Muutama asia tässä kuntaliitosasiassa ihmetyttää ja jopa huolettaa. Yksi niistä on maakuntien kohtalo. Maakuntien liittojen tehtävä on erittäin tarpeellinen maakuntakaavojen ja -suunnitelmien tekemisessä sekä yleisesti aluekehitysviranomaisena kuntia laajemmassa skaalassa.
Esimerkiksi täällä Kanta-Hämeessä on kolme seutukuntaa (nämä ehdotuksen mukaan muodostaisivat kolme kuntaa), jotka ovat käsittämättömän kateellisia toisilleen. Ilman maakuntaliittoa näiden kolmen seudun kehityshankkeissa ei ole vähääkään keskinäistä koordinaatiota, mikä nyt olisi yksinkertaisesti välttämätöntä jo siksi, että nämä kaikki kolme seutukuntaa kuuluvat laajaan Helsingin metropolialueeseen ja lähitulevaisuudessa entistä tiiviimmin.
Metropolialuuen kestävän, tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen kasvun turvaamiseksi tarvitaan koordinoitua kaavoitusta ja koordinoituja aluekehitystoimenpiteitä.
**
Toinen asia, mikä vituttaa, on se, että tämän kuntaliitoskeskustelun sävy on tuhonnut hienosti alkaneen seutuyhteistyön joissakin Etelä-Suomen kasvukeskuksissa - esimerkiksi Hämeenlinnan seudulla. Hämeenlinnaan liittymistä vastaan kynsin ja hampain taisteleville Hattulalle ja Janakkalalle iski valtiotasolta lietsotun keskustelun myötä jonkinlainen defenssi päälle ja ne erosivat myös seudullisesta kehittämisyhtiöstä. Syy ei ollut Hämeenlinnan, joka ei ole ollut mitenkään aktiivinen Janakkalan ja Hattulan liittämiseksi kaupunkiin, joskin on siihen hiljaisen myönteisesti suhtautunut.
Joku tässä mättää nyt pahasti. Tämä epädemokraattisia piirteitä sisältävä sanelu ei ainakaan lisää hyvää meininkiä kasvukeskusten ja niiden kasvusta hyötyvien ympäristökuntien välillä, eikä siten myöskään ole missään tapauksessa rakentavaa toimintaa.