Aamulehdessä sivuttiin parissa jutussa tänään maahanmuuttoa.
”Pitää tehdä töitä, että pärjäämme”
Toinen vinoutunut käsitys keskustelussa on, että maailmalla olisi jonkinlainen pooli, josta Suomi voisi ”vain ottaa ja valita” maahanmuuttajansa.
”Ne ihmiset, joista ajatellaan raadollisesti sanottuna olevan ’suurin mahdollisin hyöty’, valitsevat Suomen, jos valitsevat. Siksi meidän pitäisi tehdä töitä, että pärjäämme kilpailussa.”
Lisäksi eri maahanmuuttajaryhmistä ei pitäisi puhua samassa sumpussa: turvapaikanhakijoiden kohdalla tulisi puhua turvapaikanhakijoista, työperäisten maahanmuuton kohdalla työperäisistä maahanmuuttajista. Eri ihmisillä on eri valmiudet pärjätä suomalaisilla, tiukasti säännellyillä työmarkkinoilla, joissa osaamistaso on korkea.
”Jos ajattelemme asiaa työllisyyden tai hyvinvointivaltion ylläpitämisen kannalta, niin sillä on väliä, keitä tänne tulee. Vaikutuserot saattavat olla suuria.”
Saukkonen huomauttaa nyt puhuvansa asiasta työperäisen maahanmuuton ja kansantalouden näkökulmasta.
”En itse välttämättä ajattele asioita näin raadollisesti hyötynäkökulmasta. Pitäisi muistaa, että tänne tulevat ihmiset eivät ole robotteja vaan ihmisiä joilla on omat tarpeensa ja ominaisuutensa. He muuttavat yhteiskuntaa. Se on tärkeä huomioida, eikä asioita pidä tarkastella vain talouskasvun kautta tai numeroina.”
”Uusimman katsauksen mukaan uusista tamperelaisista jo peräti joka toinen on ulkomaalainen ja vieraskielinen.”
Laajemmin Suomeessa pitäisi ottaa mallia siitä mitä Tampereella tehdään oikein. Investoidaan ja kehitytään, mikä houkuttelee uusia asukkaita muuttamaan alueelle.
Tutkija toivoo keskustelun maahanmuutosta kehittyvän: ”Todellisuus, jossa Suomi elää jo nyt ja jonka kanssa pitäisi oppia jatkossakin elämään ihan rauhallisesti”
Hallituksella on varsin kielteinen suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon, sanoo tutkija Pasi Saukkonen. Hallitus kiristää muun muassa kansalaisuuteen vaadittavaa asumisaikaa. Muutos saa kritiikkiä elinkeinoelämältä ja maahanmuuttotutkijalta.
www.aamulehti.fi
”Pitää tehdä töitä, että pärjäämme”
Toinen vinoutunut käsitys keskustelussa on, että maailmalla olisi jonkinlainen pooli, josta Suomi voisi ”vain ottaa ja valita” maahanmuuttajansa.
”Ne ihmiset, joista ajatellaan raadollisesti sanottuna olevan ’suurin mahdollisin hyöty’, valitsevat Suomen, jos valitsevat. Siksi meidän pitäisi tehdä töitä, että pärjäämme kilpailussa.”
Lisäksi eri maahanmuuttajaryhmistä ei pitäisi puhua samassa sumpussa: turvapaikanhakijoiden kohdalla tulisi puhua turvapaikanhakijoista, työperäisten maahanmuuton kohdalla työperäisistä maahanmuuttajista. Eri ihmisillä on eri valmiudet pärjätä suomalaisilla, tiukasti säännellyillä työmarkkinoilla, joissa osaamistaso on korkea.
”Jos ajattelemme asiaa työllisyyden tai hyvinvointivaltion ylläpitämisen kannalta, niin sillä on väliä, keitä tänne tulee. Vaikutuserot saattavat olla suuria.”
Saukkonen huomauttaa nyt puhuvansa asiasta työperäisen maahanmuuton ja kansantalouden näkökulmasta.
”En itse välttämättä ajattele asioita näin raadollisesti hyötynäkökulmasta. Pitäisi muistaa, että tänne tulevat ihmiset eivät ole robotteja vaan ihmisiä joilla on omat tarpeensa ja ominaisuutensa. He muuttavat yhteiskuntaa. Se on tärkeä huomioida, eikä asioita pidä tarkastella vain talouskasvun kautta tai numeroina.”
Pääkirjoitus | Uusi tamperelainen on entistä useammin ulkomaalainen ja vieraskielinen
Tampereelle muuttavista jo puolet on ulkomaalaisia ja vieraskielisiä.
www.aamulehti.fi
”Uusimman katsauksen mukaan uusista tamperelaisista jo peräti joka toinen on ulkomaalainen ja vieraskielinen.”
Laajemmin Suomeessa pitäisi ottaa mallia siitä mitä Tampereella tehdään oikein. Investoidaan ja kehitytään, mikä houkuttelee uusia asukkaita muuttamaan alueelle.