtä oppilasta kohti, kun joka tunnilla pitää opettaa kaksi asiaa?
Se se kuule vasta kysyykin ammattitaitoa. Joskus muuten kolme tai neljäkin asiaa, ainakin mulla on matematiikassa luokilla 3-6 jokaisella omat kirjansa. Ja hyvin on pärjätty. Aikaa jää jokaista oppilasta kohti siltikin enemmän kuin tuollaisessa tavallisessa 20-24 oppilaan luokassa.
 

Rommeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Pale Knuckles - EASHL, Україна
Rekan perässä on hyvä mennä, ajaa rajoitinta vastaan.

Niin ja se rekka ajaa niiden pakki päällä vastaan tulevien autojen läpi? Toistan kysymykseni. Oletko koskaan ajanut kyseistä väliä?

Satakunnan keskussairaalla on alueen... niin keskussairaala, jonne rakennetaan uusi synnytysosasto. Tämä on mahdollista, kun erikoissairaanhoito keskitetään yhteen paikkaan.

Ja synnytykset siirrettiin sinne onnellaan... niin vuonna 2001. Olisiko tuota rakentamista kenties voinut pikkuisen aikaistaa ja mikä hyöty oli siitä isosta remontista siellä lakkautetulla osastolla?

Rauman aluesairaalassa oli käytännössä kysymys yhden lääkärin haluttomuudesta päivystää ja Rauman kaupunginhallituksen pj:n halusta kansanedustajaksi.

Minä puhun nyt enemmänkin tuosta synnytysosastosta. Mistä sinä puhut?

Ja edelleen. Miten raumalaisesta tulee porilainen, jos käy Porissa syntymässä? Täytynee mennä valittamaan jonnekin, kun meidän pojat on molemmat eurajokelaisia, vaikka Porissa ovatkin syntyneet.
 

Skeletor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, urheilullisesti avoin sarja
Itse en usko sekuntiakaan siihen, että hallintorakenteiden karsiminen tulisi oikeasti toteutumaan, vaan kuntauudistus käynnistää ainoastaan ennennäkemättömän poliittisen suhmuroinnin ja lehmänkaupat, kun kukin puolue rupeaa valvomaan omien jäsentensä etuja. Haluan oikeasti nähdä sen päivän, että vaikkapa edes puolet lakkautettavien kunnanjohtajien toimista työttömäksi jääneistä hepuista löytäisi uutta duunia, eikä ainoastaan päätyisi oman poliittisen etujärjestönsä Hyvä Veli-verkoston tarjoamaan suojatyöpaikkaan.

Näinpä. Kaikissa tietämissäni lähialueiden kuntaliitoksissa vanhan kunnan johtoväelle on löytynyt suojatyöpaikka uudesta kunnasta, eikä pääkunnankaan väkeä ole vähennetty. Ei tällä tavoin tule säästöjä, jossei oikeasti anneta potkuja hurjalle määrälle ihmisiä. Ja kun nämä säästöt voisivat tulla vaikka mistä. Esimerkiksi jos jokaisen yli 5000 euroa kuussa tienaavan palkkaa leikattaisiin 5 %, niin kuinka iso säästö siitä tulisikaan? Mutta eihän tällaisista asioista voi kokoomuspiireissä edes mainita...
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Se se kuule vasta kysyykin ammattitaitoa. Joskus muuten kolme tai neljäkin asiaa, ainakin mulla on matematiikassa luokilla 3-6 jokaisella omat kirjansa. Ja hyvin on pärjätty. Aikaa jää jokaista oppilasta kohti siltikin enemmän kuin tuollaisessa tavallisessa 20-24 oppilaan luokassa.

Minulla on ollut pahimmillaan 8 oppilaan luokassa luokat 5 - 9 ja seitsemän HOJKS:a, nyt on vain kolme luokka-astetta ja kuusi HOJKS:a. Mutta kun meitä hyviä on vähän, joka kyläkouluun ei riitä hyviä opettajia. Nyt puhutaan järjestelmästä, jonne se juuri valmistunut märkäkorva sijoittuu.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Niin ja se rekka ajaa niiden pakki päällä vastaan tulevien autojen läpi? Toistan kysymykseni. Oletko koskaan ajanut kyseistä väliä?

...

Ja edelleen. Miten raumalaisesta tulee porilainen, jos käy Porissa syntymässä? Täytynee mennä valittamaan jonnekin, kun meidän pojat on molemmat eurajokelaisia, vaikka Porissa ovatkin syntyneet.

Olen ajanut tuota väliä koulupäivisin viimeksi lukuvuoden 2010 - 11, sitä ennen noin seitsemän vuoden ajan.

Vitsi, vitsi, haittaakse??
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Minulla on ollut pahimmillaan 8 oppilaan luokassa luokat 5 - 9 ja seitsemän HOJKS:a, nyt on vain kolme luokka-astetta ja kuusi HOJKS:a. Mutta kun meitä hyviä on vähän, joka kyläkouluun ei riitä hyviä opettajia. Nyt puhutaan järjestelmästä, jonne se juuri valmistunut märkäkorva sijoittuu.
Mulla on vissiin ollut hyvä tuuri nyt, kun 12 oppilaasta vain yksi on HOJKS-tapaus ja pari muuta lisäksi satunnaisesti tukiopetuksessa. Erittäin toimiva ryhmä. Märkäkorvakin pärjäisi, mutta ehkä on parempi että menee sinne kirkonkylälle opettamaan tavallista luokkaa avustajan kanssa.
 

Rommeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Pale Knuckles - EASHL, Україна
Olen ajanut tuota väliä koulupäivisin viimeksi lukuvuoden 2010 - 11, sitä ennen noin seitsemän vuoden ajan.

Lienet sitten ensimmäinen, joka vaikuttaa tyytyväiseltä kyseiseen tienpätkään.

Vitsi, vitsi, haittaakse??

Ei toki haittaa. Huumori on aina plussaa näin tosikonkin näkökulmasta. Tuo kyseinen asia vaan ei tunnu ihan oikeastikaan kaikille aukenevan...
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Minulla on ollut pahimmillaan 8 oppilaan luokassa luokat 5 - 9 ja seitsemän HOJKS:a, nyt on vain kolme luokka-astetta ja kuusi HOJKS:a. Mutta kun meitä hyviä on vähän, joka kyläkouluun ei riitä hyviä opettajia. Nyt puhutaan järjestelmästä, jonne se juuri valmistunut märkäkorva sijoittuu.

Samoja kokemuksia 3-6-luokasta. Niin ja ei perusopetuksessa ole tarkoitus että jokainen saa koko ajan henkilökohtaista ohjausta. Erityisopetus on sitä varten. Monesti nämä heebot pienimmiltä kyläkouluilta ovat täysin pihalla yläkoulussa kun täytyisi oikeasti kuunnella mitä yhteisesti opetetaan kun on tottunut siihen henkilökohtaiseen palveluun. Tehdään mitä lystää ja mitä tahtia viitsitään. Todellakaan ei ole oppilaan etu yhdysluokat. Kaksi ikäluokkaa vielä voin jotenkin ymmärtää mutta tavoille oppii parhaiten kiinteässä samanikäisten ryhmässä.
 

Visiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkue, Kuopion KalPa
Mielenkiintoisin kuntauudistuksen kohta on esityksen toteutuessa se mikä tulee suomen uuden pääkaupungin nimeksi?
Kun helsinki liittyy espoon, vantaan, kauniaisten ja sipoon kanssa yhteen se menettää kaupunki-statuksensa. Ei missään automaattisesti voida olettaa että koko uutta pk-kuntaa ruvetaan helsingiksi kutsumaan, siitä on muu uusimaa omaa mieltään.
Mikä on siis suomen uusi pääkaupungin nimi? Pääkaupunkiseudun kunta oy?
 

Fordél

Jäsen
Pitäisi puhua isoista rakenteellisista uudistuksista, mutta sitten keskustelemme Pori-Rauma välin valaistuksesta.

No tällaisiin asioihinhan se tuppaa monesti menemään, koska kunta on kuitenkin se lähinnä ihmistä oleva palveluja tarjoava yksikkö.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Olisiko Guggenheim City sopiva nimi pääkaupungille. Maksetaan tietysti 100 miljoonaa euroa vuodessa lisenssimaksua G-säätiölle nimestä.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Ensin pikkukoulussa opetus on huonolaatuista, nyt se onkin jo liian henkilökohtaista.

Lapsikin tietää (hän juuri) että mitä pienempi koulu, sitä parempi paikka se on lapsen olla ja kasvaa.

Tähän klassinen autuaaksi tekevä omakohtainen kokemus: Omassa kotikunnassani oli pikkukoulu, jossa minun ikäluokassani taisi olla 4 oppilasta. Kaikki kirjoittivat ylioppilaaksi. Itse olin siis toisessa koulussa.

Muutama vuosi sitten kunta laittoi kys. koulun kiinni, lähinnä kateellisten kunnallispoliitikkojen toimesta, jonkun naurettavan 100.000e vuosisäästön takia, joka 60m€ vuosibudjetin kunnassa oli ihan peanuts. Ei yhtään mitään järkeä.
 
En havainnut missään kohtaa mainitun, että pakkoliitosten vuoksi kuntien virallisen kaksikielisyyden kriteeriä kevennettäisiin nykyisestä "8% asukkaista tai yli 3000 asukasta" - kriteeristä.

Tältä pohjalta näyttää mm. siltä, että
Muodostuva Suur-Vaasa imaisee yksikieliset Laihian ja Vähäkyrön uuteen kaksikieliseen kuntaan. Näin ollen Laihian ja Vähäkyrönkin raiteille ilmestyy tukku uusia tie - ja muita kylttejä. Luonnollisesti asukkaat saavat kunnian kustantaa ruotsinkielisiä palveluita.
Vastaavaa tapahtuu Suur-Turun vuoksi Kaarinassa, Raisiossa, Naantalissa, Liedossa, Tarvasjoella, Aurassa, Ruskossa, Nousiaisissa, Maskussa, Mynämäellä, Sauvossa, Paimiossa ja Marttilassa.
Suur-Kokkola aiheuttaa Halsuan, Kannuksen, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kaksikielistymisen.
Kuten myös aiemmin mainitsemani Suur-Porvoo aiheuttaa Askolan kaksikielistymisen.
Nopeiden laskujen mukaan yksikielisen Suomen maa-alasta yli 7000km2 muuttuu kaksikieliseksi alueeksi. Lisäksi noin 165 000 yksikielisen kunnan asukasta muuttuu kaksikielisen kunnan asukkaaksi ja saa täten kunnian osallistua uudessa kotikunnassaan ruotsinkielisten palveluiden maksamiseen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös