Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

  • 281 519
  • 3 710

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Rajapyykin ylittymisestä on uutisoitu tänään eri medioissa. Itselleni Suomen demografista tilannetta ja siihen liittyviä ilmiöitä päivittäin seuraavana, lähestyvä asia on sinänsä ollut tiedossa jo pitkään, mutta konkretisoituminen isojen viestimien uutisena on mielenkiintoista. Tiedä sitten millaista keskustelua asian tiimoilta on käyty kahvipöydissä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Nyt kun maamme väkiluku on yhden desimaalin tarkkuudella lähempänä kuutta, kuin viittä miljoonaa, mielenkiintoista nähdä milloin "kuusi miljoonaa" vakiintuu puhuttaessa Suomesta. Olen ysärin lapsena koko ikäni tottunut määrittämään Suomen väkiluvun n. viiteen miljoonaan, vaikka tätä enemmän se onkin ollut jo pitkään.

Mutta nyt kun olemme lähempänä kuutta kuin viittä, tehtäneen henkilökohtainen lupaus, että tästä eteenpäin puheenparressa Suomessa asuu n. kuusi miljoonaa ihmistä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Sikälihän mielenkiintoista on ollut seurata maamme "kisaa" eurooppalaistaen verrokkien, kuten Slovakia, Norja ja Tanska välillä. Vaikka Suomi väkiluvultaan Norjan edellä yhä edelleen onkin, on syytä huomioida Norjan olevan merkittävästi nuorempi väestöltään. Norjasta allekirjoittaneella monenmoista sanottavaa, mutta kenties fiksua jättää tulevaan.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Suomi ei ole yksin maahanmuuttoon liittyvien kiristysten kanssa. Maahanmuuton suurvalta ranska on myös tiukentamassa käytänteitään ison kohun saattelemana.
Uusi laki muun muassa rajoittaa ulkomaalaisten sosiaalitukia, tiukentaa ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lainsäädäntöä ja asettaa kiintiöt maahanmuuttajien määrälle.

Myös Ranskan kansalaisuuden myöntäminen ulkomaalaisten lapsille tiukkenee ja Ranskan kansalaisuus voidaan viedä vakavista rikoksista tuomituilta kaksoiskansalaisilta.

Ulkomaalainen voi vastedes saada joitakin sosiaaliturvaetuuksia vasta asuttuaan Ranskassa viisi vuotta, tai 2,5 vuotta, mikäli käy töissä.

Lakiin tulee myös lievennys, joka mahdollistaa työluvattomien ihmisten työskentelyn aloilla, jotka kärsivät työvoimapulasta, esimerkiksi terveydenhuollossa sekä hotelli- ja ravintola-alalla.
Vaikka Suomea mielellään vertaammekin toisiin eurooppalaisiin maihin, on syytä muistaa, että Ranskan demografinen tilanne on hyvinkin paljon terveemmällä pohjalla, kuin Suomen. Syntyneiden määrä ylittää esimerkiksi edelleen kuolleiden määrän. Esimerkiksi viime vuonna kun Suomen syntyvyys oli 1,32, oli se Ranskassa 1,757, eli ihan eri luvuilla. Mielenkiintoista sinänsä ja tähän on luonnollisesti vaikuttanut Ranskaan vuosikymmeniä kohdistunut merkittävä maahanmuutto.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ranskalaisen Le Monde-lehden englanninkielinen juttu vielä aiheesta. Toivon todella, ettei Ranskan tiukentuvaa maahanmuuttopolitiikkaa tulla käytettävän perusteluna, miksi Suomenkin tulisi toimia samoin. Suomen ja Ranskan vertaaminen väestörakenteessa on yhtä reilua kuin Suomen ja Latvian.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jos on maahanmuutto rikkonut viime- ja tänä vuonna ennätyksiä Suomessa, niin se on tehnyt sitä myös Ranskassa. Tämän lisäksi on syytä myös muistaa Ranskan jo valmiiksi parempi demografinen tilanne, joten mihinkään katastrofiin en usko uuden maahanmuuttopolitiikan vielä ainakaan hetkeen johtavan. Ranskalla menee lujaa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kuuntelusuositus (muutenkin loistavalle) Kartanlukijana Soini-podcastin viimeisimmälle jaksolle, missä vieraana on presidenttiehdokas, EU-komissaari Jutta Urpilainen. Monen muun aiheen ohella käsittelivät myös Afrikan voimakasta väestönkasvua.

Itse kannatan hallitun maahanmuuton lisäämistä juurikin Saharan eteläpuolisen Afrikan maista ikääntyvään Eurooppaan. Nykytilanne, missä ihmiset ovat valmiita ylittämään Välimeren huterilla kumiveneillä ei luonnollisestikaan ole kestävä saati inhimillinen, mutta mikäli afrikkalaisille nuorille aikuisille on tarjolla laillinen väylä Eurooppaan työ- ja opiskeluperäisinä maahanmuuttajina, voisi tämä hillitä turvapaikanhakijoiden virtaa.

Osaltaanhan tilanne on tällainen jo nytkin. Esimerkiksi Suomessa asui viime vuoden lopulla n. 65 000 afrikkalaistaustaista ja heidän määränsä on 20 vuodessa lähes viisinkertaistunut, mutta uskon Suomen olevan mahdollista houkutella merkittävästi enemmänkin osaajia Afrikasta.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Yksi esimerkki mielestäni erittäin myönteisestä Afrikasta Suomeen kohdistuvasta maahanmuutosta. Suhdanne tällä hetkellä ei hyvä olekaan, ikääntyvässä Suomessa sotealalla on töitä tarjolla osaajille.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vanhustenhoidossa riittävä suomen kielen osaaminen on luonnollisesti kriittisen tärkeä asia, mutta näen joka tapauksessa että parempi se käsipari on olla töissä, kuin ei vaikka kielitaito vielä rajallinen olisi. Pareittain työskennellessähän auttaa, mikäli kollegan kielitaito on erinomainen ja työssähän kieltä oppii myös.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Omasta tausta voin kertoa sen, että vaikken mikään sotealan ammattilainen ole, saati asiantuntija, työskentelin viime vuosikymmenellä vuoden ajan hoitoavustajana keskikokoisessa vanhusten palveluyksikössä. Merkittävä osa tuolloisista työkavereistani oli maahanmuuttajia, Aasiaa ja Afrikkaa myöten, enkä voi rehellisesti sanoa huomanneeni kertaakaan, että heidän taustansa olisi vaikuttanut kielteisesti heidän työsuoritukseensa. Kaikki työnsä erinomaisesti suorittavia ammattilaisia ja useimmilla myös suomen kieli hyvin hallussa.

Tämä siis eräänlaisena jälkikäteisvastauksena taannoiseen julkiseen keskusteluun, missä ulkomaalaistaustaiset hoitajat tunnuttiin melko voimakkaasti leimaamaan jopa taakaksi.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Maahanmuuton eurooppalainen suurvalta Saksa on luonnollisesti myös hoitajien kansainvälisessä rekrytoinnissa pitkällä. Paljon englanninkielistä selkeää infoa parilla klikkauksella.

En todellakaan ihmettele, miksi Saksa on tällä hetkellä yksi maailman houkuttelevimmista maista osaajille eri puolilta maailmaa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Asiaan liittyvä valitettava juttu syksyltä. Huomioiden miten sotealan henkilöstön riittävyys on meille kriittinen asia, tulisi ulkomailta tuleviin ammattilaisiin suhtautua ennen kaikkea myönteisesti, ei vähättelevästi.

Viidennes, 20 prosenttia, ulkomaalaistaustaisten vastaajista oli sitä mieltä, että työpaikoilla ilmenee myös rasismia ja ennakkoluuloisuutta. 11 prosenttia kertoi kielitaitoon perustuvasta syrjinnästä.

– Oon nähnyt hyvin paljon että suomalaiset hoitajat ovat hyväksikäyttäneet ulkomaalaishoitajia riittämättömän kielitaidon vuoksi sekä ulkomaalaiset hoitajat eivät voi tietää heidän oikeuksiaan, eikä paljon laista mitään, avoimessa vastauksessa kirjoitetaan.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Erittäin mielenkiintoinen artikkeli maahanmuuton potentiaalista Suomen kaupungeille. Mielenkiintoista juttua, miten esimerkiksi Kanadassa olevasta hankkeesta, minkä avulla pienemmätkin ja syrjemmällä sijaitsevat paikkakunnat ovat lisänneet veto- ja pitovoimaansa.
 

Tuplatorkkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, Jets, Red Wings, Bayern
Vanhustenhoidossa riittävä suomen kielen osaaminen on luonnollisesti kriittisen tärkeä asia, mutta näen joka tapauksessa että parempi se käsipari on olla töissä, kuin ei vaikka kielitaito vielä rajallinen olisi. Pareittain työskennellessähän auttaa, mikäli kollegan kielitaito on erinomainen ja työssähän kieltä oppii myös.
En usko, että kielitaitoista ulkomaalaista koetaan millään tavalla taakaksi ainakaan henkilökunnan toimesta, mutta huonosti suomea puhuva koetaan kyllä varmasti. Jos ihan suomenkieliset opiskelijat yms. perehtyjätkin tuo lisäkuormitusta työarkeen, niin voit vaan kuvitella miten se kielimuuri lisää haittaa entisestään. Kiireessä pitäisi tehdä omat työt ja vielä opastaa ja perehdyttää mahdollisesti in english, niin ei siitä tule mitään hyvää. Olihan tuossa Saksaan hoitajaksi-sivustossakin vaatimuksena hyvä kielitaito, vähintään B1-A2.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
En usko, että kielitaitoista ulkomaalaista koetaan millään tavalla taakaksi ainakaan henkilökunnan toimesta, mutta huonosti suomea puhuva koetaan kyllä varmasti. Jos ihan suomenkieliset opiskelijat yms. perehtyjätkin tuo lisäkuormitusta työarkeen, niin voit vaan kuvitella miten se kielimuuri lisää haittaa entisestään. Kiireessä pitäisi tehdä omat työt ja vielä opastaa ja perehdyttää mahdollisesti in english, niin ei siitä tule mitään hyvää. Olihan tuossa Saksaan hoitajaksi-sivustossakin vaatimuksena hyvä kielitaito, vähintään B1-A2.
Totta kai, eikä juurikaan kielitaitovaatimuksista tule liikaa joustaa ammateissa, missä suomen kielen osaaminen on jopa työturvallisuuskysymys. (Siinä missä palomiesten kuntovaatimukset on syytä pitää tiukkoina.)

Huomioiden kuitenkin, miten maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrä tulee joka alalla tulevina vuosikymneninä lisääntymään, toivon että haasteeseen suhtaudutaan silti rohkean myönteisesti, eikä kielteisesti. Itse olen työurallani työskennellyt kymmenien ja taas kymmenien (Siis menee pitkälle yli sadan ja toisenkin.) maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kanssa ja loppujen lopuksi valtaenemmistöllä ne vahvuudet ja haasteet ovat ihan samoja, mitä ns. kantasuomalaisilla ja mielestäni jokin pään työntäminen pensaaseen (En nyt tässä viittaa sinuun @Tuplatorkkari.) olisi se mitä meidän ei tulisi tehdä, vaikka suomalaiseen työelämään sopeutuminen osalle haaste onkin.
 

ultrar

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Arsenal
Tuosta kielitaidosta tai taidottomuudesta hyvä esimerkki. Vaihdoin erään ulkoistamani toiminnon yritykseen, jonka työntekijät ovat kaikki ulkomailta. Tunnen heidän yrityksen toisista tehtävistä hyvin ennestään ja onnistuvat siinä hyvin, ovat ahkeria ja ystävällisiä.

Nyt aloitettiin mielestäni aika hyvälläkin perehdytyksellä. Tehtävä vaatii perusprosessien lisäksi myös teknistä osaamista ja myös asiakkaiden kohtaamista. Kun he ottivat vastuun tehtävästä, niin minulle vakuutettiin hymyillen, että kaikki on selvää, ei mitään ongelmaa ole missään. Lopputulos oli pienimuotoinen kaaos ja sitä yritettiin ratkoa onnistumatta. Reilun kuukauden jälkeen se ongelma oikeasti vasta selvisi, he eivät osanneet suomea, joka tiedettiinkin, mutta myös englanti oli erittäin heikosti hallinnassa. Kysyttäessä sai aina vastauksen yes yes hymyn kera.

Uudelleen perehdytys, omalla kielellään henkilön kautta, joka osasi kääntää asiat, samaan aikaan tiivistä englannin opettelua, jotta edes perussanasto olisi hallussa. Juna on lähtenyt "puksuttamaan" ja ahkeruudellaan korjaavat haasteita. Itselleni erinomainen opetus liittyen kielitaitoon, älä usko puheisiin, vaan testaa sitä kielitaitoa kunnolla koko ryhmältä. Jos Suomessa ei pysty puhumaan suomea eikä englantia, niin ei se vain oikein tahdo toimia. Olen silti kohtuullisen tyytyväinen tilanteeseen ja suunta on oikea.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
@ultrar Mielenkiintoinen viesti kaikkinensa. Itse huomaan toistuvasti "yllättyväni", etteivät kaikki hiljattain maahan tulleet osaa välttämättä englantiakaan kovin vahvasti, vaikka se nykyajan lingua franca onkin.

Ennen kaikkea sen olen huomannut maahamme 2022 ja 2023 saapuneiden kymmenien tuhansien ukrainalaisten kohdalta. Älypuhelimet löytyvät ja oletettavimmin samaa "AC/DC:tä ja Taylor Swiftiä" he kuuntelevat ja Hollywood tuotantoja-katsovat kuin suomalaiset, mutta englannin kielen osaaminen on keskimäärin selkeästi heikompaa kuin suomalaisilla, myös neuvostoajan jälkeen kasvaneilla ikäluokilla.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Malatakseni vielä MDI:n mielenkiintoiseen artikkeliin, vaikka samat haasteet, mitä tulee rajallisesti tarjolla oleviin työpaikkoihin, opiskelumahdollisuuksiin ja palveluihin koskevat yhtä lailla niin maahanmuuttajia, kuin Suomessa syntyneitä, voisin olettaa maahanmuuton mahdollisuuksiin suhtauduttavan erityisen myönteisesti juuri esimerkiksi Pieksämäellä ja Heinolassa. -Kaupungeissa, missä väki tasaisesti vähenee, mutta kaupungin infra on kuitenkin olemassa.

Itse näen esimerkiksi koulutusviennin (Ja sen jälkeen työperäinen oleskelulupa suoraan käteen.) merkittävänä mahdollisuutena maamme pienemmille paikkakunnille.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kerrassaan mielenkiintoista luettavaa jo mainitsemastani Kanadan pyrkimyksestä houkutella maahanmuuttajia myös pienemmille paikkakunnille. Suomea ja Kanadaa sikäli yhdistää se, että olemme molemmat pitkien etäisyyksien harvaanasuttuja maita.

Pitäisiköhän suorastaan linkata eräälle neliapilasta tunnetulle oppositiopuolueelle, että tässä uuden ajan aluepolitiikkaa. Maahanmuuttajat ovat Suomessa keskittyneet erittäin voimakkaasti suurimmille kaupunkialueille ja jos Kanadassa, niin miksei myös kalajoilla ja kankaanpäissä?
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kaukana täydellisestä maasta Kanadakin luonnollisesti on, mutta maahanmuuttajien vastaanottavuuden osalta kerrassaan hienoja tarinoita. Omasta taustastani voin kertoa sen, että perheeni oli ollessani 3-4-vuotias melko lähellä muuttaa Ontarioon, että läheltä piti, ettei allekirjoittaneestakin tullut kanadalaista.

Moni asia luonnollisesti erottaa Suomea ja Kanadaa, mitä tulee maahanmuuton realiteetteihin, mutta uskon silti vakaasti voivamme oppia paljon heiltä. Miten olisi Migrin ja valikoitujen valiokuntien tutustumismatka Kanadan maahanmuuttokäytänteiden arkeen?
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Heräsi tuosta nimim. @ultrar viestistä mielenkiinnosta kysymys:

Mikä on Suomen raksoilla kielen suhteen tapa toimia?

Olin nuorena opiskelijana usein Sveitsissä raksalla lomaduunissa. Siellä on lingua francana ns. "baustellendüütsch": eräänlainen sosiolekti, joka on kieliopillisesti erittäin yksinkertaistettua sveitsinsaksaa. Paikallisia kun ei juuri siellä raksalla työskentele, vaan duunissa on väkeä lähes kaikkialta muualta: Balkanilta, Etelä-Euroopasta, itäisestä Keski-Euroopasta, Turkista, Saksasta (erityisesti itäisestä), Afrikasta, arabimaista ja Etelä-Amerikasta.

Jopa ne harvat sveitsiläiset (useimmiten inssit / mestarit tai joskus sähkärit ja muut sertifioidut työntekijät) käyttävät tuota sosiolektia työmaalla.

Sen omaksui riittävällä tasolla muutamissa viikoissa, joten sinänsä heikkokaan saksan kielen taito ei ole ongelma duunissa. Joskin ainakin tuolloin toki jonkun verran haasteita oli työturvallisuuden kanssa, koska työturvallisuusohjeistukset eivät kaikilla firmoilla olleet ihan justiinsa. Mielestäni tuo on muuten harvinaisen mielenkiintoinen ilmiö, joka osoittaa ihmisen nopeaa sopeutumiskykyä yhteistyöhön. Homma toimii niinkin monimutkaisissa ympäristössä, kuin suuret rakennustyömaat, joissa voi olla kymmeniäkin firmoja ja joiden pitää koordinoida töitä keskenään.

Tuohan ei edistä suoraan muulla tavoin yhteiskunnallista sopeutumista, mutta epäsuorasti kyllä: kun sopeudut työpaikalle, edistää se tahtoa sopeutua yhteiskuntaan muutenkin.
 
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
@BitterX Kerrassaan mielenkiintoinen kysymys. Ihan näin mututuntumalta voisin olettaa kohteesta riippuen englannin ja suomen olevan vallitsevia kieliä, mitä nyt eri maista tulleet keskenänsä sitten omaa kieltään, romanialaiset romaniaa jne.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Sikäli myös Kanadassa on maahanmuuttoon kriittisemminkin suhtautuva väestönosa, vaikka juuri Kanadalle samalla tiukka, mutta hyvin vastaanottava maahanmuuttopolitiikka on ollut valtaisa yhteiskunnallinen menestystarina. Toivottavasti mikään MAGA (MCGA?) -meininki ei sentään nouse valtavirraksi.
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Miten olisi Migrin ja valikoitujen valiokuntien tutustumismatka Kanadan maahanmuuttokäytänteiden arkeen?
Satun tietämään, että Migrin nykyinen johtaja on kuin onkin käynyt Kanadassa tutustumismatkalla jo edellisessä tehtävässään Helsingin kaupungin työllisyys- ja maahanmuuttojohtajana. Sen reissun jälkeen perustettiin Kanadan mallin mukainen International House Helsinki - IHH (yhteistyössä: pk-seudun kaupungit, Migri, TE-toimisto, kauppakamari). Sittemmin malli on levinnyt muihinkin kaupunkeihin.

Uudenmaan ELY-keskuksessa yksi maahamuuttoasioita hoitavista on itse asunut pitkään Kanadassa, tuntee Kanadan mallin erinomaisesti, ja käy säännöllisesti esitelmöimässä asiasta eri tilaisuuksissa.

Valitettavasti muutokset eivät ole virkamiehistä kiinni, vaan poliittisesti valituista päättäjistä, jotka joko edistävät kehitystä - tai sitten eivät. Kun nykyisen hallituksessa maahanmuuttopolitiikkaa katsoo, niin edistystä lienee odotettavissa aikaisintaan neljän vuoden päästä...
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
@Vaughan Kiitos kerrassaan mielenkiintoisesta viestistä!

Vaikka Suomen ja Kanadan eroja, mitä tulee ihan jo sijaintiin, kieleen, talouteen ja maahanmuuton historiaan on tässäkin threadissa käsitelty, uskon Suomella toden totta olevan mahdollista silti ottaa monessa asiassa heistä mallia ja hyvä että joitain askelia on jo otettu.

Vaikka pisteytysjärjestelmä ja muut byrokraattiset käytänteet eivät kovin nopeasti olisikaan omaksuttavissa, ainakin Kanadan kansan yleinen myönteisyys maahanmuuttoon ja tietoisuus sen merkityksestä maan menestykselle näyttää olevan laajaa. Toki Kanadassakin on pitkät perinteet systemaattisesta rasismista (alkaen alkuperäiskansojen kohtelusta), mutta näin yleisesti näyttää siltä, Kanadassa poterot maahanmuuttajien ja syntyperäisten kanadalaisten välillä näyttävöt olevan huomattavasti matalampia, kuin Euroopassa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös