Väestö | Suomen väkiluku on ylittänyt 5,6 miljoonaa
Suomen väkiluku oli marraskuun lopussa 5 603 075 henkeä.
www.hs.fi
Vaikka Suomea mielellään vertaammekin toisiin eurooppalaisiin maihin, on syytä muistaa, että Ranskan demografinen tilanne on hyvinkin paljon terveemmällä pohjalla, kuin Suomen. Syntyneiden määrä ylittää esimerkiksi edelleen kuolleiden määrän. Esimerkiksi viime vuonna kun Suomen syntyvyys oli 1,32, oli se Ranskassa 1,757, eli ihan eri luvuilla. Mielenkiintoista sinänsä ja tähän on luonnollisesti vaikuttanut Ranskaan vuosikymmeniä kohdistunut merkittävä maahanmuutto.Uusi laki muun muassa rajoittaa ulkomaalaisten sosiaalitukia, tiukentaa ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lainsäädäntöä ja asettaa kiintiöt maahanmuuttajien määrälle.
Myös Ranskan kansalaisuuden myöntäminen ulkomaalaisten lapsille tiukkenee ja Ranskan kansalaisuus voidaan viedä vakavista rikoksista tuomituilta kaksoiskansalaisilta.
Ulkomaalainen voi vastedes saada joitakin sosiaaliturvaetuuksia vasta asuttuaan Ranskassa viisi vuotta, tai 2,5 vuotta, mikäli käy töissä.
Lakiin tulee myös lievennys, joka mahdollistaa työluvattomien ihmisten työskentelyn aloilla, jotka kärsivät työvoimapulasta, esimerkiksi terveydenhuollossa sekä hotelli- ja ravintola-alalla.
Viidennes, 20 prosenttia, ulkomaalaistaustaisten vastaajista oli sitä mieltä, että työpaikoilla ilmenee myös rasismia ja ennakkoluuloisuutta. 11 prosenttia kertoi kielitaitoon perustuvasta syrjinnästä.
– Oon nähnyt hyvin paljon että suomalaiset hoitajat ovat hyväksikäyttäneet ulkomaalaishoitajia riittämättömän kielitaidon vuoksi sekä ulkomaalaiset hoitajat eivät voi tietää heidän oikeuksiaan, eikä paljon laista mitään, avoimessa vastauksessa kirjoitetaan.
En usko, että kielitaitoista ulkomaalaista koetaan millään tavalla taakaksi ainakaan henkilökunnan toimesta, mutta huonosti suomea puhuva koetaan kyllä varmasti. Jos ihan suomenkieliset opiskelijat yms. perehtyjätkin tuo lisäkuormitusta työarkeen, niin voit vaan kuvitella miten se kielimuuri lisää haittaa entisestään. Kiireessä pitäisi tehdä omat työt ja vielä opastaa ja perehdyttää mahdollisesti in english, niin ei siitä tule mitään hyvää. Olihan tuossa Saksaan hoitajaksi-sivustossakin vaatimuksena hyvä kielitaito, vähintään B1-A2.Vanhustenhoidossa riittävä suomen kielen osaaminen on luonnollisesti kriittisen tärkeä asia, mutta näen joka tapauksessa että parempi se käsipari on olla töissä, kuin ei vaikka kielitaito vielä rajallinen olisi. Pareittain työskennellessähän auttaa, mikäli kollegan kielitaito on erinomainen ja työssähän kieltä oppii myös.
Totta kai, eikä juurikaan kielitaitovaatimuksista tule liikaa joustaa ammateissa, missä suomen kielen osaaminen on jopa työturvallisuuskysymys. (Siinä missä palomiesten kuntovaatimukset on syytä pitää tiukkoina.)En usko, että kielitaitoista ulkomaalaista koetaan millään tavalla taakaksi ainakaan henkilökunnan toimesta, mutta huonosti suomea puhuva koetaan kyllä varmasti. Jos ihan suomenkieliset opiskelijat yms. perehtyjätkin tuo lisäkuormitusta työarkeen, niin voit vaan kuvitella miten se kielimuuri lisää haittaa entisestään. Kiireessä pitäisi tehdä omat työt ja vielä opastaa ja perehdyttää mahdollisesti in english, niin ei siitä tule mitään hyvää. Olihan tuossa Saksaan hoitajaksi-sivustossakin vaatimuksena hyvä kielitaito, vähintään B1-A2.
Satun tietämään, että Migrin nykyinen johtaja on kuin onkin käynyt Kanadassa tutustumismatkalla jo edellisessä tehtävässään Helsingin kaupungin työllisyys- ja maahanmuuttojohtajana. Sen reissun jälkeen perustettiin Kanadan mallin mukainen International House Helsinki - IHH (yhteistyössä: pk-seudun kaupungit, Migri, TE-toimisto, kauppakamari). Sittemmin malli on levinnyt muihinkin kaupunkeihin.Miten olisi Migrin ja valikoitujen valiokuntien tutustumismatka Kanadan maahanmuuttokäytänteiden arkeen?