Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

  • 261 298
  • 3 572

Byvajet

Jäsen
Onko muuten virallisesti rasismia jos venäjäläistä ei palkkaa?

Jos työnantaja tekee yksilöstä oletuksia ryhmään kuulumisen perusteella ja syrjii sen vuoksi, niin syrjintäähän se määritelmällisesti on. Työnantaja voi kuitenkin velvoittaa työntekijänsä noudattamaan tietynlaista koodia. Sitä en tiedä, miten pitkälle tällaisen vaatimuksen voi ylettää.

Ryhmään kuulumisen perusteella syrjintä lienee hyvin yleistä. Se kohdistuu esimerkiksi romaneihin, mielenterveysongelmaisiin ja pitkäaikaistyöttömiin. Kun hakijana on joku mainittuihin ryhmiin kuuluva, työnantaja usein määrittää ihmisen stereotypioiden varassa jo etukäteen.

Esimerkiksi romanien surkea työllisyysaste ei perustu ainoastaan siihen, että kulttuurissa hyväksytään työttömyys, vaan myös siihen, että varsin harva romani jaksaa taistella työnantajien ennakkoasenteita vastaan. Syö miestä ja naista, kun pelkkä kuuluminen ryhmään sulkee portit.

Jos jokainen kynnelle kykenevä tahdotaan töihin, tällaiseen ei olisi oikein varaa.
 

rpeez

Jäsen
Enkä tarkoita kielivaatimuksella että pitäisi puhua kuten äidinkieltä, mutta vähintään ns. kahvituntikeskustelut pitäisi pystyä hoitamaan suomeksi.
Tämäkin on lopulta vain tottumiskysymys.

Omalla työpaikalla -90 luvulla aikoinaan oli aluksi ainakin itsellä ajatuksia, äh, tiimiimme tuli suomea osaamaton, joka tarkoitti kaikkia kokouksia englanniksi jne. Mutta vuosien kuluttua niitä "englanninkielisiä" ihmisiä oli niin paljon, että kaikki keskustelut oli poikkeuksetta englanniksi paitsi suomalaisten väliset.

Myös siis kahvitunnilla eikä se tuntunut mitenkään pahalta kun siihen tottui, vain ihan luonnolliselta.

Mainittakoon vielä, että alunperin olen ollut todella huono englanninkielessä. Vitonen (4-10) löytyy yläasteelta todistuksesta, ja Yo-kirjoitusten huonoin arvosanani on siitä, B.

Go for it.

Edit. Ai niin, ja nyt vanhempana olen todella tyytyväinen henkilökohtaisella tasolla että jouduin tuohon limboon. Nyt pystyy hoitamaan asioitaan englanniksi käytännössä helposti, vaikka taito ei vieläkään mikään ns oikeasti hyvä lähelläkään ole.
 
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tässä tutkimuksessa taitaa näkyä se, että suuri osa kansasta on eläkejärjestelmässä saajapuolella tai siirtymässä lähivuosina sinne. Miksi he äänestäisivät omia etujaan vastaan?

Tämä ongelma ei edes ole yksinomaan Suomen vaan gerontokratian suuntaan mennään muuallakin.
Vähintään alitajuntaisestihan ihmiset todella usein äänestävät omien etujensa puolesta, vaikka pitkällä aikavälillä yhteiskunnan etu saattaisi ollakin jotain muuta. Itse toivon kategorisesti yhteiskunnalta nuoriso- ja lapsiperhemyönteisempää politiikkaa, mutta jos eläkeläiset ovat vuosi vuodelta merkittävämpi äänestäjäryhmä, niin vaikeaahan se on.

Ei minulla tietenkään lähtökohtaisesti ole varttuneempia kansalaisia mitään vastaan, mutta mielestäni heitä ei pitäisi priorisoida lapsiperheiden edelle.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Hesarilta tänään puhutteleva pääkirjoitus.

Tutkijat huomasivat, että erityisesti äidinkielen ja muiden vieraiden kielten kuin englannin kokeissa hyvin vastanneet maahanmuuttajataustaiset opiskelijat saivat omalta opettajaltaan huonomman arvion kuin sensorilta kantasuomalaisia useammin. Mitä ylemmäs arvosana-asteikossa mentiin, sitä suuremmaksi keskimääräinen ero opettajan ja sensorin antamissa pisteissä repesi.

Jakauma oli suuri, eivätkä kaikki opettajat syrjineet arvioinnissaan. Todennäköisesti monilla opettajilla nyt ilmi tulleet ennakkoluulot ovat tiedostamattomia. Silti tulos on huolestuttava. Kaiken lisäksi se todennäköisesti paljastaa vain jäävuoren huipun. Samat asenteet todennäköisesti näkyvät myös koulun arjessa laajemminkin.

Jo kauan on tiedetty, että kouluissa maahanmuuttajat ovat yliedustettuina sekä huonoiten että parhaiten menestyvien joukossa. Jotkut maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat kertoneet heille suositellun vaatimattomampia jatko-opintoja kuin he itse olivat ajatelleet. Ilmiöön on kuitenkin ollut vaikea päästä kunnolla kiinni.

Nyt näkyviin tullut syrjintä on paitsi itsessään väärin ja epäoikeudenmukaista, myös Suomen tulevaisuudelle ja kansantaloudelle tuhoisaa. Suomella ei ole varaa jarruttaa lahjakkaita.
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Hesarilta tänään puhutteleva pääkirjoitus.
Ei yllätä. Koulussa oppilaiden arvostelu ei aina ole ollut tasapuolista koskaan niin ei yllätä, että tällaista tapahtuu. Vaikka osa varmaan on opettajilta tiedostamatontakin niin väärin se silti on.

Onneksi olemme täältäkin saaneet lukea, että työelämässä kaikki sitten pärjäävät, kun vain tekevät hyvin hommansa ja koskaan ei tarvitse pelätä, että pärstäkerroin ratkaisee.
 

rpeez

Jäsen
Onneksi olemme täältäkin saaneet lukea, että työelämässä kaikki sitten pärjäävät, kun vain tekevät hyvin hommansa ja koskaan ei tarvitse pelätä, että pärstäkerroin ratkaisee.
Älä nyt, omat kokemukset yhdestä isosta yksityispuolen firmasta 35 vuoden ajalta on juuri sen kaltainen, että hyvää työntekijää kansallisuuteen katsomatta ei potkittu koskaan pois. Aina oli jotain kupruja, hankaluuksia tai muita hieman heikompaa suoritusta taustalla, jos eläkeikää lähestymätön sai lapun kouraan YT:eissä.

Itseasiassa päinvastoin, parissa tapauksessa olisi saanut laittaa äijä pois ilmapiirisyistä hienosta firmasta vaikka työsuoritus olikin riittävä/hyvä.
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Itseasiassa päinvastoin, parissa tapauksessa olisi saanut laittaa äijä pois ilmapiirisyistä hienosta firmasta vaikka työsuoritus olikin riittävä/hyvä.
Tuosta olen muutaman kerran kirjoittanut. Joskus työntekijä pärjää pärstäkertoimellaan ylöspäin, vaikka on työkavereille täysi kusipää, kiusaaja ja juonii kaikki asiat itselleen sopiviksi. Joku tuollainen saattaa olla hyvä työssään, mutta aina ei tarvitse olla vaan riittää, että on riittävän röyhkeä, itsekäs ja osaa esittää tarvittaessa esimiehilleen.
 
Viimeksi muokattu:

Byvajet

Jäsen
Ei yllätä. Koulussa oppilaiden arvostelu ei aina ole ollut tasapuolista koskaan niin ei yllätä, että tällaista tapahtuu.
Pojat saavat tyttöjä huonompia arvosanoja samalla osaamisella, mutta se ei ole mediaa kiinnostanut, vaikka asia on tiedetty kauan aikaa. Tarvittiin taas jokin erityisryhmä ennen kuin tasa-arvokoneisto heräsi.
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Pojat saavat tyttöjä huonompia arvosanoja samalla osaamisella, mutta se ei ole mediaa kiinnostanut, vaikka asia on tiedetty kauan aikaa. Tarvittiin taas jokin erityisryhmä ennen kuin tasa-arvokoneisto heräsi.
En ole koskaan kärsinyt siitä, että saisin huonompia arvosanoja kuin olisin ansainnut. No ehkä ala-asteella vähän kärsin.

Joku minussa taisi ärsyttää ala-asteen miesopettajaa, joka opetti minua 3-6 luokat. Hän sanoi kuudennella luokan kevättodistuksesta, että mä en viitsinyt antaa ihan niin hyviä numeroita, kun ne putoaisivat kuitenkin ensi vuonna. No eivät kyllä pudonneet vaan paranivat ja meno pysyi samanlaisena ja arvosanat hyvinä koko kouluajan.

Olen miettinyt, että vaikka kaikki tein, mitä pyydettiin ja en häiriköinyt niin jotenkin tuo äijä olisi toivonut, minun aina olevan jollakin tavalla nöyrempi. Hyvä opetus, että kaikki eivät koskaan tykkää kaikista ja kemiat eivät kohtaa, vaikka päällisin puolin asiat näyttävät sujuvan.
 
Viimeksi muokattu:

Byvajet

Jäsen
Olen miettinyt, että vaikka kaikki tein, mitä pyydettiin ja en häiriköinyt niin jotenkin tuo äijä olisi toivonut, minun aina olevan jollakin tavalla nöyrempi. Hyvä opetus, että kaikki eivät koskaan tykkää kaikista ja kemiat eivät kohtaa, vaikka päällisin puolin asiat näyttävät sujuvan.

Nykyään puhutaan paljon tunnetaidoista. Usein asia esitetään sujuvaksi kohtaamiseksi ja esiintymiseksi, vaikka minusta kysymys on paljon enemmän omien tunteiden ja ajatusvääristymien havaitsemisesta ja toisen ihmisen kuuntelemisesta.

Ihmisillä on suosikkinsa ja inhokkinsa eikä sille mitään voi, mutta asia pitäisi pystyä tunnustamaan itselleen ja pyrkiä reiluuteen kaikkia kohtaan. Vaikka kemiat eivät kohtaisi, niin oikeudenmukainen voi silti olla. Ainakin siihen pitäisi pyrkiä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Pakko myöntää, että edelleen ihmettelen erittäin vaikutusvaltaisen poliitikon Jani Mäkelän Mikko Spolanderiin kohdistunutta kritiikkiä.

Muuttoliike, globalisaatio ja väestön ikääntyminen ovat meitä kaikkia koskevia asioita ja vaikka kaikki poliittiset kysymykset jakavat mielipiteitä, on ainakin omasta mielestäni Spolander kannassaan maahanmuuttoon täysin oikeassa ja häntä komppasi myös pääministeri Petteri Orpo eilisellä haastattelutunnilla.

Menestyvä ja hyvinvoiva Suomi ei tällä hetkellä yksinkertaisesti selviä ilman merkittävää työperäistä maahanmuuttoa ja tämä tiedostaen Jani Mäkelän vaatima "asennemuutos" on kovin erikoinen pyyntö. Sosiaalisessa mediassa toki kuohuu, mutta huomioiden Jani Mäkelän olevan yksi Suomen merkittävimmistä poliittisista vaikuttajista, näen hänen kannannottonsa Suomelle vahingollisena. Voimmeko olla oikeasti kilpailukykyinen kohdemaa kansainvälisille osaajille, jos Mäkelän edustama aatemailma on niin voimakkaasti esillä?
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Sen sijaan, että Mäkelä olisi vaatinut Spolanderilta "asennemuutosta", olisi hän voinut esittää rakentavaa kritiikkiä, kun hän selkeästi on asiasta, eli maahanmuuton tarpeesta Suomelle eri mieltä. Toki Twitter-one linerit ovat aikamme ilmiö, mutta mielestäni valitettavaa, että Jani Mäkelän kaltainen vaikutusvaltainen poliitikko ohjaa keskustelua näin.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Yhä pienenevien ikäpolvien vuoksi Suomen työikäinen väestö pienenee jatkusti jollei työperäistä maahanmuuttoa saada hoidetuksi kuntoon nopeasti Suomessa. Tämä tosiasia on jo kaikkien tiedossa. Tämän lisäksi Suomessa yhä pienenevien ikäpolvien takia täällä on pakko poistaa käytöstä terveysasemia, lukioita ja mahdollisesti myös peruskouluja koska niitä ei tarvita syrjäseudulla väestö kadon seurauksena.

Mitä tehdä näille tyhjille kiinteistöille tulevaisuudessa?
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Sen sijaan, että Mäkelä olisi vaatinut Spolanderilta "asennemuutosta", olisi hän voinut esittää rakentavaa kritiikkiä, kun hän selkeästi on asiasta, eli maahanmuuton tarpeesta Suomelle eri mieltä. Toki Twitter-one linerit ovat aikamme ilmiö, mutta mielestäni valitettavaa, että Jani Mäkelän kaltainen vaikutusvaltainen poliitikko ohjaa keskustelua näin.
Maahanmuutto, kieli kysymykset ja bensa ovat elintärkeitä asioita Perussuomalaisten kannatuksen kannalta. Pakkohan niistä on puhua tavalla tai toisella. Jos JM esiintyy telkkarissa niin vaihdan kanavaa...
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Yhä pienenevien ikäpolvien vuoksi Suomen työikäinen väestö pienenee jatkusti jollei työperäistä maahanmuuttoa saada hoidetuksi kuntoon nopeasti Suomessa. Tämä tosiasia on jo kaikkien tiedossa. Tämän lisäksi Suomessa yhä pienenevien ikäpolvien takia täällä on pakko poistaa käytöstä terveysasemia, lukioita ja mahdollisesti myös peruskouluja koska niitä ei tarvita syrjäseudulla väestö kadon seurauksena.

Mitä tehdä näille tyhjille kiinteistöille tulevaisuudessa?
Voisin kuvitella, että ilmiö missä tyhjilleen tai melkein tyhjilleen jäänyttä kerrostaloa ei enää peruskorjata, vaan puretaan, eikä tilalle rakenneta uutta tulee yleistymään.

Toki Suomen väestöllinen painopiste on ollut voimakkaassa murroksessa jo vuosikymmenet, mutta siinä missä vielä ennen ja tietyssä mittakaavassa nykyään muutetaan maalta kaupunkeihin, ei kohta muuttajia juuri enää ole maamme sisältä ja väki tulee mitä oletettavimmin vähenemään kautta linjan aivan muutama keskus pois lukien.

Maahanmuutto tuo uutta elinvoimaa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Maahanmuutto, kieli kysymykset ja bensa ovat elintärkeitä asioita Perussuomalaisten kannatuksen kannalta. Pakkohan niistä on puhua tavalla tai toisella. Jos JM esiintyy telkkarissa niin vaihdan kanavaa...
Tokihan Mäkelä ei pyrkine saamaan sen tyypillisimmän oikeistoliberaalin tai vihervasemmistolaisen kannatusta lausunnoillaan, mutta kuitenkin hän merkittävänä mielipidevaikuttajana kykenee ohjaamaan maahanmuuttokeskustelua juuri siihen suuntaan, mihin en itse ainakaan haluaisi.

Kaikki me tiedämme, että laajan mittakaavan maahanmuutto tuo mukanaan lukuisia yhteiskunnallisia haasteita, mutta Mäkelän harrastama one-linerien heitto ja nyt viimeisimpänä tapauksena virkamiehen hyvin karkea kritisointi ei ole mielestäni rakentavaa keskustelua.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Yhtä lailla jos Jani Mäkelä vaatii maahanmuuttoon myönteisesti suhtautuvalta Mikko Spolanderilta "asennemuutosta", voisi kysyä, vaatiiko hän sitä samaa yhtä lailla Spolanderin kanssa samoilla linjoilla olevalta elinkeinoelämän tahoilta ja yksityishenkilöiltä?

Oma visioni Suomesta on menestyvä ja hyvinvoiva ja tällä hetkellä tähän tavoitteeseen päästäksemme ainakin itse näen laajan työperäisen maahanmuuton ja tulijoiden onnistuneen integraation välttämättömyytenä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
EK:n Sami Pakariselta painavaa puhetta maahanmuutosta.

Johtaja Sami Pakarinen Elinkeinoelämän keskusliitosta sanoo Uuden Suomen haastattelussa, että pysyvänä trendinä on Aasian maista tulevan työperäisen maahanmuuton vuosia jatkunut kasvu. Jos tilanne jatkuu näin, moni asia kääntyykin aivan eri asentoon kuin mitä tähän asti on julkisuudessa varoiteltu, Pakarinen sanoo. Maahanmuuton kasvu voi jopa pelastaa ongelmissa olevan julkisen talouden.

Suomen ongelmana kuitenkin on se, kuten Murto kirjoittaa, että viime vuonna ja kuluvan vuoden alkukuukausina lapsia on syntynyt ennätyksellisen vähän.

Asiantuntijat nostivat hiljattain esille kysymyksen siitä, miten vastaanottavainen maa Suomi on maahanmuuttajille – ja aivan erityisesti työperäisille maahanmuuttajille.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Parempi totta kai, että virheitä pyydetään anteeksi, mutta huomioiden laajan mittakaavaan maahanmuuton olevan realiteetti tulevina vuosina, toivoisi Migrin olevan organisaationa niin toimintakykyinen kuin mahdollista.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Arviointineuvoston mukaan lakiehdotuksesta ei selviä, mitä ongelmia ja haasteita nykytilassa on esiintynyt.

– Esitysluonnoksesta ei saa käsitystä yhteisvaikutuksista muiden kansalaistamiseen ja ulkomaalaissääntelyyn liittyvien muutoksien osalta. Vaikutuksia turvallisuuteen ja kotoutumiseen tulisi kuvata tarkemmin, neuvosto lausuu.


Esityksen tavoitteena on uudistaa kansalaisuuslakia hallitusohjelman mukaisesti tiukentamalla kansalaistamisen edellytyksiä. Tarkoituksena on korostaa onnistunutta kotoutumista kansalaisuuden saamisen edellytyksenä ja mahdollistaa turvallisuusnäkökohtien huomioiminen entistä paremmin.

– Esitysluonnoksesta ei selviä, mitä ongelmia tai haasteita kotoutumiseen tai turvallisuuteen liittyen on nykytilan sääntelystä johtuen esiintynyt. Nykytilan keskeisten ongelmien ja sääntelyn muutostarpeiden kuvaaminen auttaisi arvioimaan, miten ehdotukset vaikuttaisivat havaittuihin ongelmiin esityksen tavoitteita edistävällä tavalla, neuvosto katsoo.

Lakiehdotuksen mukaan pidemmän asumisajan tavoitteena on myös mahdollistaa turvallisuuteen liittyvien riskien huomioiminen entistä paremmin, kun esimerkiksi kansalaistamisen edellytyksenä olevaa nuhteettomuutta tarkasteltaisiin nykyistä pidemmältä ajanjaksolta.

– Lakiehdotuksesta ei kuitenkaan selviä, mitä vaikutuksia ehdotuksella olisi kansalliseen turvallisuuteen tai arjen turvallisuuteen verrattuna nykytilanteeseen, neuvosto katsoo.

Ehdotuksen tavoitteena on osaltaan parantaa kansalaisuutta hakevien ulkomaalaisten valmiutta yhteiskunnan täysivaltaiseen jäsenyyteen siihen liittyvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen.

– Esitysluonnoksessa ei ole arvioitu riittävästi ehdotuksen vaikutusta kotoutumiseen. Kansalaistamisen ja kotoutumisen yhteydestä on olemassa tutkimustietoa, neuvosto katsoo.

– Esitysluonnoksen perusteella jää käsitys, että vaikutuksia on lähinnä käsitelty asumisajan pidentymisen näkökulmasta, eikä konkreettisia arjen vaikutuksia käsitellä eri ihmisryhmien näkökulmasta. Esimerkiksi, miten pidempi asumisaika voi vaikuttaa palvelujen saamiseen, perheen yhdistämiseen tai asemaan työmarkkinoilla? Arviointineuvosto katsoo.
Samaa olen ihmetellyt koko ajan, kun kansalaisuuslain kiristämisestä kerrottiin ensimmäisen kerran. Tälläkin hetkellä vaatimukset Suomen kansalaisuuden saamiselle ovat tiukahkot ja en näe, miten nykyinen malli olisi oleellisesti "rikki".

Muutos viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen ei välttämättä kuulosta kovin isolta muutokselta, mutta mielestäni se yhtenä osatekijänä heikentää Suomen kilpailukykyä työperäisistä maahanmuuttajista, etenkin EU-maiden ulkopuolelta.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokiselta painava viesti hallitukselle.

Osaavan työvoiman heikko saatavuus hidastaa yritysten kasvua ja kansainvälisiä osaajia tarvitaankin lisää työmarkkinoille. Tämän edistämiseksi Suomesta on tehtävä heille houkuttelevampi maa asua ja tehdä töitä.

– Suomeen tarvitaan esimerkiksi uusi maahanmuuttoväylä, joka tarjoaisi merkittävän edun pysyvää asuinpaikkaa etsiville maahanmuuttajille. Väylä voisi tarjota Kanadan tapaan maahanmuuttajille mahdollisuuden saada välittömästi pysyvä oleskelulupa, minkä ansiosta tulevaisuutta voi suunnitella pitkällä aikavälillä, toteaa Tekniikan akateemiset TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen.

Valinnat ehdotettuun väylään tehtäisiin pisteyttämällä. Pisteitä voisi saada esimerkiksi osaamisesta työvoimapula-aloilla, koulutuksesta ja kielitaidosta. Tällä keinolla kansainvälisiä lahjakkuuksia houkutellaan Suomeen heidän ura- ja kotoutumispotentiaalinsa perusteella.

Tärkeää olisi myös parantaa Suomen pitovoimaa niin, että täällä jo olevat ammattilaiset voisivat ja haluaisivat jäädä työskentelemään Suomeen. Esimerkiksi Suomessa kouluttautuneista kansainvälisistä opiskelijoista vain 43 prosenttia arvelee jäävänsä Suomeen valmistumisen jälkeen.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Näin yleisesti, olisi mielenkiintoista kuulla median toimesta, mitä mieltä Suomeen ulkomailta töihin viime vuosina saapuneet ajattelevat nyt vellovasta tilanteesta. Suomen viesti kun on hyvin ristiriitainen. Yhtäältä maahanmuuton tarve on ikääntyvässä yhteiskunnassa laajalti tiedostettu ja ääneen sanottu pääministeriä myöten, mutta samanaikaisesti Suomi valtiona, pyrkii pikemminkin laittamaan kapuloita tänne tulevien ihmisten rattaisiin.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Puhutteleva Hesarissa julkaistu kolumni.

Valtiovarainministeriön virkamiehet kertoivat äskettäin taustatilaisuudessa, että tulijoiden työllisyyskin näyttää hyvältä. Maahanmuuttajataustaisten työikäisten miesten työllisyysaste on lähes yhtä hyvä kuin kantasuomalaisten miesten. Naisilla ero on kantasuomalaisten hyväksi suurempi.

ONKO joku huomannut nykyisen hallituksen iloitsevan tästä kehityksestä? Sehän helpottaa julkisen taloudenpidon urakkaa. Valtiovarainministeriö arvioi, että jos nettomaahanmuutto pysyisi vaikka 40 000 ihmisen tasolla, se hidastaisi Suomen velkasuhteen kasvua.

Hallitus näyttää tämän kehityksen peukuttamisen sijaan heittävän hiekkaa rattaisiin.

Sisäministeriö lähetti helmikuussa lausuntokierrokselle lakiesityksen, joka tiukentaa Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja. Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa hallitus haluaa pidentää kansalaisuuden edellytyksenä olevaa asumisaikaa Suomessa nykyisestä viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen.

LAKIESITYSTÄ arvioineet talouselämän ja yliopistojen edustajat tyrmäävät ehdotukset lähes samoin sanoin: väärä viesti, jos Suomi tosissaan haluaa työperäistä maahanmuuttoa.

Teknologiateollisuus kertoo olevansa erittäin huolissaan Suomen maakuvasta ja kyvystä houkutella osaajia, jos laki toteutuu. Samaa sanoo Ekonomiliitto.

Hallitusta muistutetaan, että Saksa on tekemässä juuri päinvastoin eli lyhentämässä kansalaisuuden edellytyksenä olevaa asumisaikavaatimusta.

Keskuskauppakamarin mielestä asumisajan pidentäminen haittaa kotoutumista ja sitoutumista suomalaisille työmarkkinoille. Aalto-yliopisto pitää lakiesitystä haitallisena, ja Helsingin yliopiston mukaan ”mikään esitetty muutos ei lisää pito- eikä vetovoimaa”.
Edelleen ihmettelen kokoomusjohtoisen hallituksen olevan niin hanakasti kiristämässä ennestään kireää maahanmuuttopolitiikkaamme, nimenomaan työperäisen maahanmuuton osalta. Yhtä lailla Suomen kansalaisuuteen vaadittavat kriteerien entisestään tiukentaminen herättää ihmetystä.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Mielenkiintoista lisäksi, miten tarkkaan tulevaisuudessa kolmen kuukauden sääntöä tullaan valvomaan. Tuleeko viranomaisille työsuhteen päätyttyä automaattisesti tieto, minkä jälkeen kello alkaa raksuttamaan alaspäin ja kun se on nollassa, alkaa karkotusprosessi? Kyllähän tässä Suomi on tekemässä hyvin poikkeuksellista ratkaisua. Tulevaisuudessa työperäiset maahanmuuttajat kun joutuvat olemaan enemmän tai vähemmän "löysässä hirressä". Saako tämä ihmiset sitoutumaan Suomeen, jos Ruotsissa, Virossa ja vaikka Saksassa käytänteet ovat huomattavasti inhimillisempiä?
Aivan ensimmäisenä kolmen kuukauden sääntöä tulisi muuttaa siten, että heinäkuuta ei laskettaisi mukaan siihen. Mieluummin aikaa 15.6.-15.8.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös