KotkaSydän
Jäsen
Tässä muutaman vuoden takaisessa IL:n artikkelissa käsitellään myös asiaa: Syrjitäänkö poikia koulussa? Sokkotestin mukaan opettajat antavat heille huonompia arvosanoja – vastuuministeri Li Andersson lupaa toimiaMitä noita tutkimuksia yleisesti vilkuilin niin ongelma näyttäisi siis olevan myös se, että opettajat myös pisteyttävät noita kokeita vastaavalla tavalla, eli tytöt saavat samalla osaamisella kokeesta paremman numeron.
"Ainakin arvioinnin tasapäistämiselle on tilausta. On olemassa nimittäin aivan aiheellinen huoli siitä, että poikia jopa syrjitään Suomen peruskoulussa.
Jonna Mikkoselle ovat jääneet mieleen erään hänen ystävänsä pojan sanat.
– Jos pojat tekee jotain kiellettyä tunnilla, niin opettaja aina huutaa, että ”pojat hiljaa”. Mutta jos tytöt tekee jotain kiellettyä tunnilla, niiltä pyydetään nätisti, Mikkonen muistelee lapsen kertoneen.
Kyse ei ole pelkästä tuntemuksesta, vaan aiheesta on myös tutkimusnäyttöä.
Helsingin yliopiston tutkija Sari Mullola osoitti joitakin vuosia sitten väitöstutkimuksessaan, että opettajat arvioivat tyttöjä ja poikia eri tavoin. Poikien arvosanat nousivat tutkimuksessa, kun matematiikan ja äidinkielen kokeet arvioitiinkin nimettömästi. Samalla osoitettiin, että miesopettajat kiinnittävät arvioinnissaan naisopettajia vähemmän huomiota tyttöjen ja poikien välisiin luonne-eroihin."
Kyseisessä artikkelissa opetusministerinä toiminut Li Andersson on myös ollut huolissaan poikien tilanteesta ja luvannut puuttua asiaan. Yhdeksi keinoksi hän esitti yhdenmukaisempia ja selkeämpiä kriteereitä arvosanoille. Varmaan joku opettaja pystyy avaamaan tapahtuiko viime hallituksen aikana tämänkaltaisia tai muita muutoksia käytännön opetustyössä, vai jäikö vain poliittiseksi sanahelinäksi.
Mitä tulee poikien syrjimiseen muuten, niin kyllä minullakin olisi liuta esimerkkejä omilta peruskouluvuosilta. Erityisesti ala-asteelta muistuu mieleen miten poikia rankaistiin kollektiivisesti asioista, joita muutama tyyppi teki. Minä olen esimerkiksi istunut lukuisat jälki-istunnot muiden touhuista. Tämä on sitten laskettu käytösnumeroon, joka taas on vaikuttanut myös muiden aineiden numeroihin.
Löysin myös yhden IS:n jutun vuodelta 2015 arvosanoihin liittyviin arvosteluihin liittyen: Petyttiinkö teilläkin taas todistukseen? Opettajat arvioivat poikia epäreilusti – ”Mitättömistä asioista soitellaan”
Jutussa opetusneuvos Hellströmiltä yksi esimerkki:
"Poikien ja tyttöjen erilainen kohtelu on ongelma siinäkin mielessä, että opettajien asenteet vaikuttavat myös arvosanoihin ja sitä kautta nuoren tulevaisuuteen. Nykyään opettajia ohjeistetaan antamaan oppilaille arvosanoja puhtaasti osaamisen mukaan. Hellströmin mukaan monet edelleen sisällyttävät arvioonsa myös muita asioita, kuten käyttäytymisen ja tuntiaktiivisuuden.
– Kyllä siellä se kiltteyskerroin varmaan on. Tarkasti ottaen kiltteyttä pitäisi kuitenkin arvioida vain käyttäytymisnumerossa.
Hellström myöntää, että on todennäköisesti itsekin tiedostamattaan syyllistynyt vastaavaan uransa aikana, etenkin niissä aineissa, joissa arvostelun pohjana ei käytetä kokeiden tuloksia. Tämän vuoksi hän myös tietää, että asiasta olisi keskusteltava avoimemmin. Osaaminen olisi opittava erottamaan tunnollisuudesta."
Eritysesti tuo viimeinen lause pistää silmään ainakin omalla kohdallani. En ole juuri koskaan ollut tunnollinen läksyjen tai tuntityöskentelyn suhteen, mutta kokeista sain lähes aina hyviä numeroita. Olen aina pitänyt siitä että saan tehdä asiat omalla tavallani ja omaan tahtiin, eikä siihen ole oikein koskaan istunut puuduttava pulpetissa istuminen aamusta iltapäivään. Veikkaan tätä myös monen muun pojan ongelmaksi. Peruskoulussa tämä näkyi niin, että en saanut koenumeroita vastaavia kokonaisarvosanoja juuri koskaan. Lukiossa ja yliopistossa tämä kuitenkin muuttui, kun arvosanoissa alettiin painottamaan enemmän puhdasta aihealueen osaamista tenttien ja esseiden muodossa.