Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

  • 263 753
  • 3 589

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Osaltaan mielenkiintoinen, mutta terminologialtaan vähän vääristävä Maikkarin uutisten artikkeli, liittyen maamme demografiseen trendiin. Suomeen kohdistuva maahanmuutto on tällä hetkellä ennätyksellisen suurta, mutta väestönkasvun ollessa silti reilusti alle prosentti vuodessa, mistään "väestötsunamista" ei voida puhua. Artikkelissa ei mainita myöskään, että merkittävä osa tilastoihin kirjautuneista maahanmuutoista on maahamme vuonna 2022 saapuneita ukrainalaisia, ketkä vuoden asumisen jälkeen ovat voineet asettua kirjoille kotikuntaansa ja täten osaksi maamme virallista väestöä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka lisääntyneen maahanmuuton myötä maamme väestötrendi onkin ottanut käänteen parempaan, on syytä huomioida, että maamme väestöpyramidi kuitenkin kääntyy hiljalleen kärjelleen ja olemme yksi maailman iäkkäimmistä kansoista.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Vaikka lisääntyneen maahanmuuton myötä maamme väestötrendi onkin ottanut käänteen parempaan, on syytä huomioida, että maamme väestöpyramidi kuitenkin kääntyy hiljalleen kärjelleen ja olemme yksi maailman iäkkäimmistä kansoista.
Tuo on hyvä kirjoitus, mutta muistutan edelleen siitä, että integroituvista maahanmuuttajista tulee edelleen hiljalleen suomalaisia, eivätkä he voi tätä kehitystä muuttaa. Niistä puolestaan, jotka eivät integroidu, he lisäävät ahdinkoa.

Lainaus jutusta: "34 prosenttia suomalaisista tienaa joko työelämässä tai yrittäjänä niin hyvin että kannattelee muita. Loput 9 prosenttia tienaavat kyllä oman elantonsa, mutta maksavat niin vähän veroja nauttimiensa yhteiskunnan palvelujen eteen, etteivät lopulta osallistu yhteisen kakun leipomiseen. Elinkeinoelämän Keskusliiton laskelmien mukaan tällä haavaa 57 prosenttia suomalaisista on yhteiskunnan kannattelemia eli lapsia, eläkeläisiä tai työvoiman ulkopuolella olevia."

Kun aina puhutaan siitä, kuinka sen ja sen tahon pitäisi osallistua talkoisiin, niin kannattaa nyky-Suomessa muistaa, että ne hartiat, joilla yhteiskunta seisoo, ovat kapeat. Jos koskaan vaikka äänestäessä ihmettelet, että mikä into kansantalouden parissa puuhaavilla ihmisillä on saada kaikki kynnelle kykenevät työelämään, niin ehkä tuo 34%?
 

Byvajet

Jäsen
Jos koskaan vaikka äänestäessä ihmettelet, että mikä into kansantalouden parissa puuhaavilla ihmisillä on saada kaikki kynnelle kykenevät työelämään, niin ehkä tuo 34%?
Tämän vuoksi Suomi ei kestä oikeistohallitusta, joka lisää syrjäytyneiden tai matalatuottoisten määrää. Me tarvitsemme korkeasti koulutettuja mieleltään vakaita emmekä henkisesti oireilevia syrjäytyviä tai sinnitteleviä matalatuottoisia.

Tähän ei olisi varaa.

 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kun aina puhutaan siitä, kuinka sen ja sen tahon pitäisi osallistua talkoisiin, niin kannattaa nyky-Suomessa muistaa, että ne hartiat, joilla yhteiskunta seisoo, ovat kapeat. Jos koskaan vaikka äänestäessä ihmettelet, että mikä into kansantalouden parissa puuhaavilla ihmisillä on saada kaikki kynnelle kykenevät työelämään, niin ehkä tuo 34%?
Kiitos kerrassaan mainiosta viestistä, mutta kenties tässä se oleellinen. Täystyöllistetyt, ketkä tätä yhteiskuntaa kannattelevat niin kriittisissä toimissa, kuin muilla aloilla ovat loppujen lopuksi yllättävänkin pieni osa meistä suomalaisista. Omassa arjessa paiskin ajoittain hektistäkin työtä, mutta ammattiylpeyden lisäksi, isänmaallisena ihmisenä olen tyytyväinen, että olen yksi heistä, ketkä päivä toisensa jälkeen tekevät oman osuutensa isänmaalle.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Tämän vuoksi Suomi ei kestä oikeistohallitusta, joka lisää syrjäytyneiden tai matalatuottoisten määrää. Me tarvitsemme korkeasti koulutettuja mieleltään vakaita emmekä henkisesti oireilevia syrjäytyviä tai sinnitteleviä matalatuottoisia.

Tähän ei olisi varaa.

Tämä on arkipäivää ja vaikuttaa kansantalouteen todella paljon ja ennenkaikkea on inhimillisesti ajateltuna väärin. Tässä esimerkissä vanhempi jaksaa hakea apua. Pahimmillaan vanhempi on jo samassa jamassa tai uupuu itse ja on sen jälkeen yhteiskunnan elätettävänä. Lisäksi moni hoitaa iäkästä vanhempaa tai puolisoa kotona ja on työmarkkinan ulkopuolella sen takia.

Hallituksen ”työllisyystoimet” lisäävät tutkitusti entisestään lasten köyhyyttä ja ajavat ihmisiä toimeentulotuelle, josta on todella vaikea päästä enää työmarkkinoille.

Onneksi uudet teknologiat tulevat muuttamaan tilannetta tulevaisuudessa, tekee konservatiivihallitus kuinka jarruttavaa ja rikkovaa politiikkaa tahansa. Voi olla että loputkin yhteiskunnan tukipilarit karkaavat sinne, mssä on lyhyempi työviikko ja paremmat oltavat.

 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Samojen haasteiden kanssa olettaisin kuitenkin painittavan ihan kaikissa maailman maissa ja huomioiden hyvin valveutuneen kansalaisyhteiskuntamme, haluan uskoa monessa suhteessa olevamme kuitenkin kärkijoukossa, mitä tulee muutokseen sopeutumiseen. Merkittäviä haasteita meillä kuitenkin on.

Vaikka (Voin sanoa jo kokemuksella.) suomalainenkin työelämä on ajoittain uuvuttavaa, olemme suht. lyhyine keskimäärisine työaikoinemme ja laajoine yhteiskunnan tarjoamine hyvinvointipalveleuine ja monine muine seikkoine edelleen maailman kärkipäätä, mitä tulee elämänlaatuun. Emme syyttä maailman onnellisin kansa.
 
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vähän asiaan liittyvä työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla julkaistu Elina Pylkkäsen kolumni.

Suomesta muuttaa pois kipeästi tarvitsemaamme työvoimaa
Suhteutettuna väestöön eniten lähtijöitä on Ahvenanmaalta ja Uudeltamaalta. Lähtijöissä on hieman enemmän naisia kuin miehiä. Tyypillinen muuttaja on 25–44-vuotias, eli parhaassa työiässä oleva ja vähintään toisen asteen tutkinnon suorittanut. Juuri sellainen, jonka tarvitsisimme itsekin kipeästi työmarkkinoillemme. Lähes puolella lähtijöistä on korkea-asteen tutkinto, ja he muuttavat pääsääntöisesti korkean kehitysasteen maihin. Suurin muuttovirta kulkee Ruotsiin, Isoon-Britanniaan, Yhdysvaltoihin, Saksaan ja Espanjaan.

Lähtijöistä miltei puolet on ulkomaalaistaustaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomi on kouluttanut nämä henkilöt tai tarjonnut työpaikan, mutta pitovoima on pettänyt. Voi olla, että nämä henkilöt eivät enää koskaan palaa Suomeen. Huippuosaajista käydään maailmanlaajuista kilpailua. Meilläkin on houkuttimeksi säädetty esimerkiksi tuloverotukseen avainhenkilölaki, joka keventää tulijan veroastetta parhaimmillaan jopa parillakymmenellä prosenttiyksiköllä.

Poismuuttajista toinen puoli on suomalaisia. Suurin osa heistä lähtee hankkimaan työkokemusta ja uusia kontakteja ulkomailta. Tämä on sinänsä toivottavaa ja kuuluu myös EU-sisämarkkinoiden perusvapauksien piiriin. Aiheellisesti huolissaan voi sen sijaan olla siitä, että paluumuuttajamme eivät helposti löydä osaamistaan vastaavaa työtä kotimaassaan. Monet paluumuuttajat ovat ilmaisseet turhautumisensa sanoen, että on helpompi muuttaa pois kuin muuttaa takaisin Suomeen.
Vaikka globalisaation ja vapaan liikkuvuuden myötä ihmisiä lähtee Suomesta muualle, vaikka tekisimme maamme pitovoiman eteen mitä, tulisi Suomen toimia niin, että mahdollisimman moni tänne tullut (ja täällä syntynyt) haluaisi tehdä työuransa Suomessa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Sikäli pystyn ymmärtämään, mikäli sinänsä Suomessa elämäänsä tyytyväinen muuttaa esimerkiksi Yhdysvaltoihin, tai johonkin lämpimän ilmaston maahan, mutta muuttovirta Suomesta Ruotsiin tulee ottaa vakavasti. Vaikka Ruotsissa moni asia onkin "hieman paremmin" kuin Suomessa, ei se tavan arki kovin paljoa erotu heidän edukseen. Toki isompana maana myös työpaikkoja on enemmän.

Pitää seurata tarkkaan, miten trendi kehittyy. Vaikka suurista muuttoaalloista Ruotsiin onkin kulunut puoli vuosisataa, ei periaatteessa ole mahdotonta, että ne tapahtuisivat uudelleen.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Viime vuonna Suomesta muutti Ruotsiin vajaat 2300 ihmistä. (Pysytellyt n. 2000-3000 välillä koko vuosituhannen.) Määrä näyttää ensisilmäyksellä suurelta, huomioiden lähtijöiden olevan useimmin työikäisiä. Yhtäältä nettomaahanmuutto Suomen ja Ruotsin välillä oli yli 300 ihmistä Suomen eduksi. Kaiketi jotkut Ruotsiin opiskelemaan lähteneet palaavat Suomeen, vaikka etupäässä olettaisin kyseessä olevan iäkkäämpiä ruotsinsuomalaisia.

Itse asiassa kun asiaa tarkemmin pohtii, muistan tavanneeni ainoastaan yhden Suomeen muuttaneen ns. riikinruotsalaisen elämäni aikana. Mitäpä toisaalta Suomella ruotsalaisille olisi tarjota, muuta kuin laivamatkan. Korkean palkkatason Norja kun on ollut ymmärtäneekseni suht monien ruotsalaisten suosiossa, mitä tulee asuinmaahan. Toki yksittäisiä ihmisiä varmasti syystä tai toisesta muuttaa Suomeen.
 

HokiJone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Luleå HF
Vaikka suurista muuttoaalloista Ruotsiin onkin kulunut puoli vuosisataa, ei periaatteessa ole mahdotonta, että ne tapahtuisivat uudelleen.
Vaikea kyllä nähdä tuollaista kehitystä, varsinkin kun naapurimaa velloutunut uutisissa jo vuosien ajan pahenevan jengirikollisuuden vuoksi. Mikä tämmöinen edes teoreettinen katalyytti olisi jollekin massamuutolle Ruotsiin? Jokin paheneva turvallisuustilanne Venäjän kanssa, ehkä?
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikea kyllä nähdä tuollaista kehitystä, varsinkin kun naapurimaa velloutunut uutisissa jo vuosien ajan pahenevan jengirikollisuuden vuoksi. Mikä tämmöinen edes teoreettinen katalyytti olisi jollekin massamuutolle Ruotsiin? Jokin paheneva turvallisuustilanne Venäjän kanssa, ehkä?
Toisaalta Suomesta Ruotsiin työn perässä muuttavat tuskin tulevat jengirikollisuuden kanssa olemaan tekemisissä, vaikkeivat ihan millekään Solsidan-hoodeille muuttaisikaan. Hyvin segregoitunut maa Ruotsi, enkä jaksa uskoa etteikö esimerkiksi Luulajassa uskaltaisi keskustassa kävellä, siinä missä Oulussa. Tietyllä tavalla Ruotsi edelleen se vahvempi isobroidi, vaikka ongelmansa heilläkin.

Mikäli Suomen taloudellinen tilanne heikkenee ja kuilu hyvinvoinnissa Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä kasvaa entisestään, niin en ihmettelisi vaikka muuttoliike kiihtyisikin. Jos Ruotsissa LVI-asentajan tai lähihoitajan hommat mahdollistavat Suomea merkittävästi korkeamman elintason, niin kyllä ihmiset siirtyvät, siinä missä Virosta on Suomeen muutettu näihin päiviin asti. Tällä hetkellä tilanne ei sitä vielä ole.
 

HokiJone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Luleå HF
Mikäli Suomen taloudellinen tilanne heikkenee ja kuilu hyvinvoinnissa Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä kasvaa entisestään, niin en ihmettelisi vaikka muuttoliike kiihtyisikin. Jos Ruotsissa LVI-asentajan tai lähihoitajan hommat mahdollistavat Suomea merkittävästi korkeamman elintason, niin kyllä ihmiset siirtyvät, siinä missä Virosta on Suomeen muutettu näihin päiviin asti. Tällä hetkellä tilanne ei sitä vielä ole.
Toisaalta onhan nyt esim Norja sellainen paikka jossa olisi mahdollista tienata aika kivat liksat vaikka lähihoitajana tai sairaanhoitajana vrt. Suomeen. Lukuja en ole katsonut, mutta ei taida olla mitään älytöntä liikehdintää ollut sinne suuntaan? Toki Ruotsi on vielä piirun verran lähempänä kuin Norja noin maantieteellisesti.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Toisaalta onhan nyt esim Norja sellainen paikka jossa olisi mahdollista tienata aika kivat liksat vaikka lähihoitajana tai sairaanhoitajana vrt. Suomeen. Lukuja en ole katsonut, mutta ei taida olla mitään älytöntä liikehdintää ollut sinne suuntaan? Toki Ruotsi on vielä piirun verran lähempänä kuin Norja noin maantieteellisesti.
Hyvä huomio. Hoitajiahan Norjaan on kyllä lähtenyt, mutta mistään virrasta ei voi vielä puhua, saati että vastavalmistuneet lähtisivät heti pois.

Nyt kun otit asian puheeksi, niin kävin ihan tilastokeskuksen sivuilta katsomassa. Suomen ja Norjan välinen muuttoliike on ollut tällä vuosituhannella lähes plus miinus nolla ja kolmena viime vuonna Norjasta on muutettu hivenen enemmän Suomeen kuin toisinpäin. Sikäli olisi mielenkiintoista tietää, mikä saa ihmisen muuttamaan Norjasta ilmasto-olosuhteiltaan varsin samanlaiseen, mutta matalamman palkkatason Suomeen. Magnar Dalen nyt oli hiihtovalmentaja, mutta tuskin talviurheilu kaikkia työllistää.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kun nyt asiaan hivenen perehdyin, eli maassamme asuvista ruotsalaisiin, löysin asiaan liittyen ihan gradun. Nelli Tiaisen "Ruotsalaisena Suomessa : Kuuluminen, sosiaaliset siteet ja kulttuuriset rajat", mikä tosin on vuodelta 2014, mutta varmasti pääpiirteittäin edelleen ajan tasalla. Löytyy hakemalla Helsingin yliopiston Helda-palvelusta. Kerrassaan mielenkiintoista luettavaa harvoin puhutusta aiheesta.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mielenkiintoinen tiedonjyvänen kyseisestä gradusta, että vaikka kahden samasta kulttuurista tulevan aikuisen muodostamat maahanmuuttajaperheet ovatkin Suomessa yleisiä, ovat "sekaperheet", missä toinen aikuisista on suomalainen ja toinen ruotsalainen jopa kymmenen kertaa yleisempiä.

Sikälihän huomioiden Suomen krooninen altavastaaja-asema Ruotsiin nähden, mielenkiintoista että yllättävän monet tämänkaltaisista perheistä valitsevat asuinmaakseen Suomen, eivätkä Ruotsia. Toki keskimääräisessä elintasossa erot maidemme välillä ovat edelleen pienehköjä, mutta olisi joka tapauksessa mielenkiintoista tavata henkilökohtaisesti Suomeen asettunut ruotsalainen ja kysyä, miltä on tuntunut asettua "itämaahan", viitaten tällä ennen kaikkea Suomen historiaan osana Ruotsin valtakuntaa.
 

rpeez

Jäsen
Nyt kun otit asian puheeksi, niin kävin ihan tilastokeskuksen sivuilta katsomassa. Suomen ja Norjan välinen muuttoliike on ollut tällä vuosituhannella lähes plus miinus nolla ja kolmena viime vuonna Norjasta on muutettu hivenen enemmän Suomeen kuin toisinpäin. Sikäli olisi mielenkiintoista tietää, mikä saa ihmisen muuttamaan Norjasta ilmasto-olosuhteiltaan varsin samanlaiseen, mutta matalamman palkkatason Suomeen.
Nyt vedän ihan hihasta mutuna: Norjaan muuttaa todennäköisesti sinkku sairaanhoitajatar tekemään tiliä. Moni kuitenkaan ei tunne oloaan siellä kotoisaksi tai on muu tarve tulla takaisin Suomeen esim sairaat vanhemmat ja eikös viiden vuoden jälkeen ala menettämään jo suomalaisoikeuksiakin.
Eli iso osa muuttaa takaisin Suomeen mutta extrana mukaan tulee vielä Einar jonka on tavannut Norjassa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Nyt vedän ihan hihasta mutuna: Norjaan muuttaa todennäköisesti sinkku sairaanhoitajatar tekemään tiliä. Moni kuitenkaan ei tunne oloaan siellä kotoisaksi tai on muu tarve tulla takaisin Suomeen esim sairaat vanhemmat ja eikös viiden vuoden jälkeen ala menettämään jo suomalaisoikeuksiakin.
Eli iso osa muuttaa takaisin Suomeen mutta extrana mukaan tulee vielä Einar jonka on tavannut Norjassa.
Hyvin mahdollinen tämänkaltainen skenaario. Toki sitä olettaisi Norjan joka tapauksessa olevan parempi paikka nuorenparin aloittaa perheen perustaminen, mitä Suomen, mutta eivät kaikki ihmiset niin tilastojen perusteella valintoja tee, mikäli Suomi joka tapauksessa vaikuttaa hyvältä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Toivotetaan hyvää joulua tähänkin threadiin. Mikäli Lapin turismia haluamme kasvattaa entisestään hyvinvointimme hyväksi, on kausityövoiman saatavuus turvattava. Vaikka tontut pieni nyanssi isossa kuvassa ovatkin, eri puolilta maailmaa Suomen Lappiin kuitenkin tullaan.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Suorastaan pohdin pitäisikö laittaa palautetta tuosta "väestötsunami" käsitteestä MTV-uutisille. Toki maikkarilla haistavat klikkiotsikot, mutta huomioiden Suomen olevan myös vuoden 2023 jälkeen Euroopan Unionin harvimmin asuttu maa, on tsunamin eli hyökyaallon käyttäminen maahanmuutosta (Luonnollinen väestönkasvuhan on jo pitkään ollut Suomessa negatiivista.) suorastaan arveluttavaa. Toki työikäisten ihmisten ja ennen kaikkea työllistyneiden ihmisten määrän vähenemisen taittuminen maahanmuuton myötä on hyvä asia hyvinvointiyhteiskuntamme kannalta, mutta tätä ei mainita riittävän usein.

Jonkinlaista mittakaavaa. Suomen suurimmalla kaupunkialueella, eli Helsingin seudulla asuu laveimmankin määritelmän mukaan alle 2 miljoonaa ihmistä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Sikäli toivoisin ainoan oppositiossa olevan porvaripuolueen, eli Keskustan (kenties tulitukea Vihreiltä) saaden vielä haastavan hallituksen nyt ajamat kiristykset maahanmuuttoon. Hetkeenhän uuden hallituksen maahanmuuttopolitiikka ei ole ollut pahemmin julkisessa keskustelussa, mutta toivoisin vielä jonkin mittakaavan debatin käytävän siitä, ovatko kaikki kiristykset todella Suomen tulevaisuudelle eduksi, nyt kun lisääntyneen maahanmuuton myönteiset vaikutukset on jo huomattu maamme väestökehitykselle.
 

Redimor

Jäsen
Hyvä huomio. Hoitajiahan Norjaan on kyllä lähtenyt, mutta mistään virrasta ei voi vielä puhua, saati että vastavalmistuneet lähtisivät heti pois.

Nyt kun otit asian puheeksi, niin kävin ihan tilastokeskuksen sivuilta katsomassa. Suomen ja Norjan välinen muuttoliike on ollut tällä vuosituhannella lähes plus miinus nolla ja kolmena viime vuonna Norjasta on muutettu hivenen enemmän Suomeen kuin toisinpäin. Sikäli olisi mielenkiintoista tietää, mikä saa ihmisen muuttamaan Norjasta ilmasto-olosuhteiltaan varsin samanlaiseen, mutta matalamman palkkatason Suomeen. Magnar Dalen nyt oli hiihtovalmentaja, mutta tuskin talviurheilu kaikkia työllistää.
Oliko tilastoissa mainittu ihmisten ikää?

Aika paljon 60-luvun alkupuolella syntyneitä lähti norjaan töihin ja alkavat olemaan eläkeläisiä nykyään niin tulevat helposti takaisin suomeen eläkepäiville. Toisaaltahan tämä on hyväkin, heidän eläkkeensä ovat keskimäärin parempia kuin mediaanitulot suomessa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Oliko tilastoissa mainittu ihmisten ikää?

Aika paljon 60-luvun alkupuolella syntyneitä lähti norjaan töihin ja alkavat olemaan eläkeläisiä nykyään niin tulevat helposti takaisin suomeen eläkepäiville. Toisaaltahan tämä on hyväkin, heidän eläkkeensä ovat keskimäärin parempia kuin mediaanitulot suomessa.
Maahan- ja maastamuuttoa käsittelevästä datasta ei käy ilmi tulijoiden ja lähtijöiden ikä, mutten ihmettelisi vaikka kuvailemasi kaltaisia tapauksia olisi paljon.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös