Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

  • 259 613
  • 3 547
Mielenkiintoinen, mutta osaltaan erittäin valitettava juttu. Suomi kansainvälistyy. Eri ammateissa toimivien maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suhteellinen osuus kasvaa. Itse olen elämäni aikana kohdannut lukuisia ulkomaalaistaustaisia lääkäreitä ja hoitajia ja kokemukseni ovat joka kerta olleet hyviä. Mikäli joku vaatii lääkärikseen yksinomaan "Pekka Johanssonin" tai "Jaana Virtasen", on hän vaikean paikan edessä.
Terveysasioissa kommunikointi on äärimmäisen tärkeää joten ei mitenkään yllättävää, että ihmiset haluavat pelata varman päälle ja suosivat äidinkielenä suomea puhuvia. Henkilökohtaisesti kokemukset menevät ehkä 60% negatiivisia ja 40% positiivisia. Positiivisissa korostuu se, että on oltu jo vuosia Suomessa.


Hesarin juttu vähän samasta aiheesta. Huomioiden taksialan olevan nykyään hyvin maahanmuuttajapainotteinen, "valkoista kuskia" vaativa on vaikean paikan äärellä.

Sikälihän taksikuskin etnisellä taustalla ei pitäisi olla minkäänlaista merkitystä, kunhan kuski vie perille turvallisesti ja palvelu pelaa.
Ja tähän nyt varmaan luonnollisestikin vaikuttaa se, että ”kotimaiselta” kuskilta saat todennäköisesti laadukkaamman palvelun. Taksi uudistuksen jälkeen tulleet ongelmat koskevat korostetusti kuskeja jotka eivät ole kantasuomalaisia (hyvänä esimerkkinä juuri vaikka Helsingin rautatieasema). Suht paljon taksia käyttävänä voin kyllä omastakin kokemuksesta sanoa, että negatiiviset kokemukset tulevat noin 97% nimenomaan kantasuomalaisten ulkopuolelta.


Edit. Ja ennakkoluulothan ovat ihmisille täysin luonnollisia. Aiemmat kokemukset yhdistyy johonkin asiaan yms jonka vuoksi toimitaan jatkossa tietyllä tavalla.
 

rpeez

Jäsen
Kielimuuri ja enkku ei maikoille maistu.

Itkettävää pelleilyä, etenkin kun (lainaus artikkelista) "Espoon kaupunginvaltuusto linjasi vuonna 2017 englannin kielen Espoon kaupungin kolmanneksi palvelukieleksi."

En olisi uskonut opettajissa olevan moisia uunoja.
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Kielimuuri ja enkku ei maikoille maistu.
Ottamatta kantaa itse asiaan, niin sen verran, että en ole koskaan kuullutkaan mistään opettajien suorittamasta "virkamiesenglannista". Minun opiskeluaikoinani 25-30 vuotta sitten piti virkamiesruotsi suorittaa, ja oli siellä jokin pakollinen englannin kurssikin, jos ei päässyt tasokokeesta läpi.

Alkaa olla jonkin verran oppilaita, jotka haluavat tehdä fysiikan ja kemian esityksensä englanniksi. En ole kieltänyt, eikä ole koulun tai Vantaan kaupungin taholta tullut minkäänlaista ohjeistusta. Tänään kuultiin esitys aiheesta "nitric acid", oikein hyvin oli tehty.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: hege
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Kielimuuri ja enkku ei maikoille maistu.
Ymmärrän kyllä hyvin, jos Espoossa opettajia nyppii tuo tilanne. Teettää aika lailla ylimääräistä työtä, jos opettaja laittaa suomenkielisen luokalle oppilaiden Wilmaan kaikille tarkoitettuja viestejä, joista pitäisi sitten tehdä kaksi eri kieliversiota. Opettajille on tunnetusti työnnetty viime vuosien aikana jos jonkinlaista lisätyötä, kuten raportointia, viestintää ja lomakkeiden täyttämistä. Sitten vielä pitäisi palvella muutamia vanhempia antamalla käännöspalveluja.

Toki tilanne on eri, jos kirjoitetaan yhtä oppilasta koskeva viesti, josta myös oppilaan ei-suomenkielisen kotiväen olisi tarkoitus saada selvää. Silloin kaiketi selvittäisiin yhdellä englanninkielisellä viestillä. Tosin kaikki opettajat eivät tietenkään ole kieltenopettajia ja hallitse sujuvaa englantia. On myös huomattava, että jutussa viitatun hallinnollisen kielen tapauksessa tällä saattaa olla olennainen merkitys lopputuloksen kannalta. Tilanne on aivan eri, jos kotiväelle kerrotaan englanniksi, että ensi torstaina sitten uimavarusteet mukaan, kuin jos viesti käsittelee esim. arvosanan tai jälki-istunnon perustelua, vakavammista asioista puhumattakaan. Määrättyjen viestien pitää olla myös vieraalla kielellä täysin oikein jos niitä lähetetään, ja jos teksti ei olekaan oikein, niin muitakin seurauksia voi olla.
 

rpeez

Jäsen
Määrättyjen viestien pitää olla myös vieraalla kielellä täysin oikein jos niitä lähetetään, ja jos teksti ei olekaan oikein, niin muitakin seurauksia voi olla.
Ymmärrän hyvin pointtisi, mutta onhan tämä naurettavaa kun pitäisi asioita saada hoidettua. Parempi täydellisen oikea ja lainmitat täyttävä vastaus jota vastaanottaja ei voi ymmärtää, kuin asian selventävä ja auttava vastaus ymmärrettävällä kielellä. Suomessa tosiaan kaikki toimii, mutta mikään ei ole mahdollista.

Vaivaan vetoaminen ei mene läpi, vähän kuin harjoittelee englantia kirjoittaa ymmärrettävästi samaa vauhtia kuin suomea, ainakin opettajataustalla kun minä lahjatonkin sen opin työssäni B:n englannilla. Tietysti jos vanhempien kanssa dialogi pitää olla tuomioistuimet kestävää lakimiestasoa poikeuksetta (eikä riitä vaikka she fought with another student jollain disclaimer tekstillä lisättynä) niin ei sitten. Huokaus.
Kysymys siis oli
Kirjoitin englanniksi, opettaja vastasi suomeksi. Kirjoitin taas englanniksi ja opettaja kirjoitti taas suomeksi, jonka jälkeen Marco vastasi, että hei camoon, tämä menee typeräksi, ei me saada selvää, mitä meidän tyttäremme on tehnyt, Regina sanoo.

Näin niiden ulkomaalaisten Suomessa oloa helpotetaan.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Näin niiden ulkomaalaisten Suomessa oloa helpotetaan.
No jos opettajan nakki on kirjoittaa luokalle jokin pidempi selonteko siitä, miten on lukukausi käynnistynyt, mitä missäkin aineessa tulee ja menee, ja kuinka luokan työ sujuvat tällä erää, niin on ihan helvetin ylimääräistä työt miettiä ensin koko tarina vaikka suomeksi, ja sitten vielä kääntää se päälle. Jos Espoossa on kirjoiteltu yhteen suuntaan englanniksi ja toiseen suomeksi, niin hölmöltähän tuo kuulostaa. Yhtä hölmöä tietysti on, että joku ulkkari kuvittelee, että joka ainoassa paikassa tulee Suomessa saada palvelua englanniksi. En tiedä, oliko Espoossa ihan tuo tilanne, mutta koulun viestintä suomeksi ei ainakaan miellyttänyt.

Minä kirjoitin L:n englannista, ja osaan sitä nykyään olennaisesti paremmin kuin yo-keväänä. Silti pidän ns. ylimääräistä kääntämistä ylimääräisenä työnä.

Tämä tietysti olettaen, että tehdään koko homma käsin. Toki tänä päivänä työn voi yhä paremman lopputuloksen toivossa antaa käännösohjelmiston tai Chat GPT:n käännettäväksi, jonka päälle pieni oikoluku, muutama korjaus, ja se olkoon sitten siinä. Aivan eksaktin käännöksen tarpeessa tilanne on vähän eri, jos mennään jutussa mainitun hallinnollisen tekstin puolelle.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ei helppo case. Mikäli opettaja englannin hallitsee, ei olettaisi olevan Iso kynnys käyttää kieltä esimerkiksi vanhempia tavatessa kasvotusten (mikäli heidän suomen kielen taito on rajallinen), mutta jos kaikesta koulun ja kotiväen välinen tiedottaminen on suomenkielisessä koulussa tehtävä kaksi erikielistä versiota, kehkeytyy tästä jo kuormittuneille opettajille helposti paljonkin lisätyötä.

Sikälihän tämä näyttää, miksi maahanmuuttajataustaiset koululaiset ovat helposti jopa eräänlaisessa alakynnessä, mitä tulee koulunkäyntiin. Mikäli vanhemmat osaavat suomea vain auttavasti, ovat heidän kykynsä auttaa suomenkielisissä koulutehtävissä rajallinen ja huomioiden että kouluissa sattuu ja tapahtuu, pystyvätkö he katsomaan lastensa edun päälle samalla tavalla, kuin suomen hallitsevat? Toki tämän voisi yhtäältä lisätä vanhempien motivaatiota suomen kielen opiskelulle, kielemme kun on ihan mahdollista oppia erinomaisesti myös aikuisiällä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Sikälihän olemme tietyllä tapaa uuden tilanteen äärellä, Suomeen kohdistuvan maahanmuuton olevan tällä hetkellä historiallisen suurta. Ulkomaalaistaustainen henkilö ei ole mikään "eksoottinen kuriositeetti", vaan etenkin suuremmissa kaupungeissa ja nuoremmissa ikäluokissa yhä useampi omaa perhetaustaa Suomen rajojen ulkopuolelta.

Vaikka suomalaiset lukeutuvatkin parhaiten englantia osaavien kansojen joukkoon, on mielestäni ensisijaisen tärkeää maahanmuuttajien oman integraation kannalta, että tietyllä aikavälillä myös suomen kieli tulee tutuksi, kuin myös yhteiskuntamme toimivuuden kannalta. Tämä koskee siis ennen kaikkea Suomeen aikuisena muuttavia henkilöitä, Suomeen lapseen muuttaneet tai maahanmuuttajavanhemmille täällä syntyneet kun kielen oppivat käytännössä itsestään. -Itsekin olen saanut todistaa tilanteita, missä lapsi joutuu toimimaan tulkkina vanhemmalleen, mikä ei pidä olla tavoiteltava tilanne. Kysymys mikä mieleeni tuleekin, onko maahanmuuttajille tarkoitetut suomen kielen opinnot riittävän tehokkaita ja ohjataanko tänne tulevia riittävän ponnekkaasti kielikursseille?

Vaikka me suomalaiset tunnumme itsekin jopa mystifioivan kielemme vaikeutta, ei se mitään rakettitiedettä kuitenkaan ole, vaikka tutkitusti helpompiakin kieliä oppia on. Erinomainen esimerkki siitä, että suomen voi oppia aikuisiälläkin on kirjailija-toimittaja Roman Schatz, joka saapui Suomeen 26-vuotiaana ummikkona, mutta puhuu erinomaista ja mielestäni sanastoltaan rikkaampaa suomea, kuin keskivertokantasuomalainen.
 

Daro

Jäsen
Suosikkijoukkue
Winners
Suomen demografinen on tila on uhattuna aina jos ympäristö vihreät saavat johonkin periaatteillaan jalan sijaa. Suomessahan on se ongelma ollut jo vuosia, että korkeamman hallinto-oikeuden tuomari saattaa olla hieman puolueellinen (vihreä ideologia). Demografia saattaa olla kaukana kyllä jos tiettyjä asioita päätetään tietyissä paikoissa ja kaikki ne henkilöt on varsinkin korkeamman oikeuden osalta on miehitetty samalla puolueellisella näkemyksellä.
 
Viimeksi muokattu:

rpeez

Jäsen
No jos opettajan nakki on kirjoittaa luokalle jokin pidempi selonteko siitä, miten on lukukausi käynnistynyt, mitä missäkin aineessa tulee ja menee, ja kuinka luokan työ sujuvat tällä erää, niin on ihan helvetin ylimääräistä työt miettiä ensin koko tarina vaikka suomeksi, ja sitten vielä kääntää se päälle. Jos Espoossa on kirjoiteltu yhteen suuntaan englanniksi ja toiseen suomeksi, niin hölmöltähän tuo kuulostaa. Yhtä hölmöä tietysti on, että joku ulkkari kuvittelee, että joka ainoassa paikassa tulee Suomessa saada palvelua englanniksi. En tiedä, oliko Espoossa ihan tuo tilanne, mutta koulun viestintä suomeksi ei ainakaan miellyttänyt.

Minä kirjoitin L:n englannista, ja osaan sitä nykyään olennaisesti paremmin kuin yo-keväänä. Silti pidän ns. ylimääräistä kääntämistä ylimääräisenä työnä.

Tämä tietysti olettaen, että tehdään koko homma käsin. Toki tänä päivänä työn voi yhä paremman lopputuloksen toivossa antaa käännösohjelmiston tai Chat GPT:n käännettäväksi, jonka päälle pieni oikoluku, muutama korjaus, ja se olkoon sitten siinä. Aivan eksaktin käännöksen tarpeessa tilanne on vähän eri, jos mennään jutussa mainitun hallinnollisen tekstin puolelle.

Puhuin nyt siitä dialogista, jonka linkkasin. Jos sinusta on OK, että englanninkieleiseen kysymykseen vastataan nykysuomessa jääräpäisesti suomeksi ja vanhemmat on opettajia varten niin mikäs siinä sitten.

En tuosta yllä olevasta kirjoituksestq ole eri mieltä, on ylimääräistä työtä jos jokainen vilma viesti pitäisi kirjoittaa kahdella kielellä eikä se ole järkevää jos aika ja voimat on kortilla. Ehkä ongelmaa voisi silti yrittää ratkaista jotenkin muuten kuin jääräpäisyydellä, vaikka sillä chatGPT:llä, tai koululla voisi olla yksi avustava henkilö joka vastaa ulkomaisten vanhempien erikseen tekemiin kysymyksiin. Etenkin Espoon tyyppisessä paikassa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Suomen demografinen on tila on uhattuna aina jos ympäristö vihreät saavat johonkin periaatteillaan jalan sijaa. Suomessahan on se ongelma ollut jo vuosia, että korkeamman hallinto-oikeuden tuomari saattaa olla hieman puolueellinen (vihreä ideologia). Demografia saattaa olla kaukana kyllä jos tiettyjä asioita päätetään tietyissä paikoissa ja kaikki ne henkilöt on varsinkin korkeamman oikeuden osalta on miehitetty samalla puolueellisella näkemyksellä.
Avaatko vähän vielä? Suomen demografinen tilanne on historian ja monien tekijöiden summa. Vihreistä voi (jos viittaat puolueeseen) voi olla tietysti mitä mieltä hyvänsä, mutta ei kai maamme demografinen tilanne heidän potentiaalisen menestyksen myötä ole uhattuna ja huomioiden kyseessä olevan parhaimmillaankin ainoastaan 20 kansanedustajapaikkaa (nyt 13) saanut puolue, ovat he loppujen lopuksi pienehkö tekijä isossa kuvassa.
 

Byvajet

Jäsen
Itkettävää pelleilyä, etenkin kun (lainaus artikkelista) "Espoon kaupunginvaltuusto linjasi vuonna 2017 englannin kielen Espoon kaupungin kolmanneksi palvelukieleksi."

En olisi uskonut opettajissa olevan moisia uunoja.

Tietäähän sen, miten tässä tulee pitemmän ajan kuluessa käymään. Ensin väännettään, kunnes viestit aletaan kirjoittaa kahdella kielellä. Sen jälkeen kuluu joitain vuosikymmeniä, minkä jälkeen viestit laitetaan enää englanniksi. Miksi niitä enää suomeksi kirjoitettaisiin, koska kaikkihan ymmärtävät englantia?

Näin tuhotaan suomalainen identiteetti ja kansalliskieli. Ja tämähän ääriepäisänmaallisen oikeiston tavoitekin on. Sille henkiset arvot, joihin kuuluvat muun muassa kansallinen ja kielellinen identiteetti ja tunnekysymyksiin liittyvä itseisarvoisuus (esimerkiksi kansojen erilaisuuden vaaliminen) ovat merkityksettömiä.

Oikeistoa kiinnostaa vain talous, jota identiteetti- ja tunnekysymykset ainoastaan haittaavat. Oikeistoa ei häiritse, vaikka koko Eurooppa samanlaistuu yhden käyttökielen kulutusalustaksi, jossa maasta ja kaupungista riippumatta tarjolla ovat samat ruoat ja palvelut.

Kokoomusnuorten puheenjohtajaehdokkaat korostivat, että he ovat isänmaallisia toisin kuin vasemmisto. Vasemmiston isänmaallisuudesta en tiedä, mutta oikeistolla sitä ei ainakaan ole. Se on valmis myymään ja hautaamaan kaiken kansallisen henkisyyden, jotta ympäristön tuhoava ja kaikki kansat samanlaistava markkinatalous menestyisi.

Oikeisto tahtoo tuhota suomalaisuuden ja ylipäänsä kaikki kansalliset identiteetit. Vasemmisto sentään on vielä suopea kulttuurin tukemiselle, mutta oikeisto tahtoo senkin markkinatalouden piiriin. Ja senhän tietää, mitä markkinatalouskulttuuri on. Se on sitä, jota tulee muilta TV-kanavilta kuin Yleltä. Joutavaa roskaa.
 

rpeez

Jäsen
Tietäähän sen, miten tässä tulee pitemmän ajan kuluessa käymään. Ensin väännettään, kunnes viestit aletaan kirjoittaa kahdella kielellä. Sen jälkeen kuluu joitain vuosikymmeniä, minkä jälkeen viestit laitetaan enää englanniksi. Miksi niitä enää suomeksi kirjoitettaisiin, koska kaikkihan ymmärtävät englantia?

Kieltämättä tämäkin kävi mielessä, mutten sanonut kun täällä moiset ajatukset on hyvin epäsuosiossa.

Näin tuhotaan suomalainen identiteetti ja kansalliskieli. Ja tämähän ääriepäisänmaallisen oikeiston tavoitekin on. Sille henkiset arvot, joihin kuuluvat muun muassa kansallinen ja kielellinen identiteetti ja tunnekysymyksiin liittyvä itseisarvoisuus (esimerkiksi kansojen erilaisuuden vaaliminen) ovat merkityksettömiä.

Oikeistoa kiinnostaa vain talous, jota identiteetti- ja tunnekysymykset ainoastaan haittaavat. Oikeistoa ei häiritse, vaikka koko Eurooppa samanlaistuu yhden käyttökielen kulutusalustaksi, jossa maasta ja kaupungista riippumatta tarjolla ovat samat ruoat ja palvelut.

Kokoomusnuorten puheenjohtajaehdokkaat korostivat, että he ovat isänmaallisia toisin kuin vasemmisto. Vasemmiston isänmaallisuudesta en tiedä, mutta oikeistolla sitä ei ainakaan ole. Se on valmis myymään ja hautaamaan kaiken kansallisen henkisyyden, jotta ympäristön tuhoava ja kaikki kansat samanlaistava markkinatalous menestyisi.

Oikeisto tahtoo tuhota suomalaisuuden ja ylipäänsä kaikki kansalliset identiteetit. Vasemmisto sentään on vielä suopea kulttuurin tukemiselle, mutta oikeisto tahtoo senkin markkinatalouden piiriin. Ja senhän tietää, mitä markkinatalouskulttuuri on. Se on sitä, jota tulee muilta TV-kanavilta kuin Yleltä. Joutavaa roskaa.

Hehhee, aika raadollista tekstiä, eikä ihan perusteetontakaan markkinatalouden tukemisen osalta. Omin oikeistosilmin sanoisin kuitenkin, että isänmaallisuuteni esiintyy hieman eri muodossa kuin mitä kuvaat, ennemminkin kansallisen itsemääräämisoikeuden ja maaomistusten kautta kuin käytetyn kielen. Eikä ole tavoitetta tuhota ympäristöä, kieltä tai suomalaisuutta.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Turha nyt mitään oikeisto vs. vasemmisto-vastakkainasettelua lietsoa, huomioiden että perinteisessä mielessä ideologiat ovat iloisesti menneet ristiin. Kaiketi itse lukeudun monilta mielipiteiltäni "oikeistolaiseksi", mutta olen erittäin ylpeä isänmaastani ja haluan juurikin esimerkiksi suomen kielen säilyvän elävänä kulttuurin ja tieteen kielenä.

Sikälihän maahanmuuttajataustaisen väestön kasvaessa vastakkainasettelun lietsominen "kantisten ja mamujen" välille on silkkaa myrkkyä. Itse haluan, että yhtä lailla ulkomaalaista perhetaustaa omaavat saavat olla 100% osallisia hienosta maastamme ja olla ylpeästi suomalaisia. Kansallisen koheesion kannalta tämä on ainoa oikea tie.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka ns. Uuden maailman maissa omat ongelmansa ovatkin, haluaisin silti omaksua heiltä "avoimen kansallisuuden" määritelmän. Esimerkiksi Brasilian väestö lienee taustoiltaan yksi maailman heterogeenisimmistä, mutta kansallinen identiteetti on maassa voimakas ja tiettyjen kaikkia yhdistävien kulttuurillisten asioiden alla käytännössä koko kansa yhdistyy.

Jos Suomeen haluamme tätä, ei vastakkainasettelun luominen "meidän ja heidän" välille johda mihinkään hyvään. Samassa Suomi-laivassa kuitenkin olemme.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Itse vierastan erittäin paljon etnonationalistista määritelmää suomalaisuudesta ja että kysymys siitä, "kuka on suomalainen" olisi vuonna 2023 lyöty lukkoon tarkoittamaan yksinomaan niitä ihmisiä, joiden sukujuuret ovat historialliselta ajalta yksinomaan maamme rajojen sisäpuolelta. Tällaista ajattelumallia kannattavatkin varmasti tiedostavat kyse olevan itsepetoksesta, huomioiden nykyisten ns. kantasuomalaisten olevan geeneiltään hyvinkin heterogeeninen ihmisjoukko ja eri aikojen muuttoliikkeiden summa.

Vastakkainasettelun lietsominen täällä syntyneiden ja tänne muuttaneiden välille ei synnytä hyvää, vaan se myrkyttää yhteistä kaivoamme.

Haluan että rakkaan siniristilippumme alle Suomen kansalaiset voivat yhdistyä taustasta riippumatta.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Erittäin mielenkiintoinen Hesarissa julkaistu kirjoitus maahanmuuton merkityksestä kaupunkiseutujen elinvoimalle.

SUOMEN kuudessa suurimmassa kaupungissa asuu noin 63 prosenttia maahan muuttaneista. Maahanmuutto keskittyy etenkin suuriin kaupunkeihin, ja kaupungeilla on kotoutumisen edistämisestä jo erittäin paljon kokemusta ja osaamista.

Kotoutumislain uudistus on tärkeä ja merkittävä askel maahanmuuttajien nopeamman kotoutumisen ja työllisyyden polkujen edistämiseksi Suomessa. Siinä kuitenkin kuntien rahoitusta leikataan merkittävästi, mikä heikentää kuntien taloudellisia edellytyksiä panostaa maahanmuuttajien työllisyyteen ja kotoutumiseen. Hallituksen toimet voivat lisätä maahanmuuttajien syrjäytymistä ja heikompaa työllisyyskehitystä. Tämä ei ole toivottava kehityssuunta.
Jos hallituksen effortti maahanmuuton edistämiseksi ei ole riittävällä tasolla, toivottavasti kaupungit tekevät osansa.
 

Byvajet

Jäsen
HS avaa tilastoilla Suomen maahanmuuttajia:


Kelpo koonti kokonaiskuvasta. Venäläisiä, eurooppalaisia (joihin kaiketi lasketaan venäläiset) ja aasialaisia tulee, afrikkalaisten määrä on varsin pieni ja suhteessa kantaväestöön työikäisiä on hyvin paljon. Aasialaisten (vaimojen) määrä yllätti.

Suomi kuitenkin kulttuurina ja kansana vajoaa.

Viime vuonna ulkomaalaistaustaiset äidit saivat jo 15 prosenttia kaikista vuoden aikana syntyneistä lapsista.

Ei kai tarvitse enää odotella kuin parikymmentä vuotta, kun englanti ajetaan Suomessa viralliseksi kieleksi. Se on suomalaisuuden menoa. Viimeistään virallistamisen jälkeen englannista tulee työ- ja opiskeluelämässä oletuskieli, eikä mikään kansa säilytä identiteettiään, kun merkittävä osa sen asukkaista on vieraasta kulttuuritaustasta ja kun sen äidinkieli taantuu kyökkikieleksi.

Markkinatalous voitti, isänmaallisuus ja kansallisvaltiot hävisivät.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Suomi kuitenkin kulttuurina ja kansana vajoaa.
Vaikka maahanmuuttajataustaisten osuus väestöstämme toden totta kasvaa, en jaa ollenkaan näin pessimististä näkökantaa.

Vaikka ison maahanmuuttajamäärän integroiminen osaksi suomalaista (tai liitä tähän mikä tahansa kansallisuus) yhteiskuntaa onkin haaste, ei ole mitään syytä olettaa, että ulkomaalaistaustaiset sukupolvi toisensa jälkeen pysyisivät vain esivanhempiensa kulttuurin viitekehyksessä, eivätkä suomalaistuisi. Luonnollisesti suomalaisuuden määritelmä tulee moninaistumaan (mikä on jo tapahtumassa), mutten näe mitään syytä, miksei suomen kieli ja suomalaisuus vahvana kansallisena identiteettinä tulisi säilymään tulevaisuudessakin, vaikka ulkomaalaistaustaisen väestön osuus kasvaakin.

Nykyajan tilanne toki eroaa menneisyydestä. Kun reilut sata vuotta sitten eurooppalaiset (mukana myös iso joukko suomalaisia) muuttivat massoittain Yhdysvaltoihin, tarkoitti tämä aiemman kotimaan hyvin kokonaisvaltaista taakse jättämistä ja kontaktit vanhaan kotimaahan olivat monesti lähinnä kirjeenvaihdon varassa. Yhdysvaltoihin toki syntyi eri etnisyyksiä edustavien maahanmuuttajien tiiviitäkin yhteisöjä, missä vanha kulttuuri monella tapaa eli, mutta yhtä lailla he olivat kansalaisuuden saatuaan isänmaallisia amerikkalaisia. Nyt vuosisata myöhemmin, heidän jälkeläisensä ovat "perusjenkkejä", vaikka juuri tuolloiset "perusjenkit", eli waspit heihin ennakkoluuloisesti suhtautuivatkin.

Nykyään, kuten sanottua maahanmuuttaja voi modernin teknologian ja mannertenvälisten lentojen myötä pitää yhteyksiä vanhaan kotimaahansa hyvinkin tiiviisti, mutta en silti voi olla ottamatta oman elämän kokemuksia esille. -Tunnen ison joukon Suomessa yhdelle tai kahdelle maahanmuuttajavanhemmalle syntyneitä suomalaisia, enkä ole tullut ajatelleeksi, että he olisivat yhtään vähemmän suomalaisia kuin minä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
On syytä huomioida, että maahanmuuttajataustaisen väestön osuus meistä on edelleen eurooppalaisessa kontekstissa vähäinen. Esimerkiksi tässäkin threadissa paljon juttuja jakamassani maassa Saksassa ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on miltei 30% ja vaikka Saksakaan ei toden totta ole välttynyt laajan maahanmuuton ja osaltaan epäonnistuneen integraation mukanaan tuomista yhteiskunnallisista ongelmista, en siltikään sanoisi saksalaisuuden olevan kansallisena identiteettinä uhattuna. Pikemminkin monet ulkomaalaisia sukujuuria omaavat edustavat isänmaataan ylpeinä ja mustapunakeltaisen trikolorin alle kansa yhdistyy.
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Ei kai tarvitse enää odotella kuin parikymmentä vuotta, kun englanti ajetaan Suomessa viralliseksi kieleksi. Se on suomalaisuuden menoa. Viimeistään virallistamisen jälkeen englannista tulee työ- ja opiskeluelämässä oletuskieli, eikä mikään kansa säilytä identiteettiään, kun merkittävä osa sen asukkaista on vieraasta kulttuuritaustasta ja kun sen äidinkieli taantuu kyökkikieleksi.
Aika kärjistynyt näkemys...

Nuoruudessani jotkut (ainakin täällä liberaalissa etelässä) pelkäsivät, että lestadiolaiset ja muut uskovaiset täyttävät pikkuhiljaa Suomen, koska lisääntyvät kiivaampaa tahtia kuin maallistuneet ihmiset. No, ei ole tapahtunut...

Suurin osa syntyvistä lapsista omaksuu kasvaessaan suurimman osan valtakulttuurin piirteistä. Se näkyy vaikka tämän päivä jääkiekkoilijoissa ja vielä enemmän jalkapalloilijoissa, joista koko ajan suuremmalla osalla on osa suvusta maahanmuuttajia.

Nuoret polvet syövät wingsejä, kuuntelevat räppiä ja selaavat tik-tokkia ihan ihonväristä riippumatta. Maahanmuutto ei ole se, mikä uhkaa kanteleen soittoa, pettuleipää ja tuohivirsuja...
 

ipaz

Jäsen
Ei kai tarvitse enää odotella kuin parikymmentä vuotta, kun englanti ajetaan Suomessa viralliseksi kieleksi. Se on suomalaisuuden menoa. Viimeistään virallistamisen jälkeen englannista tulee työ- ja opiskeluelämässä oletuskieli, eikä mikään kansa säilytä identiteettiään, kun merkittävä osa sen asukkaista on vieraasta kulttuuritaustasta ja kun sen äidinkieli taantuu kyökkikieleksi.
Kovin on kyyninen käsitys.

Kansallinen identiteetti elää ja muuttuu vuosien saatossa. Ei mikään ole pysyvää. Vielä 1800-luvun alkupuolella Suomessa puhuttiin erittäin paljon ruotsia (virkakieli), saksaa (kauppiaskieli), ranskaa (ylimystön kieli) ja latinaa (kirkkokieli). Lisäksi suomen kielen murteet olivat hyvin erilaista maan eri osissa. Usein lähes tunnistamattomia toisilleen.

Tällä hetkellä 88% Suomessa asuvista puhuu äidinkielenään suomea. Ruotsia puhuu 5,2%, venäjää 1,4% ja muita kieliä sitten joitakin kymmenyksiä. Vaikka englanti joskus tulisikin viralliseksi kieleksi suomen ja ruotsin rinnalle, kuitenkaan niin kauan kun kouluissa opetetaan suomea äidinkielenä jokaiselle lapselle, ne eivät suomen kieltä ihan heti syrjäytä.

Mutta ei päätä pensaaseenkaan saa työntää, vaan suomen kieltä pitää tietoisesti varjella ja ylläpitää. Yhä nopeammin yhtenäistyvässä maailmassa englanti valtaa eri aloja ja maita. Ei se ihan kymmenissä vuosissa alkuperäiskieliä syrjäytä, mutta sadan vuoden päästä voi olla hyvinkin eri tilanne. Varsinkin harvaan puhutuissa kielissä kuten Suomessa ja Baltian maissa.

Mutta kuoleeko suomalaisuus jos kieli hiipuu? Aika monella englantia puhuvalla maalla on täysin oma ja vahva kansallinen identiteettinsä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös