Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Tadu]

Lakihanke: Turvapaikan saisi Suomesta korkeintaan kolmeksi vuodeksi

Sisäministeriö: ”Tavoitteena on hallitusohjelman mukaiset tiukennukset kansainväliseen suojeluun”.

www.iltalehti.fi

Hyviä muutoksia. Sitten kun vastaavasti työperäistä maahanmuuttoa höllennettäisiin, niin olisi hyvä, mutta se nyt on liikaa vaadittu.

 

[Ann Arbor]

Lakihanke: Turvapaikan saisi Suomesta korkeintaan kolmeksi vuodeksi

Sisäministeriö: ”Tavoitteena on hallitusohjelman mukaiset tiukennukset kansainväliseen suojeluun”.

www.iltalehti.fi

Hyviä muutoksia. Sitten kun vastaavasti työperäistä maahanmuuttoa höllennettäisiin, niin olisi hyvä, mutta se nyt on liikaa vaadittu.

Olisi mielestäni erittäin tärkeää kuitenkin, että myös turvapaikan saaneille tarjottaisiin reilu mahdollisuus pysyvään oleskelulupaan ja kansalaisuuteen. Mikäli turvapaikan saanut olisi siis kolmen vuoden aikana oppinut kielen, työllistynyt ja elänyt nuhteettomasti, en näe miksei tämänkaltaisen ihmisen voisi antaa jäädä Suomeen paikkaamaan huoltosuhdettamme. Tarjotkaamme kepin lisäksi porkkanaa.

 

[Ann Arbor]

Presidenttiehdokas Olli Rehn: Suomi tarvitsee runsaasti lisää maahanmuuttoa selvitäkseen | Fuengirola.fi

- Suomi on jäänyt muista pohjoismaista jälkeen. Lähimmät verrokkimaat Ruotsi ja Tanska ovat onnistuneet taloudessaan huomattavasti Suomea paremmin. Tärkein syy siihen on tasapainoisempi ikärakenne, joka on suoraa seurausta voimakkaasta maahanmuutosta, sanoo Olli Rehn.

fuengirola.fi

Vaikka keskustalaisena urapoliitikkona Olli Rehn onkin helppo kohde kritiikille, on hän mielestäni varsin eksoottiselle medialle antamassaan haastattelussa täysin oikeassa.

Rehn näkee pulan osaavasta työvoimasta isona ongelmana Suomen talouden kasvukyvyn kannalta.

-Suomen inhimillinen pääoma on jäänyt ikävästi jälkeen kilpailijamaistamme. Meidän kansamme on vanhentunut aivan liian kovaa vauhtia, lisääntyvä maahanmuutto on ainoa nopea konsti, jolla tuota kehitystä voidaan hidastaa.

Rehnin mielestä Suomessa pitää käydä avoimempaa keskustelua maahanmuutosta. Hänen mielestään viime aikoina ilmapiiri on kärjistynyt, esillä on ollut vain negatiivisia asioita.

-Olisi hyvä tuoda julkiseen keskusteluun myös maahanmuuton konkreettisia hyviä puolia. Vierailin juuri Närpiössä ja siellä oli tekemisen meininkiä. Paikallisen valtapuolue RKP:n riveissä on monikansallinen, osaava joukko ihmisiä.

-Toki myös maahanmuuton aiheuttamat ongelmat täytyy ottaa erittäin vakavasti ja niitä pitää pyrkiä ehkäisemään jo ennalta. Olemme nähneet Ruotsin ongelmat, niistä täytyy ottaa oppia.

Rehn pitää tärkeänä etappina Suomen hallituksen alkusyksystä antamaa tiedonantoa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä.

-Jos kaikki osapuolet aidosti sitoutuvat tiedonantoon, keskusteluilmapiiri voi palautua asialliseksi ja sitä kautta työn perässä tulevien maahanmuuttajien on helpompi elää Suomessa.

Rehn näkee lisääntyvän maahanmuuton ehdottomana edellytyksenä Suomen tulevaisuudelle. Millaisia ovat ne toimet, miten maahanmuutto Suomessa pitäisi Rehnin mielestä hoitaa.

-Maahanmuuton tulee olla koulutus- ja työperäistä. Esimerkiksi Filippiineiltä tulleet ja koulutetut sairaanhoitajat on ollut ilmeisen onnistunutta toimintaa. EU:n sisällä on työvoiman vapaa liikkuvuus, meidän tulee tehdä Suomesta houkutteleva ympäristö tulla työskentelemään.

Vahva lukusuositus koko haastattelulle. Toivon mukaan Rehnin näkemys saa näkyvyyttä. -Maahanmuutosta olisi taas vaihteeksi hienoa käytävän keskustelua sen positiivisista mahdollisuuksista Suomelle.

 

[rpeez]

Presidenttiehdokas Olli Rehn: Suomi tarvitsee runsaasti lisää maahanmuuttoa selvitäkseen | Fuengirola.fi

- Suomi on jäänyt muista pohjoismaista jälkeen. Lähimmät verrokkimaat Ruotsi ja Tanska ovat onnistuneet taloudessaan huomattavasti Suomea paremmin. Tärkein syy siihen on tasapainoisempi ikärakenne, joka on suoraa seurausta voimakkaasta maahanmuutosta, sanoo Olli Rehn.

fuengirola.fi

Vaikka keskustalaisena urapoliitikkona Olli Rehn onkin helppo kohde kritiikille, on hän mielestäni varsin eksoottiselle medialle antamassaan haastattelussa täysin oikeassa.



Vahva lukusuositus koko haastattelulle. Toivon mukaan Rehnin näkemys saa näkyvyyttä. -Maahanmuutosta olisi taas vaihteeksi hienoa käytävän keskustelua sen positiivisista mahdollisuuksista Suomelle.

Melkeinpä presidentinvaalit ketjun kamaa. Pitääköhän sitä vielä alkaa harkita Ollin äänestämistä, oli sen verran hyvää settiä.

 

[Ann Arbor]

Melkeinpä presidentinvaalit ketjun kamaa. Pitääköhän sitä vielä alkaa harkita Ollin äänestämistä, oli sen verran hyvää settiä.

Rehnin antama lausunto on kieltämättä "kuin omalta näppikseltä". Mielenkiintoista olisi kuulla muidenkin ehdokkaiden tuoreet näkemykset asiasta. (Halla-ahon toki voi arvata.) Tasavallan presidentti kun on ulkopolitiikan johtajan lisäksi myös arvojohtaja.

 

[Ann Arbor]

Pääkirjoitus | Suomalaiseksi pääsemisen ei tarvitse olla helppoa, mutta systeemin on oltava reilu

Hallitus kiristää kansalaisuuden saamisen ehtoja, ja sisäministeri Mari Rantasen mukaan kansalaisuuden pitää olla palkinto onnistuneesta kotoutumisesta. Kotoutumisen edistäminen on tärkeä asia, mutta siihen tulee myös panostaa.

www.hs.fi

Lukusuositus Hesarin eiliselle pääkirjoitukselle.

Me suomalaiset olemme pieni, omalaatuinen kansa. Isossa kuvassa ajatellen, tälle niemelle on tultu viimeisimmän jääkauden päätyttyä eri suunnista ja vaikka viimeisten vuosikymmenien aikana Suomeen kohdistunut muuttoliike onkin ollut merkittävämpää, kuin muutamana viime vuosisatana, näen silti sen samana jatkumona niille hylkeenpyytäjille, jotka uskaltautuivat asettua hyiseen Suomeen kivikaudella.

Suomi on koostuma useista kerroksista ja itse en halua ajatella, että "suomalaisuus" olisi 2023 lyöty sataprosenttisesti lukkoon. Globalisaation myötä, historiallinen konteksti huomioiden tuoreet kansakunnat ovat sekoittuva joka tapauksessa ja mielestäni Suomella on nyt jos koskaan mahdollisuus omaksua isänmaallinen identiteetti, mikä ei ole riippuvainen, montako sukupolvea esivanhemmat ovat tällä alueella olleet.

 

[Ann Arbor]

Työperäinen maahanmuutto Suomessa ja Saksassa | Radio Suomen Päivä | Yle Areena – podcastit

Saksan teollisuus- ja kauppakamarin arvio Saksan työvoimapulasta on musertava. Työvoimapulan takia reilu 2 miljoonaa työpaikkaa on täyttämättä. Osaavan työvoiman puute koskee Saksan teollisuus- ja kauppakamarin mukaan jo lähestulkoon kaikkia yrityksiä. Vastikään tehdyssä tutkimuksessa...

areena.yle.fi

Kuuntelusuositus Radio Suomen päivän viimeviikkoiselle keskustelulle työperäisestä maahanmuutosta Saksassa ja Suomessa. Vaikka Saksa ja Suomi tietyn osin eroavatkin toisistaan merkittävästikin, samat ikääntymisen tuomat haasteet ovat käsillä myös heillä. Yhtä lailla maahanmuutto ei ole samalla lailla "uusi" asia, kuin ehkä vielä täällä.

 

[Ann Arbor]

Orpon hallitus: Tämä tuki maahanmuuttajille vasta usean asumisvuoden jälkeen – ”Aika karua”, sanoo demari Ylellä

Hallituksen aikeet kajota maahanmuuttajaäitien kotihoidontukeen saavat varovaista kannatusta, mutta myös epäilyjä oppositiosta.

www.uusisuomi.fi

Näen itse positiivisena asiana, että maahanmuuttajia kannustetaan työllistymään. -Kotona tukien varassa oleminen ei edistä integraatiota. Norjan mallia ajoi jo Sipilän hallitus, mutta tuolloin hanke päättyi perustuslakivaliokuntaan.

 

[Ann Arbor]

Huomisen talous: Osaajapula piinaa Suomea – onko maahanmuutto vastaus kasvuongelmaan?

Huomisen talous -podcastissa pohditaan maahanmuuttoa ja työmarkkinoiden tarpeita. Timo Vesalan haastattelussa Vesa Vihriälä ja Liisa Larja.

www.kuntarahoitus.fi

Kuunteluvinkki Huomisen talous-podcastille. Hienoa nähdä, että keskustelu maahanmuutosta jatkuu vilkkaana.

Talouskasvu tarvitsee työvoimaa ja tuottavuutta. Ensimmäisestä on ikääntyvässä Suomessa pulaa, ja jälkimmäisessäkin on paljon parantamisen varaa. Missä määrin maahanmuutto on vastaus Suomen kasvuongelmaan? Millä aloilla osaajapula käy kiivaimmillaan, ja vastaako viime vuosien ennätyksellinen maahanmuutto tarpeisiin?

Huomisen talous -podcastin uusin jakso syventyy talouskasvun edellytyksiin työperäisen maahanmuuton, osaajapulan ja kohtaanto-ongelmien kautta. Pääekonomistimme Timo Vesalan vieraina pitkän linjan talousvaikuttaja Vesa Vihriälä sekä työmarkkinoiden erityisasiantuntija Liisa Larja työ- ja elinkeinoministeriöstä. Kuuntele jakso!

 

[Ann Arbor]

Rasismi | EU-selvitys: Suomi koetaan yhdeksi rasistisimmista maista

EU:n perusoikeusvirasto tutki afrikkalaistaustaisiin kohdistuvaa rasismia ja syrjintää 13 jäsenmaassa.

www.hs.fi

Asiasta keskusteltu myös rasismi-threadissa, mutta laitan tännekin, asia kun liittyy mielestäni myös potentiaaliseen maahanmuuttoon.

Vaikka kuluvaa vuotta onkin osaltaan leimannut kesäiset rasismikohut, olen halunnut loppujen lopuksi uskoa, ettemme me suomalaiset ole poikkeuksellisen rasistinen kansa.

Pitää katsoa, lähteekö uutinen leviämään ulkomaisissa medioissa. Mikäli esimerkiksi afrikkalaistaustaiset ihan todella kokevat Suomessa poikkeuksellisen paljon rasismia, en ihmettelisi vaikka se nigerialainen maisteriopiskelija, tai sambialainen lääkäri suuntaa suoraan Suomen sijaan johonkin toiseen Pohjoismaahan. Ero esimerkiksi Ruotsiin on valtava.

 

[Ann Arbor]

Paluuta 1980-luvun Suomeen ei ole

Syntyvyys Suomessa on laskenut kymmenessä vuodessa 20 prosenttia. Lapsia syntyy tällä hetkellä historiallisen vähän. Kotikuntani Seinäjoen asukasluku kasvaa yhden prosentin vuosikasvulla, mutta ilman maahanmuuttoa kotikuntani asukasluvun kasvu olisi negatiivista. Luonnollinen väestön...

demokraatti.fi

Olen kaukana demarista, mutta lukusuositus silti mielenkiintoiselle Demokraatti-lehdessä julkaistulle kirjoitukselle.

POHJANMAALLE työperäinen maahanmuutto on elinehto. Olen työni puolesta vieraillut useissa kymmenissä rannikkoseudun yrityksissä. Lähes kaikki yritykset ovat monikulttuurisia ja työvoimaa on tullut ympäri maailman.

Yritysten positiivinen suhtautumistapa sekä kyvykkyys ymmärtää monikulttuuriseen työvoiman hyödyntämistä on merkittävä. Eräässä useita satoja työntekijöitä työllistävässä yrityksessä eri kansallisuuksia oli 36. Puhumme alueemme tulevaisuuden kannalta erittäin merkittävästä tekijästä menestyksen sekä vetovoimaisuuden kannalta.

Yksi yritysten suurimmista esteistä kasvulle on tällä hetkellä osaavien työntekijöiden saaminen. Perinteisessä telakkakaupungissa Raumalla on ollut vuosia vaikeuksia saada yhtä ammattikoululuokkaa täyteen ammattihitsaajista. Muutamia vuosikymmeniä sitten aloittavia luokkia hitsauslinjalle oli vuosittain kolme.

Vaikka mennyttä aikaa moni varttuneempi muisteleekin nostalgisesti, ei juurikaan esimerkiksi 1980-luvun Suomi tule enää koskaan takaisin. Maahanmuutto on Suomen menestykselle elinehto.

 

[Ann Arbor]

Huomenna luvassa jälleen kerran mielenkiintoinen päivä, Tilastokeskuksen julkistaessa viimeisimmät väestötilastot syyskuulta ja 3. vuosineljännekseltä. Myönnetyt oleskeluluvat luovat osviittaa, mutta loppujen lopuksi nämä tilastot merkitsevät enemmän, mihin suuntaan Suomen demografinen tilanne etenee.

 

[Byvajet]

Ulkomailta muutti Suomeen tammi–syyskuun aikana 51 366 henkeä ja Suomesta ulkomaille 10 098 henkeä.

Maahanmuutto Suomeen ennätyksellistä

Tilastokeskus: Syntyneiden määrä oli tammi–syyskuussa vuodesta 1900 alkavan tilastointihistorian alhaisin.

www.iltalehti.fi

En tiedä, kuinka moni tänne tulleista jää pysyvästi, mutta jos kehitys jatkuu nykyisenlaisena, Suomi näyttää 50-100 vuoden päästä hyvin erilaiselta maalta kuin nyt.

Silloin tuskin voi enää esimerkiksi puhua isänmaallisuudesta. Isänmaallisuudesta tulee kansainmaallisuutta, erilaisten vaikutteiden, arvojen ja identiteettien sekamelskaa, joita yhdistää vain kulutuskulttuuri ja sitä tukeva järjestelmä.

Eikä tarvitse odottaa edes tuonne saakka, kun englantia jo ruvetaan ajamaan yhdeksi viralliseksi kieleksi. Se tietää suomen entistä nopeampaa rapistumista. Suomi on jo nyt vaipumassa kyökkikielen asemaan.

 

[rpeez]

En tiedä, kuinka moni tänne tulleista jää pysyvästi, mutta jos kehitys jatkuu nykyisenlaisena, Suomi näyttää 50-100 vuoden päästä hyvin erilaiselta maalta kuin nyt.

Silloin tuskin voi enää esimerkiksi puhua isänmaallisuudesta. Isänmaallisuudesta tulee kansainmaallisuutta, erilaisten vaikutteiden, arvojen ja identiteettien sekamelskaa, joita yhdistää vain kulutuskulttuuri ja sitä tukeva järjestelmä.

Eikä tarvitse odottaa edes tuonne saakka, kun englantia jo ruvetaan ajamaan yhdeksi viralliseksi kieleksi. Se tietää suomen entistä nopeampaa rapistumista. Suomi on jo nyt vaipumassa kyökkikielen asemaan.

Tuo kehitys nyt vain näyttää olevan olemassaolomme kannalta tarpeen.

Kannattaa ajatella positiivisesti, sekamelska positiivisissa asioissa voi olla ihan kivaa kunhan pidetään kunnolta huolta, että tapamme toimia tässä maassa (perusarvot) siirtyy myös tulokkaille.

 

[Ann Arbor]

Silloin tuskin voi enää esimerkiksi puhua isänmaallisuudesta. Isänmaallisuudesta tulee kansainmaallisuutta, erilaisten vaikutteiden, arvojen ja identiteettien sekamelskaa, joita yhdistää vain kulutuskulttuuri ja sitä tukeva järjestelmä.

Mikä yhdistää esimerkiksi Australiaa, Yhdysvaltoja ja Brasiliaa? Vaikka väestö taustoiltaan onkin erittäin heterogeeninen, on isänmaallisuus kaikissa noissa maista erittäin voimakas kansaa yhdistävä asia.

Suomessa ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on edelleen pieni ja monet haluavat lietsoa vastakkainasettelua "suomalaisten" ja "maahanmuuttajien" välillä, mutta pidemmällä aikavälillä nyt tänne asettuvat ja heidän jälkeläiset tulevat valtaosin kyllä suomalaistumaan. Toki se mitä mielletään suomalaiseksi kulttuuriksi on ollut jatkuvassa murrostilassa vuosisadat ja tulee olemaan vastaisuudessakin.

 

[Byvajet]

Tuo kehitys nyt vain näyttää olevan olemassaolomme kannalta tarpeen.

Hallitus aikoo viedä osalta leipomotyöntekijöistä valtavan osan palkasta. Olen tehnyt itse nuorena leipomotyötä tuplapalkalla, joten tiedän, miten jättimäinen sen merkitys on kokonaisansioissa. Jättimäinen on tässä yhteydessä juuri oikea sana.

Tähän maahanmuuttoa tarvitaan. Jos suomalainen duunari käveleekin ulos ovesta naama norsunvitulla, maahanmuutolla pidetään huoli, että uusia tulijoita riittää, jottei duunari pysty kilpailuttamaan palkkoja.

Geeni- ja perhelotossa voittaneet kouluttautuvat ja pärjäävät globaalissa kilpailussa. Heidän asemansa paranee. Sen sijaan heikompilahjaisten tai elämän kolhimien tulevaisuus on tyytyä globaalin kilpailun kuritukseen, jossa pienituloisten suhteellinen asema heikkenee heikkenemistään. Ja nimenomaan suhteellinen asema on onnellisuuden näkökulmasta tärkeää. Ihminen kaipaa samaa kuin muutkin. Hän ei tahdo jäädä muista jälkeen.

Portlandin huumejutussa haastateltu toteaa näin:

"Kuinka kauan olet käyttänyt huumeita?

”Koko elämäni.”

Miten se alkoi?

”Jos eläisit siellä, mistä minä tulen, sinäkin käyttäisit.”"

Länsimaissa köyhilläkin on aikaisempaan verrattuna huikea elintaso ja huikeat mahdollisuudet etsiä elämäänsä tyydytystä moninaisin keinoin, mutta se ei auta, kun yhteisöllisyyden kokemus katoaa. Jos ihminen ei enää koe olevansa tärkeä ja arvostettu osa yhteisöään ja kuuluvansa joukkoon, hän menettää päämääränsä ja passivoituu. Merkitystä kokeva aktiivinen ihminen pystyy vaikka mihin. Hän jaksaa ponnistella vaikeuksien yli ja etsiä uusia uomia, kun elämä pistää vastaan. Toivonsa ja merkityksen menettänyt sen sijaan passivoituu, vaikka häntä kuinka piiskattaisiin.

Ei ole tervettä, että joka kymmenes suomalainen aikuinen syö mielialalääkkeitä, mielenterveysongelmat ovat nuorten yleisin työkyvyttömyyden syy ja että Suomessa on varsinaisten viinariippuvaisten lisäksi satoja tuhansia työssä käyviä alkoholisteja. Samaan aikaan nuorten huumeiden käyttö lisääntyy. Nettiriippuvuudestakin on tullut kansantauti, josta kärsii todennäköisesti suurin osa kansasta. Siksi sitä ei enää nimitetä riippuvuudeksi. Entinen riippuvuus on nykyinen normaali. Se on enemmistön vaiva.

Vaikka materiaalinen elintaso on noussut ja maailma on turvallisempi kuin koskaan, silti ihmiset eivät kestä elämää. He pakenevat sitä aineisiin, päämäärättömään kulutukseen, virtuaalivirikkeisiin ja pahimmillaan jengiytymiseen, joka tuottaa yhteisöllisyyttä yhteiskunnan ulkopuolella. Materiaalinen hyvinvointi ei ole muuttunut henkiseksi hyvinvoinniksi. Järjestelmä on epäonnistunut.

Kun elämästä tulee liian yksilöllistä aikataulutonta ja epäyhteisöllistä juoksemista, jossa ihminen kokee olevansa pelkkä kilpaileva koneiston osa, mielenterveys rupeaa rapistumaan ja merkityksellisyyden kokemus murenemaan. Onnellisuustutkimuksissa korostuu voimakkaasti yhteisöllisyyden merkitys. Muita vastaan kilpaileva ihminen ei ole onnellinen, kun sen sijaan muita auttava ja muilta apua saava on.

Oikeisto on ääriepäisänmaallista. Se pyrkii yhteisöjen hajottamiseen. Sille suomalaisuus tai mikä tahansa muu kansallisidentiteetti on täysin toissijainen arvo. Sen tavoite on muuttaa koko maailman yhdeksi kulutusmyllyksi, jossa ei ole identiteettejä tai henkistä tai hengellistä pyhää, jotka uhkaisivat talouskasvua ja materian valtaa.

Oikeisto tahtoo eroon taloutta haittaavista kansalliskielistä, maiden rajoista ja kansallisista erityisoikeuksista kuten työlainsäädännöistä. Se tahtoo hyväosaiset duunarit kilpailemaan samasta työstä huono-osaisten duunareiden kanssa.

Jatkoaika on hyvä paikka nähdä kupla, joka hyötyy globalisaation vyörytyksestä. Samaan aikaan hyvinvoivan ja tasa-arvoisen Euroopankin sisällä ääriliikkeet yleistyvät, koska ihmiset etsivät merkitystä. Globalisaatiossa hyväosaiset voittavat, mutta monille muille tarjolla on vain näköalatonta epävarmuutta, jatkuvaa oikeuksista luopumista ja kovenevaa kilpailua.

Maahanmuuton perimmäinen tarkoitus ei ole palvella suomalaisten etua vaan rahan etua. Poliittinen suunta on ollut jo kauan kohti hyväosaisten ja huono-osaisten eriytymistä.

Jos ihminen väittää, että nykymaailmassa ei ole varaa ympäristön suojeluun tai (globaalin) tasa-arvon vaalimiseen, hän tekee itsestään typerän. Kysymys ei ole siitä, etteikö äärimmäisessä vauraudessa olisi resursseja ja keinoja, jos poliittinen järjestelmä vain rakennettaisiin käyttämään niitä. Kysymys on siitä, että oikeistolainen ideologia tahtoo hajottaa kaiken, joka uhkaa rahan tekemistä. Maahanmuutto on osa tätä järjestelmää.

 

[Ann Arbor]

Maahanmuuton perimmäinen tarkoitus ei ole palvella suomalaisten etua vaan rahan etua. Poliittinen suunta on ollut jo kauan kohti hyväosaisten ja huono-osaisten eriytymistä.

Jos asia on näin, niin miksi sitten Vihreät, SDP ja Vasemmistoliitto suhtautuvat maahanmuuttoon yhtä lailla (toki eri nyanssein) myönteisesti, vai ovatko hekin poliittista oikeistoa tässä mielessä?

Oma myönteinen suhtautuminen maahanmuuttoon kumpuaa ennen kaikkea isänmaallisuudesta. Olen huolissani minulle rakkaan maan jäävän demografisen tilanteensa myötä jälkeen kansainvälisessä kilpailussa. Olen sanonut tämän ennenkin, mutta vaikka suuren maahanmuuttajajoukon integroiminen osaksi yhteiskuntaan onkin haaste, haluan nähdä sen seitsemän miljoonan Suomen paljon mieluummin, kuin neljän miljoonan Suomen. Haluan että Suomi on Hollanti, eikä Unkari.

 

[Cobol]

Olen sanonut tämän ennenkin, mutta vaikka suuren maahanmuuttajajoukon integroiminen osaksi yhteiskuntaan onkin haaste, haluan nähdä sen seitsemän miljoonan Suomen paljon mieluummin, kuin neljän miljoonan Suomen. Haluan että Suomi on Hollanti, eikä Unkari.

On pitänyt kysyä aiemminkin, mutta tehdään se nyt. Onko sinulla Hollannin nykytilanteesta kuvaa?

Hollannissa on menty asteittain Euroopan tiukimpaan maahanmuuttolinjaan. Politiikkaan on tullut laitaoikeistolaisia linjauksia. Parlamentin ylähuoneeseen nousi 20 prosentin osuuden paikallisvaaleissa napannut vihreää siirtymää vastaan taisteleva BBB.

Kyllä minä pidän mieluummin Suomen, jossa ovia pidetään järkevällä tavalla enemmän kiinni kuin Hollannissa, jotta vältetään nykyistä voimakkaampi laitaoikeiston nousu ja vihreän siirtymän kampittaminen. Hollannin seuraavissa vaaleissa voi tulla rumaa jälkeä. Suomessa tämä on vältettävissä, jos toimimme järkevästi. Se tosin ei ole helppoa, mutta on mahdollista.

Hollannin ja Ruotsin tie on johtanut ongelmiin, joista Ruotsin tilannetta tunnetaan Suomessakin vähän. Hollannin osalta ei monilla tietoa ole ja esimerkiksi viimeisen hallituksen hajoaminen maahanmuutto-ongelmiin ja erilaisten vihreän siirtymän ja maahanmuuton vastavoimien nousu paikallisesti on tapahtunut suhteellisen nopeasti.

 

[Ann Arbor]

On pitänyt kysyä aiemminkin, mutta tehdään se nyt. Onko sinulla Hollannin nykytilanteesta kuvaa?

Hollannissa on menty asteittain Euroopan tiukimpaan maahanmuuttolinjaan. Politiikkaan on tullut laitaoikeistolaisia linjauksia. Parlamentin ylähuoneeseen nousi 20 prosentin osuuden paikallisvaaleissa napannut vihreää siirtymää vastaan taisteleva BBB.

Kyllä minä pidän mieluummin Suomen, jossa ovia pidetään järkevällä tavalla enemmän kiinni kuin Hollannissa, jotta vältetään nykyistä voimakkaampi laitaoikeiston nousu ja vihreän siirtymän kampittaminen. Hollannin seuraavissa vaaleissa voi tulla rumaa jälkeä.

Olen Hollannin tilanteesta jokseenkin perillä, enkä suoranaisesti ole tarkoittanut, että Suomen tulisi yks yhteen omaksua Hollannin maahanmuuttopolitiikka, vaan viittaan yhteiskunnan kosmopoliittiseen luonteeseen isommassa kuvassa. Hollannissa ei-valkoihoinen henkilö ei ole mikään päitä kääntävä poikkeus jne. Näin ei toki ole meidän suurimmissa kaupungeissa, mutta ihan täältä käsin katsottuna vaikuttaa siltä, että ulkomaalaistaustaiset ihmiset ovat erittäin hyväksyttyjä osana kansakuntaa.

Olen toki myös tietoinen Hollannin laitaoikeiston noususta ja ison synkän pilvenhän tämä heittää maan ylle ja vaikutukset voivat ulottua tännekin.

 

[Cobol]

Olen Hollannin tilanteesta jokseenkin perillä, enkä suoranaisesti ole tarkoittanut, että Suomen tulisi yks yhteen omaksua Hollannin maahanmuuttopolitiikka, vaan viittaan yhteiskunnan kosmopoliittiseen luonteeseen isommassa kuvassa. Hollannissa ei-valkoihoinen henkilö ei ole mikään päitä kääntävä poikkeus jne. Näin ei toki ole meidän suurimmissa kaupungeissa, mutta ihan täältä käsin katsottuna vaikuttaa siltä, että ulkomaalaistaustaiset ihmiset ovat erittäin hyväksyttyjä osana kansakuntaa.

Olen toki myös tietoinen Hollannin laitaoikeiston noususta ja ison synkän pilvenhän tämä heittää maan ylle ja vaikutukset voivat ulottua tännekin.

OK. Itse taas näen, että Suomen ei tule pyrkiä hollantisoitumaan isossa ja osin teoreettisessa kuvassa. Kyse on siitä, että tuo ikkuna ei enää ole entiseen tapaan auki mm. toimittaja Diamant Salihun ja tutkijoiden kertomasta syystä. Jos tätä ei ymmärretä, yhteiskuntamme hajoaa.

Tämän takia laitaoikeiston nousu maahanmuuttokysymyksissä maissa, joissa jo on paljon maahanmuuttajia, on merkinnyt mm. Tanskassa, Ruotsissa ja Hollannissakin sitä, että joko laitaoikeisto saa valtaa tai perinteiset puolueet muuttuvat laitaoikeistolaisiksi maahanmuuttokysymyksissä.

Varoisin tämän tilanteen luomista Suomessa.

Siinä syy, miksi itse olen maltillisempi enkä kannata esimerkiksi Helsinkiin suuntautuvaa suurmuuttoa Lähi-idästä ja Afrikasta. Taustalla on erityisesti Salihun moneen kertaan kertoma, miten kouluttamattomalla maahanmuuttajalla ei enää ole samalla tavalla mahdollista elättää itseään työllä kuin oli Ruotsissa suomalaisten, jugoslaavien ja turkkilaisten aikaan.

 

[Tadu]

Jos asia on näin, niin miksi sitten Vihreät, SDP ja Vasemmistoliitto suhtautuvat maahanmuuttoon yhtä lailla (toki eri nyanssein) myönteisesti, vai ovatko hekin poliittista oikeistoa tässä mielessä?

SDP ja Vasemmistoliitto puolustavat saatavuusharkintaa, eli eivät halua Suomeen matalapalkka-aloille maahanmuuttajia. SDP ja Vasemmistoliitto haluavat tänne ideologia edellä sellaisia maahanmuuttajia, jotka eivät uhkaa heidän äänestäjiensä työpaikkoja. Ei heitä kiinnosta Suomen etu, vaan puolueen kannatus. Siihen nähden on erikoista, että nämä puolueet ovat onnistuneet profiloimaan itsensä maahanmuuttomyönteisiksi.

Mitä enemmän tänne saadaan työkykyisiä ja -haluisia nuoria aikuisia, niin sitä parempi Suomelle.

 

[Ann Arbor]

Siinä syy, miksi itse olen maltillisempi enkä kannata esimerkiksi Helsinkiin suuntautuvaa suurmuuttoa Lähi-idästä ja Afrikasta. Taustalla on erityisesti Salihun moneen kertaan kertoma, miten kouluttamattomalla maahanmuuttajalla ei enää ole samalla tavalla mahdollista elättää itseään työllä kuin oli Ruotsissa suomalaisten, jugoslaavien ja turkkilaisten aikaan.

Huomioiden Suomen sijainnin Euroopan pussinperänä, käytännössä saarena ja maamme tiukan ja nyt entisestään tiukentuvan politiikan, mitä tulee humanitääriseen maahanmuuttoon (poislukien tilapäisen suojelun piirissä olevat ukrainalaiset), olen varsin skeptinen merkittävään maahanmuuttoon MENA-maista lähitulevaisuudessa. Tokihan työperäinen maahanmuutto kyseisistä maista tulee olemaan realismia ja tuskin käytännössä kenelläkään on sen libanonilaisen tutkijan, tunisialaisen lääkärin, tai jordanialaisen lääkärin maahantuloa vastaan.

 

[Ann Arbor]

SDP ja Vasemmistoliitto puolustavat saatavuusharkintaa, eli eivät halua Suomeen matalapalkka-aloille maahanmuuttajia. SDP ja Vasemmistoliitto haluavat tänne ideologia edellä sellaisia maahanmuuttajia, jotka eivät uhkaa heidän äänestäjiensä työpaikkoja. Ei heitä kiinnosta Suomen etu, vaan puolueen kannatus. Siihen nähden on erikoista, että nämä puolueet ovat onnistuneet profiloimaan itsensä maahanmuuttomyönteisiksi.

Mitä enemmän tänne saadaan työkykyisiä ja -haluisia nuoria aikuisia, niin sitä parempi Suomelle.

SDP näyttää onneksi ottaneen ainakin nimellisiä askelia kohti myönteisempää suhtautumista työperäiseen maahanmuuttoon, vaikka tarveharkinnasta haluavatkin pitää kiinni. -Parempi rekordi ainakin kuin Perussuomalaisilla.

Sinänsä aika valitettavaa, ettei oikeastaan mikään realistinen hallituspohja näytä tällä hetkellä, että Suomi ottaisi selkeitä askelia kohti myönteisempää maahanmuuttopolitiikkaa. -Maahanmuutto tapahtuu hallituksesta riippumatta, ei sen ansiosta.

Viimeisestä kappaleesta olen täysin samaa mieltä. Jokainen tänne tuleva töihin tuleva nuori aikuinen on jotain sellaista, minkä arvoa monet eivät edes ymmärrä.

 

[Ann Arbor]

Erittäin mielenkiintoinen päivä takana, mitä tulee maamme demografiseen nykytilanteeseen. Tilastokeskuksen viimeisin julkistus kerännyt laajasti mediahuomioita.

Maahanmuutto Suomeen ennätyksellistä

Tilastokeskus: Syntyneiden määrä oli tammi–syyskuussa vuodesta 1900 alkavan tilastointihistorian alhaisin.

www.iltalehti.fi

Maahanmuuton seurauksena Suomen väkiluku kasvanut tänä vuonna eniten vuosikausiin. Toivon mukaan nykyinen trendi jatkuu. -Mikäli Suomeen asettuu mahdollisimman paljon työikäisiä aikuisia, tulee tämä vaikuttamaan myös syntyvyyteen myönteisesti.

 

[Ann Arbor]

Maahanmuutto Suomeen uusiin ennätyslukuihin – Eläkepomokin yllättyi

Suomen nettomaahanmuutto voi yltää tänä vuonna 50 000 henkilöön. Lukua kasvattavat Ukrainasta sotaa paenneet, mutta se ei ole ainoa selitys. Jos maahanmuutto jatkuu nykyiseen tahtiin Suomen väkiluku ei kääntyisikään laskuun, julkinen talous kohenisi ja eläkejärjestelmä hyötyisi.

www.uusisuomi.fi

Erinomainen uutinen kaikkinensa. Tulevaisuudesta ei voi sanoa muuttoliikkeen osalta mitään varmaa.

Merkittävä osa tänä vuonna osaksi maamme väestöä tulleita on kotikunnan saaneita ukrainalaisia, joista merkittävä osa tulee oletettavimmin palaamaan sodan päätyttyä. Yhtä lailla nykyisen hallituksen toimet eivät mielestäni ole Suomeen kohdistuvan maahanmuuton edistämisen kannalta valtaosin oikeita, mutta joka tapauksessa hienoa, että tunnelin päässä näkyy jonkin verran valoa.