Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[mike owen]

Minkä osaajia?

Pelkästään teknologiateollisuudessa tarvitaan uusia työntekijöitä seuraavan kymmenen vuoden aikana runsaat 130 000 henkilöä.

Esimerkiksi kuljetus- ja logistiikka-ala tarvitsee lisää osaajia palvelukseensa. Sosiaali- ja terveysalalla on huutava pula työntekijöistä. Tämä on ollut yleisessä tiedossa jo pitkän aikaa.

Ravintola- ja matkailualan työvoiman tarpeesta on ollut mediassa paljon puhetta. Tässä vain muutamia esimerkkejä siitä mihin osaajia tarvitaan runsaasti lisää Suomessa jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän.

 

[mike owen]

Joo. Kaikille kouluasteille tarvittaisiin lisää osaavaa opetushenkilöstöä sekä oppilashuollon porukkaa. Opetusryhmien kokoa pitäisi jo vihdoin tajuta pienentää. Sen lisäksi että pienemmissä ryhmissä oppilaat oppivat enemmän, opettajan työolosuhteet paranevat ja motivaatio kasvaa, kun hän pääsee tekemään sitä työtä, mihin on kouluttautunut ja työssä kasvanut.

Tällä hetkellä koulumaailmassa vetovoimatekijät ovat aika vähissä.

Juuri näin on asianlaita. Erittäin hyvä kirjoitus kaikenkaikkiaan.

Resursseja ja rahaa tarvitaan lisää koulutukseen ja oppimistason nostoon.

 

[Ann Arbor]

Juuri näin on asianlaita.

Valitettavasti täällä on liian yleistä maahanmuuttovastaisuus ja muukalaisvihamielisyys. Rakenteellinen rasismi tulisi saada lopetettua kokonaan Suomessa. Ikärasismi työmarkkinoilla tulisi lopettaa mahdollisimman nopeasti Suomessa.

Syrjiminen ja kiusaaminen ovat yksi pahemmilta ongelmista Suomessa työmarkkinoilla ja koulussa.

Kyllä! Tämänvuotisen SPR:n rasisminvastaisen viikon teemana oli juurikin rasismi työelämässä. Vaikka varmasti tilanne on parempi, kuin vaikka 30 vuotta sitten, tehtävää on vielä. Emme yksinkertaisesti voi olla menestyvä kansakunta, mikäli rasismille on sijaa suomalaisessa työelämässä.

 

[Vaughan]

Perustava ongelma lähti vuosia sitten siittä, että valtion eri toimijat siirsivät toimistojaan helsinkiin. Perusteluksi annettiin "työvoiman saatavuus" vaikka sillon sitä riitti hyvin ympäri suomea. Vaikka joku tähän nyt väittää ettei sillä ole merkitystä, niin totta kai sillä on merkitystä jos valtion toimintoja keskitetään yhdelle alueelle. Se vetää puoleensa korkeammin koulutettuja joka taas kertaa kaikessa muussakin.

Kerrotko tästä esimerkkejä, koska minulle se on vieras ilmiö, vaikka olen työskennellyt valtiolla kohta 20 vuotta?

Pikemminkin Keskustan johdolla yritettiin vuosia hajasijoittaa valtionhallintoa veronmaksajille aiheutuvista kustannuksista huolimatta, mutta se toki epäonnistui lähes jokaisen toiminnon kohdalla, koska työntekijöitä ei kerta kaikkiaan löytynyt (eikä suostunut muuttamaan töiden perässä). Seurauksena on ollut ammattihenkilöstön irtisanoutumisia, kaksinkertaista palkkausta (palkataan vähemmän pätevä uuteen sijoituspaikkaan, jotta saadaan pidettyä pätevämpi henkilö talossa vanhassa paikassaan), työvoimapulaa (ei löydy ollenkaan pätevää hakijaa), lisääntyneitä matkakustannuksia jne.

Tästä voin kertoa esimerkkejä:
- Maaseutuvirasto Seinäjoelle -> lopputulos: osin kaksinkertaista työvoimaa MMM:n ja Maatalousviraston välillä. Kustannukset 8 M€ (lähde: yle)
- Lääkelaitos (=Fimea) Kuopioon -> lopputulos: totaalinen pannukakku, koska Kuopiosta ei löytynyt osaajia, ja Helsingistä ei suostuttu muuttamaan. Rahaa paloi 12 M€. Virasto on edelleen nimellisesti Kuopiossa, vaikka suurin osa työskentelee Helsingissä, koska asiasta tuli Keskustalle kunniakysymys. (Lähde: HS)

Valtion taloudellinen tutkimuslaitos on tutkinut alueellistamisen vaikutuksia:

Valtion työpaikkojen sijoittamisella pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ei havaita näkyviä vaikutuksia aluetalouteen. Alueellistaminen ei näytä vaikuttavan yritysten määrään, yksityisiin työpaikkoihin, tuloihin tai asuntojen hintoihin. Vaikutus kansantalouteen on pieni – ja miinusmerkkinen. (Lähde: HS)

Mainitaan nyt vielä erillisen ulkopuolisen konsultin selvityksestä, että: Alueellistaminen on lisännyt valtion menoja seitsemässä tapauksessa kymmenestä. Tutkimusessa olivat mukana Seinäjoelle sijoittunut Maaseutuvirasto ja Kokkolaan siirtyneet Väestörekisterikeskuksen laatuyksikkö ja Geologian tutkimuskeskuksen alueellinen toimipiste. (Yle) (Konsulttiselvityksen oli tilannut keskustalainen ministeri)

Valtion palkansaajista suurin ryhmä on turvallisuussektori: poliisi, puolustusvoimat, palo- ja pelastus, rajavartiosto jne. Esim. poliisin ja pelastustlaitoksen työpaikat sijaitsevat siellä, missä suomalaiset asuvat. Eikä puolustuvoimienkaan paikkoja ole pääkaupunkiseudulle keskitetty - pikemminkin päin vastoin: Hyrylän varuskunta lakkautettiin ja sinne sijoitettu Helsingin ilmatorjuntarykmentti siirrettiin Parolaan. Tuoreehko Maavoimien esikunta perustettiin Mikkeliin.

En siis tosiaan ymmärrä, mitä olisi siirretty Helsinkiin? Toki säästöjen takia eri palveluiden alueellisia verkostoja on supistettu kaikkein pienimpien toimipaikkojen osalta, mutta niiden palvelut on lähes poikkeuksetta keskitetty lähimpään suurempaan kaupunkiin - ei Uudellemaalle.

Jos nyt palaan vielä ketjun aiheeseen, niin ihmisten sijoittumiseen on hirvittävän vaikea vaikuttaa. Ihmiset ovat todella sinnikkäitä menemään juuri sinne minne haluavat ottaen huomioon kaikki heidän elämässään vaikuttavat tekijät. Lähinnä kätettäviä työkaluja ovat erilaiset tuet, mikä tulee kalliiksi veronmaksajille, sekä erilaiset rajoitukset, mitkä useimmiten rajoittavat samalla myös työpaikkojen syntymistä, ja siten pienentävät kansantuotetta ja vaikeuttavat demografisten ongelmien korjaamista.

Esim. Fimea saa merkittävän osan rahoituksestaan yrityksiltä (osin EU:n laajuisesti). Fimean rekrytointiongelmat ovat suoraan pois suomalaisten veronmaksajien kukkarosta. Niin Fimean kuin yksityisten yritysten tulisi saada päättää sijoittumisestaan ilman aluepoliitikan keinotekoisesti luomaa kuormitusta...

 

[Byvajet]

Joo. Kaikille kouluasteille tarvittaisiin lisää osaavaa opetushenkilöstöä sekä oppilashuollon porukkaa. Opetusryhmien kokoa pitäisi jo vihdoin tajuta pienentää. Sen lisäksi että pienemmissä ryhmissä oppilaat oppivat enemmän, opettajan työolosuhteet paranevat ja motivaatio kasvaa, kun hän pääsee tekemään sitä työtä, mihin on kouluttautunut ja työssä kasvanut.

Tällä hetkellä koulumaailmassa vetovoimatekijät ovat aika vähissä.

En usko näihin ulkoisiin selityksiin kuin rajallisesti. Ennenkin on suurissa ryhmissä opittu ja mainiosti onkin.

Koulun on pilannut markkinatalous, joka ensiksikin on muuttanut sekä työympäristön että elinympäristön yhdeksi epäsäännölliseksi hahmottomaksi ja aikatauluttomaksi virikekaaokseksi, jota aikuisetkaan eivät pysty hallitsemaan, saati sitten lapset.

Suuri osa henkisestä pahoinvoinnista selittyy pään jatkuvaan kuormitukseen pakottavalla virikerunsaudella, joka vähentää liikuntamääriä ja lyhentää yöunia, koska ihminen ei malta virikkeiden paljoudessa liikkua tai nukkua tai ei saa nukutuksi, koska aivot jäävät ylikuormittuneina jauhamaan.

Vastaan tulee (vuokrattavilla) sähköpotkulaudoilla sekä aikuisia että nuoria, jotka ajaessaan pitävät toisessa kädessään kännykkää ja tuijottavat sitä. Tämä on todellisuus, jossa nykyään elämme. Monien aikuisten työteho on aikaisempiin vuosikymmeniin verrattuna romahtanut, koska työn ideologiaksi on muuttunut touhuaminen sen sijaan että työtä tehtäisiin suunnitelmallisesti ja tehokkaasti organisoiden ja keskittyen.

Markkinatalouden touhuamisideologia on tunkeutunut myös koulumaailmaan, jossa tuotetaan näennäisosaajia työelämän tarpeisiin sen sijaan että lapsilta vaadittaisiin perustaitoja, joiden varassa heillä olisi kyky oppia koulujen käymisen jälkeen monenlaisia asioita.

Kun ihminen osaa hyvin matematiikan perusteet, kun ihminen osaa jäsentää analyyttisesti erilaisia tekstejä ja niiden merkityksiä ja kun ihminen osaa kirjoittaa jäsentäen hyvin suomeksi ja kohtalaisesti englanniksi, hänellä on erinomaiset edellytykset oppia työelämässä lähes mitä tahansa.

Sen sijaan että koulussa vaalittaisiin ja vaadittaisiin perustaitoja, sinne kasataan humppaa, joka kuormittaa henkisesti ja heikentää keskittymiskykyä, mutta joka ei rakenna perustaitoja, joiden varaan myöhempi oppiminen perustuu.

Koulujen tuntimääriä voisi laskea rajusti, antaa lapsille kasvurauha ja sen sijaan vaatia lapsilta perusteiden osaamista niissä oppiaineissa, jotka ovat tärkeitä myöhempää oppimista varten.

Pitäisi tehdä vähemmän ja osata enemmän. Määrällä ei voi korvata laatua, eikä oppiminen koskaan tapahdu ilman työtä. Työtä kuitenkin jokainen jaksaa tehdä vain rajallisesti, joten kokonaiskuormitusta ei saa nostaa liiaksi.

 

[Redimor]

Kerrotko tästä esimerkkejä, koska minulle se on vieras ilmiö, vaikka olen työskennellyt valtiolla kohta 20 vuotta?

Pikemminkin Keskustan johdolla yritettiin vuosia hajasijoittaa valtionhallintoa veronmaksajille aiheutuvista kustannuksista huolimatta, mutta se toki epäonnistui lähes jokaisen toiminnon kohdalla, koska työntekijöitä ei kerta kaikkiaan löytynyt (eikä suostunut muuttamaan töiden perässä). Seurauksena on ollut ammattihenkilöstön irtisanoutumisia, kaksinkertaista palkkausta (palkataan vähemmän pätevä uuteen sijoituspaikkaan, jotta saadaan pidettyä pätevämpi henkilö talossa vanhassa paikassaan), työvoimapulaa (ei löydy ollenkaan pätevää hakijaa), lisääntyneitä matkakustannuksia jne.

Tästä voin kertoa esimerkkejä:
- Maaseutuvirasto Seinäjoelle -> lopputulos: osin kaksinkertaista työvoimaa MMM:n ja Maatalousviraston välillä. Kustannukset 8 M€ (lähde: yle)
- Lääkelaitos (=Fimea) Kuopioon -> lopputulos: totaalinen pannukakku, koska Kuopiosta ei löytynyt osaajia, ja Helsingistä ei suostuttu muuttamaan. Rahaa paloi 12 M€. Virasto on edelleen nimellisesti Kuopiossa, vaikka suurin osa työskentelee Helsingissä, koska asiasta tuli Keskustalle kunniakysymys. (Lähde: HS)

Valtion taloudellinen tutkimuslaitos on tutkinut alueellistamisen vaikutuksia:

Valtion työpaikkojen sijoittamisella pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ei havaita näkyviä vaikutuksia aluetalouteen. Alueellistaminen ei näytä vaikuttavan yritysten määrään, yksityisiin työpaikkoihin, tuloihin tai asuntojen hintoihin. Vaikutus kansantalouteen on pieni – ja miinusmerkkinen. (Lähde: HS)

Mainitaan nyt vielä erillisen ulkopuolisen konsultin selvityksestä, että: Alueellistaminen on lisännyt valtion menoja seitsemässä tapauksessa kymmenestä. Tutkimusessa olivat mukana Seinäjoelle sijoittunut Maaseutuvirasto ja Kokkolaan siirtyneet Väestörekisterikeskuksen laatuyksikkö ja Geologian tutkimuskeskuksen alueellinen toimipiste. (Yle) (Konsulttiselvityksen oli tilannut keskustalainen ministeri)

Valtion palkansaajista suurin ryhmä on turvallisuussektori: poliisi, puolustusvoimat, palo- ja pelastus, rajavartiosto jne. Esim. poliisin ja pelastustlaitoksen työpaikat sijaitsevat siellä, missä suomalaiset asuvat. Eikä puolustuvoimienkaan paikkoja ole pääkaupunkiseudulle keskitetty - pikemminkin päin vastoin: Hyrylän varuskunta lakkautettiin ja sinne sijoitettu Helsingin ilmatorjuntarykmentti siirrettiin Parolaan. Tuoreehko Maavoimien esikunta perustettiin Mikkeliin.

En siis tosiaan ymmärrä, mitä olisi siirretty Helsinkiin? Toki säästöjen takia eri palveluiden alueellisia verkostoja on supistettu kaikkein pienimpien toimipaikkojen osalta, mutta niiden palvelut on lähes poikkeuksetta keskitetty lähimpään suurempaan kaupunkiin - ei Uudellemaalle.

Jos nyt palaan vielä ketjun aiheeseen, niin ihmisten sijoittumiseen on hirvittävän vaikea vaikuttaa. Ihmiset ovat todella sinnikkäitä menemään juuri sinne minne haluavat ottaen huomioon kaikki heidän elämässään vaikuttavat tekijät. Lähinnä kätettäviä työkaluja ovat erilaiset tuet, mikä tulee kalliiksi veronmaksajille, sekä erilaiset rajoitukset, mitkä useimmiten rajoittavat samalla myös työpaikkojen syntymistä, ja siten pienentävät kansantuotetta ja vaikeuttavat demografisten ongelmien korjaamista.

Esim. Fimea saa merkittävän osan rahoituksestaan yrityksiltä (osin EU:n laajuisesti). Fimean rekrytointiongelmat ovat suoraan pois suomalaisten veronmaksajien kukkarosta. Niin Fimean kuin yksityisten yritysten tulisi saada päättää sijoittumisestaan ilman aluepoliitikan keinotekoisesti luomaa kuormitusta...

Ensimmäiseksi mieleen tulee että säästetään kun ei siirretä. Seuraavaksi tulee kysymys, että mihin säästetään? Edelleen polittiisiin "virkistystoimintoihin" palaa 5 miljardia vuodessa, eikä kukaan moiti näitä.

Mutta itse asiaan eli jos tuosta ylen jutusta lainaa pätkän niin:
Maaseutuviraston arvion mukaiset alueellistamiskulut ovat keskimäärin noin 8140 euroa/htv siirtymäkaudella 2008-2011. On mahdollista, että osa näistä kustannuksista olisi saattanut syntyä alueellistamisesta riippumatta, viraston toiminnan kehittämisen seurauksena.

Ei ole siis pystytty varmasti sanomaan olisiko kulut jääneet tulematta, koska kustannuksia syntyisi kuitenkin.

Mutta missään tutkimuksessa ei suoraan euromääräisesti pystytä osoittamaan (esimerkkinä vaikka IS), ettei työpaikkojen siirroilla ole ollut merkitystä pienemmälle paikkakunnalle. Miksi näin on? Voisiko johtua esimerkiksi siittä, ettei sitä tutkimusta ole tehty missä selvitettäisiin vaikutuksia? Kaikki vain arvioi tai pahimmillaan luulee.

Se joka sanoo että 200 työpaikalla ei ole merkitystä pienelle paikkakunnalle, voi käydä kauppatieteen kurssinsa uudelleen. 200 työntekijää esimerkiksi vastaa 20 000 hengen kunnassa yli 8% kunnan palkkalistoilla olevista. Jos tällainen määrä lisätään hyväpalkkaista toimihenkilöä, niin aivan varmasti vaikuttaa kunnassa kiertävään rahan määrään ja palveluihin. Mikä taas lisää valtion kassaankin tuloja.

Mitä tulee valtionhallinnon siirtoihin niin varsinaisestihan isommin toimialoja ei ole siirrelty aikanaan helsinkiin. Tehtiin vain lopetuksia jotka tapahtuivat kehä III ulkopuolella. Tästä on hyvä kirjoitus Silja Hiironniemen blogissa.

 

[Vaughan]

Mitä tulee valtionhallinnon siirtoihin niin varsinaisestihan isommin toimialoja ei ole siirrelty aikanaan helsinkiin. Tehtiin vain lopetuksia jotka tapahtuivat kehä III ulkopuolella. Tästä on hyvä kirjoitus Silja Hiironniemen blogissa.

Eli siis alkuperäinen väite: "valtion eri toimijat siirsivät toimistojaan helsinkiin", oli selvästi virheellinen, vaikka perustuikin oikeaan tietoon valtion työntekijämäärän roimasta pudotuksesta (vuonna 1988: 215 300 henkeä --> vuonna 2018: 74 300 henkeä).

Säästö joka tapahtuu hajautettuja verkostoja purkamalla osuu väistämättä haja-asutusalueille. Ensimmäisenä ei lopeteta ison kaupungin toimistoa, vaan lukuisat ympärillä olevien pikkupaikkakuntien toimistot. Silloin niiden toiminnot keskitetään isompiin keskuksiin. Myös Uudenmaan sisällä on tästä esimerkkejä, mutta ei niitäkään ole kaikkia Helsinkiin keskitetty, vaan esim. Itä-Uudeltamaalla Porvooseen, Keski-Uudellamaalla Järvenpäähän, Länsi-Uudellamaalla Lohjalle jne.

Tämän tyyppinen keskittäminen ei siirrä töitä syrjäseuduilta Helsinkiin, vaan vahvistaa alueellisia keskuskaupunkeja - mutta toki ympäröivien pikkukaupunkien kustannuksella. Jos säästöjä halutaan (ja demografisista syistä jopa tarvitaan), niitä voidaan saada aikaan tinkimällä hallinnollisista päällekkäisyyksistä ja ylimääräisistä seinistä, eli toimipaikoista, ja keskittämällä palveluita harvempiin mutta suurempiin yksiköihin.

Hajauttaminen on kallista, ja rahapujan vallitessa olisi mielestäni erikoista lisätä kuluja hajasijoittamalla. Siksi ihmettelenkin mm. TE-palveluiden siirtämistä 1.1.2025 alken uusille perustettaville työllisyydenhoitoalueille. Niitä on näillä näkymin tulossa jopa yli 40, kun TE-toimistoja on keskittämisen jäliltä vain 15. Uudistus lisää varmasti kustannuksia.

 

[Redimor]

Eli siis alkuperäinen väite: "valtion eri toimijat siirsivät toimistojaan helsinkiin", oli selvästi virheellinen, vaikka perustuikin oikeaan tietoon valtion työntekijämäärän roimasta pudotuksesta (vuonna 1988: 215 300 henkeä --> vuonna 2018: 74 300 henkeä).

Tavallaan joo, pistetään tassu ylös virheen merkiksi.

Hajauttaminen on kallista, ja rahapujan vallitessa olisi mielestäni erikoista lisätä kuluja hajasijoittamalla. Siksi ihmettelenkin mm. TE-palveluiden siirtämistä 1.1.2025 alken uusille perustettaville työllisyydenhoitoalueille. Niitä on näillä näkymin tulossa jopa yli 40, kun TE-toimistoja on keskittämisen jäliltä vain 15. Uudistus lisää varmasti kustannuksia.

On helppoa laskea suora kustannus, mutta jos näillä toiminnoilla voidaan esimerkiksi palvella laadullisesti paremmin ja saada parempaa tulosta aikaan niin voidaanko suoraa kustannusta osoittaa alkuperäisellä laskennalla vai vasta vuosien jälkeen.

Edelleen se 5 miljardia on täysin turhaa kustannusta valtiontaloudessa. Nämä palvelut jotka auttavat kansalaisia, eivät ole turhia.

 

[Ann Arbor]

Yhdenvertaisuus | Finanssiala: Hallituksen sitouduttava rasismin vastaiseen työhön

Etujärjestö Finanssiala ry yhtyy Elinkeinoelämän keskusliiton lausuntoon, jonka mukaan maahanmuuttajan ja hänen perheensä on voitava kokea itsensä tasavertaiseksi kaikkialla yhteiskunnassa.

www.hs.fi

Finanssialalta vahva kannanotto ajankohtaiseen keskusteluun.

FINANSSIALA vaatii hallitusta sitoutumaan rasismin vastaiseen työhön, jotta hallitusohjelmaa päästään toteuttamaan.

Muun muassa pankkien ja vakuutusyhtiöiden etujärjestönä toimiva Finanssiala sanoo tiedotteessaan, että nykyinen hallitusohjelma sisältää hyviä aineksia, joilla ”toivottavasti saadaan vauhditettua talouskasvua ja työllisyyttä”.


Finanssiala sanoo tiedotteessaan, että Suomi tarvitsee kipeästi työperäistä maahanmuuttoa ja kuvaa työikäisen väestön osuuden vähenemisen vaarantavan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen sekä yritysten toimintaedellytykset.


Finanssialan toimitusjohtaja Arno Ahosniemi sanoo järjestön tiedotteessa, että peruspilarina on oltava rasismin ja syrjinnän torjuminen sekä yhdenvertaisuuden edistäminen

 

[Ann Arbor]

Uusi käänne Suomessa opiskelevien kenialaisten tarinassa: senaattori syytteeseen opiskelijoiden rahojen varastamisesta

Senaattori Jackson Mandagon epäillään valmistelleen noin kahdeksan miljoonan euron kavaltamista Suomessa ja Kanadassa opiskelevilta kenialaisnuorilta.

yle.fi

Kun tässä threadissa on keskusteltu aiemminkin surullisesta kenialaisopiskelijoiden kohtalosta Suomessa, niin laitetaan tänne. Hurja vyyhti kaikkinensa.

Syyteasiakirjan mukaan kuvernööri Jackson Mandago on neuvotellut tilauskoulutussopimukset suomalaisten oppilaitosten kanssa ilman maakuntaparlamentin valtuutusta.

Mandago on myös valehdellut suomalaisille oppilaitoksille, että opiskelijoiden lukukausimaksut maksettaisiin maakunnan täydellä stipendillä. Tosiasiassa opiskelijat ja heidän perheensä ovat maksaneet kaikki kulut itse.

Kenian poliisi ei ole tavoittanut senaattori Mandagoa ja pyytää nyt yleisöltä vihjeitä hänen olinpaikastaan.

 

[Ann Arbor]

Lukijan mielipide | Yritykset tarvitsevat yhtenäisen Suomen

Moni muun muassa startup-yrityksiin työskentelemään tullut huippuosaaja on kummissaan.

www.hs.fi

Suomen startup-yhteisön Riikka Pakariselta hyviä pointteja.

KESÄN aikana poliittinen ilmapiiri kärjistyi ja se konsensus, johon Suomessa olemme historiallisesti tottuneet, tuntui rapisevan. Nyt jos koskaan tarvitsemme kuitenkin kansakunnan yhtenäisyyttä ja yhteistä visiota vakaasta ja vauraasta Suomesta, jossa jokaisella taustasta riippumatta on mahdollisuudet opiskella, tehdä työtä ja elää.

On tärkeää, että jokainen täällä syntynyt tai tänne myöhemmässä elämänvaiheessa tullut voi tuntea olonsa tervetulleeksi.

 

[Ann Arbor]

Suhdanne | Suomen talous kiilasi yllättäen euroalueen kärkijoukkoon

Suomen talous kasvoi huhti–kesäkuussa ennakkotietojen perusteella 0,7 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.

www.hs.fi

Mielenkiintoinen uutinen eiliseltä. Vaikka vähän pidemmän ajan ennusteet ovat ymmärtääkseni synkät, kevät-kesällä Suomella meni hyvin.

Mielestäni tässä tilanteessa työvoiman saatavuuden hankaloittaminen olisi porvarihallitukselta melkoista jalkaan ampumista.

 

[Ann Arbor]

How much immigration does Germany need?

Germany lacks skilled workers. Experts say that 1.5 million immigrants are needed each year to maintain the labor force. But what has to change to make migrants want to come to Germany?

www.infomigrants.net

Saksan maahanmuuton lainalaisuuksia. Erityisesti artikkelin mukana oleva video puhuttelee. Tilannehan on käytännössä sama myös Suomessa, mutta keskustelu ei ole edennyt riittäviin toimiin työperäisen maahanmuuton helpottamiseksi.

 

[Ann Arbor]

Kokoomus | Orpo: ”Hallitusohjelmassa ei ole mitään rasistista eikä syrjivää”

”Teemme enemmän kuin mikään hallitus tätä ennen”, sanoi pääministeri Orpo hallituksen rasisminvastaisesta politiikasta.

www.hs.fi

Saa nähdä rauhoittuuko tilanne. Nykypäivän tekniikka ja some tietäen, uutiset Suomesta kiirivät toiselle puolen maailmaa silmänräpäyksessä ja jo maahanmuutonkin näkökulmasta en haluaisi Suomen profiloituvan rasistisena maana.

 

[mike owen]

Kokoomus | Orpo: ”Hallitusohjelmassa ei ole mitään rasistista eikä syrjivää”

”Teemme enemmän kuin mikään hallitus tätä ennen”, sanoi pääministeri Orpo hallituksen rasisminvastaisesta politiikasta.

www.hs.fi

Saa nähdä rauhoittuuko tilanne. Nykypäivän tekniikka ja some tietäen, uutiset Suomesta kiirivät toiselle puolen maailmaa silmänräpäyksessä ja jo maahanmuutonkin näkökulmasta en haluaisi Suomen profiloituvan rasistisena maana.

Valitettavasti en usko tilanteessa tapahtuvan merkittävästi parannusta tänä vuonna. Ehkäpä uusi presidentti saa aikaan parannusta tähän tilanteeseen mikä vallitsee Suomessa.

Syrjintää ja kiusaamista tapahtuu yhä edelleen Suomessa teemme millaisia tiedonantoja tahansa täällä. Ihmisen asenteet ja mielipiteet muuttuvat hitaasti. Toivottavasti myös työnantajat katsovat peiliin aamulla ennen töihin lähtöä. Ikäsyrjintä ja maahanmuuttovastaisuus ei ole hyvä asia laisinkaan.

Tietenkin maahanmuuttoa pitää katsoa kriittisesti tarpeen vaatiessa. Rikollista toimintaa en hyväksy. Myöskään maahanmuuttajien hyväksikäyttöä en hyväksy.

 

[Ann Arbor]

Varmastihan kohu tulee laantumaan ja ainakin itse haluan uskoa, ettei Suomi todellakaan ole "poikkeuksellisen rasistinen maa", vaan aika lailla länsieurooppalaista keskitasoa. Joka tapauksessa ulkomaalaiset viestimet ovat uutisoineet rasismista nimenomaan Suomessa, eivät jossain toisessa maassa ja tästä koitunut mainehaitta on meidän yhteinen taakka.

 

[Redimor]

Varmastihan kohu tulee laantumaan ja ainakin itse haluan uskoa, ettei Suomi todellakaan ole "poikkeuksellisen rasistinen maa", vaan aika lailla länsieurooppalaista keskitasoa. Joka tapauksessa ulkomaalaiset viestimet ovat uutisoineet rasismista nimenomaan Suomessa, eivät jossain toisessa maassa ja tästä koitunut mainehaitta on meidän yhteinen taakka.

Näistäkin asioista tulee välillä mieleen, että mahtaakohan täällä asuvat ihmiset arvostaa omaa maatansa kun pitää julkisesti mollata sitä näin paljon. Vähän samoin kuin ne ihmiset jotka julkisesti mollaavat puolisoitaan, arvostaako tällaista oikeat ihmiset vai vain ne jotka elävät skandaaleilla...

 

[douppi]

Varmastihan kohu tulee laantumaan ja ainakin itse haluan uskoa, ettei Suomi todellakaan ole "poikkeuksellisen rasistinen maa", vaan aika lailla länsieurooppalaista keskitasoa. Joka tapauksessa ulkomaalaiset viestimet ovat uutisoineet rasismista nimenomaan Suomessa, eivät jossain toisessa maassa ja tästä koitunut mainehaitta on meidän yhteinen taakka.

Niin esim. Hollannissa on ihan yleistä, että lasten vanhemmat eivät lasta sellaiseen kouluun, jossa ei 2/3 oppilasmäärästä ole hollantilaisia. Eli puhu sitä äidinkielenään. Silti Hollantia pidetään hyvänä ja kansainvälisenä maana, eikä minään rasismin kehtona.
Oma tunne on se, että ei nykyajan Suomi mitenkään poikkea muista Euroopan maista hyvässä tai pahassa.

 

[Byvajet]

Varmastihan kohu tulee laantumaan ja ainakin itse haluan uskoa, ettei Suomi todellakaan ole "poikkeuksellisen rasistinen maa"

Suomi kuuluu samaan sarjaan Saksan ja Itävallan kanssa, rasistisia maita nekin. Itävalta on vielä selvästi avoimemmin rasistinen kuin Saksa.

Luulenpa, että vähän jokainen korkean elintason maa, jossa on vallinnut syntyperäisten välinen tasa-arvo, on piilorasistinen, koska nämä maat eivät kestä erilaisuutta ja ulkopuolelta tulevaa painetta, joka kyseenalaistaa hyvinvointiyhteiskunnan resurssit ja horjuttaa duunareiden asemaa.

Matalimpien tuloluokkien tulokehitys on ollut Suomessa huonoa. Samaan aikaan palveluita ajetaan alas ja työelämän vaatimuksia kiristetään. Tällaisessa todellisuudessa rasismille on vakaa kasvupohja. Kehitys näkyy kaikkialla Euroopassa. Kun duunaria tiputetaan kelkasta, reaktiona on asenteiden kärjistyminen.

Parasta rasisminvastaista työtä on tuloerojen kasvun pysäyttäminen, työelämän vaatimusten höllentäminen ja vahvat sosiaalipalvelut. Nykyhallituksen toimet vain kasvattavat rasistisen ajattelun kasvupohjaa. Kun ihminen kokee olevansa turvassa, hän sietää paljon paremmin muutosta.

https://www.stat.fi/til/tjkt/2017/01/tjkt_2017_01_2018-12-18_kat_001_fi_002.gif

 

[Ann Arbor]

Erittäin tärkeänä näen ulkomaalaistaustaisen väestön kasvaessa, ettei heitä jätetä rannalle Suomi-laivasta. On mielestäni kestämätöntä ja vihamielistä, että suomalaiseksi hyväksyttäisiin ainoastaan yksinomaan Suomen alueelta sukujuuria omaavat ihmiset. "Me" vs. "maahanmuuttajat"-ajatusmalli on todella ikävä.

Vaikka nykyinen hallitus pyrkisikin vähentämään maahanmuuttoa (mikä on mielestäni virhe), globalisaatio ja sen mukanaan tuoma muuttoliike on aikamme megatrendi ja itse haluan edistää ajatusmaailmaa, missä henkilö voi olla täysivaltainen ja hyväksytty osa Suomen kansaa, riippumatta sukujuurista.

Australialla on oma erittäin synkkä menneistyytensä rasismin kanssa (Aboriginaalien kohtelu ja White Australia Policy.), mutta 2023 voit olla ylpeä australialainen riippumatta perhetaustastasi. Miksei vähän samaa "Uuden maailman" ajattelua voisi soveltaa myös Suomessa? En kannata ajatusta siitä, että tänne ulkomailta tulleiden jälkeläiset olisivat sukupolvi toisensa jälkeen "ulkomaalaisia".

Lukeudun itse ns. kantasuomalaiseksi, mutta sukututkimus on paljastanut myös ulkomaalaisia esivanhempia. Tästäkin syystä ja historiaihmisenä maamme asutushistoriaan tutustuneena pidän varsin omituisena, että suomalaisuuden määritelmä olisi nyt lyöty lukkoon ja olisimme suljettu yhteisö. Näin ei onneksi ole, mutta haluan ettei tätä ajatusmaailmaa edistetä. Suomi kuten kaikki muutkin elää ajassa ja tässä mielessä en haikaile jonnekin mystiselle 1980-luvulle.

 

[Ann Arbor]

Niin esim. Hollannissa on ihan yleistä, että lasten vanhemmat eivät lasta sellaiseen kouluun, jossa ei 2/3 oppilasmäärästä ole hollantilaisia. Eli puhu sitä äidinkielenään. Silti Hollantia pidetään hyvänä ja kansainvälisenä maana, eikä minään rasismin kehtona.
Oma tunne on se, että ei nykyajan Suomi mitenkään poikkea muista Euroopan maista hyvässä tai pahassa.

Oletettavimmin näin. Suomessa laajemman modernin ajan maahanmuuton historia on toki lyhyempi, kuin juurikin vaikka Hollannissa ja ~45-vuotiaat ja sitä vanhemmat muistavat ajan, jolloin Suomi oli merkittävästi etnisesti ja kulttuurillisesti homogeenisempi maa. Tiedä sitten onko sillä jotain vaikutusta.

Vaikka maahanmuuton mukanaan tuomista yhteiskunnallisista haasteista onkin hyvä käydä asiallista keskustelua (mitä esimerkiksi jotkut Mauri Peltokankaan sometöräytykset eivät ole), olen vakaasti sitä mieltä, että menestyvä Suomi on kansainvälinen Suomi. Tieten tahtoinen sulkeutuminen ja "impivaaralaistuminen" ei ole mielestäni toivottavaa.

 

[douppi]

Oletettavimmin näin. Suomessa laajemman modernin ajan maahanmuuton historia on toki lyhyempi, kuin juurikin vaikka Hollannissa ja ~45-vuotiaat ja sitä vanhemmat muistavat ajan, jolloin Suomi oli merkittävästi etnisesti ja kulttuurillisesti homogeenisempi maa. Tiedä sitten onko sillä jotain vaikutusta.

Vaikka maahanmuuton mukanaan tuomista yhteiskunnallisista haasteista onkin hyvä käydä asiallista keskustelua (mitä esimerkiksi jotkut Mauri Peltokankaan sometöräytykset eivät ole), olen vakaasti sitä mieltä, että menestyvä Suomi on kansainvälinen Suomi. Tieten tahtoinen sulkeutuminen ja "impivaaralaistuminen" ei ole mielestäni toivottavaa.

Se on juuri näin. Suomi on Euroopan maista viimeisimpien joukossa maahanmuuton yleistymisen suhteen. Toki siihen on vaikuttanu moni asia, kuten sijainti, kieli ja kulttuuri ja monet muut.

Ja kun Ruotsintiellä Suomi ei ole oikein ollut, niin hieman hitaammin on meillä edennyt se kansainvälistyminen isommassa mittakaavassa. Nykyään ollaan ihan eri tilanteessa kun vaikkapa 30v sitten.

 

[Petri1981]

Ylen artikkelissa Lokuge kertoo olevansa vapaaehtoisesti lapseton. Hän haluaa mielummin keskittyä luomaan uraa Alkon myyjänä, eikä halua uhrata elämästään aikaa lapselle. Hän ei myöskään halua lantiopohjan lihasten heikentymisestä johtuvaa virtsankarkailua tai jo riippuvia rintoja vielä riippuvimmaksi ja niskakipuja päälle. Hän kokee kuitenkin olevansa itseasiassa epäitsekäs, kun ei luo lasta tähän pahaan maailmaan. Se on kuulemma suuri ekoteko olla hankkimatta lasta.

Melko yleinen mentaliteetti Suomessa tämä, mitä Lokugella on. Yhteiskunnan verorahoilla tuotetut palvelut, tulonsiirrot ja eläkkeet varmaan silti kelpaa, ja todennäköisesti ne ovat hänen mielestään liian alhaisella tasolla. Näin ainakin omassa tuttavapiirissäni, jossa parilla henkilöllä on vastaava ajatusmaailma. Nämä henkilöt eivät halua lapsia tähän maahan, mutta hyvinvointivaltioon ei kosketa! En tuomitse Lokugea tai näitä ihmisiä, mutta täytyisi ymmärtää, että tätä sirkusta ei ylläpidetä, ellei tänne synny myös lapsia. Voimia kuitenkin Lokugelle, ja toivottavasti hän löytää tarkoituksensa elämälleen ja keinon auttaa yhteiskuntaa omalta osaltaan. Vaikka sitten sillä, että myy viinaa ihmisille.

Kashmeera Lokuge on vapaaehtoisesti lapseton: ”Kierrätän pahvit ja miehet, mutta suurin ekotekoni on se, etten hanki lapsia” (Vuodelta 2023)

Kashmeera Lokuge on joutunut puolustamaan päätöstään olla hankkimatta lapsia. Lokugen mielestä se on sekä hänen itsensä että koko maailman kannalta ainoa oikea vaihtoehto.

yle.fi

 

[aquanqua]

No eipä minuakaan kiinnosta hankkia lapsia. En osaa nähdä asiaa jonain yhteiskunnallisena vastuuna: vanhemman vastuu on lasta kohtaan ja lapsen kannalta olisi varmaan hyvä, että taustalla on vakaa parisuhde vanhempien välillä ja kummallakin vanhemmalla halu ja kyky olla vanhempi.

Voipite olla, että äitini lähipiirin ja sukupolven ”päivittäin lääkärissä” -ralliin sun muuhun ei tulevaisuudessa ole mahdollisuutta. Tai sitten on; ken tietää, miten kehitys kehittyy.

 

[Ann Arbor]

Se on juuri näin. Suomi on Euroopan maista viimeisimpien joukossa maahanmuuton yleistymisen suhteen. Toki siihen on vaikuttanu moni asia, kuten sijainti, kieli ja kulttuuri ja monet muut.

Ja kun Ruotsintiellä Suomi ei ole oikein ollut, niin hieman hitaammin on meillä edennyt se kansainvälistyminen isommassa mittakaavassa. Nykyään ollaan ihan eri tilanteessa kun vaikkapa 30v sitten.

Suomessa ero suurimpien kaupunkiseutujen ja "maaseudun" välillä oli lisäksi pitkään merkittävä, mitä tulee ulkomaalaistaustaiseen väestöön. Tokihan ero on edelleen huomattava ja kansainvälisyydessä PK-seutu korostuu. Sikäli vaikka keskustelu maahanmuuton ympärillä käykin melko kuumana, on se mennyt jonkin verran myös eteenpäin, eikä useimpien ihmisten asenteissa ulkomailta tänne muuttanut, tai ulkomaalaistaustainen suomalainen ole enää mikään tavattomuus.

Olemme maailman onnellisin kansa. Toivon mukaan tämä sisältää myös ulkomaalaistaustaiset.