Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Cobol]

Orpolta asiallinen ulostulo ketjun aiheesta:

”Pidämme huolta siitä, että yritykset saavat osaavaa työvoimaa ja että työperäisen maahanmuuton byrokratia kevenee. Mielivaltaiselle kohtelulle ei ole sijaa. Samaan aikaan on selvää, että maahanmuuton on oltava hallittua. Humanitaarisen maahanmuuton linja kiristyy yleispohjoismaalaiselle tasolle”.

Oikeistolaista politiikkaa parhaimmillaan kunhan ulkomaisen työvoiman saantia helpotetaan yritysten haluamalla tavalla ja pidetään huoli siitä, että tulijat ovat tervetulleita. Työnantajat ovatkin jo hyvin mukana, joten vielä täytyy sitouttaa vasemmisto ja ay-liike.

Näin Petteri Orpo linjaa rasismista ja maahanmuutosta nyt

”Pidämme huolta siitä, että yritykset saavat osaavaa työvoimaa ja että työperäisen maahanmuuton byrokratia kevenee. Mielivaltaiselle kohtelulle ei ole sijaa. Samaan aikaan on selvää, että maahanmuuton on oltava hallittua. Humanitaarisen maahanmuuton linja kiristyy yleispohjoismaalaiselle...

www.uusisuomi.fi

 

[mike owen]

Ihan asiallinen ulostulo Orpolta. Toivottavasti turhaa byrokratiaa karsitaan. Työperäistä maahanmuuttoa on sujuvoitettava ripeästi Suomessa.

Mikä tärkeintä: kotouttamiseen on lisättävä huomattavasti enemmän resursseja ja rahaa jotta tulijat sopeutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään jouheasti.

 

[Cobol]

Mikä tärkeintä: kotouttamiseen on lisättävä huomattavasti enemmän resursseja ja rahaa jotta tulijat sopeutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään jouheasti.

Tuo on yksi tie. Toinen voisi olla eurooppalainen, australialainen ja pohjois-amerikkalainen. Pyritään tavalla tai toisella valitsemaan tulijat joko pisteytyksellä tai esim kertomalla, mitä ammattilaisia pääsee nyt pikakaistalla Suomeen.

 

[mike owen]

Tuo on yksi tie. Toinen voisi olla eurooppalainen, australialainen ja pohjois-amerikkalainen. Pyritään tavalla tai toisella valitsemaan tulijat joko pisteytyksellä tai esim kertomalla, mitä ammattilaisia pääsee nyt pikakaistalla Suomeen.

Ehdottomasti hyvä ehdotus. Mielestäni Kanadassa toimitaan hyvin maahanmuuttoa koskevissa tehtävissä. Kanadaan saapuu runsaasti uusia työperäisiä maahanmuuttajia jatkuvasti.

 

[opelix]

Kela: Vieraskieliset korostuvat työttömyysturvassa ja lapsiperhe-etuuksissa

Suomessa asui Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2022 lopussa 496 000 vieraskielistä.

www.is.fi

Eivät työllisty eivät sitten millään.

 

[Ann Arbor]

Kela: Vieraskieliset korostuvat työttömyysturvassa ja lapsiperhe-etuuksissa

Suomessa asui Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2022 lopussa 496 000 vieraskielistä.

www.is.fi

Eivät työllisty eivät sitten millään.

Kaikkien vieraskielisten (ulkomaalaistaustaisten) määrittäminen yhtenäiseksi monoliitiksi on yhtä lailla valitettavaa. Eroja eri taustakansallisuuksien välillä on, eikä se että ryhmällä x on ollut haasteita sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan voi mielestäni perustella hyvin integroituneen ryhmä y:n maahanmuuttoa.

 

[Ann Arbor]

Ehdottomasti hyvä ehdotus. Mielestäni Kanadassa toimitaan hyvin maahanmuuttoa koskevissa tehtävissä. Kanadaan saapuu runsaasti uusia työperäisiä maahanmuuttajia jatkuvasti.

Olen isänmaallinen suomalainen, enkä osaltaan isänmaallisista syistä suunnittele muuttoa ulkomaille, mutta Kanadan maahanmuuttopolitiikka ja yleinen suvaitsevaisuus on jotain mitä olen ihaillut jo pitkään. Kanada on ollut maahanmuuton suurvalta jo pitkään, mutta laajan skaalan muuttoliikkeestä huolimatta kansa yhdistyy vaahteralipun alle.

Etnisen homogeenisyyden tavoittelu ei ole mielestäni nykyaikaa. Huomioiden jo alhainen syntyvyytemme, asennoituminen suomalaisuuden tiukan määritelmän kannalle ei ole muuta kuin julmaa rasismia.

 

[Cobol]

Olen isänmaallinen suomalainen, enkä osaltaan isänmaallisista syistä suunnittele muuttoa ulkomaille, mutta Kanadan maahanmuuttopolitiikka ja yleinen suvaitsevaisuus on jotain mitä olen ihaillut jo pitkään. Kanada on ollut maahanmuuton suurvalta jo pitkään, mutta laajan skaalan muuttoliikkeestä huolimatta kansa yhdistyy vaahteralipun alle.

Etnisen homogeenisyyden tavoittelu ei ole mielestäni nykyaikaa. Huomioiden jo alhainen syntyvyytemme, asennoituminen suomalaisuuden tiukan määritelmän kannalle ei ole muuta kuin julmaa rasismia.

Tässä on hyvä tiivistelmä Kanadan maahanmuuttopolitiikasta. Kannatan Suomeenkin. Emme ole ison kieliperheen valtio, mutta soveltuvin osin:

Haetaan nuorta, kielitaitoista ja korkeakoulutettua sinkkua - Eläketurvakeskus

Kanada-eläkeblogisarja, osa 2. Kanadan suunnitelmallinen maahanmuuttopolitiikka rakentaa hyvinvointia ja parantaa maan huoltosuhdetta. Kanada pisteyttää maahan haluavat, ja suosii surutta nuoria…

www.etk.fi

 

[Ann Arbor]

Tässä on hyvä tiivistelmä Kanadan maahanmuuttopolitiikasta. Kannatan Suomeenkin. Emme ole ison kieliperheen valtio, mutta soveltuvin osin:

Haetaan nuorta, kielitaitoista ja korkeakoulutettua sinkkua - Eläketurvakeskus

Kanada-eläkeblogisarja, osa 2. Kanadan suunnitelmallinen maahanmuuttopolitiikka rakentaa hyvinvointia ja parantaa maan huoltosuhdetta. Kanada pisteyttää maahan haluavat, ja suosii surutta nuoria…

www.etk.fi

"Kanadan mallia" periaatteessa kannatan yhtä lailla, mutta Suomella valitettavasti ei ole hihassaan kortteja, mitä maahanmuuton suurvalta Kanadalla on. Kanada: (käytännössä) englanninkielinen maa, vahva maabrändi, pitkä kokemus laajan skaalan maahanmuutosta, kansa "tottuneempi" ei-valkoihoiseen väestöön jne. Näin yksinkertaistetusti, Kanadan ei tarvitse tehdä työtä maahanmuuttajien houkuttelussa, siinä missä meidän pitää.

 

[rpeez]

"Kanadan mallia" periaatteessa kannatan yhtä lailla, mutta Suomella valitettavasti ei ole hihassaan kortteja, mitä maahanmuuton suurvalta Kanadalla on. Kanada: (käytännössä) englanninkielinen maa, vahva maabrändi, pitkä kokemus laajan skaalan maahanmuutosta, kansa "tottuneempi" ei-valkoihoiseen väestöön jne. Näin yksinkertaistetusti, Kanadan ei tarvitse tehdä työtä maahanmuuttajien houkuttelussa, siinä missä meidän pitää.

Nämä kaikki on asioita joihin voisimme vaikuttaa itse jos vain haluaisimme, turha kadehtia Kanadaa.

Esimerkiksi täälläkin palstalla olen pari kertaa yrittänyt esittää englannin kielen merkittävyyden vahvistamista Suomessa, mutta asian tärkeyttä ei ymmärretä tai se pelottaa.
Paremminkin yleinen linja tuntuu olevan että Suomea pitää suojella englannin ylivallalta. Siinähän sitten käperrymme itseemme.

 

[Ann Arbor]

Nämä kaikki on asioita joihin voisimme vaikuttaa itse jos vain haluaisimme, turha kadehtia Kanadaa.

Esimerkiksi täälläkin palstalla olen pari kertaa yrittänyt esittää englannin kielen merkittävyyden vahvistamista Suomessa, mutta asian tärkeyttä ei ymmärretä tai se pelottaa.
Paremminkin yleinen linja tuntuu olevan että Suomea pitää suojella englannin ylivallalta. Siinähän sitten käperrymme itseemme.

Itsekin olen sitä mieltä, että suomalaisten hyvä englannin kielen taito pitäisi pyrkiä kääntämään voimavaraksi tässä. Tokihan media tykkää tehdä näitä kauhistelujuttuja, kuinka siellä ja siellä tekstit ovat olleet ensisijaisesti englanniksi, mutta vähintään viesti siitä, että jos puhut sujuvaa englantia, Suomessa pääsee jo pitkälle, mikäli siis suomen kielen taitoa ei tarvitse työssä.

 

[mike owen]

Ehdottomasti olen sitä mieltä, että englantia kannattaa opiskella. Mitä paremmin englantia osaa niin sitä parempi mahdollisuus on pärjätä työmarkkinoilla niin Suomessa kuin muuallakin.

 

[Stonewall]

Tavallaan ymmärrän nämä puheet, mutta en näe että englannin kielen asemaa tarvitsee vahvistaa. Vähässä ovat ne, joilla pitkä vieras kieli on joku muu kuin englanti. Olisin enemmän huolissani vaikka ranskan osaamisesta, joka kuitenkin on edelleen diplomatian kieli. Suomalaisilla on, vain vähän yleistäen, varsin hyvä englannin taito. Saa sitä toki aina parantaa.

Sen sijaan siihen ei pidä lähteä mukaan edes vähän alusta, että houkuttellaan maahantuljoita väittäen, että kyllä englannilla tai Venäjällä tai millä kielellä hyvänsä pärjää. Pääkaupungissa pärjääkin em. kielillä, Helsinki taitaa palvella asukkaita noiden lisäksi myös arabian ja somalian kielillä. Tästä on viisaus kaukana, ja kotiutuminen vaikeutuu.

 

[rpeez]

Tavallaan ymmärrän nämä puheet, mutta en näe että englannin kielen asemaa tarvitsee vahvistaa. Vähässä ovat ne, joilla pitkä vieras kieli on joku muu kuin englanti. Olisin enemmän huolissani vaikka ranskan osaamisesta, joka kuitenkin on edelleen diplomatian kieli. Suomalaisilla on, vain vähän yleistäen, varsin hyvä englannin taito. Saa sitä toki aina parantaa.

En tarkoita englannin kielen aseman parantamisella kielitaidon parantamista, vaan kielen aseman parantamista. Siis esimerkiksi tekemällä siitä kolmannen virallisen kielen, joka näkyisi maan ulkopuolelle jokaisessa listassa.
Edit. Sillä käytännössähän kaikille suomalaisille on jo pitkään opetettu englantia, ja sillä pärjää auttavasti jo nyt ympäri maan. Paremmin kuin ruotsilla.

 

[Steril]

En tarkoita englannin kielen aseman parantamisella kielitaidon parantamista, vaan kielen aseman parantamista. Siis esimerkiksi tekemällä siitä kolmannen virallisen kielen, joka näkyisi maan ulkopuolelle jokaisessa listassa.
Edit. Sillä käytännössähän kaikille suomalaisille on jo pitkään opetettu englantia, ja sillä pärjää auttavasti jo nyt ympäri maan. Paremmin kuin ruotsilla.

Mitä ihmeen järkeä tässä olisi? Virallinen lingua franca on eri asia kuin maan virallinen kieli. Ei Suomi ole mikään Englannin siirtomaa, vaan oma, itsenäinen valtionsa.

 

[Ann Arbor]

Mitä ihmeen järkeä tässä olisi? Virallinen lingua franca on eri asia kuin maan virallinen kieli. Ei Suomi ole mikään Englannin siirtomaa, vaan oma, itsenäinen valtionsa.

Tässä skenaariossa suomen kieli voisi toden totta jäädä pelkäksi "kyökkikieleksi" ja tilanne voisi muodostua samankaltaiseksi, kuin esimerkiksi Filippiineillä, missä englantia puhuu äidinkielenään ainoastaan pienehkö vähemmistö, mutta kieli on hyvin dominoivassa asemassa yhteiskunnassa. Tai näin olen ainakin ymmärtänyt.

Vaikka mielestäni englannin kielellä tarjottavia palveluja onkin syytä vielä kehittää, on mielestäni kuitenkin tärkeää, että Suomeen asettuvat oppivat kielen. Suomen kieli tulee olemaan vastaisuudessakin haaste houkutella maahanmuuttajia, mutta itse olen oppinut arvostamaan omalaatuista kieltämme.

 

[rpeez]

Mitä ihmeen järkeä tässä olisi? Virallinen lingua franca on eri asia kuin maan virallinen kieli. Ei Suomi ole mikään Englannin siirtomaa, vaan oma, itsenäinen valtionsa.

Siksi, että sillä voisi virallisesti hoitaa asioita Suomessa. Sillä on merkitystä vaikka intialaisille jotka tänne tulisi duuniin. Seuraava määrittely löytyy ensimmäisenä kuuklaamalla

An official language is the officially designated language of the authorities of a country or an international organisation. It is used both by the authorities among themselves and for communication between offices and citizens. Several official languages can exist in parallel within a country. Synonyms for official language are state language or language of the authorities.

 

[BitterX]

En tarkoita englannin kielen aseman parantamisella kielitaidon parantamista, vaan kielen aseman parantamista. Siis esimerkiksi tekemällä siitä kolmannen virallisen kielen, joka näkyisi maan ulkopuolelle jokaisessa listassa.

Englannin kielen virallistamisessa olisi se valtavan huono puoli, että se olisi selkeä viesti siihen suuntaan, että maahan muuttaneen ei Suomessa tarvitse opetella suomen tai ruotsin kieltä.

Ulkomailla suurimman osan aikuisiästäni asuneena sanoisin kuitenkin, että kielen oppiminen on aivan oleellisen tärkeää siihen, että oppii tuntemaan maan kulttuurin. Integroituminen on monien pienien asioiden summa: esimerkiksi syntyperäisten ihmisten huumorin ymmärtäminen ja sisäistäminen sekä ihmisten välisen verbaalisen ja ei-verbaalisen kanssakäymisen ymmärtäminen ovat ihan sen integroitumisen ytimessä.

Miten ihmiset tervehtivät? Missä yhteyksissä he puhuttelevat toisiaan nimellä? Mille asioille he nauravat omassa kulttuurissaan ja miten he näkevät itsensä suhteessa muihin? Jne jne. Tämmöisiä asioita ei syvällisesti opi ilman, että ymmärtää maan kieltä - eikä englanti ole meidän äidinkielemme, jolla me itseämme, kulttuuriamme sekä tapaamme toimia syvällisesti ilmaisemme. Englanniksi korkeintaan opetamme oman kulttuurimme piirteitä muille, mikä on täysin eri asia.

Suomen pitää viestiä ja käytännössä toimia niin, että Suomeen tullessa ei tarvitse osata vielä edes suomen (tai ruotsin) kielen alkeita, vaan englannilla pärjää täysin. Mutta Suomeen muuttaneita pitää kannustaa opiskelemaan maan kieltä. Suomen kielikään ei ole mikään salakieli, vaan kieli muiden joukossa - sen oppiminen on täysin mahdollista siinä, missä muidenkin kielten. Tietenkin oppimiskaari on erilainen, kuin siinä tapauksessa että indoeurooppalaista kieltä äidinkielenään puhuva opiskelee toista indoeurooppalaista kieltä. Vaan oppimisaika kielen käyttämisen hallitsemiseen ei välttämättä juuri edes eroa tuosta.

Meillä on kaksi toisiinsa liittyvää paskaa tapaa, joista pitäisi päästä eroon per heti:

1. Suomen kielen mystifioiminen sekä ulkomaalaisten tahaton tai joskus jopa tahallinen kannustaminen olemaan opiskelematta sitä (sarkastinen "ai opiskelet suomea... hahahahahaha... good luck" tai suora "turha alkaa opiskelemaan, se on liian vaikeaa")

2. Englannin puhuminen automaationa ihmisille, jotka tunnistamme ulkomaalaisksi tai maahanmuuttajataustaisiksi. Törmään Suomessa erittäin usein tilanteeseen, jossa suomea murtaen puhuvalle ihmiselle vastataan englanniksi. Voin kertoa omasta kokemuksesta, että harva asia kielen opiskelussa on turhauttavampaa. Jos ihminen puhuu jotakin tiettyä vierasta kieltä, se on merkki, että hän haluaa myös vastauksen kyseisellä kielellä. Piste. Lisäksi edelleen törmään tilanteisiin (joskin onneksi jo harvemmin), joissa "ei-suomalaisen näköiselle" (sic) ihmiselle puhutaan automaationa englantia. Tämähän on jopa vastenmielistä huomioiden sen, että nyky-Suomessa on jo hyvin paljon ihan syntyperäisiä suomalaisia, jotka eivät "näytä diplomi-insinööri Pertti Virtaselta" (sic).

 

[rpeez]

Tässä skenaariossa suomen kieli voisi toden totta jäädä pelkäksi "kyökkikieleksi" ja tilanne voisi muodostua samankaltaiseksi, kuin esimerkiksi Filippiineillä, missä englantia puhuu äidinkielenään ainoastaan pienehkö vähemmistö, mutta kieli on hyvin dominoivassa asemassa yhteiskunnassa. Tai näin olen ainakin ymmärtänyt.

Vaikka mielestäni englannin kielellä tarjottavia palveluja onkin syytä vielä kehittää, on mielestäni kuitenkin tärkeää, että Suomeen asettuvat oppivat kielen. Suomen kieli tulee olemaan vastaisuudessakin haaste houkutella maahanmuuttajia, mutta itse olen oppinut arvostamaan omalaatuista kieltämme.

Itse en usko kyökkikieliteoriaan, Suomi on myös virallinen kieli, jolla asioita hoidetaan ja on niin pitkään pääkieli että tämä maapallo tuhoutuu aikaisemmin ihmisen touhuihin.
Pehmeämpiäkin keinoja on kuin virallinen kieli, mutta se oli nyt esimerkki.

Kuten jo sanoin aiemmin, ideani ei saa kannatusta. Mutta sitten saamme olla itkemättä Kanadan maahanmuutotilastojen perään.

 

[Ollakseni]

Siksi, että sillä voisi virallisesti hoitaa asioita Suomessa. Sillä on merkitystä vaikka intialaisille jotka tänne tulisi duuniin. Seuraava määrittely löytyy ensimmäisenä kuuklaamalla

An official language is the officially designated language of the authorities of a country or an international organisation. It is used both by the authorities among themselves and for communication between offices and citizens. Several official languages can exist in parallel within a country. Synonyms for official language are state language or language of the authorities.

Yleisesti sanoisin että miltei kaiken asioinnin voi hoitaa Suomessa englanniksi, vaikka kyseessä ei ole virallinen kieli. Sama koskee myös jotain muita "ei-virallisia" kieliä. Esimerkiksi Kelan sivuilla voi hoitaa asioita suomeksi, ruotsiksi, saameksi ja englanniksi. Sen lisäksi löytyy tietoja tuista ja muusta 8 eri kielellä.

Helmet, PIKI ja Vaski kirjastopalvelu toimivat myös englanniksi, maahanmuuttoviraston sivut ovat englanniksi, eduskunnan sivut on saatavilla englanniksi, HUS, TYKS, TAYS, OYS ja varmaan miltei kaikki muutkin sairaalapalvelut ovat englanniksi. Lääkärit ovat yleensä melko hyvin koulutettuja joten englanti taipunee ihan kohtuullisesti myös asiakaspalvelutilanteissa.

Service in other languages

All Kela brochures are available in Finnish and Swedish, and many brochures are also available in English. You can find brochures in other languages on this page.

www.kela.fi

 

[Ann Arbor]

Itse en usko kyökkikieliteoriaan, Suomi on myös virallinen kieli, jolla asioita hoidetaan ja on niin pitkään pääkieli että tämä maapallo tuhoutuu aikaisemmin ihmisen touhuihin.
Pehmeämpiäkin keinoja on kuin virallinen kieli, mutta se oli nyt esimerkki.

Kuten jo sanoin aiemmin, ideani ei saa kannatusta. Mutta sitten saamme olla itkemättä Kanadan maahanmuutotilastojen perään.

Joo en itsekään usko pahimpiin kauhuskenaarioihin, mistä Hesarin mielipidepalstalla saa jo nyt lukea. Huomioiden kuitenkin englannin kielen aseman voimistumisen koulutusjärjestelmässämme, joitain kysymysmerkkejä nousee silti pintaan. Ainakin itse haluan nähdä suomen olevan tieteen ja korkeakulttuurin kieli myös tulevaisuudessa.

Suomen tulee toden totta tehdä enemmän ulkomaalaisten osaajien houkuttelemisessa. Britannian, USA:n ja Kanadan (+Austalia ja Uusi-Seelanti) rinnalle houkuttelevuudessa päästääkseen Suomella on melko lailla tekemätön paikka, mutta muut Pohjoismaat eivät loppujen lopuksi niin kaukana takamatkalla, kuin joskus tuntuu. Jos intialainen koodari, brasilialainen kokki tai nigerialainen maisteriopiskelija on päättänyt lähteä Pohjois-Amerikkaan, hän oletettavasti lähtee sinne. Meidän tulee kuitenkin tarjota kilpailukykyinen vaihtoehto niille, jotka harkitsevat juuri Eurooppaan muuttamista. Valitettavastihan valttimme ovat aika lailla samat, mitä muilla Pohjoismailla ja tämän päälle kieliongelma, joten töitä erottautumiseksi on vielä tehtävä. Vahva signaali ulospäin, että Suomi toivottaa sinut tervetulleeksi olisi pienehkö asia tehdä, mutta mielestäni tarpeellinen.

 

[rpeez]

Englannin kielen virallistamisessa olisi se valtavan huono puoli, että se olisi selkeä viesti siihen suuntaan, että maahan muuttaneen ei Suomessa tarvitse opetella suomen tai ruotsin kieltä.

Ulkomailla suurimman osan aikuisiästäni asuneena sanoisin kuitenkin, että kielen oppiminen on aivan oleellisen tärkeää siihen, että oppii tuntemaan maan kulttuurin. Integroituminen on monien pienien asioiden summa: esimerkiksi syntyperäisten ihmisten huumorin ymmärtäminen ja sisäistäminen sekä ihmisten välisen verbaalisen ja ei-verbaalisen kanssakäymisen ymmärtäminen ovat ihan sen integroitumisen ytimessä.

Miten ihmiset tervehtivät? Missä yhteyksissä he puhuttelevat toisiaan nimellä? Mille asioille he nauravat omassa kulttuurissaan ja miten he näkevät itsensä suhteessa muihin? Jne jne. Tämmöisiä asioita ei syvällisesti opi ilman, että ymmärtää maan kieltä - eikä englanti ole meidän äidinkielemme, jolla me itseämme, kulttuuriamme sekä tapaamme toimia syvällisesti ilmaisemme. Englanniksi korkeintaan opetamme oman kulttuurimme piirteitä muille, mikä on täysin eri asia.

Suomen pitää viestiä ja käytännössä toimia niin, että Suomeen tullessa ei tarvitse osata vielä edes suomen (tai ruotsin) kielen alkeita, vaan englannilla pärjää täysin. Mutta Suomeen muuttaneita pitää kannustaa opiskelemaan maan kieltä. Suomen kielikään ei ole mikään salakieli, vaan kieli muiden joukossa - sen oppiminen on täysin mahdollista siinä, missä muidenkin kielten. Tietenkin oppimiskaari on erilainen, kuin siinä tapauksessa että indoeurooppalaista kieltä äidinkielenään puhuva opiskelee toista indoeurooppalaista kieltä. Vaan oppimisaika kielen käyttämisen hallitsemiseen ei välttämättä juuri edes eroa tuosta.

Meillä on kaksi toisiinsa liittyvää paskaa tapaa, joista pitäisi päästä eroon per heti:

1. Suomen kielen mystifioiminen sekä ulkomaalaisten tahaton tai joskus jopa tahallinen kannustaminen olemaan opiskelematta sitä (sarkastinen "ai opiskelet suomea... hahahahahaha... good luck" tai suora "turha alkaa opiskelemaan, se on liian vaikeaa")

2. Englannin puhuminen automaationa ihmisille, jotka tunnistamme ulkomaalaisksi tai maahanmuuttajataustaisiksi. Törmään Suomessa erittäin usein tilanteeseen, jossa suomea murtaen puhuvalle ihmiselle vastataan englanniksi. Voin kertoa omasta kokemuksesta, että harva asia kielen opiskelussa on turhauttavampaa. Jos ihminen puhuu jotakin tiettyä vierasta kieltä, se on merkki, että hän haluaa myös vastauksen kyseisellä kielellä. Piste. Lisäksi edelleen törmään tilanteisiin (joskin onneksi jo harvemmin), joissa "ei-suomalaisen näköiselle" (sic) ihmiselle puhutaan automaationa englantia. Tämähän on jopa vastenmielistä huomioiden sen, että nyky-Suomessa on jo hyvin paljon ihan syntyperäisiä suomalaisia, jotka eivät "näytä diplomi-insinööri Pertti Virtaselta" (sic).

Tässä on hyviä pointteja ja vastaa tämän päivän elämää Suomessa, mutta se lähtee ajatuksesta ettei englannin asemaa haluta vahvistaa eikä sitä opita niin hyvin että sillä voisi vitsailla.

 

[rpeez]

Yleisesti sanoisin että miltei kaiken asioinnin voi hoitaa Suomessa englanniksi, vaikka kyseessä ei ole virallinen kieli. Sama koskee myös jotain muita "ei-virallisia" kieliä. Esimerkiksi Kelan sivuilla voi hoitaa asioita suomeksi, ruotsiksi, saameksi ja englanniksi. Sen lisäksi löytyy tietoja tuista ja muusta 8 eri kielellä.

Helmet, PIKI ja Vaski kirjastopalvelu toimivat myös englanniksi, maahanmuuttoviraston sivut ovat englanniksi, eduskunnan sivut on saatavilla englanniksi, HUS, TYKS, TAYS, OYS ja varmaan miltei kaikki muutkin sairaalapalvelut ovat englanniksi. Lääkärit ovat yleensä melko hyvin koulutettuja joten englanti taipunee ihan kohtuullisesti myös asiakaspalvelutilanteissa.

Service in other languages

All Kela brochures are available in Finnish and Swedish, and many brochures are also available in English. You can find brochures in other languages on this page.

www.kela.fi

Kyllä, kyllä. Mutta kuinka hyvin tämä tiedetään ulkomailla? Eteen taitaa tulla nopeammin vaatimukset Suomen kielen opettelemisesta, että täällä saa olla kansalaisena. Minusta kansalaisuuteen pitäisi sitten riittää englantikin kun kerran palveluitakin saa.

 

[Ann Arbor]

Kyllä, kyllä. Mutta kuinka hyvin tämä tiedetään ulkomailla?

Tässä on varmasti vielä parantamisen varaa. Toki siinä vaiheessa kun ulkomaalainen on tänne jo tulossa, huomaa hän, että juurikin esimerkiksi Migri tarjoaa kaikki palvelut myös englanniksi, mutta kuinka moni tietää asiasta näin yleisesti maailmalla. Kilpailu maahanmuuttajista on kovaa ja jokainen kivi on mielestäni käännettävä osaajien saamiseksi.

Sosiaalisen median kanavia tulisi viranomaistemme käyttää merkittävästi nykyistä paremmin ja muutenkin pyrkiä tekemään Suomea tunnetuksi maailmalla.

 

[Stonewall]

Englannin kielen virallistamisessa olisi se valtavan huono puoli, että se olisi selkeä viesti siihen suuntaan, että maahan muuttaneen ei Suomessa tarvitse opetella suomen tai ruotsin kieltä.

Ulkomailla suurimman osan aikuisiästäni asuneena sanoisin kuitenkin, että kielen oppiminen on aivan oleellisen tärkeää siihen, että oppii tuntemaan maan kulttuurin. Integroituminen on monien pienien asioiden summa: esimerkiksi syntyperäisten ihmisten huumorin ymmärtäminen ja sisäistäminen sekä ihmisten välisen verbaalisen ja ei-verbaalisen kanssakäymisen ymmärtäminen ovat ihan sen integroitumisen ytimessä.

Miten ihmiset tervehtivät? Missä yhteyksissä he puhuttelevat toisiaan nimellä? Mille asioille he nauravat omassa kulttuurissaan ja miten he näkevät itsensä suhteessa muihin? Jne jne. Tämmöisiä asioita ei syvällisesti opi ilman, että ymmärtää maan kieltä - eikä englanti ole meidän äidinkielemme, jolla me itseämme, kulttuuriamme sekä tapaamme toimia syvällisesti ilmaisemme. Englanniksi korkeintaan opetamme oman kulttuurimme piirteitä muille, mikä on täysin eri asia.

Suomen pitää viestiä ja käytännössä toimia niin, että Suomeen tullessa ei tarvitse osata vielä edes suomen (tai ruotsin) kielen alkeita, vaan englannilla pärjää täysin. Mutta Suomeen muuttaneita pitää kannustaa opiskelemaan maan kieltä. Suomen kielikään ei ole mikään salakieli, vaan kieli muiden joukossa - sen oppiminen on täysin mahdollista siinä, missä muidenkin kielten. Tietenkin oppimiskaari on erilainen, kuin siinä tapauksessa että indoeurooppalaista kieltä äidinkielenään puhuva opiskelee toista indoeurooppalaista kieltä. Vaan oppimisaika kielen käyttämisen hallitsemiseen ei välttämättä juuri edes eroa tuosta.

Meillä on kaksi toisiinsa liittyvää paskaa tapaa, joista pitäisi päästä eroon per heti:

1. Suomen kielen mystifioiminen sekä ulkomaalaisten tahaton tai joskus jopa tahallinen kannustaminen olemaan opiskelematta sitä (sarkastinen "ai opiskelet suomea... hahahahahaha... good luck" tai suora "turha alkaa opiskelemaan, se on liian vaikeaa")

2. Englannin puhuminen automaationa ihmisille, jotka tunnistamme ulkomaalaisksi tai maahanmuuttajataustaisiksi. Törmään Suomessa erittäin usein tilanteeseen, jossa suomea murtaen puhuvalle ihmiselle vastataan englanniksi. Voin kertoa omasta kokemuksesta, että harva asia kielen opiskelussa on turhauttavampaa. Jos ihminen puhuu jotakin tiettyä vierasta kieltä, se on merkki, että hän haluaa myös vastauksen kyseisellä kielellä. Piste. Lisäksi edelleen törmään tilanteisiin (joskin onneksi jo harvemmin), joissa "ei-suomalaisen näköiselle" (sic) ihmiselle puhutaan automaationa englantia. Tämähän on jopa vastenmielistä huomioiden sen, että nyky-Suomessa on jo hyvin paljon ihan syntyperäisiä suomalaisia, jotka eivät "näytä diplomi-insinööri Pertti Virtaselta" (sic).

Pitkälle samaa mieltä itsekin vuosia ulkomailla duunia tehneenä. Käytännössä pitäisi itse pyrkiä aina puhumaan suomea ulkomaalaisten kanssa. En itsekään aina jaksa, mutta jospa koittaisin vastedes kiinnittää asiaan huomiota. Voisi myös kampanjoida tai muuten vaikuttaa käsitykseen Suomesta vaikeana kielenä. Siinä sen oppii kuin jonkun toisenkin kielen.

Voisi myös tarkentaa kielilain valvontaa ja tarvittaessa myös tiukentaa sitä. Eduskunnan oikeusasiamies ojensi vastikään jotakin kuntaa (oliko Tampere) englannin kielistä kylteistä. Viranomaisten pitäisi palvella vain kansalliskielillä pienin poikkeuksin. Esim. Maahanmuuttovirasto voi palvella ensimmäinen luvan hakijaa englanniksi, tai traficom voi palvella laivanvarustajia. Mutta esim. Kelan tai Helsingin käytännöt palvella melkein kielellä kuin kielellä nimenomaan heittävät kapuloita kotiutumisen rattaisiin. Nämä haitalliset käytännöt voisi lailla kieltää.

Tarkoitus ei ole kiusata ketään, vaan edistää kielen oppimista. (Näin toimivat kaikki muutkin maat). Toki tähän tarkoitukseen voisi osoittaa valtiolta tukea, mutta vastuuhan on tulijalla. Jos joku työnantaja haluaisi (varmasti haluaisi) edistää kielitaitoa, niin tästä hyvästä voisi saada vähentää opetus/vastaavat kulut verotuksessa.

Itse olisin valmis poistamaan pakkoruotsin ja lisäämään sen tilalle muiden kielten opetusta. Ruotsin kieli on mielestäni turha historiallinen jäänne. Kielitilannetta selkeyttäisi suuresti, jos meillä olisi virallisena kielenä vain Suomi. Lisäksi voidaan turvata palvelujen saaminen ruotsiksi ja saamen kielellä. Näin olisi porkkanaa oppia maan kieltä.