Rasismi | Pääministeri Petteri Orpo kommentoi rasismitutkimusta: ”Ikävää luettavaa”
Orpon mukaan hallituksen kesällä tekemä tiedonanto on ”enemmän kuin tarpeellinen”.
www.hs.fi
Kaiketihan rasismin salonkikelpoistuminen toden totta vaikuttaa asiaan. Vaikka monet nykyään rasistisina mielletyt asiat ovatkin "kielletty", mitä vaikkapa joitain vuosikymmeniä sitten eivät olleet, kyllähän esimerkiksi päättyneen kesän rasismikohun (kohujen) tuovan eräänlaista itseluottamusta rasistisia näkemyksiä omaaville ihmisille. Vaikka rasismin ympärillä käytiinkin laajaa julkista keskustelua ja hallitus teki virallisen tiedonannon asiasta, puolitiehen jäimme mielestäni.Jonkin verran on tullut vastaan pohdintoja, joissa äärioikeistolainen puolue ja sen kannatuksen nousu Itävallassa, Saksassa ja Suomessa olisi syynä rasismin kasvuun.
Kaiketihan rasismin salonkikelpoistuminen toden totta vaikuttaa asiaan. Vaikka monet nykyään rasistisina mielletyt asiat ovatkin "kielletty", mitä vaikkapa joitain vuosikymmeniä sitten eivät olleet, kyllähän esimerkiksi päättyneen kesän rasismikohun (kohujen) tuovan eräänlaista itseluottamusta rasistisia näkemyksiä omaaville ihmisille. Vaikka rasismin ympärillä käytiinkin laajaa julkista keskustelua ja hallitus teki virallisen tiedonannon asiasta, puolitiehen jäimme mielestäni.
Suomi kansainvälistyy. Yhteiskuntamme menestyksen ja kansallisen koheesion kannalta jakolinjojen tietoinen syventäminen ja "me vs. ne"-ajattelun lietsominen on silkkaa myrkkyä.
Ruotsin tilannetta vaikeuttaa ennen kaikkea se, että humanitäärisen maahanmuuton osuus kulttuurillisesti Ruotsia kaukaisista kehitysmaista on ollut korostuneen suuri. -Heistäkin monet integroituvat ihan kivuttomasti, mutta keskimäärin integraatio vie aikaa ja resursseja, verrattuna esimerkiksi muista EU-maista tuleviin.Ainakin Ruotsin esimerkki osoittaa, että jos tänne satoja tuhansia mamuja päästetään - riippumatta mistä syystä - niin kotouttaminen on välttämätöntä.
Ruotsi oli ylimielinen ja luuli, että kaikki kotoutuvat joka tapauksessa, ja kuins vaan kävi.
Tuo artikkelin teppo on käytössä kaikissa Vantaan yläkouluissa. Minun koulussani se ei toimi kunnolla. Teppo-oppilaita on aika vähän. Niinä viikkoina, kun he ovat työelämässä, pitäisi kuitenkin kaikkien niiden luokkien etenemistä koulussa jarruttaa, joilla on teppo-oppilaita. Se ei käytännössä onnistu, ja tulee jatkuvaa säätöä tekemättömistä kokeista ja koulutöistä.Mielenkiintoinen Ylen juttu monikulttuurisen koulun arjesta. Halutessamme, että myös maahanmuuttajataustaiset Suomessa syntyneet tai tänne lapsena muuttaneet integroituvat osaksi suomalaista yhteiskuntaa, on mielestäni peruskoulun resursseista syytä pitää kiinni.Kävimme vantaalaisessa koulussa, jossa puhutaan yli 70:tä kieltä – tällä keinolla sen nuoret etenevät työelämään harvinaisen tehokkaasti
Vantaalla kehitetty työelämätaitojen opetus auttaa yläkoululaisia löytämään tiensä omannäköisiin opintoihin ja töihin.yle.fi
Lähinnä pitäisi ratkaista se, että miten turvataan teppojen pysyminen mukana kouluaineissa sinä aikana, kun ovat työpaikoilla. Siellä on kovilla tavoitteilla lukioon meneviäkin porukassa, ja heille tulee stressiä siitä, että ovat monta viikkoa poissa koulusta. Sellaisille, joilla tavoitteet ovat ammatilliselle puolelle, tuo teppo sopii minusta paremmin.@kyykäärme Kiitos mielenkiintoisesta vastauksesta. Kyseinen TEPPO-malli vaikuttaa kerta kaikkiaan mielenkiintoiselta, ja ihan mututuntumalta voisi sen yleistymisen nähdä olevan erittäin hyvä asia. Omana peruskouluaikanani se oli se yksi TET-harjoittelu 9-luokalla ja omassa tapauksessani opinto-ohjauskin vähän niin ja näin.
Hyvää settiä tämä Teppo.Mielenkiintoinen Ylen juttu monikulttuurisen koulun arjesta. Halutessamme, että myös maahanmuuttajataustaiset Suomessa syntyneet tai tänne lapsena muuttaneet integroituvat osaksi suomalaista yhteiskuntaa, on mielestäni peruskoulun resursseista syytä pitää kiinni.Kävimme vantaalaisessa koulussa, jossa puhutaan yli 70:tä kieltä – tällä keinolla sen nuoret etenevät työelämään harvinaisen tehokkaasti
Vantaalla kehitetty työelämätaitojen opetus auttaa yläkoululaisia löytämään tiensä omannäköisiin opintoihin ja töihin.yle.fi
Vuonna 2017 oli ensimmäinen terrori-isku Suomessa ja olisiko muistaakseni 2018 alkaen kun alkoi paljastua suuri määrä näitä turvapaikanhakijoiden tekemiä seksuaalirikoksia. Tuo varmasti selittää osan kasvusta.Sikäli huolestuttavaa, että trendi on Suomenkin kohdalta huonompaan suuntaan. Yksi tutkimus ei kerro kaikkea, mutta tämän perusteella olimme "vähemmän rasistisempi kansa" vuonna 2016, kuin 2022. Mitä tässä välissä tapahtui?
Tuolloin 2015-2018 Europpassa, Suomi mukaanlukien kieltämättä kuohui vuoden 2015 pakolaisaallon seurauksena ja turvallisuustilanteen heikkeminen oli tosiasia. Yhtä lailla tilanne on noista ajoista muuttunut ja esimerkiksi Suomeen kohdistuva humanitäärinen maahanmuutto on viime vuodet ollut vähäistä, poislukien Ukrainasta saapuneet.Vuonna 2017 oli ensimmäinen terrori-isku Suomessa ja olisiko muistaakseni 2018 alkaen kun alkoi paljastua suuri määrä näitä turvapaikanhakijoiden tekemiä seksuaalirikoksia. Tuo varmasti selittää osan kasvusta.
Vähentynyt on mutta aikaa on vasta sen verran vähän kulunut, että aika moni muistaa vielä nuo tapahtumat.Tuolloin 2015-2018 Europpassa, Suomi mukaanlukien kieltämättä kuohui vuoden 2015 pakolaisaallon seurauksena ja turvallisuustilanteen heikkeminen oli tosiasia. Yhtä lailla tilanne on noista ajoista muuttunut ja esimerkiksi Suomeen kohdistuva humanitäärinen maahanmuutto on viime vuodet ollut vähäistä, poislukien Ukrainasta saapuneet.
Kuin omalta näppikseltä. Vaikka Suomeen kohdistuva työperäinen maahanmuutto onkin tällä hetkellä korkeammalla tasolla, kuin vielä esimerkiksi joitain vuosia sitten, tekemistä on vielä runsaasti.40 prosenttia nykyisistä työllisistä poistuu työmarkkinoilta vuoteen 2035 mennessä. Suomi tarvitsee 40 000 henkilön nettomaahanmuuton, jotta työvoiman tarjontaa on riittävästi.
Työperäinen maahanmuutto ei lisäänny peukaloita pyörittämällä. Yksi tehokas keino on toteuttaa Finland Talent Match -rekrytointialusta, jonka kautta yritykset tavoittavat Suomessa jo olevaa tai Suomesta kiinnostunutta kansainvälistä työvoimaa.
Erittäin suuri ongelma Suomessa on se etteivät kaikki tänne tulevat maahanmuuttajat viihdy Suomessa ja jää tänne työtä tekemään firmoihin. Maahanmuuttajien viihtyvyys ja tänne jäänti ovat kyllä ratkaistavissa, jos vain tahtoa löytyy. Onko kyseessä maahanmuuttovastainen ilmapiiri vai mikähän mahtaa olla perimmäinen syy miksi tänne tulevat maahanmuuttajat lähtevät täältä pois.Lukusuositus Kauppalehden julkaisemalle Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtisen kirjoitukselle.Valtion ryhdistäydyttävä työperäisen maahanmuuton edistämisessä
Yksi tehokas keino on toteuttaa Finland Talent Match -rekrytointialusta, jonka kautta yritykset tavoittavat kansainvälistä työvoimaa, kirjoittaa Markku Lahtinen.www.kauppalehti.fi
Kuin omalta näppikseltä. Vaikka Suomeen kohdistuva työperäinen maahanmuutto onkin tällä hetkellä korkeammalla tasolla, kuin vielä esimerkiksi joitain vuosia sitten, tekemistä on vielä runsaasti.
Olen samaa mieltä. Vaikka Suomi maailman onnellisimpana maana ja vakaana ja hyvinvoivana yhteiskuntana on hyvä paikka myös maahanmuuttajille, emme voi olettaa maahanmuuttajien tulevan Suomeen "itsestään", vaan heidän houkuttelemiseksi ja toden totta myös täällä pitämiseksi on tehtävä työtä. -Ja tähän voi meistä jokainen vaikuttaa, tekemällä osansa "maahanmuuttomyönteisen" ilmapiirin edistämiseksi. Ennen pitkää se ulottuu myös valtiovaltaan, avoin kansalaisyhteiskunta kun olemme.Erittäin suuri ongelma Suomessa on se etteivät kaikki tänne tulevat maahanmuuttajat viihdy Suomessa ja jää tänne työtä tekemään firmoihin. Maahanmuuttajien viihtyvyys ja tänne jäänti ovat kyllä ratkaistavissa, jos vain tahtoa löytyy. Onko kyseessä maahanmuuttovastainen ilmapiiri vai mikähän mahtaa olla perimmäinen syy miksi tänne tulevat maahanmuuttajat lähtevät täältä pois.
Kaikki hallituksen toimet eivät edistä työperäistä maahanmuuttoa Suomessa. Jotain tarttis tehdä pikaisesti, jotta tänne saadaan positiivinen ilmapiiri.
Huippuosaajien lisäksi täällä tarvitaan runsaasti lisää tavallisia matalan tason duunareita tulevaisuudessa.
Kolmen kuukauden sääntö on turha.
On tiedetty jo pitkään kuinka syrjintä aiheuttaa kovia kustannuksia koko talouteen vähentäen miljoonien ihmisten varallisuutta ja tuloja. Kun syrjimme toista etnistä taustaa, sukupuolta tai uskontoa edustavia ihmisiä, syrjimme samalla heidän lahjakkuuttaan, innovaatiotaitojaan ja eri kulttuurista näkökantaa. Nämä kaikki auttaisivat meitä etenemään maailmassa ja liike-elämässä.
Monet yritysten ja yliopistojen tutkimukset osoittavat, että eri sukupuolista ja erivärisistä ihmisistä koostuvat ryhmät ovat kekseliäämpiä ja tuotteliaampia kuin samaa taustaa edustavat ryhmät.
Syrjiessämme siis menetämme paljon, ja tällä on suora vaikutus yritysten investointeihin ja siten koko talouden kasvuun.