Työperäinen maahanmuutto on jatkunut korkealla tasolla, vaikka talous laskusuhdanteessa tällä hetkellä onkin. Erittäin positiivisena näen, että moni muuttattaa myös perheensä Suomeen.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Uutta kotimaan kiekkokautta voi jo alkaa odottaa: Pitsiturnauksen joukkueet julkistettiinLue lisää »
-
Aitio: Simo Mälkiä on JYPin uusi urheilutoimenjohtajaLue lisää »
-
Sopimus paholaisten kanssa − Ilves-veskari Jakub Málekille kaksivuotinen NHL-pahvi DevilsiinLue lisää »
-
Winnipeg Jetsiä viimeiset kaksi kautta valmentanut Rick Bowness jää eläkkeelleLue lisää »
-
JYPin jättänyt Topias Leinonen löysi työpaikan RuotsistaLue lisää »
-
Mestiksessä runsaasti pelaajaliikennettä ja jatkosopimuksia − RoKille ja Hokille vahvistusta Pohjois-AmerikastaLue lisää »
Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?
- Viestiketjun aloittaja Ann Arbor
- Alkaa
- 263 506
- 3 588
Maahanmuutto nousee uuteen ennätykseen – se voi pelastaa Suomen vielä monelta murheelta
Jos kotouttamisessa onnistutaan, tänään pakolaisena Suomeen tullut on muutaman vuoden kuluttua hyvä veronmaksaja, kirjoittaa Kauppalehden uutispäällikkö Janne Pöysti.
www.kauppalehti.fi
Mitä tulee työperäiseen maahanmuutton, Suomen tulisi mielestäni nykyistä paremmin lisäksi tuettava, että mahdollisimman moni tänne töihin tuleva, ottaisi mukaan myös puolisonsa ja mahdolliset lapsensa. Näistä Suomeen lapsena muuttaneista, tai täällä maahanmuuttajavanhemmille syntyneistä, kun maamme menestys on yhtä lailla enenevissä määrin kiinni.
Edelliseen viestiin viitaten, vaikka Suomeen kohdistunut maahanmuutto onkin länsieurooppalaisessa kontekstissa ollut pitkään pienessä mittakaavassa, tai oikeastaan siitä johtuen ns. toisen sukupolven maahanmuuttajien, eli luonnollisesti täällä syntyneiden maahanmuuttajataustaisten suomalaisten määrän kehitys on mielenkiintoinen asia.
Kaksi vuosikymmentä sitten (loppuvuodesta 2002) kahdelle ulkomailla syntyneelle, suomessa syntyneitä henkilöitä asui maassamme n. 14 300, kun taas loppuvuodesta 2022 heitä oli n. 86 000. Määrä kansamme kokoon nähden on edelleen pienehkö, mutta selvässä kasvussa. Kuten olen sanonut aiemminkin, maahanmuutto edistää myös syntyvyyttä. On huomionarvoista, että tämä luku ei pidä sisällään niitä suomalaisia, joiden vanhemmista toinen on ulkomailla syntynyt. He näkyvät tilastoissa suomalaistaustaisina.
Näen yhtä lailla koko kansan tehtävänä, että nämä kymmenet tuhannet suomalaiset saavat tuntea olevansa osa kansaamme, siinä missä ns. kantasuomalaiset.
Kaksi vuosikymmentä sitten (loppuvuodesta 2002) kahdelle ulkomailla syntyneelle, suomessa syntyneitä henkilöitä asui maassamme n. 14 300, kun taas loppuvuodesta 2022 heitä oli n. 86 000. Määrä kansamme kokoon nähden on edelleen pienehkö, mutta selvässä kasvussa. Kuten olen sanonut aiemminkin, maahanmuutto edistää myös syntyvyyttä. On huomionarvoista, että tämä luku ei pidä sisällään niitä suomalaisia, joiden vanhemmista toinen on ulkomailla syntynyt. He näkyvät tilastoissa suomalaistaustaisina.
Näen yhtä lailla koko kansan tehtävänä, että nämä kymmenet tuhannet suomalaiset saavat tuntea olevansa osa kansaamme, siinä missä ns. kantasuomalaiset.
Suomessa maahanmuutto (mikä toki yhtenä könttänä onkin vähän mutkia suoriksi laittava käsite) tunnutaan yhä edelleen nähtävän laajalti ennen kaikkea yhteiskuntamme taakkana ja loputtomana menoeränä, vaikka huomioiden maamme tämänhetkisen väestökehityksen, ei tuntemaamme menestyvää hyvinvointi-Suomea yksinkertaisesti tule olemaan olemassa ilman riittävää työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa.Maahanmuutto nousee uuteen ennätykseen – se voi pelastaa Suomen vielä monelta murheelta
Jos kotouttamisessa onnistutaan, tänään pakolaisena Suomeen tullut on muutaman vuoden kuluttua hyvä veronmaksaja, kirjoittaa Kauppalehden uutispäällikkö Janne Pöysti.
Mitä tulee työperäiseen maahanmuutton, Suomen tulisi mielestäni nykyistä paremmin lisäksi tuettava, että mahdollisimman moni tänne töihin tuleva, ottaisi mukaan myös puolisonsa ja mahdolliset lapsensa. Näistä Suomeen lapsena muuttaneista, tai täällä maahanmuuttajavanhemmille syntyneistä, kun maamme menestys on yhtä lailla enenevissä määrin kiinni.
En pysty klikkaamaan jakamaasi kolumnia auki koska maksumuuri, mutta vähän särähtää korvaan jo tuo ensimmäinen lause: "Jos kotouttamisessa onnistutaan, tänään pakolaisena Suomeen tullut on muutaman vuoden kuluttua hyvä veronmaksaja, kirjoittaa Kauppalehden uutispäällikkö Janne Pöysti."
Tässä keskustelussa menee niin paljon asioita sekaisin. Ongelma on se, että moni pakolaisena maahan tullut ei tule olemaan oleskeluluvan saamisen jälkeen vuosikausiin, jos koskaan, kovinkaan kiinnostava henkilö työnantajille. Keskeisin syy on se, että monen koulutustausta ja osaaminen ovat täysin olemattomia. Tämä ei toki päde kaikkiin mutta moneen.
Jos henkilö on käynyt vaikka ala-asteen verran koulua kotimaassaan, ei siitä ihan äkkiä ponnisteta kuin korkeintaan Wolt-kuskiksi. Ei, vaikka häntä joku kotouttaisi oikein huolella. Ja tuo vastuun vierittäminen kotouttamiselle on myös vähän kyseenalaista, sillä opettajilla, sosiaalityöntekijöillä, järjestöillä ja muilla pakolaista auttavilla on vain rajallinen mahdollisuus vaikuttaa hänen elämäänsä. Jos henkilöllä ei ole osaamista, sitä ei ole, eikä sitä voida kuin taikasauvaa heilauttamalla hänelle siirtää. Toki yksi asia minkä yhteiskunta voisi tehdä paremmin olisi se, että suomen kielen opettamiseen panostettaisiin enemmän. Muuten kuitenkin katson vastuun kotoutumisesta olevan yksilöllä itsellään eikä muilla ihmisillä.
Kun veronmaksajien saamisesta puhutaan, kannattaisi nimenomaan puhua työperäisestä maahanmuutosta, eikä sekoittaa pakolaisia tähän, koska pakolaiset ovat hyvin kirjava joukko ihmisiä. Joukossa on toki myös niitä kielitaitoisia insinöörejä ja opettajia, mutta samalla tavoin myös luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä, joita ei kukaan palkkaa. Mielestäni pakolaisten vastaanottaminen ja kotouttaminen on enemmänkin heikossa asemassa olevien ihmisten auttamista, eräänlaista hyväntekeväisyyttä. Työperäinen maahanmuutto taas jotain millä korjataan huoltosuhde.
@Bauer Huomioiden Suomeen kohdistuvan humanitäärisen maahanmuuton olevan tällä hetkellä vähäistä, mikäli ukrainalaisia ei lasketa, on leipätekstiin valittu pakolainen kieltämättä mielenkiintoinen valinta. Valtaenemmistö Suomeen tällä hetkellä tulevista ei ole turvapaikanhakijoita.
Humanitääristenkin maahanmuuttajien osalta on huomioitava seuraavien sukupolvien vaikutus maamme menestykseen. Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden perheet ovat usein lapsirikkaita.
Humanitääristenkin maahanmuuttajien osalta on huomioitava seuraavien sukupolvien vaikutus maamme menestykseen. Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden perheet ovat usein lapsirikkaita.
Kyllä, ja juuri kun mainitsit nuo ukrainalaiset, niin siinä on hyvä esimerkki siitä, kuinka erilaisia odotuksia voi kohdistaa porukkaan, joilla on hyvä luku- ja kirjoitustaito ja jotka ovat enemmän samankaltaisesta kulttuurista. Uskon ukrainalaisilla olevan oikein hyvät mahdollisuudet työllistyä - jos vain saavat riittävän kielitaidon - sillä heillä on varmasti riittävää osaamista. Lisäksi heidän on helppo ymmärtää miten toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Saman voi ajatella niinkin päin, että jos itse joutuisin ulkomaille, uskoisin itse kotoutuvani ihan hyvin Ukrainaan, mutta jossain Irakissa olisin aivan totaalisen hukassa.
Ja itse vierastan ajatusta siitä, että ukrainalaiset pakolaiset olisivat jotenkin parempia pakolaisia. Mielestäni kaikki pakolaiset ovat aivan yhtä tärkeitä riippumalta siitä mitä passissa lukee. Enemmän kyse on siitä, että eri taustoista tulevilta ihmisiltä voi odottaa eri asioita. Päteehän sama suomalaisiinkin; yliopiston käyneeltä voi odottaa toisenlaisia suorituksia kuin joltain elämänkoulua käyneeltä.
Mielestäni Suomen linja humanitääriseen maahanmuuttoon on ollut kohtuullisen hyvä. Sijaintimme Euroopan pussinperänä, käytännössä Saksan kokoisena saarena on johtanut siihen, etteivät Euroopan ulkopuolelta tulevat pakolaisvirrat ole juuri Suomeen päätyneet. Venäjän nykyhallinnon pysyessä vallassa tilanne voi toki jatkua itärajalla epävarmana vastaisuudessakin. Isossa kuvassa domestisesti huolestuttava asia ovat maassamme laittomasti oleskelevat, ns. paperittomat jotka muodostavat oman varjoyhteiskuntansa. Toivon mukaan heidän määränsä ei kasva merkittävästi nykyisestä.
Pakolaiskiintiön puolittaminen oli mielestäni hallitukselta virhe. Kyse on seulan läpäisevistä ihmisistä, joiden valinnassa painotetaan perheitä.
Pakolaiskiintiön puolittaminen oli mielestäni hallitukselta virhe. Kyse on seulan läpäisevistä ihmisistä, joiden valinnassa painotetaan perheitä.
Wikipedia ei kovin kummoiseen oppineisuuteen viittaa. Englannin taito on kansan keskuudessa heikko. Näidenkin joukossa on osaajia, mutta kielitaidottomuuden vuoksi työllistyminen saattaa olla vaikeaa.
A survey conducted in July 2023 found that almost 44% of respondents, the vast majority, said they did not know English at all. At the same time, 26.9% of respondents said they could understand some words and simple phrases, but could not read, write or speak English at all. 19.2% of Ukrainians said they could read, write or speak some English, but not well. Among those surveyed, 7.5% can read, write and speak English, but not fluently. In contrast, only 1.1% of respondents are fluent in English.[9]
Languages of Ukraine - Wikipedia
en.wikipedia.org
Ukrainalaisten heikohko englannin osaaminen yllätti minutkin, mitä olen heitä tavannut. Oletin erityisesti Neuvostoliiton jälkeisinä vuosikymmeninä varttuneiden osaavan kieltä paremmin, internetin kautta kaikki oppimateriaali ja käytännön kielikylpy on klikkauksen päässä, mutta ero nuoremman polven suomalaisten englannin kielen osaamiseen on merkittävä.
Köyhiltä leikkaaminen ei olisi mahdollista PS:n ollessa hallituksessa ellei pakolaisilta ja kehitysavusta leikata myös. PS:n kannattajissa kohtuullinen määrä myös niitä ihmisiä, jotka saavat 2024 alkaen leikattuja henkilökohtaisia tukia. PS voisi ottaa rumasti takkiin, jos pakolaisiin ja kehitysapuun ei olisi koskettu. Kyse on myös konservatiivisen oikeistohallituksen ideologisesta suhtautumisesta.
Kokoomuksen osalta ainakin keskusteluissa on noussut esille selvitystenkin mukaan Suomen epäonnistuminen kotouttamisessa. Kun ukrainalaisia voi tulla edelleen paljon ja toisaalla on päätökset leikata valtion kuluja, pakolaismäärään koskettiin.
Demografisesti eli väestönjakaumaa ajatellen lapsiperheiden saaminen Suomeen on hyvin kannatettavaa.
Eipä tuo sinällään yllätä jos kieltä ei ole yleisesti osattu 1990-luvun alussa ja ei ole ollut kysyntää. Venäjälläkään ei osata englantia ja Ukrainalle yhteydet Venäjään olivat tärkeämpiä kuin länteen melko pitkään. Jos maassa ei juuri ollut englanninopettajia niin heidän kouluttamisensa ei olisi yksinkertaista ja nopeaa kuitenkaan. Eli vaikka se tuntuu alkuun oudolta niin se on täysin ymmärrettävää monellakin tavalla. Jos Suomessakin päätettäisiin esimerkiksi kasvattaa kiinaa osaavan väestön määrää nyt huomattavasti niin se olisi hidas prosessi kun pitäisi löytää opettajia jotka osaavat sekä suomea että kiinaa ja heitä on rajallinen määrä.
100% ukrainalaisista kuitenkin lukutaitoisia, joten siltä osin pohja on kunnossa. Toisaalta taas esimerkiksi somaleilla ja afghaaneilla, joita pidetään vasemmistossa yhteiskuntamme merkittävinä tulevina rakentajina, lukutaito jää johonkin 30-40% kieppeille. Jos et osaa lukea edes omaa kieltäsi, niin vaikeaa löytää enää mitään käyttöä nyky-yhteiskunnassa.
Tottahan se, mutta minkä tahansa kielen oppiminen käytettävälle tasolle on ankara urakka, vaikka asuisi maassa, jossa kieltä puhutaan.
Ilman mitään yhteistä kieltä matka yhteiskunnan jäseneksi on pitkä.
Joissain työtehtävissä pärjää ilman kielitaitoakin tai toisen kielitaitoisen tukemana, mutta suurten kielitaidottomien joukkojen työllistäminen on vaikeaa.
Esimerkiksi yksinkertaisiin metsätöihin ulkomaalaisia kouluttava yrittäjä valittelee Youtubessa, että vaikeaa on. Raivaussahan käyttäjänkin pitäisi pystyä ymmärtämään työn vaatimukset ja raportoimaan tekemästään.
Tässä se oleellinen. Tällä hetkellä n. kymmenen prosenttia maahamme syntyvistä syntyy maahanmuuttajaäidille. Suomessa syntyneiden maahanmuuttajataustaisten väestöpyramidi on kirjaimellisesti edelleen pyramidi.
Demographics of Finland - Wikipedia
Laajan mittakaavan maahanmuutto (mikäli esihistorialliset muuttoaallot laskee pois) on Suomessa edelleen tuore ilmiö ja kaiketi tänne nyt esimerkiksi töihin tulevien ulkomaalaisten jälkipolvea ei ymmärretä samalla tavalla voimavaraksi, mitä monissa muissa maissa, mutta mikäli Suomeen kohdistuva maahanmuutto olisi ollut nykyistäkin vähäisempää, olisi maamme väestötrendi entistäkin huolestuttavampi.
Se on silti huomattavasti helpompi urakka, jos osaat lukea ja kirjoittaa edes omalla kielelläsi, ja sinulla on elämänmittainen kokemus lukemisesta ja kirjoittamisesta. Olkoonkin sitten edes omalla kielelläsi. Tälläisillä ihmisillä on sentään toivoa. Jos taas aikuisella ihmisellä ei ole mitään kokemusta elämänsä varrella lukemisesta ja kirjoittamisesta, niin valitettavasti en anna juuri mitään mahdollisuuksia työelämään Suomessa.
Täysin totta koko kirjoitus. Tässäkin suhteessa kuplaantuu helposti. Muistan taannoin ensimmäistä kertaa Thaimaassa vierailleessani yllättyneen aidosti, kuinka heikosti oman ikäiseni paikalliset (olin tuolloin 2017 24-vuotias) keskimäärin puhuivat englantia. Thaimaa kun on Kaakkois-Aasian maista ollut pitkään varsin länsi-orientoitunut ja matkailusektori on maan talouden kivijalkoja.
Välillä kieltämättä tuntuu, ettei Suomi käytä markkinoinnissaan kansamme erinomaista englannin kielen taitoa enemmän hyödyksi. Ennestään englantia osaava maahanmuuttaja kun pääsee kielitaidollaan jo varsin pitkälle. Pitkässä juoksussa näen tärkeänä, että jokainen maahanmuuttaja oppii myös riittävän hyvin suomen kieltä, mutta nykyajan lingua franca on de facto läsnä kaikkialla yhteiskunnassamme. Suomessa voit asioda verovirastossa, maahanmuuttovirastossa, terveyskeskuksessa, puhumattakaan yksityisillä palveluntarjoajilla englantia käyttäen, mutta tietävätkö potentiaaliset maahanmuuttajat tätä riittävän hyvin?
Tuplatorkkari
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- KooKoo, Jets, Red Wings, Bayern
Eikä tarvi mennä kuin keski-Eurooppaan niin englannin puhuminen ei ole itsestään selvää. Itse kysyin Saksassa lentokenttäjunan konnarilta (nuori mies), koska menee seuraava lähijuna, johon olimme vaihtamassa. Kaveri ymmärsi ja vastasi saksaksi, onneksi ymmärsin minäkin. Taksikuskeista ei taas yksikään ymmärtänyt englantia, eikä välttämättä pubien baarimikoista.
Jep. Taitavat ennen kaikkea Pohjoismaat ja Hollanti muodostaa ei-englanninkielisistä maista kuplan, missä käytännössä jokainen työikäinen osaa englantia jokseenkin sujuvasti. Virossa myös itsenäisyyden aikana varttuneet.
Pääkirjoitus | Tampereen seudun väestömäärä kasvaa niin kovaa vauhtia, ettei sille pärjää edes Helsinki
Tampereen väestönkasvu kiihtyy. Asukasmäärä on kasvanut alkuvuonna yli 5 600:lla.
www.aamulehti.fi
Sikäli seuraan Tampereen tapahtumia etäämmältä käsin ja koko median rakastamassa Tampere-ilmiön käsitteessä saattaa olla hivenen korusanojakin, mutta eräänlainen aito myönteinen eteenpäinmenon kulttuuri kaupungista kuitenkin huokuu Pääkaupunkiseudulle asti. Nyreys loistaa poissaolollaan.
Rakas isänmaamme näin muutenhan, mitä tulee juuri väestökehitykseen on enemmän ja enemmän "kuka sammuttaa valot"-yhteiskunta, mutta muutama kaupunkiseutu erottuu positiivisesti. Toivon mukaan samankaltainen positiivinen vire leviäisi myös muualle Suomeen.
Rakas isänmaamme näin muutenhan, mitä tulee juuri väestökehitykseen on enemmän ja enemmän "kuka sammuttaa valot"-yhteiskunta, mutta muutama kaupunkiseutu erottuu positiivisesti. Toivon mukaan samankaltainen positiivinen vire leviäisi myös muualle Suomeen.
Minään rakettitieteenä en näe maamme tunnettavuuden lisäämistä. Kohdistettua markkinointia sosiaalisen median alustoille ja esimerkiksi tietoisella sisällöntuottajien tukemisella pääsee varmasti jo jonnekin.
miten Suomen koko on jotenkin pieni? Jotenkin itse ajattelen, jos ollaan samaa kokoa Saksan kanssa tai suurempia kuin vaikka Hollanti, Belgia tai Tanska niin ei tässä nyt olla niin pieniä. Toki nuokin maat voivat olla melko tuntemattomia suuruuksia filippiiniläisten osalta.
Pinta-alaltaan Suomi toden totta on Euroopan kahdeksanneksi suurin maa. Olemme niin Britanniaa, Italiaa, kuin Puolaa isompi maa, mitä tulee neliökilometreihin. Väestöltä olemme kuitenkin pienehkö maa ja juuri tästä johtuen globaali preesensimme on rajallinen.
Mennään Googleen ja haetaan hakutuloksien määrää.
Finland: 1 650 000 000 tulosta.
Netherlands: 2 580 000 000 tulosta. (Holland 1 060 000 000 tulosta.)
Belgium: 1 890 000 000 tulosta. (Flanders 90 500 000 tulosta, Wallonia 6 520 000 tulosta)
Denmark: 1 870 000 000 tulosta.
Otetaan vielä ihan silkasta mielenkiinnosta mukaan myös Norja (Norway), mikä tuottaa 1 770 000 000 tulosta.
Me olemme altavastaaja Pohjoismaista, mitä tulee demografiaan, taloudelliseen menestykseen ja täten hyvinvointiin.
Sangen hyviä numeroita sinänsä - jatkukoon ja kasvakoon tämä trendi! Vähän vain pelkään, että se tulee pitkälle katkeamaan jo tulevana vuonna kun taantuma alkaa purra (sic) ja nykyhallituksen kiristysten sekä konkreettiset että mielikuvavaikutukset alkavat vaikuttaa.Suomi on 131 vajaa 5,6 miljoonaa.
Mielenkiintoista statistiikkaa kaikkinensa.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy