Suomen kuntarakenne

[Tarinankertoja]

Moni luulee, että iso kunta = tehokkuus. Se mutuiluhan on ihan selkkää potaskaa. Siksi olisi kiva jos keskustelijat tietäisivät edes tietyt faktat. Juuri kukaanhan ei linkkejä kuitenkaan lue mutta jos tämän kuitenkin joku lukisi ja katsoisi edes sitä kuvaa, jossa on kuntien koko ja vuosikate, niin voisi älytä, että mitä puhuu ja miksi.

Tässä linkki erään kirjoittajan blogiin. Katsokaa nyt sitä kuvaa ja tilastoa, perkele!

jos kuntarakenteen yksinkertaistaa vain kuntatalouteen.. joo..
.. kyllä se nyt on tutkittu juttu, että kaupunkikoon kasvaminen johtaa 15% lineaariseen linjaan kaupungin infran vähenemisessä ja tulotason nousussa.

Eli mitä suurempi kaupunki, sitä enemmän innovaatiota, sitä enemmän rahaa, sitä korkeampi tulotaso.
Mitä suurempi kaupunki, sitä vähemmän teitä, sähkölinjoja, viemäreitä jne. infraa /asukas
Toki myös sitä enemmän rikollisuutta, syrjäytyneitä.

Tämä on siis tulos, joka on saatu kun on tutkittu 2500 kaupunkia ympäri maailmaa. Homma toimii joka paikassa samalla tavalla kaupunkikoosta 10 000 aina 20milj Tokioon. Kaupungin koon kaksinkertastuminen johtaa aina 15% muutokseen edellä mainituissa asioissa.

Kaupungit ovat skaalatutuvia. Siis ne ”käyttäytyvät” samalla tavalla suhteessa niiden väkimäärän kasvuun jne. Huolimatta siis siitä, millaista politiikkaa ihmiset siellä ajavat.

Tämä on se syy, miksi teollistunut maa kaupungistuu.. nämä lainalaisuudet pätevä kaikkialla, paitsi tietenkään Suomessa?

*********The surprising math of cities********
What does that say? That says that systematically, the bigger the city, the more wages you can expect, the more educational institutions in principle, more cultural events, more patents are produced, it's more innovative and so on. Remarkably, all to the same degree. There was a universal exponent which turned out to be approximately 1.15 which translated to English says something like the following: If you double the size of a city from 50,000 to a hundred thousand, a million to two million, five million to ten million, it doesn't matter what, systematically, you get a roughly 15 percent increase in productivity, patents, the number of research institutions, wages and so on, and you get systematically a 15 percent saving in length of roads and general infrastructure. However, some bad and ugly come with it. And the bad and ugly are things like a systematic increase in crime and various diseases, like AIDS, flu and so on. Interestingly enough, it scales all to the same 15 percent, if you double the size. Or put slightly differently, another way of saying it is, if you have a city of a million people and you broke it down into ten cities of a hundred thousand, you would require for that ten cities of a hundred thousand, 30 to 40 percent more roads, and 30 to 40 percent general infrastructure. And you would get a systematic decrease in wages and productivity and invention. Amazing. But you'd also get a decrease in crime, pollution and disease, systematically. So there are these trade-offs.
*********The surprising math of cities********



Ja kokoajan puhtuaan jostain NYT menee sitä ja tätä, vaikka Kuntarakennettahan valmistellaan seuraavaa 100 vuotta ajatellen… mutta ei, ”mun kotipihan nimi on tärkeintä”

 

[dana77]

Globalisaatio ei ole kaukaa haettua kuntakeskustelun taloudessa sillä suomen kilpailukyky ja verotulot vaikuttavat suoraan kuntien talouteen ja koko sosiaalisen paikallisen elämän kehittymiseen. Kun aiemmin euroopan Unioni, sitä ennen EEC ja Suomenkin oma kauppaliitto EFTA hallitsivat todella rahoitusmarkkinoita omilla yhteyksillään ja suojasivat kaukoidän kaikista pahimmilta negaatioilta, ollaan nyt uudenlaisen tilanteen edessä: Ensimmäistä kertaa historiassa kiinan ja kaukoidän ryöstörahankeruu vaikuttaa suoraan ja heti tavallisen suomalaisen tallaajan elämään niin laajasti.Se iskee kuntiin ja koteihin suoraan ja kovaa.

Mitähän helvettiä on "kiinan ja kaukoidän ryöstörahankeruu"?
Onko se sitä, että sieltä ei saada enää teetettyä tuotteita länsimaisille puoli-ilmaiseksi ilman että heidän oman taloutensa ei kasvaisi?

 

[Kiekoton]

.. kyllä se nyt on tutkittu juttu, että kaupunkikoon kasvaminen johtaa 15% lineaariseen linjaan kaupungin infran vähenemisessä ja tulotason nousussa.

Eli mitä suurempi kaupunki, sitä enemmän innovaatiota, sitä enemmän rahaa, sitä korkeampi tulotaso.
Mitä suurempi kaupunki, sitä vähemmän teitä, sähkölinjoja, viemäreitä jne. infraa /asukas


... nämä lainalaisuudet pätevä kaikkialla, paitsi tietenkään Suomessa?

No ei toimi tietenkään Suomessa, koska täällä ajatellaan koon kasvattamisen pinta-alan kautta toimivan noin, eikä väkimäärän ;-)

 

[Tarinankertoja]

No ei toimi tietenkään Suomessa, koska täällä ajatellaan koon kasvattamisen pinta-alan kautta toimivan noin, eikä väkimäärän ;-)

kasvattamalla pinta-alaa, alkaa vuosikymmenten saatossa porukka valua sinne keskukseen... ei kai kukaan kuvittele, että rakenteiden muuntaminen muutais asioita samalla kertaa? Ne on pitkäkantoisia seurauksia, kun parempien palveluiden äärelle ihmiset kasaantuu. Siellä on työt, palvelut ja muut ihmiset... pikkuhiljaa siis.

Muualla tää on tapahtunu vähän niiku ittekseen (esim Ruotsissa), mutta täällä tää menee nyt sitten tälläin rysäyttämällä.

 

[Palstalegenda]

Eli mitä suurempi kaupunki, sitä enemmän innovaatiota, sitä enemmän rahaa, sitä korkeampi tulotaso.

Aika moneen kohtaan voisin kommentoida mutta tuo tulotasoasia esimerkiksi... Helsingissä saa maksaa ihan simona, että saa sen 30 m2:n yksiön ja maaseudummalla sitten samaan hintaan saa jopa sen ainakin 200 m2. Vaan onhan se kiva asua 11 kk "puhelinkopissa", kun saa lomallaan käydä ulkomailla ja olla vuorostaan 20 m2:n hotellihuoneessa.

Sitten jos vielä lisätään keskittämistä ihan tietoisesti, niin saa sitä sitten tienatakin, että pystyy asumisestaan maksamaan.

Eikö sitä jossain uutisoitu parisen vuotta sitten, että noin 20 000 asukkaan kuntakoko näyttää olevan optimaalisin ja tehokkain. Sillä tutkimuksella ei varmaan ole mitään merkitystä, koska loppupäätelmä oli "väärä"...

Minulla ei ole mitään periaatteellisia näkökantoja asiaan. Raha ratkoo melko pitkälti minulle tämän asian (no, onhan se näkökanta tuokin toki) ja jos tutkimusten mukaan noin 20 000 asukkaan kuntakoko on optimaalin, kannattaisi suuressa määrin pyrkiä siihen. Nyt tämä näyttää minun silmiini siltä, että säästöjen sijaan hankitaan kalliimpia palvelurakenteita ja sen lisäksi saavutettavuus huononee. Mutupäätelmänä en tuohon päätelmään päätyisi mutta luettuani tutkimuksia, se voikin asia olla noin. Hyvin jännää ja kummallista.

 

[Toejoen Veikko]

kasvattamalla pinta-alaa, alkaa vuosikymmenten saatossa porukka valua sinne keskukseen...

Esim. Helsingissä tuo keskus alkaa olla melkolailla täysi.

Jos vaikka tuolta Kontiorannasta irtisanottu upseeri pakkaa laukkunsa ja ottaa puolisonsa ja kaksi lastaan autoon ja muuttaa Helsinkiin, niin vähimmäisvaatimukset täyttävä asunto asumiskelpoiselta alueelta näyttäisi maksavan 675 700 euroa. Ajatellaan, että laittavat kotitöllinsä myyntiin ja saavat siitä 150 000 euroa. Vielä riittää maksettavaa 525 700 euroa.

40-vuotias kapteeni saa puolisonsa kanssa kenties 25 vuoden lainan. Näyttäisi tulevan 3 100 euron kuukausilyhennykset.

Onnea työnhakuun!

 

[Deus Ex]

Aika moneen kohtaan voisin kommentoida mutta tuo tulotasoasia esimerkiksi... Helsingissä saa maksaa ihan simona, että saa sen 30 m2:n yksiön ja maaseudummalla sitten samaan hintaan saa jopa sen ainakin 200 m2. Vaan onhan se kiva asua 11 kk "puhelinkopissa", kun saa lomallaan käydä ulkomailla ja olla vuorostaan 20 m2:n hotellihuoneessa.

Sitten jos vielä lisätään keskittämistä ihan tietoisesti, niin saa sitä sitten tienatakin, että pystyy asumisestaan maksamaan.

Eikö sitä jossain uutisoitu parisen vuotta sitten, että noin 20 000 asukkaan kuntakoko näyttää olevan optimaalisin ja tehokkain. Sillä tutkimuksella ei varmaan ole mitään merkitystä, koska loppupäätelmä oli "väärä"...

Minulla ei ole mitään periaatteellisia näkökantoja asiaan. Raha ratkoo melko pitkälti minulle tämän asian (no, onhan se näkökanta tuokin toki) ja jos tutkimusten mukaan noin 20 000 asukkaan kuntakoko on optimaalin, kannattaisi suuressa määrin pyrkiä siihen. Nyt tämä näyttää minun silmiini siltä, että säästöjen sijaan hankitaan kalliimpia palvelurakenteita ja sen lisäksi saavutettavuus huononee. Mutupäätelmänä en tuohon päätelmään päätyisi mutta luettuani tutkimuksia, se voikin asia olla noin. Hyvin jännää ja kummallista.

Kunnan asuskasluvun optimimäärä riippuu suuresti kahdesta seikasta. Väestörakenteesta ja kunnan vastuulla olevista palveluista. Tästä syystä on hyvin vaikeaa laskea kunnan koolle jotain kansallisesti tai kansainvälisesti yhtenevää optimia.

Suomessa kuntien kontolla on paljon toimintoja joita muualla länsimaissa hoidetaan ja rahoitetaan valtion, osavaltion tai vastaavan suuremman yksikön kautta. Esimerkiksi vaikka juuri terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, joiden hoitamiseen menee koko ajan enemmän ja enemmän rahaa. Varsinkin syrjäseuduilla joissa väestörakenne muistuttaa yhä useammin ylösalaista kolmiota. Kunnan väkiluvusta merkittävä osa koostuu suurista ikäluokista tai heitä vanhemmista kuntalaisista. Hoitokulut kasvavat koko ajan mutta verotuloja tuova väestö ja väkiluku muutenkin samanaikaisesti pienenee pienen syntyvyyden ja muuttoliikkeen takia.

Uudellemaalle on laskelmien mukaan tulossa 2035 mennessä 400 000 uutta asukasta. Näiden sovittaminen nykyisen yhteiskuntarakenteen puitteisiin ei ole ihan pieni urakka. Tuosta kasvusta puolet tulee kätilöopiston kautta ja loput muuttoliikkeen mukana Suomesta ja ulkomailta. Täällä etelässä ongelma on siis päinvastainen syrjäseutuihin nähden. Uudet asukkaat on saatava asutettua järkevästi ja hyvien yhteyksien varrelle. Muuten ollaan keskellä ruuhkia ja slummeja.

Valtiota apuun huutavien pitäisi muistaa, että loppupeleissä rahan maksaa sama veronmaksaja, mutta eri kautta. Helsinkiläisenä kuitenkin välillä ottaa pattiin, kun kaupunki ottaa velkaa ja samalla maksaa 300 miljoonaa euroa kaupungin omista verotuloista heikommin toimeentuleville kunnille. Toisaalta elämä kaupunkiseutujen ulkopuolella tulisi käytännössä mahdottomaksi ilman näitä tulonsiirtoja. Vuonna 2010 62 kuntaa maksoi tasausta ja saamapuolella oli 258 kuntaa. Olisi tasapuolisempaa muodostaa jo valmiiksi kunnista niin suuria, että edes pääosa niistä pärjäisi ilman näitä tulonsiirtoja.

 

[aceman81]

Ja kokoajan puhtuaan jostain NYT menee sitä ja tätä, vaikka Kuntarakennettahan valmistellaan seuraavaa 100 vuotta ajatellen… mutta ei, ”mun kotipihan nimi on tärkeintä”

Mitä jos ei ole enää 100 vuoden päästä hengissä? Kummasti pistää miettimään. Onks niillä joku kristallipallo käytössään?

 

[Tarinankertoja]

Eikö sitä jossain uutisoitu parisen vuotta sitten, että noin 20 000 asukkaan kuntakoko näyttää olevan optimaalisin ja tehokkain.

Jos se olisi, niin ihmiset kokoontuisivat 20 000 asukaan ryhmittymiksi pitkin maailmaa.

Mutta kun ihmiset tuppaavat kokoontumaan paljon isoimmiksi kokonaisuuksiksi. Se johtuu jostain.. Esim siitä, että isomassa yhteisössä on enemmän mahdollisuuksia joten se vetää puoleensa ihmisiä muualta.

Maapallon väestössä yli puolet asuu jo kaupungeissa, koska ihmiset kasaantuvat niihin poliittisista ja taloudellisista valtioeroista riippumatta.

Mutta nämä kaupungistumisen lainalaisuudet eivät päde Suomessa, jossa 20 000 on paras kuntakoko...

... ja eikös tuo 20 000 ollut jälleen kuntatalouden tarkastelua, ei yhteisö kokonaisuudessaan...

Esim. Helsingissä tuo keskus alkaa olla melkolailla täysi.

Helsinki ei ole vielä edes miljoonakaupunki… tuppukylä eurooppalaisessa katsannossa, joten miten ihmeessä Lontoo pärjää ja tekee päätöksiä? Siälä on varmaan kurjaa ja ikävää…

Mitä jos ei ole enää 100 vuoden päästä hengissä? Kummasti pistää miettimään. Onks niillä joku kristallipallo käytössään?

Eikö poliitikkojen pitäsi katsoa Suomen etua pitkällä tähtämiellä? Niinhän tässä maassa on tehty menestyksellä jo pitkään. ”Onko maallamme malttia vaurastua” sano Kekkonen jo muinoin, kun pyrittiin pitkällä tähtäimellä nostaa elintasoa, eikä niin, että ulosmitataan sitä periaatteella ”mulle kaikki heti”.

oma napa on tärkee napa, mutta ei ainoa napa jota pitäs tujoitella

 

[Yläpesä]

Jos se olisi, niin ihmiset kokoontuisivat 20 000 asukaan ryhmittymiksi pitkin maailmaa.

Mutta kun ihmiset tuppaavat kokoontumaan paljon isoimmiksi kokonaisuuksiksi. Se johtuu jostain..

..jostain. Muttei kuitenkaan tehokkuudesta. Silloinhan esim. New Delhi tai Mumbai olisivat erinomaisia city-esimerkkejä.

Tätä meneillään olevaa prosessia yritetään kaupitella taloudellisella tehokkuudella, eikä millään muulla. Kuitenkaan tuo peruste ei kestä yhtään tarkastelua, vaan taustalta paljastuvat ihan muut tekijät.

 

[Toejoen Veikko]

Helsinki ei ole vielä edes miljoonakaupunki… tuppukylä eurooppalaisessa katsannossa, joten miten ihmeessä Lontoo pärjää ja tekee päätöksiä? Siälä on varmaan kurjaa ja ikävää…

Näytti viime kesänä olevan aika monellakin Lontoossa kurjaa ja ikävää.

Joka tapauksessa, Suomen kuntaliitosten yhteydessä Helsinki kiinnostaa Lontoota enemmän.

 

[mjr]

Jos se olisi, niin ihmiset kokoontuisivat 20 000 asukaan ryhmittymiksi pitkin maailmaa.

Mutta kun ihmiset tuppaavat kokoontumaan paljon isoimmiksi kokonaisuuksiksi. Se johtuu jostain.. Esim siitä, että isomassa yhteisössä on enemmän mahdollisuuksia joten se vetää puoleensa ihmisiä muualta.

Toki rehellisyyden nimissä on todettava, että vaikka me yhdistäisimme koko Tampereen pohjoispuolisen Suomen yhdeksi kunnaksi niin ei siitä silti tulee uutta miljoonakaupunkia maahan. Kuntarajat eivät tällä hetkellä juurikaan estä vapaata maassamuuttoa, eikä näin ole ollut aiemminkaan. Sen sijaan tämä uudistus tarjoaa meille hyvän pohjan jatkaa palvelutuotannon rationalisointia, mikä olisi ollut paljon suurempi ongelma, jos meille olisi jäänyt entisen kaltainen tilkkutäkki. Jos pidämme yllä vanhat palveluiden tuottamisen rakenteet vain pienemmällä kuntamäärällä niin varmasti saamme aikaan paljon tehottomia ja byrokraattisia jättiyksiköitä. Tähän täytyy yhdistyä myös muita ja käytännössä merkittävämpiä ja radikaalimpia rakenneuudistuksia.

 

[Palstalegenda]

Jos se olisi, niin ihmiset kokoontuisivat 20 000 asukaan ryhmittymiksi pitkin maailmaa.

Sinä vetelet nyt niin perinteisellä mutulla. Tokihan se oli arvattavaa, että sellaisia tämä ketju on täynnä mutta tylsää jankkaamista se on ja kun et lue mitään linkkejä, niin et käy keskustelua vaan omaa monologiasi. Katso nyt edes se aiemmin linkittämäni linkin kuvio ja kommentoi sitä. Tuskin teet sitä vieläkään...

Ihminen on sitä paitsi niin tyhmä elukka, ettei se älyä mikä on pitemmän päälle taloudellisesti järkevintä. Tuhoaahan se tätä maapalloakin nyt siihen malliin, ettei tätä menoa pallo kestä eikä se ole taloudellisestikaan järkevää. Ihan ilman vittuiluja; sinun samaisella logiikallasi tuo maapallon tuhoaminen on sitten järkevää toimintaa, koska niin ihmiset tekevät ja se antaa paljon mahdollisuuksia. Monesti se on kyllä niin, että sitä mitä ihmiset eivät suuressa määrin tee, se olisi sitä järkevintä toimintaa.

 

[Hemingway]

Sen sijaan tämä uudistus tarjoaa meille hyvän pohjan jatkaa palvelutuotannon rationalisointia - - Tähän täytyy yhdistyä myös muita ja käytännössä merkittävämpiä ja radikaalimpia rakenneuudistuksia.

Ooo. Kirjoitat kuin poliitikot. Olisipa vain kiva nähdä julkisuudessa jotain konkreettista, laskelmia ja käytännön esityksiä säästöehdotuksista.

Paljonko on turhan byrokratian kulut pienehkön kaupungin kokonaismenoista? Tuskin paljoa. Puheet siitä, että potkimalla pois ylimääräisiä kunnanjohtajia sun muita saataisiin aikaan suuria säästöjä, ovat huttua. Jonkinlaisia säästöjä ehkä, mutta kyllä ne niin pieniä ovat, ettei niistä ratkaisuksi ole ongelmiin.

 

[Tarinankertoja]

Sinä vetelet nyt niin perinteisellä mutulla.

niin, olen lukenut ” The surprising math of cities” joka kertoo ihmisten käyttäytmisestä ja sen matematiikasta.

Katso nyt edes se aiemmin linkittämäni linkin kuvio ja kommentoi sitä. Tuskin teet sitä vieläkään...

Jonka siis tein jo ensimmäisellä kerralla. Kyse on BLOGI kirjoituksesta, jossa viitataan monenkin tutkimuksene (esimPercy 2003, josta olen luentoa kuunnellut).
Näissä kaikissa on lähtökohtana kuntatalous. Kuvio on KUNTIEN vuoskatteita, eli siis kunnan kassan tilanteen seuraamista… Yhteiskunnat nyt vaan on muutakin kuin julkishallinto ja sen talous. Se on paljon isompi ja monimutkaisempi kokonaisuus. siihen liitty iso yksityinen sektori sekä kolmas sektori jotka muodostava sitten yhteisön talouden ja Hyvinvoinnin kokonaisuuden.

Ei sitä voi mitata pelkällä kunnan kassavirralla… ellei sitten tarkotushakusesti halua puolustaa ”kuokkavieras"”kuntansa hyvää kassatilannetta (typpillinne tilanne meille ympäryskunnille)

Ihan ilman vittuiluja; sinun samaisella logiikallasi tuo maapallon tuhoaminen on sitten järkevää toimintaa, koska niin ihmiset tekevät ja se antaa paljon mahdollisuuksia. Monesti se on kyllä niin, että sitä mitä ihmiset eivät suuressa määrin tee, se olisi sitä järkevintä toimintaa.

Mielestäni? Ei siihen mun mielipide vaikuta, miten ihmiskunta väestötasolla käyttäytyy. Ihminen on laumaeläin ja sillä on laumakäytösmalleja ihna niikus muillakin eläimillä. NE on vaan aika monimutkaisia, mutta selkeitä suuntauksia näkee mm. siinä, että varallisuuskehitys johtaa kaupungistumiskehityksen. On johtanut jokaisessa historian vaiheessa, on sitten kyse ollut Roomasta, USA:sta tai Kiinasta nyt.


Kuntarakenne on suomessa peruja kepulaisesta aluepolitiikasta. Palveluja on haluttu kuntiin, jotta kunnilla on valtaa, joka tulee verovarojen käytöstä. Ruotsissa on tehty ihan toisin. Kunnilta on vietä rahavaltaa ja ihmiset on muuttaneet kaupunkeihin parien viimevuosikymmenien aikaan… enää 15% asuu haja-asutusalueilla ja näille palvelut on kunnossa.. ne on vaaraa pitää kunnossa.

Meillä ei ole, kun lähes 40% asuu pitkin mettiä. Kuntakokoja kasvattamalla se parissa vuosikymmenessä valuu keskittymiin ja kas, palvelut on taas edullista hoitaa niille sinne mettiin jäävillekkin…

 

[mjr]

Paljonko on turhan byrokratian kulut pienehkön kaupungin kokonaismenoista? Tuskin paljoa. Puheet siitä, että potkimalla pois ylimääräisiä kunnanjohtajia sun muita saataisiin aikaan suuria säästöjä, ovat huttua. Jonkinlaisia säästöjä ehkä, mutta kyllä ne niin pieniä ovat, ettei niistä ratkaisuksi ole ongelmiin.

Ei, en tarkoita tuota hallinnon satunnaista karsimista vaikka varmasti löytyy ilmaa sieltäkin: meidän täytyisi ajatella uudestaan koko palvelutuotannon luonne, tähän varmasti yhdistyisi ajatus kansalaispalkasta sekä kautta linjan kevyemmistä ja joustavimmista organisaatioista. Soininvaaran tuotannosta voit löytää hyvin paljon täysin toteutettavissa olevaa konkretiaa, jonka ainoana esteenä on lähinnä se, että olemassaolevat rakenteet hyödyttävät suurta joukkoa kaikkien kolmen suuren puolueen kannattajatahoja.

 

[finnjewel]

Minua häiritsee tässä kuntauudistuskohussa se, että sitä kiivaimmin vastustavat kunnat ja kunnanjohtajat eivät ole tehneet mitään realistisia ehdotuksia sen rinnalle. Aikaa olisi ollut vuosikausia, sillä hankkeen on tiedetty olevan vireillä. Nyt ollaan kuin mitään vikaa kuntataloudessa ei koskaan olisi ollutkaan.

Ilmeisesti on keskitytty miettimään valtionapujen turvaamista tai varmistamaan
yksityistettävien palveluiden sumplimista ystäville ja kylän miehille.

 

[Nickelback]

Jos vaikka tuolta Kontiorannasta irtisanottu upseeri pakkaa laukkunsa ja ottaa puolisonsa ja kaksi lastaan autoon ja muuttaa Helsinkiin, niin vähimmäisvaatimukset täyttävä asunto asumiskelpoiselta alueelta näyttäisi maksavan 675 700 euroa.

Onpas taas erityisen hienosti kirjoitettu vastaamaan omaa agendaa. Ai sen Kontiorannan upseerin on muutettava juuri Helsinkiin? Eikö se voi muuttaa vaikka lähemmäksi Joensuuta, josta saa täysin vastaavan hintaisia taloja, tai sitten ajaa vaan sieltä Kontiorannasta vaikka Joensuuhun töihin, eikä muuta lapsineen minnekkään!

Ja jos työt vaativat muuttoa Helsinkiin, niin voi sitä muuttaa vaikka Pornaisiin josta saa samanhintaisia taloja kun Kontiorannasta. Yhtä asuinkelpoinen se alue on kuin Kontioranta, kuten sen niin näppärästi ilmaiset.

 

[Palstalegenda]

Näissä kaikissa on lähtökohtana kuntatalous.

No eikö noiden kuntien yhdistämisen perusteluna ole käytännössä ainoastaan juuri se kuntatalous. Nyt jos onkin niin, että se ainoakin perustelun lähtökohta on puppua, niin mikä ihmeen järki on yhdistellä kuntia. Sitä paitsi voi sitä löytää paljon muitakin hyötynäkökohtia pitää kuntakoot pienempinä kuin kunnan talous. Esimerkiksi lähidemokratia likes this.

Mielestäni? Ei siihen mun mielipide vaikuta, miten ihmiskunta väestötasolla käyttäytyy.…

Niin mutta kun mielipiteenäsi kerroit eli perustelit 20 000 henkilön kuntakokoa sillä, että jos se olisi taloudellisesti optimaalinen, niin ihmiset kokoontuisivat sen kokoluokan kuntiin. Ihminen tekee paljonkin sellaista mikä ei ole taloudellisesti optimaalista eikä se, että jos se ei jotain tee, tarkoita, että se olisi huonompi vaihtoehto.

Koko BKT:n käsitekin on osin täysin järjetön ja antaa vääriin päätöksiin johtavia signaaleja. Jos Helsingissä asunnon vuokra on 1200 euroa ja pienellä paikkakunnalla samankokoinen kämpän vuokra on vaikkapa 600 euroa, niin siinähän sitä BKT:ta pk-seudulla saatiin 1200 e lisää, toisaalla vain 600 e. Ok, tiedän kyllä, että BKT:n laskeminen on hyvin monimutkaista ja tuosta riittäisi keskusteltavaa pitemmältikin vaan en minä jaksa...

 

[bozik]

Minua häiritsee tässä kuntauudistuskohussa se, että sitä kiivaimmin vastustavat kunnat ja kunnanjohtajat eivät ole tehneet mitään realistisia ehdotuksia sen rinnalle. Aikaa olisi ollut vuosikausia, sillä hankkeen on tiedetty olevan vireillä. Nyt ollaan kuin mitään vikaa kuntataloudessa ei koskaan olisi ollutkaan.

Tästä vahvasti samaa mieltä. Itse asiassa tänään näin myös jonkun (Kesk?) poliitikon kannanoton, jossa ehdotti vapaaehtoista yhteistyötä kuntien kesken yhdistämisten sijaan ;) Siis jumalauta, kuntatalous on ollut kuralla pitkään, kansalaiset valittavat huononevista palveluista, mutta missä on se vapaaehtoinen yhteistyö ? Sitä olisi kait voinut tehdä jo aikaisemminkin, mutta kyllähän henki on ollut se, että ei me ainakaan naapurin kanssa yhteistyötä tehdä, me halutaan itse päättää omista asioista jne. Minulle tuo itse omista asioista päättäminen sopisi perkeleen hyvin, jos muiden ei tarvitse rahoittaa niitä päätöksiä. Päättäkööt joku muutaman sada asukkaan kunta ihan vapaasti terveydenhuollosta, kouluista, pelastustoimesta jne, kunhan sitten itse maksavat minkä päättävät.

 

[Toejoen Veikko]

Onpas taas erityisen hienosti kirjoitettu vastaamaan omaa agendaa.

Minulla ei ole muuta agendaa tässä yhteydessä kuin kirjoittaa myös virastaan irtisanotun ihmisen muutosta työn perässä paikkakunnalle, jossa Suomessa työtarjonta on kelvollinen.

Ja jos työt vaativat muuttoa Helsinkiin, niin voi sitä muuttaa vaikka Pornaisiin josta saa samanhintaisia taloja kun Kontiorannasta. Yhtä asuinkelpoinen se alue on kuin Kontioranta, kuten sen niin näppärästi ilmaiset.

Ja työmatkat edestakaisin ruuhka-aikoina 3 tuntia. Jotenkin tuntuu, että perheen elämänlaatu heikkenee.

Julkisen sektorin kulujen vähentämistä minä en vastusta, mutta keinoista on joitain sanottavaa.

 

[TosiFani]

Paikallinen hallinto

Minusta kuntien päätöksenteko pitäisi lakien avulla supistaa mahdollisimman pieneen, jotta paikalliset kyläpoliitikot eivät enää pääsisi sotkemaan asioita. Olin aikanaan Porissa erään suuren lautakunnan varapuheenjohtaja ja näin silloin minkälaista on järkevä paikallispolitiikka. Sen kauden jälkeen totesin, että kunnalispolitiikka ei ole minua varten, saan kädet paskaan omallakin tontilla.
Kunnat pystyisivät hoitamaan lakisääteiset velvoitteensa hyvin. Mutta kun päättämässä on ihmisiä, joille oma uudelleenvalinta on tärkeämpää kuin vanhusten vaipat, tulos on katastrofi.

 

[Kisapuisto]

Kyllähän Helsinki pystyy itsensä elättämään, älkää siitä huolehtiko. Sen sijaan kannattaisi huolehtia niistä lukemattomista kunnista, jotka valtion osuuksien turvin kitkuttaa, ja väittävät olevansa ihan terveitä kuntia.

Jos Helsinki pystyy elättämään itsensä, niin miksi Helsinki haluaa liittää itseensä Espoon, Vantaan, Sipoon ja Kauniaisen? Ja nimenomaan Helsinki haluaa näin. Espoo ei halua liitosta, Vantaa ei halua liitosta, Sipoo ei halua liitosta eikä varsinkaan Kauniainen halua liitosta. Mutta Helsinki haluaa ne kaikki. Miksi, jos se kerran pärjäisi ihan itsenäisesti? Miksi?

Lakkautetaan kaikki valtiontuet, ja katsotaan sitten, mitkä kunnat ovat PA ja mitkä ei.

Samaa mieltä. Verot niin ylös joka kunnassa, että kunnat tulevat toimeen itsenäisesti. Myös niissä kaupungeissa, kuten Helsingissä. Voisi silloin monen kaupunkilaisen naama venähtää, että missä ne verot eniten nousisivat ja mitkä kunnat pärjäisivät, mitkä eivät.

Toisaalta ihan hyvä, että hallitus julkaisi tämän uuden kuntakartan ennen kuntavaaleja. Sehän tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että perussuomalaiset ja keskusta tulevat saamaan ihan järkyttävän määrän ääniä niissä vaaleissa kehä kolmosen ulkopuolisessa Suomessa. Saattavat nykyiset päättäjät piankin huomata, mitkä asiat suurelle osalle suomalaisia ovat tärkeitä ja mitkä eivät. Onko tärkeämpää tukea Kreikkaa oman maan kustannuksella vai eikö sittenkään.

 

[Ötökkä]

Samaa mieltä. Verot niin ylös joka kunnassa, että kunnat tulevat toimeen itsenäisesti. Myös niissä kaupungeissa, kuten Helsingissä. Voisi silloin monen kaupunkilaisen naama venähtää, että missä ne verot eniten nousisivat ja mitkä kunnat pärjäisivät, mitkä eivät.

Niin, tätähän Komoomus varsinkin ajaa. Progressiiviset verot ajetaan alas, ja sitten tasaveroja vaan listään. Kuntavero, ALV... Jes.

 

[heki]

Niin, tätähän Komoomus varsinkin ajaa. Progressiiviset verot ajetaan alas, ja sitten tasaveroja vaan listään. Kuntavero, ALV... Jes.

Korjataan taas sen verran, että kokoomus ei missään ole esittänyt progressiivisen tuloveron alas ajamista.