Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Zeta03]

Minulla on oppilaina yläkoululaisia, joiden vanhemmat olivat minun oppilainani maahanmuuttajina n. 20 vuotta sitten. Aika samalla tasolla mennään edelleen. Kielitaito on hieman parempi nykyisillä, mitä se oli heidän vanhemmillaan, mutta varsinkin poikaoletetuilla oppilailla asenne on aika lailla sama. Kun faija makasi matematiikan tunnit pöydän alla kuunnellen musiikkia, niin poikakin on yhtä pihalla siitä, mitä koulussa pitäisi tehdä. Onko vika sitten kodin asenteessa, ajatus saattaa olla se, että töihin pääsee ilman ihmeempää koulutustakin, kun faijallakin on duuni autokuskina tai vastaavaa.

Noita kotioloja yritin tuossa ylempänä painottaa, vaikuttaa varmasti enemmän kuin "alkuasukkaiden" maahanmuuttokriittisisyys ja kotouttamisongelmat. Hyvä kuulla suoraan "kentältä" samansuuntaisia havaintoja ja vielä oikein sukupolvien väliseltä ajalta.

 

[Ann Arbor]

Vaimo on opettaja. Hänellä on Suomessa syntyneisiä venäläistaustaisia oppilaita, jotka osaavat vain tyydyttävästi Suomea. Kielitaito rajoittaa menestymismahdollisuuksia koulussa. Ainakaan tässä tapauksessa sosioekonomisella asialla ei ole mitään tekemistä heidän Pisa-menestyksen kanssa.

Kuulostaa mielenkiintoiselta. Omat kokemukseni kun ovat hyvin erilaisia, mitä Suomessa kasvaneita venäläistaustaisia olen oppinut tuntemaan. Osalla puheessa pieni nuotti, osalla puheen perusteella ei voi päätellä, ettei kyse ole ns. kantasuomalaisesta henkilöstä.

 

[ultrar]

Mitään ei saa enää sanoa?

Sorry, olisi pitänyt täsmentää, että mediassa tämän myöntäminen tuntuu olevan vaikeaa. Nyt oli haastateltu jossain opettajia ja ei siellä tätä isoa ongelmaa nostettu esille, muita syitä kylläkin.

Kyykäärme nosti loistavasti esille sen ongelman, mikä on arkipäivää ja muutokset ovat hitaita jos niitä on edes tullakseen. Sama koskee ja on koskenut Ruotsia jo pidempään ja siellä mennään myös jatkossa vain alaspäin oppimisen kanssa. Voi olla, ettei oma elinikäni riitä näkemään, missä tulee se käännös jos on tullakseen.

Ensimmäinen askel kääntää suunta on julkisesti myöntää ongelmat eikä yrittää niitä peitellä, koska ei haluta leimautua rasisteiksi. Ja kuten edellinen kirjoittaja loistavasti totesi, niin kaikki lähtee lukemisesta, kielen ymmärtämisestä.

Omana erillisenä asiana on sitten se, miten käännämme myös alkuperäisväestön ja etenkin poikien oppimistulokset parempaan suuntaan.

 

[Patarouva]

Ymmärtää, miksi nuoret tuntuvat olettavan, että hemmetin kallit vaatteet ovat jotenkin normaali asia saavuttaa kaikille, jos laskutaidossa on pahoja puutteita.

 

[kyykäärme]

Tuota kotioloja yritin tuossa ylempänä painottaa, vaikuttaa varmasti enemmän kuin "alkuasukkaiden" maahanmuuttokriittisisyys ja kotouttamisongelmat. Hyvä kuulla suoraan "kentältä" samansuuntaisia havaintoja.

En ole varma edes kotioloista, saattaa olla hyvä, huolehtiva ja yhteisöllinen meininki. Mutta kotona mahdollisesti puhutaan esimerkiksi albaniaa, kaikki loma-ajat ja vähän päälle vietetään Kosovossa, vapaa-aika pyörii omasta kulttuurista tulleiden kanssa jne... Lisäksi saattaa varsinkin pojilla olla kulttuurillinen paine siitä, millainen nuoren miehen tai naisen pitää olle. Lisäksi ei lueta tai ymmärretä koulusta tulevia viestejä. Takamatkaa annetaan vähän kaikessa suomalaisessa kulttuurissa kasvaneisiin nähden, mitä tulee suomen kielen luetun- ja kuullunymmärtämiseen ja yleisesti suomalaisen koulumaailman omaksumiseen.

 

[Tadu]

Kuulostaa mielenkiintoiselta. Omat kokemukseni kun ovat hyvin erilaisia, mitä Suomessa kasvaneita venäläistaustaisia olen oppinut tuntemaan. Osalla puheessa pieni nuotti, osalla puheen perusteella ei voi päätellä, ettei kyse ole ns. kantasuomalaisesta henkilöstä.

Minullakin on kaveri, joka on NL:n hajoamisen jälkeen muuttanut Suomeen pienenä lapsena, eikä hänestä kuullut ysärin lopulla yläkouluikäisenä ollenkaan etteikö olisi ollut ”kotoperäinen.

Todellisuus on ainakin Lahdessa sellainen tällä hetkellä, että täällä on venäläisvähemmistö, joka viettää aikaa vain keskenään, eikä näin ollen opi suomea.

 

[kyykäärme]

Minullakin on kaveri, joka on NL:n hajoamisen jälkeen muuttanut Suomeen pienenä lapsena, eikä hänestä kuullut ysärin lopulla yläkouluikäisenä ollenkaan etteikö olisi ollut ”kotoperäinen.

Todellisuus on ainakin Lahdessa sellainen tällä hetkellä, että täällä on venäläisvähemmistö, joka viettää aikaa vain keskenään, eikä näin ollen opi suomea.

Minulla oli jo ensimmäisinä opettajavuosinani venäläistaustaisia oppilaita, ja sen jälkeenkin ihan koko ajan ollut jatkuvasti, muutamia joka vuosi. Minusta he eivät muodosta kovinkaan yhtenäistä ryhmää. Sanotaan vaikka näin, että jos muistelen koko opettajanuraltani ahkerimpia oppilaita, top-kympissä olisi kolme venäläistaustaista, kaksi tyttöä ja yksi poika. Tälläkin hetkellä on oppilaina todella taitavia venäläistaustaisia (tyttöjä).

Pahimpien "roistojen" porukkaan osuu myös pari venäläistaustaista kaveria + semmoinen kööri, mikä terrorisoi viime vuosituhannen puolelle itähelsinkiläistä koulua, missä olin sijaisena syksyn.

Ei taida Vantaan koillisella alueella olla niin paljoa kuitenkaan Venäjältä tulleita, että olisi omia yhteisöjä. Ylipäänsä ovat minusta paremmin saaneet kantasuomalaisia kavereita kuin kauempaa tulleet, ja sopivat hyvin porukkaan. Sodan alussa oli hyvin pientä huutelua ja r-sanan käyttöä, mutta se loppui alkuunsa tai lopetettiin. Albaaneja ja somaleja meillä päin on paljon, ja he tuntuvat aika paljon pyörivän omissa porukoissaan. Samoin Lähi-Idän kulttuurista tulleita on paljon.

 

[Tadu]

Minulla oli jo ensimmäisinä opettajavuosinani venäläistaustaisia oppilaita, ja sen jälkeenkin ihan koko ajan ollut jatkuvasti, muutamia joka vuosi. Minusta he eivät muodosta kovinkaan yhtenäistä ryhmää. Sanotaan vaikka näin, että jos muistelen koko opettajanuraltani ahkerimpia oppilaita, top-kympissä olisi kolme venäläistaustaista, kaksi tyttöä ja yksi poika. Tälläkin hetkellä on oppilaina todella taitavia venäläistaustaisia (tyttöjä).

Pahimpien "roistojen" porukkaan osuu myös pari venäläistaustaista kaveria + semmoinen kööri, mikä terrorisoi viime vuosituhannen puolelle itähelsinkiläistä koulua, missä olin sijaisena syksyn.

Ei taida Vantaan koillisella alueella olla niin paljoa kuitenkaan Venäjältä tulleita, että olisi omia yhteisöjä. Ylipäänsä ovat minusta paremmin saaneet kantasuomalaisia kavereita kuin kauempaa tulleet, ja sopivat hyvin porukkaan. Sodan alussa oli hyvin pientä huutelua ja r-sanan käyttöä, mutta se loppui alkuunsa tai lopetettiin. Albaaneja ja somaleja meillä päin on paljon, ja he tuntuvat aika paljon pyörivän omissa porukoissaan. Samoin Lähi-Idän kulttuurista tulleita on paljon.

Voi johtua siitä, että Lahdessa maahanmuuttajataustaisia on verrattain vähän, mutta venäläisiä tästä iso osa. Pääkaupunkiseutu on enemmän ”sulatusuuni”.

Eikä tosiaan tarkoitus ollut sanoa, ettäkö kaikilla venäläistaustaisilla olisi vastaavia ongelmia.

 

[Vaughan]

Suomen maahanmuuttajat ovat tuloksillaan OECD-maiden ylivoimaisesti huonoimpia. Väkisinkin se vetää koko maan keskiarvoa reilusti alaspäin. Tähän on luultavasti kaksi syytä:
1. Suomi houkuttelee verrattain kehnoa maahanmuuttoa
2. Suomi ei vaadi maahanmuuttajilta mitään.

Tämä on tavallaan totta. Nykyään Suomeen saa tulla vain "syyperusteisesti". Ja jos lakiin perustuva syy löytyy, niin kyvykkyydellä ei ole siihen vaikutusta.

Eli toisin sanoen kyvyillä, hankituilla ominaisuuksilla tai synnynnäisellä lahjakkuudella ei ole mitään roolia maahanmuutossa. Moninkertainen tohtori ja mensan jäsen huikealla kielitaidolla ei voi muuttaa Suomeen ns. "kolmansista maista" (näihin kuuluvat mm. USA ja brexit-Britannia), jos hän ei täytä mitään ennalta määritellyistä maahanmuuton syyperusteista. Ja silloin jos kyvykkyydelle ei anneta mitään merkitystä, niin eipä tänne niitä kyvykkäitä saada kuin korkeintaan sivutuotteena vahingossa.

Kuten olen ennenkin todennut, riman pitäminen korkealla ei yksin takaa sitä, että Suomeen saataisiin "halutuimmat" maahanmuuttajat vaan pikemminkin epätoivoisimmat. Ne "halutuimmat" maahanmuuttajakandidaatit pystyvät paremmin valitsemaan eri maiden välillä, ja menevät sinne, minne tietoisesti haalitaan lahjakkaita maahanmuuttajia (esim. Australia, Kanada jne.)

Kyvykkyyden ottaminen maahanmuutossa sallivaksi perusteeksi (eli yhdeksi "syyksi" muuttaa Suomeen), vaatisi ainakin henkisesti aika isoa muutosta maahanmuuttopolitiikassa. Pahoin pelkään, että erityisesti maahanmuuttovastaisessa kentässä maahanmuuton avaaminen kyvykkäille ihmisille (esim. "Green card" -tyyppisesti) koettaisiin vastustettavana maahanmuuton helpotuksena.

Ja toisaalta jonkin erityisen kyvykkyyden vaatiminen ihmiseltä, jolla on jo joku muu laillinen syy saada oleskelulupa, lienee mahdotonta. Esimerkkinä ihminen, joka on jo saanut työpaikan Suomesta, ja työnantaja on suostunut hänet palkkaamaan, mutta sitten työlupa evättäisin ja työnantaja ei saisi haluamaansa työntekijää, koska maahanmuuttopoliittiset kyvykkyysvaatimukset eivät toteudu (jo nyt työluvan ehtona on normaali kyseistä tehtävää varten vaadittava osoitettu ammattipätevyys - rakennusmaalarin täytyy osata maalata, mutta hänen ei tarvitse saada korkeita pisteitä Mensan testeissä).

Onneksi tuon linkitetyn vanhan jutun tilastojen jälkeen Suomeen on tullut n. 100 000 työperäistä maahanmuuttajaa, jotka käytännössä kaikki ovat joko töissä tai sitten poistuneet maasta. Työttömänä heistä voi olla korkeintaan prosenttia tai pari, mutta suurimmalle osalle se on lain mukaan mahdotonta. Siihen päälle muutama tuhat kiintiöpakolaista tai turvapaikanhakijaa ei muuta isoa kuvaa, mistä Suomeen suuntautuva maahanmuutto koostuu. Ja opiskelun perässä maahanmuuttavat jo määritelmän mukaisesti tuovat maahan osaamista - kunhan eivät vain poistu heti valmistuttuaan...

Mutta selvennyksen vuoksi: itse siis kannatan sitä, että riittävää osaamista ja pätevyyttä osoittava henkilö voisi saada Suomesta oikeuden muuttaa maahan, ja tulla tänne etsimään töistä. Sinä aikana hänen pitäisi huolehtia itse elinkustannuksistaan (esim. säästöillä), ja jos työn saaminen ei onnistu siihen mennessä kun joko lupa päättyy tai rahat loppuvat (kumpi sitten toteutuukaan ensin), hänen tulisi poistua maasta. Ja jos taas töitä löytyy, hän voisi hakea jatkoa maassa oleskelulleen työnteon perusteella, ja häntä kohdeltaisiin kuin ketä tahansa työperäistä maahanmuuttajaa.

 

[kyykäärme]

Voi johtua siitä, että Lahdessa maahanmuuttajataustaisia on verrattain vähän, mutta venäläisiä tästä iso osa. Pääkaupunkiseutu on enemmän ”sulatusuuni”.

Eikä tosiaan tarkoitus ollut sanoa, ettäkö kaikilla venäläistaustaisilla olisi vastaavia ongelmia.

Enkä viestiäsi niin lukenutkaan. Oikeastaan minun pointtini, jos oman viestini uudelleen lukemalla löydän, oli se, että kulttuurista riippumatta kotoutuminen tai sulautuminen tapahtuu huonosti, jos liikkuu vain omasta maastaan tulleiden kanssa. Ja kun oikein ajattelee niin sehän on itsestään selvää. Mitä sille sitten voi tehdä, kun Suomessa kuitenkin on vapaus liikkua ja muuttaa, minne haluaa...?

 

[Zeta03]

En ole varma edes kotioloista, saattaa olla hyvä, huolehtiva ja yhteisöllinen meininki. Mutta kotona mahdollisesti puhutaan esimerkiksi albaniaa, kaikki loma-ajat ja vähän päälle vietetään Kosovossa, vapaa-aika pyörii omasta kulttuurista tulleiden kanssa jne...

Kotioloissa voivat vaikuttaa paljon vanhemmat. Täysin hypoteettinen esimerkki:

Isä sanoo pojalleen, ettei sinun tarvitse peruskouluun panostaa, tulet kuitenkin heti 16v töihin minun pizzeriaan tai isä sanoo pojalleen, että käyt peruskoulut tunnollisesti ja opiskelet ahkerasti niin voit päästä vaikka yliopistoon asti. Ja sen jälkeen sinulla on mahdollisuus Suomessa millaiseen tahansa työuraan, kuten kenellä tahansa muullakin suomalaisella.

Ja nillittäjille tiedoksi, pizzerian pyörittämisessä ei todellakaan ole mitään väärää, otin vain esimerkkinä, koska se on monen maahanmuuttajataustaisen työllistävä ammatti ja usein niissä näkee töissä/harjoittelemassa perheenjäseniä eri sukupolvista. Pakotetusti tai vapaaehtoisesti, sitä ei voi tietää.

 

[ultrar]

Se miksi Suomeen tulee paljon sitä potentiaalisesti ehkä heikommin kotoutuvaa väkeä taitaa johtua myös osin ainakin siitä, että meillä on yksi anteliaimmista tukijärjestelmistä. Kyllä tieto siitä leviää ja kerää sitä väkeä tänne, joille se kotoutuminen, lasten opiskelu, kielen opiskelu eivät ole intresseissä kärkipäässä.

 

[Byvajet]

Mitä sille sitten voi tehdä, kun Suomessa kuitenkin on vapaus liikkua ja muuttaa, minne haluaa?

Tutustuin Australiassa ollessani suomalaisiin, joiden kielitaito runsaista asuinvuosista huolimatta oli varsin vaatimaton. Toki he toimeen tulivat, mutta sujuvuus oli kaukana.

Ymmärtääkseni he kuitenkin kantoivat oman osansa yhteiskuntaan käymällä töissä. Ongelmaksi rupeaa kuitenkin länsimaissa muodostumaan se, että paikallista kieltä ja englantia osaamattomien mahdollisuudet päästä tuottaviin töihin ovat heikot. He saattavat tehdä jotain duunia, josta irtoaa roposia, mutta he eivät välttämättä kata edes itse aiheuttamiaan kuluja.

Nyky-yhteiskunnassa ihmiset olisi aivan välttämätöntä saada hankkimaan ammattitaito, on se käytännöllinen tai teoreettinen. Usein olisi paljon tärkeämpää saada ihminen kouluun kuin hanttihommiin.

Samalla pitäisi huolehtia, että koulutuksen taso pysyy korkeana ja että kouluissa oikeasti opitaan. Mitä enemmän koulutuksesta leikataan, sitä huonommalta tulevaisuus näyttää.

 

[Barnes]

Onneksi ratkaisut tähän ongelmaan ovat olemassa:

- Kyläkouluja ei saa lopettaa
- Digilaitteista takaisin ruutuvihkoihin ja kaunokirjoitus käyttöön
- Koulukuri aka. opettajalle liki diktatoriset valtuudet luokkahuoneisiin ja karttakeppi saa heilua
- Maahanmuuttajat sijoitettava ympäri Suomea
- Kouluissa tulisi kuunnella enemmän yrityksiä, jotta opetus olisi työelämälähtöistä
- Vaatimustasoa täytyy nostaa

Sekä tietysti

- Kehitystä tulee tutkia seuraavat viisi vuotta. Sitä varten perustetaan hanke Koulu2035 jonka loppuraportissa kerrotaan ne kaikki samat asiat, jotka n. jokainen koulutettu ja 90 prosenttia vähemmän koulutetuistakin osaisivat sanoa viidessä minuutissa. Raportin pohjalta vasemmisto huutaa, kuinka lapsiperheköyhyyttä ei tule lisätä (lue: AY-liikkeen asemaan ei saa koskea, julkiselta sektorilta ei saa leikata edes kasvatuksen ulkopuolelta). Oikeisto eri sävyissään ehdottaa perinteisiä arvoja takaisin kouluihin ja/tai osaamisen vahvistamista lisäämättä kuitenkaan resursseja.

 

[Byvajet]

Onneksi ratkaisut tähän ongelmaan ovat olemassa:

Ratkaisu oppimiseen on hyvin yksinkertainen. Täytyy tehdä 1) keskittyneesti työtä, 2) sietää tylsistymistä ja turhautumista ja 3) tehdä suuri määrä toistoja.

Tämä totuus pätee niin lapsiin kuin aikuisiinkin, eikä se muutu vuosikymmenten mittaan.

Teknisistä apuvälineistä voi olla hyötyä, jos kolme mainittua ehtoa täyttyvät. Ongelma on valloilleen päässyt oletus, että oppisprosessi voisi olla vaivaton ja mukava. Ei voi. Oppiminen itsessään on melkein aina tyydyttävää, mutta oppimisen vaatima työ raskasta ja tympeää.

Sama koskee fyysisiä suorituksia. Tie huipulle on kivinen ja raskas ja vaatii lujaa sitoutumista ja pettymysten sietämistä.

 

[Ann Arbor]

Minullakin on kaveri, joka on NL:n hajoamisen jälkeen muuttanut Suomeen pienenä lapsena, eikä hänestä kuullut ysärin lopulla yläkouluikäisenä ollenkaan etteikö olisi ollut ”kotoperäinen.

Todellisuus on ainakin Lahdessa sellainen tällä hetkellä, että täällä on venäläisvähemmistö, joka viettää aikaa vain keskenään, eikä näin ollen opi suomea.

Todellakin mielenkiintoista. Toki puhuttaessa n. 100 000:sta ihmisestä erot kotoutumisessa luonnolliset vaihtelevat. Viime vuosina itse olen kohdannut esimerkiksi työkuvioiden kautta ennen kaikkea nuoria aikuisia, jotka ovat muuttaneet lapsena Suomeen ja monen kohdalla venäläinen tausta saattaa tulla ilmi lähinnä nimestä.

 

[Tadu]

Enkä viestiäsi niin lukenutkaan. Oikeastaan minun pointtini, jos oman viestini uudelleen lukemalla löydän, oli se, että kulttuurista riippumatta kotoutuminen tai sulautuminen tapahtuu huonosti, jos liikkuu vain omasta maastaan tulleiden kanssa. Ja kun oikein ajattelee niin sehän on itsestään selvää. Mitä sille sitten voi tehdä, kun Suomessa kuitenkin on vapaus liikkua ja muuttaa, minne haluaa...?

Just näin. Vaikea asia ja tottakai ymmärrän, että mieluiten sitä hengailee saman taustan olevien kanssa. Vanhemmilla on kaikki vastuu siitä, että lapset oppisivat suomea.

Todellakin mielenkiintoista. Toki puhuttaessa n. 100 000:sta ihmisestä erot kotoutumisessa luonnolliset vaihtelevat. Viime vuosina itse olen kohdannut esimerkiksi työkuvioiden kautta ennen kaikkea nuoria aikuisia, jotka ovat muuttaneet lapsena Suomeen ja monen kohdalla venäläinen tausta saattaa tulla ilmi lähinnä nimestä.

Sanottakoon, että on Lahdessakin venäläistaustaisia oppilaita, jotka ovat todella älykkäitä ja kielitaitoisia. Löytyy kuitenkin useampia tapauksia, joilla on suomen kielen kanssa ongelmia. Kyse on tytöistä ja pojista - ja tosiaan Suomessa syntyneitä. Heidän kanssaan on varmaan myös aikamoinen riski, että Putin-propagandakin uppoaa.

 

[Ann Arbor]

Vanhempien esimerkillä olettaisin olevan jonkin verran merkitystä yhtä lailla, millaisiin porukoihin jälkikasvukin päätyy. Mikäli maahanmuuttajavanhemmilla on useampia kantasuomalaisia ystäviä, lienee kynnys matalampi tähän myös lapsilla. Toki kouluissa ja esimerkiksi harrastusporukoissa ihmiset tapaavat toisiaan yli kulttuurirajojen.

 

[Erkka Lapanen]

syy on suomalaisissa maahanmuutto kriittisissä ihmisissä?

Yksistään syy ei ole kenessäkään mutta perinteinen ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten syyttäminen kantasuomalaisten ongelmista on hedelmätöntä. Kotoutuminen on kaksisuuntainen asia. Heikoimmin pisa tutkimuksessa pärjäsivät itä-suomalaiset pojat. Syyhyn kannattaisi vähän paneutua eikä lähteä heti syyttelemään ryhmää joka ei muista syistä itseä miellytä.

 

[Ann Arbor]

Yksistään syy ei ole kenessäkään mutta perinteinen ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten syyttäminen kantasuomalaisten ongelmista on hedelmätöntä. Kotoutuminen on kaksisuuntainen asia. Heikoimmin pisa tutkimuksessa pärjäsivät itä-suomalaiset pojat. Syyhyn kannattaisi vähän paneutua eikä lähteä heti syyttelemään ryhmää joka ei muista syistä itseä miellytä.

On yhtä lailla syytä pitää mielessä, etteivät suinkaan kaikki maahanmuuttajataustaiset menesty koulussa keskimääräistä heikommin, vaan Laudatureita kirjoittavia löytyy myös maahanmuuttajavanhempien jälkikasvusta.

Lisäksi vaikka osalla haasteita olisikin, on mielestäni kuitenkin parempi, että oppilaita kouluissa kuitenkin on. Syntyvyytemme on tällä hetkellä niin alhaisella tasolla, että ilman riittävää maahanmuuttoa koulumme kumisevat pian tyhjyyttään muuallakin kuin syrjäseuduilla.

 

[Zeta03]

Syyhyn kannattaisi vähän paneutua eikä lähteä heti syyttelemään ryhmää joka ei muista syistä itseä miellytä.

En minä mitään ryhmää syytellyt, äläkä yritä maalittaa minua, linkkasin vain uutisesta pari kohtaa. Eroteltuna näin:

Matikka:

"Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden matematiikan keskiarvo oli 413 pistettä ja toisen sukupolven 442 pistettä.

Ilman maahanmuuttajataustaa olevilla oppilailla pistemäärä oli 491 pistettä. Piste-erot ensimmäisen polven maahanmuuttajien sekä syntyperäisten suomalaisoppilaiden välillä oli keskimäärin 78 pistettä."

Lukutaito:

"Lukutaidossa syntyperäisten suomalaisten keskimääräinen pistemäärä (500) oli merkitsevästi korkeampi verrattuna ensimmäisen (384) ja toisen sukupolven (439) maahanmuuttajaoppilaisiin."

Luonnontieteet:

"Myös luonnontieteissä syntyperäisten suomalaisten pistemäärien keskiarvo (519) oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi ensimmäisen (410) ja toisen (453) sukupolven maahanmuuttajiin verrattuna."

Mutku itäsuomalaiset pojat... noin napsitaan ne itse halutut rusinat pullasta.

 

[ultrar]

Ja niissä itäsuomalaisissa pojissa on runsaasti maahanmuuttotaustaisia. Satun tietämään sen hyvin, kun tyttäreni opettaa heitä ja on myös kertonut ongelmista juuri heikon kielitaidon vuoksi.

 

[Ann Arbor]

Sikälihän keskustelun soisi menevän siihen, että miten maahanmuuttajataustaisia oppilaita, joilla haasteita on, pystyisimme paremmin auttamaan koulumenestyksen suhteen. Liian helpostihan maahanmuuttokriitikot voivat pelkistää asian "Katsokaa nyt, maahanmuutto tuo niitä ja näitä haasteita." Tjsp.

Me suomalaiset ikäännymme kovaa kyytiä ja lapsia on syntynyt 2010-luvun taitteesta vuosi vuodelta vähemmän. (2019-2020 nähtiin lyhytaikainen käänne parempaan.) Vaikka osalla maahanmuuttajataustaisista lapsista (ei suinkaan kaikilla) haasteita koulussa onkin, näen heidän Suomessa olemisen kannaltamme merkittävästi parempana vaihtoehtona, mikäli teoreettisesti Suomi olisi laittanut ovensa merkittävästi kiinnemmäksi.

 

[Ann Arbor]

Sanottakoon, että on Lahdessakin venäläistaustaisia oppilaita, jotka ovat todella älykkäitä ja kielitaitoisia. Löytyy kuitenkin useampia tapauksia, joilla on suomen kielen kanssa ongelmia. Kyse on tytöistä ja pojista - ja tosiaan Suomessa syntyneitä. Heidän kanssaan on varmaan myös aikamoinen riski, että Putin-propagandakin uppoaa.

Huomioiden että maassamme on pysyvä ja laaja venäläistaustainen väestö, on kansallisen koheesion kannalta erittäin tärkeää, että Suomessa kasvavat venäläisten maahanmuuttajavanhempien jälkeläiset oppivat tuntemaan kiintymystä Suomea kohtaan, eikä tilanne kehkeydy pienessäkään mittakaavassa, mitä se Virossa ja Latviassa on. Toki Suomen tilanne tunnetuista syistä eroaa merkittävästi näistä kahdesta. Sikälihän maamme venäläistaustaisen väestön ja muun väestön suhteet ovat yllättävänkin harmonisia.

 

[Ann Arbor]

Ratkaisu oppimiseen on hyvin yksinkertainen. Täytyy tehdä 1) keskittyneesti työtä, 2) sietää tylsistymistä ja turhautumista ja 3) tehdä suuri määrä toistoja.

Tämä totuus pätee niin lapsiin kuin aikuisiinkin, eikä se muutu vuosikymmenten mittaan.

Teknisistä apuvälineistä voi olla hyötyä, jos kolme mainittua ehtoa täyttyvät. Ongelma on valloilleen päässyt oletus, että oppisprosessi voisi olla vaivaton ja mukava. Ei voi. Oppiminen itsessään on melkein aina tyydyttävää, mutta oppimisen vaatima työ raskasta ja tympeää.

Sama koskee fyysisiä suorituksia. Tie huipulle on kivinen ja raskas ja vaatii lujaa sitoutumista ja pettymysten sietämistä.

Tämä se realiteetti on mitä oletettavimmin ollut koko ihmiskunnan historian ajan. Oikotietä menestykseen ei ole ja realiteetit pätevät monessa asiassa. Allekirjoittaneella oli varhaisteininä unelmana oppia soittamaan kitaraa, olinhan kova rockfani. Alku oli aikamoista jyystämistä, mutta niin vain skeban kanssa vietetyt sadat ja tuhannet tunnit ovat olleet sen arvoisia.