Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Ann Arbor]

Sikälihän tilanne eroaa Kanadasta ja monista muista maista siinä mielessä, että laajan mittakaavan moderni maahanmuutto on Suomessa vasta melko uusi ilmiö ja valtaenemmistö maan "ei-kantasuomalaisesta" väestöstä on ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajia. Suomessa syntyneiden ja kasvaneiden ulkomaalaisia sukujuuria omaavien ihmisten määrä kuitenkin kasvaa ja olisi minusta heidän kannaltaa julmaa, mikäli heiltä kiistettäisiin suomalaisuus.

Kansakunnan koheesion kannalta "me" vs. "ne"-ajatusmaailma ei johda mihinkään hyvään.

 

[Ann Arbor]

Seinäjoen asukasmäärä on kivunnut uudelle tuhatluvulle – asukkaita on nyt 66 037

Lokakuun loppuun mennessä kasvua oli yli 700 henkeä. Kasvusta pääosa tulee maahanmuutosta, mikä on kaupungin strategian mukaista.

yle.fi

Seinäjoki on maamme isommista kaupungeista toistaiseksi erottunut vähäisellä ulkomaalaistaustaisen väestön määrällä, mutta tilanne on muuttumassa sielläkin.

Suurin osa kasvusta tulee maahanmuutosta. Maahanmuuton osuus väestönkasvusta on nyt ennätyskorkea 84 prosenttia, kun se on vielä kaksi vuotta sitten ollut korkeintaan viidennes.

Maahanmuuttajat ovat pääosin sotaa pakenevia ukrainalaisia sekä kansainvälisiä opiskelijoita Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

Opiskelijoita on yhteensä 56 eri maasta, suurin osa heistä tulee Nepalista, Bangladeshista ja Sri Lankasta.

– Opiskelijoiden rakenteessa on tapahtunut selkeä muutos. Yhä useammin Suomeen tullaan nyt perheen kanssa, mikä tarkoittaa suurempaa kaupunkilaisten määrää, kertoo kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä.

Lukuvinkki artikkelille muutenkin. Seinäjoella riittää edelleen uskoa tulevaan.

 

[moelsky]

Maahanmuutto | Espoon väkiluku kasvoi toiseksi eniten Suomessa — kasvu tulee maahanmuuttajista

Espoon väkiluku kasvoi ennakkotietojen perusteella noin kuudella tuhannella asukkaalla, joista selkeä enemmistö on vieraskielisiä.

www.hs.fi

Mielenkiintoinen juttu Hesarilta maamme demografisesta realiteetista. -Elinvoimamme kannalta laajan mittakaavan maahanmuutto on edellytys myös tulevaisuudessa.

Samalla Espoo on noussut hyvinkin nopeasti Suomen turvattomimpien kaupunkien joukkoon. Mielenkiintoinen kehitys.

Tässä ovat Suomen turvattomimmat kaupungit

Yle sai poliisilta kymmenen suurimman kaupungin uunituoreet häiriöluvut, jotka kertovat turvallisuustilanteesta.

yle.fi

Vuonna 2022 yleisimmät vieraat kielet Espoossa olivat venäjä, viro, arabia, englanti, kiina ja somali ja eniten vuoteen 2021 verrattuna kasvoi venäjänkielisten määrä.

 

[Ann Arbor]

Samalla Espoo on noussut hyvinkin nopeasti Suomen turvattomimpien kaupunkien joukkoon. Mielenkiintoinen kehitys.

Tässä ovat Suomen turvattomimmat kaupungit

Yle sai poliisilta kymmenen suurimman kaupungin uunituoreet häiriöluvut, jotka kertovat turvallisuustilanteesta.

yle.fi

Mikään uinuva lintukoto Espoo ei toden totta ole ollut pitkiin aikoihin, vaikka mielikuva sitä jossain määrin saattaa edelleen ollakin. Samaa PK-seutua vahvuuksineen ja haasteineen.

Maahanmuuttajien kohdalla Espoo ymmärtääkseni on suosittu asuinpaikka valkokaulustyöntekijöiden kohdalla ja Espoo on muutenkin panostanut maahanmuuttajille tarkoitettuihin palveluihin.

Settling in Espoo

Have you just moved to Espoo and do you have many questions about your new hometown? This page contains information on expert counselling services that you can contact or make an appointment with.

www.infofinland.fi

 

[Ann Arbor]

Vielä palatakseni Helsingin Uutisten juttuun. En haluaisi uskoa kansan silmissä olevan laajalti näkemys "tiukasta suomalaisuuden määritelmästä." Virallisissa tilastoissa suomalaistaustaiseksi lasketaan henkilö, jonka vanhemmista vähintään toinen on syntynyt Suomessa ja tämä on siis erillinen kansalaisuudesta tai äidinkielestä.
Vaikka etnonationalistit edustavatkin marginaalia, olen huolissani jos ulkomaalaista sukutaustaa omaava henkilö on synnyinmaastaan (eli Suomi) huolimatta joidenkin silmissä edelleen "maahanmuuttaja". Näiltä tekisi mieli kysyä, missä vaiheessa ja millä kriteereillä maahanmuuttajasta sitten tulee suomalainen, jos kansalaisuus ei riitä? Eivätkö ns. kantasuomalaisen ja maahan muuttaneen jälkeläiset ole suomalaisia? Eivätkö lapsena suomalaisperheisiin adoptoidut jne.

 

[Ann Arbor]

Pääkirjoitus: Peruuttaako maahanmuutto kestävyysvajeen?

Ensin hyvät uutiset. Kantaväestön syntyvyys pysyy alhaisena, mutta Turun ulkomailta saadut muuttovoitot ovat painottuneet 25–44-vuotiaisiin nuoriin aikuisiin, joita on muuttanut kaupunkiin yli 9 000 vuosina 2010–22. Puhtaasti kansantaloudellisesta näkövinkkelistä tämä on hyvä asia. Oma...

aamuset.fi

Kaupunkimedia Aamusilta mielenkiintoinen juttu maahanmuuton myönteisistä vaikutuksista.

Turun kaupungin tutkimusjohtaja Timo Aro on mennyt arviossaan niin pitkälle että hänen mukaansa puheet huoltosuhteen heikkenemisestä ja siitä seuraavasta kestävyysvajeesta voidaan lopettaa, jos kehitys jatkuu nykyisenlaisena.

Tämä toki edellyttää sitä, että tulijat työllistyvät ja maksavat veroja. Siitä saadaankin lisää hyviä uutisia. Aron tilastojen mukaan viime Turkuun tulleista maahanmuuttajista neljä kymmenestä (41 %) oli työllisiä. Työttömien osuus oli alle joka kymmenes (9,8 %). Työvoiman ulkopuolisia oli keskimäärin hieman yli puolet (53,7%) kaikista maahanmuuttajista. Maahanmuuttajat joka tapauksessa nostivat työllisten määrää melkoisesti.

 

[Ann Arbor]

Jutusta ilmi tuleva filippiiniläisten työllisyysaste (84,9%), on kyllä kova lukema. Toki filippiiniläiset muuttavat Suomeen hyvin pitkälti nimenomaisesti töitä tekemään, mutta tästäkin huolimatta työn arvostus näyttää olevan filippiiniläisessä kulttuurissa korkea. Suomen tulisi pyrkiä edistämään maahanmuuttoa Filippiineiltä.

Suomessa asuvien filippiiniläistaustaisten (Filippiineillä syntyneet ja kahdelle Filippiineillä syntyneelle vanhemmalle Suomessa syntyneet) määrä on kasvanut viime aikoina merkittävästi. Vuoden 2012 lopussa heitä asui maassamme n. 2300 ja vuoden 2012 lopulla n. 10 000.

 

[Ann Arbor]

Näin itse PK-seudulla elävänä, missä maahanmuuttajataustaisten osuus väestöstä on suurin maassamme, ei arjessa tule ajateltua, että "tuossa kävelee maahanmuuttaja", vaan he ovat luonnollinen osa arkea ja tuttavapiiriä, siinä missä ns. kantasuomalaiset. Juuri tämä tiedostaen, raja-aitojen tietoinen pystyttäminen on sellaista myrkkyä, mitä en halua osaksi kotiseutuani.

Suomi on kuluvalla vuosituhannella ollut yksi koko maailman menestyneimmistä maista. Iso osa tästä menestyksestä kuuluu tänne muualta elämäänsä rakentamaan tulleille, eikä heidän toiseuttaminen voi olla intresseissämme. Samassa Suomi-veneessä olemme me kaikki.

 

[Ann Arbor]

Ministerityöryhmä hyväksyi uudistetun työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton Talent Boost -ohjelman 2023–2027

valtioneuvosto.fi

Suomen menestys ja kansainvälinen kilpailukyky perustuvat korkeaan osaamiseen. Työmarkkinoilla on kuitenkin pula osaavasta työvoimasta. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti kotimaisten työttömien työnhakijoiden työllistämisen lisäksi tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa. Työvoimaa täydennetään ensisijaisesti EU/ETA-maista, jonka lisäksi kansainvälistä rekrytointia edistetään myös kolmansista maista.

Tehokkaita toimia tarvitaan, koska Suomi kilpailee kansainvälisistä osaajista muiden maiden kanssa. Talent Boost -ohjelma 2023–2027 kokoaa työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton toimet ja tavoitteet yhteen. Ohjelma noudattaa hallitusohjelman painopisteitä sekä tehostaa jo aiemmin käyttöön otettuja toimia.

Talent Boost perustuu tiiviiseen verkostoon. Ohjelmaa toteuttavat valtakunnallisesti ja alueellisesti lukuisat eri toimijat, jotka kehittävät osaajille ja työnantajille suunnattuja palveluita. Yhteisiin tavoitteisiin pääseminen vaatii valtion, kaupunkien, korkeakoulujen, oppilaitosten, yritysten ja muiden toimijoiden saumatonta ja pitkäjänteistä yhteistyötä ja yhteensopivia palveluita.

Positiivinen uutinen tähän väliin. Toivottavasti Suomi pyrkii edistämään työperäistä maahanmuuttoa entisestään.

 

[Ann Arbor]

Kansainvälisten osaajien saatavuutta lisätään, lupaprosessien sujuvuus ja luotettavuus varmistetaan
Talent Boost -ohjelma edistää työvoiman kansainvälistä rekrytointia hallitusohjelman mukaisesti kohdennetusti neljästä kohdemaasta: Intia, Brasilia, Vietnam ja Filippiinit. Osaajaryhminä korostuvat korkeasti koulutetut, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ja vientiteollisuuden työntekijät sekä kausityöntekijät. Vastaavasti kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden määrää pyritään edelleen hallitusti lisäämään ja edellytyksiä Suomeen työllistymiselle parantamaan.

Oleskelulupien käsittelyaikojen lyhentämistä jatketaan muun muassa automatisaatiota lisäämällä, jotta Suomeen saapuminen on yhä sujuvampaa ja väärinkäytöksiin puututaan silti tehokkaasti. Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on, että erityisasiantuntijat saavat jatkossa luvan viikossa, ja muun työperusteisen oleskeluluvan saa 30 päivässä. Samalla varmistetaan toimiva ja sujuva jälkivalvonta, jotta oleskelu jatkuu luvan edellytysten mukaisesti.

Osaajien Suomeen jäämistä edistetään
Suomen vetovoiman lisäksi on keskeistä, että osaajat viihtyvät ja jäävät Suomeen. Hallitusohjelman mukaisesti selvitetään ja edistetään pitovoimaan vaikuttavia tekijöitä, kuten toimivia peruspankkipalveluita sekä englanninkielistä varhaiskasvatusta ja koulutusta. Suomen ja ruotsin kielen oppimista tuetaan sekä opinnoissa että työelämässä.

Työperusteisen maahanmuuton kehittäminen kestävällä tavalla edellyttää, että ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä ehkäistään ja siihen puututaan tehokkaasti. Vuoden 2023 loppuun mennessä valmistellaan hallitusohjelman mukainen työperäisen hyväksikäytön ehkäisemisen ja torjumisen toimenpideohjelma, jota toteutetaan yhdessä Talent Boost -ohjelman kanssa.

Vielä lainaus sisäministeriön tiedotteesta. Hienolta kuulostavat hallituksen tavoitteet näin juhlapuhetasolla. Mielenkiintoista nähdä, mitä nyt asetetut tavoitteet tulevat tarkoittamaan lähivuosina käytännössä. Riittävä maahanmuutto on Suomen menestyksen kannalta erittäin tärkeä asia, kohtalon kysymys ja paljon on vielä tehtävää Suomen houkuttelevuuden lisäämiseksi.

 

[Ann Arbor]

Vaikka monia Suomen vetovoimaan liittyviä asioita on mahdollista kehittää ainoastaan pitkällä aikavälillä ja jotkut eivät ole päätäntävallassamme ollenkaan (sijainti, ilmasto), erityisesti edellisessä viestissä lainaamani tekstin toinen kappale on sellainen, mihin Suomi oikeasti panostaa ja ennen kaikkea, mitä tulee viranomaisten käytänteisiin oleskelulupaprosessissa. Liian moni tänne integroitunut kun on merkittävien haasteiden äärellä, mikäli hän haluaa uusia oleskelulupansa. Meillä ei ole varaa menettää osaajia omien erittäin tiukkojen linjausten takia.

 

[Ann Arbor]

Lasten osuus väestöstä laskenut tuntuvasti – joka kymmenes on ulkomaalaistaustainen | Tieto&trendit

Suomen väestöstä joka kolmas oli 1950-luvulla alle 18-vuotias, nyt enää harvempi kuin joka viides. Ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on noussut yli sadantuhannen, valtaosa on syntynyt Suomessa.

www.stat.fi

Tilastokeskukselta mielenkiintoinen katsaus ikääntyvään Suomeen, missä lapsia syntyy vähemmän kuin koskaan. On syytä huomioida, että mikäli Suomeen kohdistuva maahanmuutto olisi vähäisempää, näkyisi tämä myös nykyistäkin vähemmässä lasten määrässä.

 

[Ann Arbor]

Maahanmuuttovirasto eli Migri on taas kerran ollut laajan kritiikin kohteena, organisaation toimintatapojen osalta. Vaikka itse olenkin pitkään halunnut myös ymmärtää, että Migrissäkin on töissä ihmisiä, eikä työnkuva varmastikaan ole helpoimmasta päästä, jonkinlainen kokonaisuudistus kyseiseen laitokseen voisi silti olla tarpeellinen.

Hallintohimmelien kasaaminen maksaa, eikä siitä luonnollisestikaan ole takeita, että uusi Migri olisi toimintatavoiltaan oleellisesti nykyistä parempi, mutta huomioiden maahanmuuton yhteiskunnallisen merkityksen nyt ja tulevaisuudessa, on asiaa hoitavan viranomaistahon toiminnan sujuvuus meidän kaikkien intresseissä.

Näkemykset maahanmuutosta ja sen tarpeesta Suomelle vaihtelevat vaihtelevat merkittävästi kansalaisyhteiskunnassamme, mutta oli sitten avoimempien, tai kireämpien maahanmuuttokäytänteiden kannalla, on meidän kaikkien etu, että Maahanmuuttoviraston toiminta on sujuvaa ja reilua.

 

[Ann Arbor]

Sikälihän en ihmettelisi, vaikka ihan vastaavien haasteiden (siis byrokratiaosaston tasolla) oltaisiin myös monissa muissakin paljon maahanmuuttajia vastaanottavissa maissa. Tuhannen (mikä nyt ilmeisesti vielä kasvaa) työntekijän organisaatio on luonnollisesti heterogeeninen joukko ihmisiä, mutta silti näin veronmaksajana toivoisin Migrin toimintakulttuurin olevan parempi.

 

[Ann Arbor]

Kolumni | Syntyvyys laskee, ja syntyvyys kasvaa!

– Toivottavasti maan hallitus huomioi valtionosuusuudistusta tehdessään kasvavien kaupunkien lasten ja nuorten tarpeet, kun se korjaa sote-uudistuksen valuvikoja, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kirjoittaa.

www.helsinginuutiset.fi

Mielenkiintoinen Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän kolumni

Sikälihän maamme voimakkaimmin kasvavissa keskuksissa syntyvien absoluuttinen määrä ei toden totta ole romahtanut, huomioiden työikäisen väestön kasvun.

 

[Ann Arbor]

Vaikka PK-seutu ja 2-3 muuta isointa aluetta oletettavimmin kasvavat tasaisesti myös tulevaisuudessa. Nyt, tai mahdollisesti jo vuosikymmeniä väestökadosta kärsineiden alueiden olettaisi olevan yhtä lailla erityisen suopeita maahanmuuttoon. Kannettu vesi ei kaivossa tunnetusti pysy ja mikäli töitä ei ole, niin syrjemmälle asettuneet maahanmuuttajat hakeutuvat Suomessa syntyneiden tapaan kasvukeskuksiin.

Silti ollut yhtäältä ristiriitaista havaita, että maahanmuuttokriittisyys on Suomessa, ainakin julkisuuden perusteella korostunutta paikkakunnilla, missä maahanmuuttajia on vain vähän. Lähipalveluiden säilymisen kannalta pikkupaikkakunnilla voisin kuvitella maahanmuutolla olevan hyvinkin kriittinen vaikutus.

 

[Ann Arbor]

Hoitajat valmistautuvat muuttamaan Hongkongista Suomeen – ”Elämäni ei ole ollut enää entisensä”

Kaksi filippiiniläisnaista haluaa uuden suunnan elämälleen. He opiskelevat ahkerasti ja tähtäävät lähihoitajiksi Suomeen.

www.is.fi

Kerrassaan hieno artikkeli Suomeen pian saapuvista sotealan työntekijöistä. Ikääntyvä ja paljon sairastava Suomi ei yksinkertaisesti tule olemaan tuntemamme hyvinvointivaltio ilman laajaa ulkomailta tulevia alan osaajia.

Threadin otsikkoon valitsin käsitteen tulevaisuuden tekijä hyvin tietoisesti. Tässä on kyse juuri heistä.

 

[Ann Arbor]

Sinänsähän Suomessa asuvat filippiiniläistaustaiset ovat varsin näkymätön väestönosa, vaikka heitä on maassamme jo yli 10 000. Liika yleistäminen on positiivisessakin mielessä huono asia, mutta mitä itse kyseisestä maasta kotoisin olevia tunnen, on työnteon merkitys kovassa arvossa heidän keskuudessaan ja monet Filippiineiltä Suomeen muuttavat ovatkin ns. mallimaahanmuuttajia.

 

[Ann Arbor]

On myös huomioitava kun kyse on filippiiniläisistä, tai muista kaukana Suomesta sijaitsevista maista kotoisin olevista, maamme pieni koko ja tuntemattomuus on haaste, houkutellessa ihmisiä tänne asettumaan. Jos menet tekemään manilalaisella rautatieasemalla kyselyä, mitä ihmiset tietävät Suomesta, voisin olettaa useimpien tietävän, että kyseessä on jossain päin Eurooppaa sijaitseva valtio, mutta ei paljoa muuta. Maantieteestä enemmän kiinnostuneet osannevat mainita pääkaupunkimme Helsingin jne.

Samanaikaisesti potentiaalisista maahanmuuttajista kilpailevat isommat Euroopan maat ovat kansainvälisesti erittäin tunnettuja, niin hyvässä kuin pahassa. Toivon mukaan nyt aloitettua Talent boost-ohjelmaa kehitetään vastedeskin ja Suomen tunnettavuutta potentiaalisena muuttokohteena lisätään. Yhtä lailla maabrändimme on osaltaan vaikuttamassa ulkomaalaisten mielikuviin Suomesta ja siihen tulisi yhtä lailla panostaa nykyistä enemmän.

 

[Ann Arbor]

Vaikka Suomi valtiollisena toimijana onkin ollut perinteisesti passiivinen oman tunnettavuutensa lisäämiseksi, on pakko nostaa hattua lukuisille ulkomailta Suomeen muuttaneille sosiaalisen median sisällöntuottajille, jotka kansainväliselle yleisölle tekevät maatamme tunnetuksi.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=580qzLdAVqw

Vaikka Suomessa onkin monia yhteiskunnallisia haasteita, ei tämä maa edelleenkään ole globaalissa mittakaavassa hassumpi paikka asua ja tätä ei mielestäni olisi syytä pitää minään salaisuutena.

 

[Ann Arbor]

En ole varma, onko asian suhteen tehty tutkimusta, mutta kuten aiemmin tänään linkkaamani videon henkilön tapauksessa, voisin olettaa maahanmuuttajan integraatiota edistävän merkittävästi se, mikäli hänellä on suomalainen puoliso. Kieltä kuulee arjessa, sekä moniin maamme käytänteisiin on opas omasta takaa.

 

[Ann Arbor]

Sinänsähän nämä Suomeen ulkomailta asettuneet sisällöntuottajat tekevät erittäin arvokasta työtä, mistä tuntuu etteivät he paljon kiitosta saa. Meille suomalaisille monet videot avaavat uutta perspektiiviä niin tuttuihin asioihin ja ulkomailla asuville he tarjoavat kurkistukseen arkeen maassamme. Suomi on ihan naapurimaidemme ulkopuolella edelleen tuntematon maa, "hyvin pidetty salaisuus", mitä sisällöntuottajat avaavat hivenen, oletettavasti myös monille tänne muuttoa harkitseville. Kudos heille!

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=KUPhA9Uyoi0

Tässä hyvä esimerkki videoista, mitä tarkoitan. Ei kiiltokuvaa, muttei myöskään kohtuutonta kritiikkiä.

 

[Ann Arbor]

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=aFnBgzNHw2I

Tässä vielä yksi erinomainen kyseisen kanavan video. Suomen suhtautuminen ulkomailta tulleiden opiskelijoiden jäämiseen maahamme töihin on ollut tunnetun penseää, syistä mitä on vaikea ymmärtää, mutta käytännön neuvot ovat varmasti monille avuksi.

Aiemmin tänä vuonna asian suhteen käytiin jonkin verran julkistakin keskustelua. Vähintä, mitä Suomi voisi täällä tutkinnon suorittaneille tarjota, olisi se edes määräaikainen työperäinen oleskelulupa, mutta edelleen Suomeen jo asettuneet joutuvat ymmärtäneekseni kohtuuttomankin paperisodan käymään.

 

[Ann Arbor]

Ennakkoluulot estävät Suomeen muuttaneiden työllistymistä

Yritykset voivat edistää maahan muuttaneiden työllistymistä, mielipidekirjoittajat toteavat.

www.talouselama.fi

Lukemisen arvoinen Talouselämän julkaisema mielipidekirjoitus maahanmuuttajien työllistymisestä.

Tietoevryn kesällä teettämän kyselytutkimuksen mukaan joka toinen (53 %) suomalainen kokee, että Suomen tulisi houkutella ulkomaisia osaajia nykyistä paremmin, ja lähes joka toinen (48 %) on sitä mieltä, että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi.

Suomalaiset siis ymmärtävät ulkomaisten osaajien tärkeyden ja työperäisen maahanmuuton merkityksen hyvinvointiyhteiskunnalle. Tämä on rohkaiseva viesti siitä, että monimuotoisuus ja kansainväliset osaajat nähdään voimavarana, ei uhkana.

Mentorointiohjelma on yksi matalan kynnyksen tapa kuroa maahanmuuttaneiden työmarkkinarailoa kiinni. Toivomme, että esimerkkimme innostaa muitakin yrityksiä. Näin voimme yhdessä rakentaa entistä yhdenvertaisempaa ja monimuotoisempaa työelämää.

 

[Ann Arbor]

Sikälihän positiivisena voi pitää, että julkinen keskustelu nimenomaan työperäisestä maahanmuutosta on näin mututuntumalla lisääntynyt merkittävästi muutaman vuoden takaisesta. Paljon on kuitenkin tehtävää, niin viranomaiskäytänteidemme jouhevoittamiseksi, kuin maamme houkuttelevuuden lisäämiseksi.