Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Ann Arbor]

Ylen artikkelissa Lokuge kertoo olevansa vapaaehtoisesti lapseton. Hän haluaa mielummin keskittyä luomaan uraa Alkon myyjänä, eikä halua uhrata elämästään aikaa lapselle. Hän ei myöskään halua lantiopohjan lihasten heikentymisestä johtuvaa virtsankarkailua tai jo riippuvia rintoja vielä riippuvimmaksi ja niskakipuja päälle. Hän kokee kuitenkin olevansa itseasiassa epäitsekäs, kun ei luo lasta tähän pahaan maailmaan. Se on kuulemma suuri ekoteko olla hankkimatta lasta.

Melko yleinen mentaliteetti Suomessa tämä, mitä Lokugella on. Yhteiskunnan verorahoilla tuotetut palvelut, tulonsiirrot ja eläkkeet varmaan silti kelpaa, ja todennäköisesti ne ovat hänen mielestään liian alhaisella tasolla. Näin ainakin omassa tuttavapiirissäni, jossa parilla henkilöllä on vastaava ajatusmaailma. Nämä henkilöt eivät halua lapsia tähän maahan, mutta hyvinvointivaltioon ei kosketa! En tuomitse Lokugea tai näitä ihmisiä, mutta täytyisi ymmärtää, että tätä sirkusta ei ylläpidetä, ellei tänne synny myös lapsia. Voimia kuitenkin Lokugelle, ja toivottavasti hän löytää tarkoituksensa elämälleen ja keinon auttaa yhteiskuntaa omalta osaltaan. Vaikka sitten sillä, että myy viinaa ihmisille.

Kashmeera Lokuge on vapaaehtoisesti lapseton: ”Kierrätän pahvit ja miehet, mutta suurin ekotekoni on se, etten hanki lapsia”

Kashmeera Lokuge on joutunut puolustamaan päätöstään olla hankkimatta lapsia. Lokugen mielestä se on sekä hänen itsensä että koko maailman kannalta ainoa oikea vaihtoehto.

yle.fi

Mielenkiintoisia asioitahan nämä ovat. Allekirjoittaneen lähipiirissä on henkilö, joka on samalla tavalla vapaaehtoisesti lapseton, muttei mieleenikään tulisi kyseenalaistaa hänen harkittua ratkaisua. Arvomaailmamme on varmasti muuttunut hyväksyvämmäksi.

Tokihan vapaaehtoisesti lapsettomat osallistuvat yhteiskuntamme rakentamiseen työpanoksellaan.

 

[RexHex]

Ylen artikkelissa Lokuge kertoo olevansa vapaaehtoisesti lapseton. Hän haluaa mielummin keskittyä luomaan uraa Alkon myyjänä, eikä halua uhrata elämästään aikaa lapselle. Hän ei myöskään halua lantiopohjan lihasten heikentymisestä johtuvaa virtsankarkailua tai jo riippuvia rintoja vielä riippuvimmaksi ja niskakipuja päälle. Hän kokee kuitenkin olevansa itseasiassa epäitsekäs, kun ei luo lasta tähän pahaan maailmaan. Se on kuulemma suuri ekoteko olla hankkimatta lasta.

Melko yleinen mentaliteetti Suomessa tämä, mitä Lokugella on. Yhteiskunnan verorahoilla tuotetut palvelut, tulonsiirrot ja eläkkeet varmaan silti kelpaa, ja todennäköisesti ne ovat hänen mielestään liian alhaisella tasolla. Näin ainakin omassa tuttavapiirissäni, jossa parilla henkilöllä on vastaava ajatusmaailma. Nämä henkilöt eivät halua lapsia tähän maahan, mutta hyvinvointivaltioon ei kosketa! En tuomitse Lokugea tai näitä ihmisiä, mutta täytyisi ymmärtää, että tätä sirkusta ei ylläpidetä, ellei tänne synny myös lapsia. Voimia kuitenkin Lokugelle, ja toivottavasti hän löytää tarkoituksensa elämälleen ja keinon auttaa yhteiskuntaa omalta osaltaan. Vaikka sitten sillä, että myy viinaa ihmisille.

Kashmeera Lokuge on vapaaehtoisesti lapseton: ”Kierrätän pahvit ja miehet, mutta suurin ekotekoni on se, etten hanki lapsia”

Kashmeera Lokuge on joutunut puolustamaan päätöstään olla hankkimatta lapsia. Lokugen mielestä se on sekä hänen itsensä että koko maailman kannalta ainoa oikea vaihtoehto.

yle.fi

Itse haluaisin irtisanoutua lähinnä noista yhteiskunnan ilmaisista palveluista. Siis ajatuksella, en tarvitse terveydenhuoltoa, en ole niitä lapsia liene vääntämässä tahan maailmaan ja jos joskus satun olemaan vanhus niin en tarvitse sitä perseen pyyhkijää. Voisiko jossain ilmottautua sellaiseen rekisteriin mistä saisi kortin joka kumoaa sen "kukas sinun perseen pyyhkii kun olet vanha"?

Ja jos tälläisella kortilla saisi vielä verohelpotuksia niin aina parempi (mutta ei oo pakko).

 

[Ann Arbor]

Henkilöstöalan suhdannenäkymät alavireiset, työvoiman kysynnän laskusta huolimatta työvoimapulaa edelleen usealla toimialalla - ePressi

Henkilöstöalan suhdannenäkymät olivat heinäkuussa alavireiset. Kesäkuun liikevaihdon arvo oli 147,4 miljoonaa euroa. Viime vuoden kesäkuuhun verrattun...

www.epressi.com

– Kaikki hallitusohjelman toimet, jotka tähtäävät työllisyysasteen nostoon, vahvistavat Suomea. Huolestuttavana pidän kuitenkin rasistisen keskustelun lisääntymistä julkisessa keskustelussa ja yhteiskunnassamme. Suomen menestyksen kulmakivi on onnistuminen kansainvälisessä rekrytoinnissa. Suomen houkuttelevuuteen vaikuttaa yleinen keskusteluilmapiiri, josta meillä jokaisella on vastuu, Ahokas muistuttaa.

Työperäiselle maahanmuutolle tarvetta.

 

[Petri1981]

Mielenkiintoisia asioitahan nämä ovat. Allekirjoittaneen lähipiirissä on henkilö, joka on samalla tavalla vapaaehtoisesti lapseton, muttei mieleenikään tulisi kyseenalaistaa hänen harkittua ratkaisua. Arvomaailmamme on varmasti muuttunut hyväksyvämmäksi.

Tokihan vapaaehtoisesti lapsettomat osallistuvat yhteiskuntamme rakentamiseen työpanoksellaan.

Minäkään en kyseenalaista kenenkään henkilökohtaisia lisääntymisrsratkaisuja, tietenkään. Mutta on tuollaisen lapsivihan hierominen ihmisten naamaan jotenkin helvetin mautonta. Lapset ovat muuten ainoa ihmisryhmä, josta saat täysin hyväksytysti ja julkisesti vaikka todeta, että ”en pidä lapsista”. Ehkä siksi, koska tämä ryhmä on puolustuskyvytön. Koitappa sitten sanoa vaikka ”en pidä vanhoista ihmisistä”, ”en pidä somaleista”, tai ”en pidä transsukupuolisista”.

 

[Ann Arbor]

Myös leikkausten kohdistaminen lapsiin näyttää olevan helpompaa, kuin vaikka eläkeläisiin. Yhtä lailla koronasulkujen vaikutuksista nimenomaan lapsiin ja nuoriin ei käyty riittävää keskustelua. Oli miten kliseisesti sanottua, heissä on tulevaisuus ja tästä syystä olen itsekin kriittinen koulutukseen kohdennettuihin leikkauksiin.

 

[aquanqua]

Mikään ratkaisu ei ole pyrkiä painostamaan sellaisia henkilöitä hankkimaan lapsia, jotka eivät halua lapsia. Päinvastoin, johtaisi todennäköisesti lähinnä rikkinäisiin perheisiin, huonosti kasvatettuihin lapsiin ja katkeruuteen niin vanhemman kuin lapsen kohdalla. Ihmisillä on kyllä pääsääntöisesti ihan oikeita syitä sille, ettei haluta vanhemmaksi; traumoja omista vanhemmista, ymmärrys, ettei sovellu tyyppinä vanhemmaksi jne.. Vanhemmuus tarkoittaa perustavanlaatuista vastuuta toista ihmistä kohtaan ja siihen ei pidä lähteä kevyin tai ns. väärin perustein.

Yhteiskunnallinen ongelma – ja tietyllä tavalla henkilötason tragedia – on se, että lapsia haluavat ihmiset eivät syystä tai toisesta lopulta niitä tee. Tai pariskunta, joka haluaisi ison lapsikatraan päätyy ulkoisista syistä tekemään yhden, kahden lapsen.

Se on iso ongelma, jos halukkaatkin pariskunnat kokevat, että lapsen tekeminen on esim. taloudellisesti tai uran kannalta niin kannattamaton ratkaisu, että se on ”pakko” jättää tekemättä tai tehdä joskus naisen ollessa 35+ -vuotias.

 

[Ann Arbor]

Yhteiskunnallinen ongelma on se, että ihmiset jotka haluavat lapsia, eivät syystä tai toisesta lopulta lapsia tee. Tai vaikka haluttaisiin useita lapsia, niin syystä tai toisesta päädytään tekemään max. kaksi lasta. Se on iso ongelma, jos halukkaatkin pariskunnat kokevat, että lapsen tekeminen on esim. taloudellisesti tai uran kannalta niin kannattamaton ratkaisu, että se on ”pakko” jättää tekemättä tai tehdä joskus naisen ollessa 35+ -vuotias.

Mielestäni yhteiskunnan tulisikin tulla enempi vastaan. Työnantajien asenteet perhevapaille jäämistä kohtaan ovat edelleen ymmärtäneekseni usein nihkeitä. Lisäksi oli se miten populistista hyvänsä, itse kannatan lapsiperheiden taloudellista tukea, esimerkiksi suurempien lapsilisien avulla. -Tulonsiirto lapsettomilta perheille.

 

[Ann Arbor]

Tuomiot | Nuori nainen suuttui kun ei saanut uutta puhelinta varastetun tilalle: Alkoi sylkeä ja solvata myyjää rasistisesti

Nainen meni hankkimaan uutta puhelinta varastetun tilalle, mutta ryhtyikin nimittelemään myyjää rasistisesti ja sylki tämän päälle.

www.hs.fi

Yksi ikävä esimerkki rasimista, mitä ulkomaalaistaustaiset asiakaspalvelijat joutuvat kokemaan. Yksikin tapaus on liikaa.

 

[aquanqua]

Mielestäni yhteiskunnan tulisikin tulla enempi vastaan. Työnantajien asenteet perhevapaille jäämistä kohtaan ovat edelleen ymmärtäneekseni usein nihkeitä. Lisäksi oli se miten populistista hyvänsä, itse kannatan lapsiperheiden taloudellista tukea, esimerkiksi suurempien lapsilisien avulla. -Tulonsiirto lapsettomilta perheille.

Monimutkaisia juttuja yhteiskunnassa, joka on ajautunut tilanteeseen, jossa täytyy hakea säästöjä joka paikasta ja toisaalta pyrkiä tarjoamaan kannustimia yksilöille olemaan tehokkaita ja tuottavia työntekijöitä ja veronmaksajia. Näiden tarpeiden ja tavoitteiden kannalta syntyvyyden parantamiseen tähtäävät toimet ovat pitkälti ristiriitaisia; niistä aiheutuu lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä paljon kustannuksia ja toisaalta rasitteita yksilötason tuottavuudelle etenkin naisten kohdalla; sitten taas pitkällä aikavälillä riittävä syntyvyys on jo yhteiskunnan säilymisen elinehto. Ne hyödyt vaan ei näy tässä ja nyt tai edes vuosikymmenen päästä.

Ihan oma kysymyksensä on se, minkälaiset poliittiset toimet konkreettisesti lisäisivät merkittävällä tavalla syntyvyyttä. Epäilen, että vaadittaisiin luonteeltaan aika perustavanlaatuisia ja rajuja toimia.

 

[Ann Arbor]

Alhainen syntyvyys on toden totta ollut pitkään yhteiskunnallinen haaste oikeastaan kaikissa vauraissa ja kehittyneissä maissa (poikkeuksena käytännössä ainoastaan Israel) ja monta aivoriiheä tilanteen parantamiseksi on varmasti pidetty eri puolilla maailmaa, eikä ratkaisua ole löydetty.

Itse liputan tässäkin asiassa maahanmuuton puolesta. Suomeen tulevat ovat hyvin laajalti nuorehkoja aikuisia ja lisääntyvät tänne asetuttuaan ja tuovat mukanaan ulkomailla syntyneet lapsensa. Kasvava osuus jo tälläkin hetkellä syntyvistä lapsista syntyy maahanmuuttajaäidille ja onkin syytä pitää mielessä, maamme syntyvyyden olevan merkittävästi nykyistä alhaisempi ilman Suomeen kohdistunutta merkittävää muuttoliikettä viime vuosikymmeninä.

 

[Mediakuutio]

Alhainen syntyvyys on toden totta ollut pitkään yhteiskunnallinen haaste oikeastaan kaikissa vauraissa ja kehittyneissä maissa (poikkeuksena käytännössä ainoastaan Israel) ja monta aivoriiheä tilanteen parantamiseksi on varmasti pidetty eri puolilla maailmaa, eikä ratkaisua ole löydetty.

Itse liputan tässäkin asiassa maahanmuuton puolesta. Suomeen tulevat ovat hyvin laajalti nuorehkoja aikuisia ja lisääntyvät tänne asetuttuaan ja tuovat mukanaan ulkomailla syntyneet lapsensa. Kasvava osuus jo tälläkin hetkellä syntyvistä lapsista syntyy maahanmuuttajaäidille ja onkin syytä pitää mielessä, maamme syntyvyyden olevan merkittävästi nykyistä alhaisempi ilman Suomeen kohdistunutta merkittävää muuttoliikettä viime vuosikymmeninä.

Haluammeko muuten näiden naisten integroituvan Suomeen niin, että omaksuvat länsimaiset arvot? Tästähän todennäköisesti seuraisi se, että myös heidän kohdalla syntyvyys pienenee kantasuomalaisten tasolle (tai lähelle sitä).

 

[Ann Arbor]

Haluammeko muuten näiden naisten integroituvan Suomeen niin, että omaksuvat länsimaiset arvot? Tästähän todennäköisesti seuraisi se, että myös heidän kohdalla syntyvyys pienenee kantasuomalaisten tasolle (tai lähelle sitä).

Totta kai haluamme, mutta lisääntyväthän yhtä lailla tänne tulevat virolaiset, thaimaalaiset kuin kiinalaisetkin, joiden syntyvyys ei ole Suomessa syntyneiltä korkeampi. Pointtini on siis siinä, että mikäli Suomeen kohdistunut nettomaahanmuutto olisi esimerkiksi vuosina 1993-2023 ollut esimerkiksi puolet toteutuneesta, näkyisi tämä väistämättä nykyistäkin pahempana väestökriisinä.

 

[Ann Arbor]

Mikäli siis Suomeen asettuisi 100 000 työperäistä maahanmuuttajaa, 18-35-vuotiaita miehiä ja naisia, on syytä odottaa, että kymmenen vuotta tästä myöhemmin he ovat saaneet suurehkon joukon lapsia, jotka isolla todennäköisyydellä juurtuvat Suomeen, mutta mikäli nämä 100 000 menevät Ruotsiin, juurtuvat heidän lapsensa sinne.

Teoreettista tämä totta kai, mutta nuoren työikäisen väestön määrä korreloi myös syntyneiden lasten määrässä ja tätä edistää maahanmuutto.

 

[aquanqua]

Haluammeko muuten näiden naisten integroituvan Suomeen niin, että omaksuvat länsimaiset arvot? Tästähän todennäköisesti seuraisi se, että myös heidän kohdalla syntyvyys pienenee kantasuomalaisten tasolle (tai lähelle sitä).

Työelämässä täysipainoisesti olevat maahanmuuttaja- ja ulkomaaistaustaiset naiset varmaankin kohtaavat nopeasti samat lasten hankkimiseen ja vanhemmuuteen liittyvät käytännön haasteet, jotka ovat laskeneet kantasuomalaisten naisten lapsimääriä. Jotain kulttuurisia eroja voi varmaan olla, mitä tulee esimerkiksi ison lapsiperheen arjen ja perhe-elämän arvostamiseen vrt. itsenäisen elämän, työuran ja oman vapaa-ajan arvostamiseen.

Isoja lapsilukuja taitaa nykyään tulla lähinnä sellaisilta maahanmuuttajanaisilta, jotka eivät työelämässä ole. Ja ikävä kyllä työllisyyslukujen perusteella miehetkään eivät hirveän isolla prosentilla ole mukana. Hieno homma demografian kannalta, mutta puhtaasti kansantalouden ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidon kannalta tilanne on haastavampi ottaen huomioon suomalaisen yhteiskunnan heikko kyky saada toisen polven maahanmuuttajat mukaan koulutusputkeen ja työelämään – puhumattakaan tuottavista työtehtävistä. Koulutus- ja työputkeen mukaan pääsy on se tehokkain tapa saada ihmiset ’integroitua’ suomalaiseen yhteiskuntaan. Mutta tältä osin kannattaa olla realistinen; jos meillä Suomessa olisi asiaan joku taikapilleri, niin romanit olisi kaiketi saatu mukaan kantasuomalaisia vastaavilla luvuilla korkeakouluihin ja työelämään jo kauan aikaa sitten.

 

[Mediakuutio]

Työelämässä täysipainoisesti olevat maahanmuuttaja- ja ulkomaaistaustaiset naiset varmaankin kohtaavat nopeasti samat lasten hankkimiseen ja vanhemmuuteen liittyvät käytännön haasteet, jotka ovat laskeneet kantasuomalaisten naisten lapsimääriä. Jotain kulttuurisia eroja voi varmaan olla, mitä tulee esimerkiksi ison lapsiperheen arjen arvostamiseen vrt. itsenäisen elämän ja oman vapaa-ajan arvostamiseen.

Isoja lapsilukuja taitaa nykyään tulla lähinnä sellaisilta maahanmuuttajanaisilta, jotka eivät työelämässä ole. Ja ikävä kyllä työllisyyslukujen perusteella miehetkään eivät hirveän isolla prosentilla ole mukana. Hieno homma demografian kannalta, mutta puhtaasti kansantalouden ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidon kannalta tilanne on haastavampi ottaen huomioon suomalaisen yhteiskunnan heikko kyky saada toisen polven maahanmuuttajat mukaan koulutusputkeen, työelämään ja tuottaviin työtehtäviin. Koulutus- ja työputkeen mukaan pääsy on se tehokkain tapa saada ihmiset ’integroitua’ suomalaiseen yhteiskuntaan. Mutta tältä osin kannattaa olla realistinen; jos meillä Suomessa olisi asiaan joku taikapilleri, niin romanit olisi kaiketi saatu mukaan kantasuomalaisia vastaavilla luvuilla korkeakouluihin ja työelämään jo kauan aikaa sitten.

Ei liity tähän mutta en ihmettele integroinnin epäonnistuvan kun esimerkiksi Helsinki järjestää (todennäköisesti islamin takia) 6-vuotiaille uimakouluja joihin pääsee pelkkiä tyttöjä. Luulisi, että tuollaiseen pelleilyyn ei lähdetä mutta ilmeisesti jo parikymmentä vuotta on näin menty.

 

[aquanqua]

…Parisuhdetta ja puolisoa on perinteisesti etsitty samantasoisen koulutuksen saaneista tai samasta sosiaaliluokasta. Lukiovaiheessa tapahtunut koulutuspolkujen erkaantuminen johtaa siihen, että parisuhteiden muodostus ja lasten saanti vaarantuvat. Korkeakoulutettujen miesten laskennallinen lapsiluku eli kokonaishedelmällisyysluku on noin 1,5, kun peruskoulutetuilla luku on alle yksi.

Suomi erottuu muista Pohjoismaista lapsettomien suurella määrällä. Lapsettomuudesta on tullut osin luokkakysymys, ja lapsettomuus korreloi vahvasti koulutustason kanssa. Suomessa yli kolmasosa noin 45-vuotiaista miehistä on lapsettomia, jos he ovat pelkän peruskoulutuksen varassa.

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan korkean koulutus- ja tulotason perheissä pojat menivät jopa todennäköisemmin lukioon kuin perheen tyttäret. Pienituloisissa perheissä sen sijaan tyttäret menivät todennäköisemmin lukioon.

Maahanmuuttajien lapset, erityisesti pakolaisperheistä tulevat, joutuvat aloittamaan koulunkäynnin kulttuuri- ja kielierojen takia takamatkalta. Näissäkin ryhmissä poikien ohjaaminen opin imuun on tyttöjä haastavampaa. Lukioon menossa maahanmuuttajatytöt ovat saamassa kiinni kantaväestön poikien tason, mutta pojat ovat heikommassa asemassa. Merkittävä osa maahanmuuttajapojista jää pelkän peruskoulutuksen varaan. Samaan aikaan maahanmuuttajatytöt jatkavat kouluttautumista. Tämäkin voi aiheuttaa jännitteitä.

Ongelman ytimeksi jäävät siis matalan koulutus- ja tulotason perheiden pojat, ja tuo epäsuhta kertautuu maahanmuuttajaperheissä.

Suomesta on tulossa uudestaan luokkayhteiskunta – nyt poikien koulutuksen kautta. Pudonneista pojista on tulossa alaluokka, jolle kasautuvat matala koulutus, alhaiset tulot ja perheettömyys. Tämä tilanne taas tuo mukanaan koko joukon muita ongelmia.

Jos ei-akateemista perheistä tulevia poikia ei saada paremmin kiinni koulutusjärjestelmään, rakennetaan vakavaa ongelmaa. Sen hiljainen hyväksyminen on virhe.

Tyttöjä on jo pitkään ollut lukioissa poikia enemmän, mutta se ei ole luonnonlaki. Suomi menestyi aikanaan siinä, miten naisille saatiin koulutus. Nyt yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi pitää nostaa se, että pojat saadaan mukaan opin tielle.

Pääkirjoitus | Koko yhteiskunta kärsii, kun osa poikien lahjakkuudesta hukataan

Suomesta on tullut uudestaan luokkayhteiskunta, nyt poikien koulutuksen kautta. Ilmiön hiljainen hyväksyminen aiheuttaa vakavia ongelmia.

www.hs.fi

Tulevaisuus näyttää, saadaanko trendiä muutettua ja jos ei, niin mitkä ovat pitkällä aikavälillä seuraukset. Tuo on mielenkiintoinen juttu, että kantasuomalaisten parissa juurikin alemmin koulutetuilla syntyvyys on heikkoa. Vastaavaan tilaston olen nähnyt naisiakin koskien.

 

[Ann Arbor]

Erittäin mielenkiintoinen jako. Pelkällä olankohautuksella meneilläänolevaa yhteiskunnallista kehitystä tule sivuuttaa.

 

[Tadu]

Pääkirjoitus | Koko yhteiskunta kärsii, kun osa poikien lahjakkuudesta hukataan

Suomesta on tullut uudestaan luokkayhteiskunta, nyt poikien koulutuksen kautta. Ilmiön hiljainen hyväksyminen aiheuttaa vakavia ongelmia.

www.hs.fi

Tulevaisuus näyttää, saadaanko trendiä muutettua ja jos ei, niin mitkä ovat pitkällä aikavälillä seuraukset. Tuo on mielenkiintoinen juttu, että kantasuomalaisten parissa juurikin alemmin koulutetuilla syntyvyys on heikkoa. Vastaavaan tilaston olen nähnyt naisiakin koskien.

Naisissa tilanne on kyllä päinvastainen, eli koulutetut naiset saavat vähemmän lapsia kuin kouluttamattomat naiset.

Korkea koulutus lisää miehen ja vähentää naisen lapsilukua

70-luvulla syntyneet voivat tuoda muutoksen tilastoihin.

yle.fi

Linkki vuodelta 2015, mutta olkoot

 

[Ann Arbor]

Itse olen ymmärtänyt nykyään olevan suoranainen ongelma, etteivät korkeakoulutetut naiset löydä yhtä koulutettua kumppania.

 

[Tadu]

Itse olen ymmärtänyt nykyään olevan suoranainen ongelma, etteivät korkeakoulutetut naiset löydä yhtä koulutettua kumppania.

Kyllä! Kyse on kohtaamisongelmasta, mikä johtuu poikien putoamisesta.

 

[Ann Arbor]

Kyllä! Kyse on kohtaamisongelmasta, mikä johtuu poikien putoamisesta.

Nykyään kumppanin etsiminen toki ulottuu yhä useammalla myös maan rajojen ulkopuolelle. Mielenkiintoinen faktahan on se, että nykyään useammalla suomalaismiehellä on ulkomailla syntynyt vaimo, kuin suomalaisnaisella ulkomailla syntynyt aviomies.

 

[axe]

Tuomiot | Nuori nainen suuttui kun ei saanut uutta puhelinta varastetun tilalle: Alkoi sylkeä ja solvata myyjää rasistisesti

Nainen meni hankkimaan uutta puhelinta varastetun tilalle, mutta ryhtyikin nimittelemään myyjää rasistisesti ja sylki tämän päälle.

www.hs.fi

Yksi ikävä esimerkki rasimista, mitä ulkomaalaistaustaiset asiakaspalvelijat joutuvat kokemaan. Yksikin tapaus on liikaa.

Mun mielestä taas tässä on malliesimerkki siitä kuinka rasismi ja sen ulkoiset tunnusmerkit pitää pystyä erottamaan toisistaan. Ei tässäkään ole takana mitään rasistista motiivia tai "rakennetta" toimia noin kuin asiakas on tehnyt.

Kyllä, varmasti tyyppi on käyttänyt rasistisia termejä sun muita, mutta on käyttänyt niitä vain aseena kiihdyttyään, ei sen vuoksi että olisi nimenomaan halunnut rasistisoida nimenomaan eriväristä ihmistä. Tuohan on joku ilmiselvä päihdetapaus tai muulla lailla eriytynyt tapaus, jolla on ongelmia vihanhallinnan kanssa ja sen sellaista. Nyt sen kohde sattui olemaan olemaan sellainen, johon vihaa purkaessa on helppo vetää ne rasistiset termit ja kannat esiin. Mutta eri palveluvuoronumerolapun saatuaan sama nainen olisi raivostunut jollekin toiselle ja ruvennut melskaamaan läski pullapoika hinttari luuseri -juttuja tai vitun blondi huora -juttuja.

Se ei tee huonosta käytöksestä yhtään sen pahempaa eikä "parempaa" käytettäväksi poliittisesti hyödyksi, vaikka osapuolet eivät ole ulkoisesti samanlaisia.

 

[aquanqua]

Naisissa tilanne on kyllä päinvastainen, eli koulutetut naiset saavat vähemmän lapsia kuin kouluttamattomat naiset.

Korkea koulutus lisää miehen ja vähentää naisen lapsilukua

70-luvulla syntyneet voivat tuoda muutoksen tilastoihin.

yle.fi

Linkki vuodelta 2015, mutta olkoot

Juttu jota ajattelin koski sittenkin lapsettomien osuutta, ei suoranaisesti lapsilukua.

Lapsettomuus ja koulutustaso Suomessa

Maaliskuun 2017 Tietovuoto esittää tuoretta tietoa koulutustason yhteydestä lapsettomuuteen Suomessa.

www.vaestoliitto.fi

 

[Tadu]

Juttu jota ajattelin koski sittenkin lapsettomien osuutta, ei suoranaisesti lapsilukua.

Lapsettomuus ja koulutustaso Suomessa

Maaliskuun 2017 Tietovuoto esittää tuoretta tietoa koulutustason yhteydestä lapsettomuuteen Suomessa.

www.vaestoliitto.fi

Joo mielenkiintoinen tilasto tuokin kyllä! Koulutetut naiset (ja miehet) saavat useasti tasan 2 lasta. Kouluttamattomilla taasen suurempi hajonta.

 

[Ann Arbor]

Joo mielenkiintoinen tilasto tuokin kyllä! Koulutetut naiset (ja miehet) saavat useasti tasan 2 lasta. Kouluttamattomilla taasen suurempi hajonta.

Tämähän on ollut eräänlainen länsimaalainen idylli jo vuosikymmenet. Kaksi lasta, omakotitalo ja koira.