Motti-Masa
Jäsen
No ei tietenkään Antti Rinteen tyylillä.Ei kehittyneessä yhteiskunnassa voi naisia kehottaa synnyttämään lapsia.
No ei tietenkään Antti Rinteen tyylillä.Ei kehittyneessä yhteiskunnassa voi naisia kehottaa synnyttämään lapsia.
Kyllä, syntyvyyden lisäämisen keinoista tai syistä miksi se on alhainen on hyvä puhua, mutta ei se kyllä mikään hallituksen nakki minusta ole. Itse en ainakaan tekisi lasta syystä, että joku lapsilisä nousisi satasen enemmän kuussa.Hyvä, että Iltalehdessä aiheesta kirjoitettiin. Ihmettelen, ettei hallitusohjelmassa taida olla mitään syntyvyyden lisäämiseksi eikä asiasta eduskunnassakaan puhuta. Pitäisi olla se kaikkein tärkein asia agendalla. Aihe on tabu. Mutta tuosta tabusta pitää nyt päästä yhdessä eroon ja meidän kaikkien täytyy alkaa puhumaan kodeissa ja työpaikoilla ja kavereiden kanssa. Jos se siitä leviäisi myös poliitikkojen korviin. Ja kyllä, kyllä keinoista syntyvyyden lisäämiseksi saa puhua Suomessa.
Ei kehittyneessä yhteiskunnassa voi naisia kehottaa synnyttämään lapsia.
Kyllä tämä minusta hallitukselle kuuluu. Tai, koska tilanne on kriittinen, pitäisi muodostaa parlamentaarinen työryhmä pohtimaan keinoja. Ydinasia olisi, kuinka auttaa niitä, jotka haluavat saada lapsia, mutta joilla jokin asia hankaloittaa sitä.Kyllä, syntyvyyden lisäämisen keinoista tai syistä miksi se on alhainen on hyvä puhua, mutta ei se kyllä mikään hallituksen nakki minusta ole. Itse en ainakaan tekisi lasta syystä, että joku lapsilisä nousisi satasen enemmän kuussa.
Alhaisen syntyvyyden syyt on jossain muualla minusta; nuorten ihmisten elintavoissa, maailman epävarmuudessa tms. Pitäisi tehdä gallup kaikkien lapsettomien 35 vuotiaden joukossa.
Käsittääkseni suomalaiset edelleen toivovat keskimäärin kahta lasta, mutta on erinäisiä syitä miksi tähän ei päästä. Kyse ei ole lapsiperheiden tuesta vaan sellaisista asioista kuin nuorten miesten syrjäytyminen, ylikallis asuminen ja työelämän epävarmuus.Jos ihmiset eivät halua hankkia lapsia maailman onnellisilmpaan maahan, niin he eivät halua.
Aika usein maahanmuuton perusteluksi nostetaan se, että maahanmuuttajataustaisilla on suurempi syntyvyys kuin kantasuomalaisilla. Eikö ole kuitenkin oletettavaa, että mikäli maahanmuuttajat kotoutuvat suomalaiseen kulttuuriin myös heidän syntyvyys kääntyy ajan myötä samalle tasolle kantasuomalaisten kanssa? Mikäli he taas eivät kotoudu, edessä on pahoja ongelmia.On syytä muistaa yhtä lailla maahanmuuton lisäävän myös syntyvyyttä. Maahanmuuttajat kun ovat korostuneesti työikäisiä aikuisia ja monet heistä perheellistyvät Suomessa, tai tuovat mukanaan lapsensa, jotka sitten kasvavat sisään suomalaiseen yhteiskuntaan. Pitkälti merkittävämmän maahanmuuton seurauksena muissa luonnollinen väestönkasvu on lukuisissa Länsi-Euroopan maissa edelleen positiivinen, siinä missä Suomessa se on nyt yhdeksättä vuotta peräkkäin negatiivinen.
Niin toivooko keskimäärin kahta lasta enää kuitenkaan. Moni toivoo, mutta yhä useampi ei, eli se 0-2 lasta taitaa olla se yleinen kaupunkilaistumisen perusluku. Mikä siitä on sitten toivetta ja mikä ei, niin en tiedä onko jotain mittavaa kyselyä tehty asiasta. Toki elämän kulku ongelmineen ja puolison löytäminen on ratkaisevassa roolissa, mut että lapsilukumäärän väheneminenhän on ihan yleistä länsimaissa. Ei Suomi tämän muutoksen kanssa yksin, täällä tosin se huomataan paljon nopeammin, kun väkeä on niin vähän suhteutettuna maan kokoon vrt vaikka väkirikkaammat maat.Käsittääkseni suomalaiset edelleen toivovat keskimäärin kahta lasta, mutta on erinäisiä syitä miksi tähän ei päästä. Kyse ei ole lapsiperheiden tuesta vaan sellaisista asioista kuin nuorten miesten syrjäytyminen, ylikallis asuminen ja työelämän epävarmuus.
Antti Rinne yritti puhua aiheesta ja joutui melkein lynkatuksi.Hyvä, että Iltalehdessä aiheesta kirjoitettiin. Ihmettelen, ettei hallitusohjelmassa taida olla mitään syntyvyyden lisäämiseksi eikä asiasta eduskunnassakaan puhuta. Pitäisi olla se kaikkein tärkein asia agendalla. Aihe on tabu. Mutta tuosta tabusta pitää nyt päästä yhdessä eroon ja meidän kaikkien täytyy alkaa puhumaan kodeissa ja työpaikoilla ja kavereiden kanssa. Jos se siitä leviäisi myös poliitikkojen korviin. Ja kyllä, kyllä keinoista syntyvyyden lisäämiseksi saa puhua Suomessa.
Olen tästä samaa mieltä. Silti huomioiden teoreettisen skenaarion, missä Suomi olisi harjoittanut nykyistäkin tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa ja että moni työperäisenä maahanmuuttajana tänne saapunut olisikin jossain muualla, syntyisi lapsia nykyistäkin vähemmän.Aika usein maahanmuuton perusteluksi nostetaan se, että maahanmuuttajataustaisilla on suurempi syntyvyys kuin kantasuomalaisilla. Eikö ole kuitenkin oletettavaa, että mikäli maahanmuuttajat kotoutuvat suomalaiseen kulttuuriin myös heidän syntyvyys kääntyy ajan myötä samalle tasolle kantasuomalaisten kanssa? Mikäli he taas eivät kotoudu, edessä on pahoja ongelmia.
Jos ihmiset eivät halua hankkia lapsia maailman onnellisilmpaan maahan, niin he eivät halua.
Suomi ei toden totta ole muutoksen suhteen yksin, mutta Suomessa syntyvyys on pudonnut poikkeuksellisen nopeasti. Siinä missä vielä 2010-luvun vaihteessa suomalaisten syntyvyys oli Europpan korkeimpien joukossa, on se nyt yksi alhaisimmista. -Kaikki muut Pohjoismaat ja Viro edellämme, sekä Euroopan isot Saksa, Britannia ja Ranska.Ei Suomi tämän muutoksen kanssa yksin, täällä tosin se huomataan paljon nopeammin, kun väkeä on niin vähän suhteutettuna maan kokoon vrt vaikka väkirikkaammat maat.
Ehkä näin. Suomalaisten onnellisuus on kuitenkin ihan tutkittu asia ja vaikka lapsiperheiden asema, julkiset hyvinvointipalvelut, sekä työelämän ja perheen yhdistäminen voisi olla paremmalla mallilla, eivät ne nyt länsimaalaisittain edelleenkään huonommasta päästä ole.On tämä kyllä ristiriitaisen kuuloinen toteamus, tai ehkä sen oli tarkoituskin olla? Ei kuulosta minun korviini maailman onnellisimmalta paikalta, jos ihmiset eivät halua siellä lapsia.
Ehkä näin. Suomalaisten onnellisuus on kuitenkin ihan tutkittu asia ja vaikka lapsiperheiden asema, julkiset hyvinvointipalvelut, sekä työelämän ja perheen yhdistäminen voisi olla paremmalla mallilla, eivät ne nyt länsimaalaisittain edelleenkään huonommasta päästä ole.
Eikä pelkästään länsimaat, vaan mm. Kiinassa väki vähenee vauhdilla. Kiinalaisia on nyt 1,4 miljardia. 25:n vuoden päästä 1,3 ja vuonna 2080 Kiinan väkiluvun ennustetaan painuvan alle miljardin. Vuonna 2100 Kiinassa arvioidaan olevan noin 800 miljoonaa asukasta.Niin toivooko keskimäärin kahta lasta enää kuitenkaan. Moni toivoo, mutta yhä useampi ei, eli se 0-2 lasta taitaa olla se yleinen kaupunkilaistumisen perusluku. Mikä siitä on sitten toivetta ja mikä ei, niin en tiedä onko jotain mittavaa kyselyä tehty asiasta. Toki elämän kulku ongelmineen ja puolison löytäminen on ratkaisevassa roolissa, mut että lapsilukumäärän väheneminenhän on ihan yleistä länsimaissa. Ei Suomi tämän muutoksen kanssa yksin, täällä tosin se huomataan paljon nopeammin, kun väkeä on niin vähän suhteutettuna maan kokoon vrt vaikka väkirikkaammat maat.
Siis emme hän me suomalaiset mitään korostuneen ilopillereitä todellakaan ole. Monessa maassa on aineellisesti merkittävästi huonompi tilanne, mutta silti hymy on herkässä ja nauru raikaa.Noh, tuota onnellisuuttakin voi mitata monella lailla. Kyselyissä, joissa on kysytty kansalaisten onnellisuuden ja positiivisuuden tunnetta, Suomi on pärjännyt surkeasti.
Itse uskon, että kyse on yleisesti ottaen enemmän lapsi- ja perhevihamielisen kulttuurin lisääntymisestä Suomessa, eikä siitä onko täällä esim. jotain julkisia palveluita. Jos julkiset palvelut olisivat avainasemassa, niin kyllä täällä lapsia syntyisi maailman kärkitahdissa.
Antti Rinne valitsi sanansa vain niin huonosti kuin vain voi. "Synnytystalkoiden" sijaan hän olisi ihan vain voinut tuoda ilmi huolensa maamme alenevasta syntyvyydestä. Nyt seksistisenäkin helposti pidettävä käsite elää edelleen.Antti Rinne yritti puhua aiheesta ja joutui melkein lynkatuksi.
Aihe on tärkeä, mutta naisille tabu. Pitäisi löytää joku nuori tai nuorehko nainen puhumaan.
Maapallon luonnollisen väestönkasvun jakautuminen tällä hetkellä erittäin epätasaisesti on samalla mielenkiintoinen, mutta myös huolestuttava ilmiö. Afrikan mantereen väkiluku on kolmessakymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut ja kasvu jatkuu edelleen. Tuleeko esimerkiksi kaikille tuleville sadoille miljoonille nigerialaisille riittämään töitä? Potentiaalisena maahanmuuton lähteenä Afrikan maat tulevat pysymään vielä pitkään.Kiinan vastakohdaksi voisi taasen ottaa Nigerian, jossa on tällä hetkellä 230 miljoonaa asukasta, mutta 2100 jo saman verran kuin Kiinassa samaan aikaan eli noin 800 miljoonaa.
EU-maiden väkiluku on tällä hetkellä 448 miljoonaa ja 2100 arviolta 420 miljoonaa
Pitää toivoa että tulevien vuosikymmenten aikana maanviljelysmenetelmät kehittyvät entisestään.On kyllä painajainen, jos Nigeriassa on joskus 800mil asukasta. Mitä ne syövät?
Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut seikkaperäisen tiedonannon hallituksen työperäiseen maahanmuuttoon liittyvistä toimista. Paljon mielenkiintoista luettavaa, mistä oletettavimmin saamme kuulla analyysia pian.Suomen menestys ja kansainvälinen kilpailukyky perustuvat korkeaan osaamiseen. Työmarkkinoilla on kuitenkin pula osaavasta työvoimasta. Kotimaisten työttömien työnhakijoiden työllistämisen lisäksi tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa.
Työperäisen maahanmuuton kehittämistä jatketaan tälläkin hallituskaudella. Työvoimaa täydennetään ensisijaisesti EU/ETA-maista, jonka lisäksi kansainvälistä rekrytointia edistetään myös kolmansista maista. Alta löytyy tietoa hallituksen toimista ja niiden etenemisestä.
Lisätietoa kolmen kuukauden työttömyyssäännöstä sekä työntekijän oleskeluluvan tulorajoista löytyy omilta sivuilta.
Lisäksi Nigerian suurimman kaupungin Lagosin väkiluku on tuolloin ennusteiden mukaan 88 miljoonaa. En kyllä osaa kuvitella, miten minkäänlainen logistiikka toimisi tuon kokoisessa kaupungissa.On kyllä painajainen, jos Nigeriassa on joskus 800mil asukasta. Mitä ne syövät?
Syntyvyys on Nigeriassa laskenut jonkin verran esimerkiksi vuosituhannen vaihteesta ja vaikka hedelmällisyysluku viime vuonna olikin mittaushistorian alhaisin, oli se silti 5,24. (Suomessa 1,32) Ero niin iso, että sitä on vaikea käsittää.Lisäksi Nigerian suurimman kaupungin Lagosin väkiluku on tuolloin ennusteiden mukaan 88 miljoonaa. En kyllä osaa kuvitella, miten minkäänlainen logistiikka toimisi tuon kokoisessa kaupungissa.
En kyllä usko, että ihan noin suureen väkilukuun koskaan päästään, vaan väestönkasvu pysähtyy johonkin, mutta mihin?
Tuo laskuhan ei välttämättä näy väestömäärässä vielä vuosikymmeniin. Esimerkiksi Intiassa hedelmällisyysluku on laskenut ilmeisesti koko sen mitatun historian ajan (tai ainakin 70-vuotta), mutta väestö on jatkanut kasvamistaan koska ihmisten kokema tarve hankkia suuri määrä lapsia on lähtenyt laskemaan vasta kulttuurillisen paineen laskettua. Ei siinä kohtaa kun lapsikuolleisuus on laskenut huomattavasti, rokotteiden, parempien viljelytekniikoiden ja yleisen tilan muuten parannuttua.Syntyvyys on Nigeriassa laskenut jonkin verran esimerkiksi vuosituhannen vaihteesta ja vaikka hedelmällisyysluku viime vuonna olikin mittaushistorian alhaisin, oli se silti 5,24. (Suomessa 1,32) Ero niin iso, että sitä on vaikea käsittää.
Täysin totta tämä. Suomessahan mittaushistorian suurin syntyvyys oli vuonna 1901, milloin se oli 4,92 ja ns. replacement levelin yli (2,10) olimme vuoteen 1968 asti.Tuo laskuhan ei välttämättä näy väestömäärässä vielä vuosikymmeniin. Esimerkiksi Intiassa hedelmällisyysluku on laskenut ilmeisesti koko sen mitatun historian ajan (tai ainakin 70-vuotta), mutta väestö on jatkanut kasvamistaan koska ihmisten kokema tarve hankkia suuri määrä lapsia on lähtenyt laskemaan vasta kulttuurillisen paineen laskettua. Ei siinä kohtaa kun lapsikuolleisuus on laskenut huomattavasti, rokotteiden, parempien viljelytekniikoiden ja yleisen tilan muuten parannuttua.
Intiassa siis oli 1950 noin 357 miljoonaa asukasta ja hedelmällisyysluku oli 5,907. Vuonna 1975 väkiluku oli kasvanut 623 miljoonaan ja hedelmällisyysluku laskenut 5,236. Vuonna 2000 1 059 miljoonaa ja hedelmällisyysluku 3,346. Nykyään väkeä on 1 428 miljoonaa ja hedelmällisyysluku on 2,139. Eli jos peilataan Nigerian laskua niin nykyinen kasvu jatkuu vielä kauan ilman jotain merkittävää kulttuurillista muutosta.