Mainos

Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

  • 329 177
  • 4 122
Mitä noita tutkimuksia yleisesti vilkuilin niin ongelma näyttäisi siis olevan myös se, että opettajat myös pisteyttävät noita kokeita vastaavalla tavalla, eli tytöt saavat samalla osaamisella kokeesta paremman numeron.
Tässä muutaman vuoden takaisessa IL:n artikkelissa käsitellään myös asiaa: Syrjitäänkö poikia koulussa? Sokkotestin mukaan opettajat antavat heille huonompia arvosanoja – vastuuministeri Li Andersson lupaa toimia

"Ainakin arvioinnin tasapäistämiselle on tilausta. On olemassa nimittäin aivan aiheellinen huoli siitä, että poikia jopa syrjitään Suomen peruskoulussa.

Jonna Mikkoselle ovat jääneet mieleen erään hänen ystävänsä pojan sanat.

– Jos pojat tekee jotain kiellettyä tunnilla, niin opettaja aina huutaa, että ”pojat hiljaa”. Mutta jos tytöt tekee jotain kiellettyä tunnilla, niiltä pyydetään nätisti, Mikkonen muistelee lapsen kertoneen.

Kyse ei ole pelkästä tuntemuksesta, vaan aiheesta on myös tutkimusnäyttöä.

Helsingin yliopiston tutkija Sari Mullola osoitti joitakin vuosia sitten väitöstutkimuksessaan, että opettajat arvioivat tyttöjä ja poikia eri tavoin. Poikien arvosanat nousivat tutkimuksessa, kun matematiikan ja äidinkielen kokeet arvioitiinkin nimettömästi. Samalla osoitettiin, että miesopettajat kiinnittävät arvioinnissaan naisopettajia vähemmän huomiota tyttöjen ja poikien välisiin luonne-eroihin."


Kyseisessä artikkelissa opetusministerinä toiminut Li Andersson on myös ollut huolissaan poikien tilanteesta ja luvannut puuttua asiaan. Yhdeksi keinoksi hän esitti yhdenmukaisempia ja selkeämpiä kriteereitä arvosanoille. Varmaan joku opettaja pystyy avaamaan tapahtuiko viime hallituksen aikana tämänkaltaisia tai muita muutoksia käytännön opetustyössä, vai jäikö vain poliittiseksi sanahelinäksi.

Mitä tulee poikien syrjimiseen muuten, niin kyllä minullakin olisi liuta esimerkkejä omilta peruskouluvuosilta. Erityisesti ala-asteelta muistuu mieleen miten poikia rankaistiin kollektiivisesti asioista, joita muutama tyyppi teki. Minä olen esimerkiksi istunut lukuisat jälki-istunnot muiden touhuista. Tämä on sitten laskettu käytösnumeroon, joka taas on vaikuttanut myös muiden aineiden numeroihin.

Löysin myös yhden IS:n jutun vuodelta 2015 arvosanoihin liittyviin arvosteluihin liittyen: Petyttiinkö teilläkin taas todistukseen? Opettajat arvioivat poikia epäreilusti – ”Mitättömistä asioista soitellaan”

Jutussa opetusneuvos Hellströmiltä yksi esimerkki:

"Poikien ja tyttöjen erilainen kohtelu on ongelma siinäkin mielessä, että opettajien asenteet vaikuttavat myös arvosanoihin ja sitä kautta nuoren tulevaisuuteen. Nykyään opettajia ohjeistetaan antamaan oppilaille arvosanoja puhtaasti osaamisen mukaan. Hellströmin mukaan monet edelleen sisällyttävät arvioonsa myös muita asioita, kuten käyttäytymisen ja tuntiaktiivisuuden.

– Kyllä siellä se kiltteyskerroin varmaan on. Tarkasti ottaen kiltteyttä pitäisi kuitenkin arvioida vain käyttäytymisnumerossa.

Hellström myöntää, että on todennäköisesti itsekin tiedostamattaan syyllistynyt vastaavaan uransa aikana, etenkin niissä aineissa, joissa arvostelun pohjana ei käytetä kokeiden tuloksia. Tämän vuoksi hän myös tietää, että asiasta olisi keskusteltava avoimemmin. Osaaminen olisi opittava erottamaan tunnollisuudesta."


Eritysesti tuo viimeinen lause pistää silmään ainakin omalla kohdallani. En ole juuri koskaan ollut tunnollinen läksyjen tai tuntityöskentelyn suhteen, mutta kokeista sain lähes aina hyviä numeroita. Olen aina pitänyt siitä että saan tehdä asiat omalla tavallani ja omaan tahtiin, eikä siihen ole oikein koskaan istunut puuduttava pulpetissa istuminen aamusta iltapäivään. Veikkaan tätä myös monen muun pojan ongelmaksi. Peruskoulussa tämä näkyi niin, että en saanut koenumeroita vastaavia kokonaisarvosanoja juuri koskaan. Lukiossa ja yliopistossa tämä kuitenkin muuttui, kun arvosanoissa alettiin painottamaan enemmän puhdasta aihealueen osaamista tenttien ja esseiden muodossa.
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Toisaalta sitten taas työelämässä tuntuu, että monet naiset käyttävät aikaansa aivan huomattavan paljon kaikenlaiseen turhaan valmisteluun, eivätkä osaa itseasiassa keskittyä olennaiseen. Esimerkiksi konsulttihommissa olen huomannut, että moni nainen polttaa itseään loppuun tekemällä jokaikisestä kalvosetistä täydellistä yötä myöten, kun lopputuloksena pitäisi olla asiakkaalle vedetty workshop joka vaatii aina huomattavan paljon reagoimista lennosta erilaisiin asioihin joihin on kuitenkin täysin mahdotonta etukäteen valmistautua. Tätähän työelämä hyvin pitkälle nykypäivänä on, lennosta reagoimista, eri hypoteesien inkrementaalista kehitystä, jatkuvasti muuttuvia taktisia suunnitelmia suuremman strategisen kuvan ratkaisemiseksi. Tukeeko koulu tällaista oppimista ja onko tällaisissa tapauksissa poikien oppiminen miten verrannollista tyttöihin?

Kysyn siis koska en tiedä, omista opiskeluajoista on jo reilu 20 vuotta ja oma lapsi aloitti koulun vasta tänä keväänä, joten kosketusta nykykouluun ei oikein ole.
Koulussa jatkuvat suunnitelman muutokset ja niihin ratkaisukeskeisesti suhtautuminen taitaa enemmän koskea henkilökuntaa kuin oppilaita. Varsinaisesti ei oppilaita kannusteta "tartu hetkeen"-tyyppiseen opiskeluun, vaan koska monilla oppilailla ja perheillä on fokus ns. hukassa, esimerkiksi oppilashuollon palavereissa usein kannustetaan perheen sisällä tekemään tarkempaa suunnittelua, jotta ei tulisi viime hetken heräämisiä, eli ei koulu taida kyllä kannustaa lennosta reagoimiseen.

Opettajiltakin vaaditaan nykyään enemmän pelikirjan eli opetussuunnitelman hallitsemista, mitä aikaisemmin. Jos arvosanoista väännetään avi:ssa, opettaja joutuu avaamaan omat menetelmänsä, ja sitten niitä verrataan opetussuunnitelmaan, eli vanha kunnon ovenkahvapedagogiikka ei ole nykyään arvossa. Tuntien sisällä sitten taas toiset uskaltavat enemmän ottaa vapauksia, melkein sanoisin, että miesopettajat ovat hieman rohkeampia. Oppilaille saattaa jäädä kuva viimeiseen asti tunnollisista naisopettajista ja hieman huolettomammin suhtautuvista miesopettajista. Miten vahvoja sitten me opettajat roolimalleina olemme, enpä osaa sanoa.

Minun on pakko rajoittaa esimerkiksi fysiikan ja kemian esitysten diamääriä, koska jos en sitä tee, niin joidenkin oppilaiden tuotoksen laajuudelle ei ole mitään ylärajaa. Jotkin yläkoulun oppilaat pystyvät polttamaan itsensä kouluhommilla loppuun, jos joku aikuinen ei tajua niitä rajoittaa, puhumattakaan lukiolaisista. Koordinaatio koulussa sitten myös toimii huonosti: saattaa olla iso nippu kokeita ja palautettavia töitä pienen ajan sisällä, ja taas kuukauteen ei mitään. Rasittaa lukiolaisia, mutta myös peruskoulussa kovimmilla tavoitteilla opiskelevia oppilaita.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka nykyinen maahanmuuton taso ei olekaan vielä riittävä maamme demografisen tilanteen korjaamiseksi, erinomaista nähdä Suomen olevan 2023 potentiaalinen kohde todella monelle. Nyt vain isompaa vaihdetta silmään ja kunnolla "Finland welcomes you"-kampanjaa pystyyn, yhdessä oleskelulupakäytänteiden jouhevoittamisen. Suomi tarvitsee tulevaisuuden tekijöitä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mielenkiintoinen Euronewsin juttu liittyen Helsingin laittomasti maassa oleville, eli ns. paperittomille tarjoamasta terveydenhoidosta. Mikäli maassa laittomasti olevien määrä kasvaa tulevaisuudessa, haasteita tulee olemaan. Mielestäni jokaisen Suomessa asuvan ihmisen tulisi olla virallisilla kirjoilla. Mitään USA:n kaltaista tilannetta en halua, missä epävirallisesti maassa olevia ihmisiä on 11 miljoonaa.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Suomi ikääntyy hälyttävällä vauhdilla, erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella. Elinvoima syntyy ihmisistä ja maahanmuuttoa toden totta pitäisi edistää, eikä hankaloittaa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Saksa muuten mielenkiintoinen. Vanha DDR näyttää yhtä fiaskolta, kuin Suomi. Siellä ei ole juurikaan maahanmuuttajia (erityisesti verrattuna muuhun Saksaan) ja siellä äänestetään äärioikeistoa.
Entisen DDR:n alueella (mikä päti myös entiseen Itä-Berliiniin) toden totta asui 2010-luvun puoliväliin saakka hyvin vähän maahanmuuttajataustaista väestöä ja kontrasti muuhun saksaan oli melkoinen. Toki varmasti muurin murtumisen jälkeinen muuttoliike länteen näkyy edelleen alueen ikäjakaumassa, vaikka erot lännen ja idän välillä ovatkin tasoittuneet. Eräänlainen "Saksan Suomi" toki alue edelleen on.

Toivon mukaan Suomessa vihdoin ja viimein käsitetään, että nykyinen väestökehitys luo koko hienon hyvinvointiyhteiskunnan ylle tummenevan pilven, mitä ainakaan työperäisen maahanmuuton hankaloittaminen ei puhalla pois.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ja jos älykkäästi keskustelee, niin huomaisi ettei mikään hallituspuoluekaan vastusta aidosti töihin tulevia.

Jatkoajan mielikuvakeskusteluissa toki olkiukot viuhuu, koska identiteettipolitiikka nykyjannuille tärkeintä.
Ei kenties kategorisesti vastusta, mutta kyllähän tämänhetkinen hallitusohjelma pyrkii vaikeuttamaan tänne asettumista. Mielestäni täysin väärä linja, sillä nyt jos koskaan työperäistä maahanmuuttoa tulisi nimenomaan edistää, ei hankaloittaa.
 

RexHex

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Suomi ikääntyy hälyttävällä vauhdilla, erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella. Elinvoima syntyy ihmisistä ja maahanmuuttoa toden totta pitäisi edistää, eikä hankaloittaa.
Erityisesti tuonne kasvukeskusten ulkopuolelle pitäisi niitä ihmisiä saada. Valitettavasti suurin osa maahanmuuttajista valuu kasvukeskuksiin.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Erityisesti tuonne kasvukeskusten ulkopuolelle pitäisi niitä ihmisiä saada. Valitettavasti suurin osa maahanmuuttajista valuu kasvukeskuksiin.
Totta tämä yhtä lailla. Kun kasvukeskuksissa ovat palvelut ja työpaikat, niin totta kai myös maahanmuuttajat seuraavat perässä kantaväestön tapaan. Toki kyse mielestäni on yhtä lailla muna ja kana-ilmiöstä. Syrjäisemmillä seuduilla (mihin nykyään valitettavasti alkavat jo lukeutua monet maakuntakeskuksetkin) on yhtä lailla huutava pula työvoimasta, mitä olisi ulkomailta kyllä periaatteessa tulossa, mutta valtiovallan nihkeän politiikan johdosta on vaikeaa saada Suomeen.

Maahanmuuton suurvallassa Ruotsissa monen maakuntakeskuksen väestötappio on saatu taittumaan.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Helsinki Times uutisoi teknologiasektorin huolesta hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Mielestäni koko Suomi tarvitsee lisää osaajia tänne. Koko Suomi on pulassa osaajapulan takia. Huoltovarmuuden ja kriisinhallinnan kannalta olisi hyvä, jos suurin osa suomalaisista eivät siirtyisi asumaan pääkaupunkiseudulle.
 

Redimor

Jäsen
Tämä on tuon tutkimuksen tiivistelmästä: "Tulokset viittaavat siihen, että nykyisen koulujärjestelmän arviointikäytäntöä, jossa oppilaan oppimisprosessi ja tuntiaktiivisuus ovat keskeisessä asemassa, olisi suositeltavaa arvioida uudelleen temperamenttitietoisen pedagogiikan valossa."

Tämä suuntaus on juuri se, minkä takia pojat saavat heikompia todistusarvosanoja kuin tytöt, vaikka koetulokset olisivat samanlaisia. Meille opettajille on vuosikausia painotettu, että arviointia ei saa tehdä pelkästään kokeiden perusteella, vaan oppilaalla pitää olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Esimerkiksi minun aineissani fysiikassa ja kemiassa kurssikokeiden osuus lopullisesta arvosanasta on nykyään alle puolet.

Kun tehdään esimerkiksi esityksiä tai kirjoitelmia tunneilla, tytöt tekevät keskimäärin huomattavasti parempia. Jos tehdään jokin kokeellinen tutkimus ja siihen liittyvä työselostus, tyttöjen työskentely on huolellisempaa ja työselostukset ovat perusteellisempia. Pojilla ei tahdo oikein keskittyminen riittää mihinkään, mikä kestää kahta minuuttia kauempaa.

Sitten taas kun oli tuo "hyvien perheiden" poikien hyvä pärjääminen. Eiköhän siellä kotona pakoteta tekemään. Jos lapsi laiminlyö koulussa tehtävät, kotona laitetaan ne opettajalta tulleen palautteen jälkeen tekemään. Jos koti suhtautuu kouluun välinpitämättömästi, tehtävät jäävät pojilta helposti tekemättä sekä kotona että koulussa.
Mutta tässähän tulee nyt kyseeseen asia mistä jauhetaan tänä päivänä paljon, yksilöllisyys. Eli opiskelun rakenne on tehty suosimaan vain yhden tyyppistä opiskelua. Todellisuudessahan osaaminen voi olla yhtä pätevää, mutta siihen muodollisuuteen panostaminen ratkaisee sen arvosanan. Toinen tekee romaanin muistiinpanoistaan ja toinen laittaa ihan samat tiedot ranskalaisin viivoin, sitten arvostetaan sitä pidempää selostusta "kattavampana".
 

Redimor

Jäsen
Totta tämä yhtä lailla. Kun kasvukeskuksissa ovat palvelut ja työpaikat, niin totta kai myös maahanmuuttajat seuraavat perässä kantaväestön tapaan. Toki kyse mielestäni on yhtä lailla muna ja kana-ilmiöstä. Syrjäisemmillä seuduilla (mihin nykyään valitettavasti alkavat jo lukeutua monet maakuntakeskuksetkin) on yhtä lailla huutava pula työvoimasta, mitä olisi ulkomailta kyllä periaatteessa tulossa, mutta valtiovallan nihkeän politiikan johdosta on vaikeaa saada Suomeen.

Maahanmuuton suurvallassa Ruotsissa monen maakuntakeskuksen väestötappio on saatu taittumaan.
Perustava ongelma lähti vuosia sitten siittä, että valtion eri toimijat siirsivät toimistojaan helsinkiin. Perusteluksi annettiin "työvoiman saatavuus" vaikka sillon sitä riitti hyvin ympäri suomea. Vaikka joku tähän nyt väittää ettei sillä ole merkitystä, niin totta kai sillä on merkitystä jos valtion toimintoja keskitetään yhdelle alueelle. Se vetää puoleensa korkeammin koulutettuja joka taas kertaa kaikessa muussakin.

Jos tällä helsinkikeskeisyydellä ei niin paljoa juhlittaisi, niin tämä valtio voisi toimia tasapainoisemmin laajemmalla sektorilla. Mutta tahtotila on tehdä uudenmaan alueesta valtio ja antaa loppu suomen kasvattaa suota (näin karrikoidusti).
Kuitenkin nyt on herätty vähän ajatukseen siittä, että maassa varmaan kannattaisi olla oma ruokatuotanto, vähän sitä metsäteollisuutta (ei pelkkää paperia) ja jonkin verran muitakin toimintoja mitä ei kasvukeskuksissa pystytä tuottamaan. Ongelmaksi vain tulee nyt sitten tämä väestön keskittyminen ja ihmetellään että miten tästä nyt voisi edetä.

Kauniisti kun sanoo, niin ei maasta välitä enää päättäjät eikä yli 60% kansastakaan. Kysymyksen voisi esittää jopa niinkin että tehdäänkö jyväskylän pohjoispuolesta uusi ahvenanmaa?
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Mutta tässähän tulee nyt kyseeseen asia mistä jauhetaan tänä päivänä paljon, yksilöllisyys. Eli opiskelun rakenne on tehty suosimaan vain yhden tyyppistä opiskelua. Todellisuudessahan osaaminen voi olla yhtä pätevää, mutta siihen muodollisuuteen panostaminen ratkaisee sen arvosanan. Toinen tekee romaanin muistiinpanoistaan ja toinen laittaa ihan samat tiedot ranskalaisin viivoin, sitten arvostetaan sitä pidempää selostusta "kattavampana".
Ei se nyt ihan noinkaan ole. Opiskelua ja arviointia nimenomaan pyritään monipuolistamaan niin, että ne "isot kokeet" eivät määrää yksinään oppilaan arvosanaa. Yksilöllisesti saa opiskella, mutta aika monella oppilaalla opiskelutekniikat eivät ole niin hyvin hallussa, että kannattaisi tehdä kovasti eri tavalla, mitä opettaja ohjeistaa.

Ainakaan fysiikan ja kemian esityksissä, tutkimusselostuksissa ja esseissä ei muodollisuus ole tärkeää. Enemmänkin sellaiset asiat kuin rakenne, johdonmukaisuus, sisältö, luonnontieteellisten termien ymmärtäminen ja niiden käyttäminen jne... Jos siellä on laskuja tai reaktioyhtälöitä, niin onko ne oikein kirjoitettu, käytetty laskukaavoja... Tärkeintä kuitenkin on se, että oppilaan tekemä työ vastaa tehtävänantoa. Liian laajaksi paisuneet työt harvemmin enää vastaavat.

Pyritään parhaamme mukaan arvioimaan opetushallituksen antamien kriteerien perusteella oppilaiden töitä. Välillä on vaikeaa, kun on liikaa tulkinnanvaraisuutta. Joku kyseli, että tuliko näihin selkeyttä edellisen hallituksen aikana, kun Andersson lupaili. Kyllä niitä eri arvosanojen kuvauksia tuli, mutta kun niitä arvioitavia asioita on liian paljon. Opettajalle jää edelleen huomattavasti liikaa tulkinnanvaraa, eikä yksi opettaja mitenkään pysty arvioimaan ihan samoilla kriteereillä kuin toinen.

Tässä esimerkiksi kemiasta hyvän osaamisen eli arvosanan 8 kriteerit:

- Oppilas selittää esimerkkien avulla, millaisista kemian tiedoista ja taidoista on hyötyä omassa elinympäristössä. Oppilas osaa antaa esimerkkejä kemian osaamisen merkityksestä eri ammateissa ja jatkoopinnoissa.

- Oppilas osaa kuvata esimerkkien avulla, miten kemiaa käytetään kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Oppilas osaa vertailla erilaisia ratkaisuja luonnonvarojen kestävänkäytön ja tuotteen elinkaaren kannalta.

- Oppilas muodostaa täsmennettyjä kysymyksiä tarkasteltavien ilmiöiden tutkimiseksi esimerkiksi rajaamalla muuttujia.

- Oppilas työskentelee turvallisesti sekä tekee havaintoja ja mittauksia ohjeiden tai suunnitelman mukaan. Oppilas työskentelee yhteistyössä muiden kanssa.

- Oppilas käsittelee ja esittää tutkimusten tuloksia sekä tekee johtopäätöksiä. Oppilas osaa antaa esimerkkejä tulosten oikeellisuuteen ja luotettavuuteen sekä tutkimusprosessin toimivuuteen vaikuttavista tekijöistä.

- Oppilas osaa kuvata kemiaa soveltavia teknologisia sovelluksia ja selittää niiden toimintaperiaatteita. Oppilas työskentelee yhteistyössä muiden kanssa yksinkertaisen kemiaa soveltavan ratkaisun ideoinnissa, suunnittelussa, kehittämisessä ja soveltamisessa.

- Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologisia välineitä tai sovelluksia tiedon ja tutkimustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen. Oppilas osaa tehdä havaintoja ja johtopäätöksiä simulaatiosta.

- Oppilas selittää kemian ilmiöitä käyttäen kemian keskeisiä käsitteitä.

- Oppilas osaa yhdistää toisiinsa ilmiön, siihen liittyvät ominaisuudet ja käsitteet.

. Oppilas osaa kuvata aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä erilaisilla malleilla. Oppilas osaa arvioida mallin suhdetta todellisuuteen.

- Oppilas hakee tietoa erilaisista tietolähteistä ja valitsee yleisesti luotettavina pidettyjä tietolähteitä. Oppilas osaa ilmaista ja perustella erilaisia näkökulmia kemialle ominaisella tavalla.

- Oppilas osaa kuvailla kemiaan liittyvien esimerkkien avulla luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä. Oppilas osaa kuvailla tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa.

- Oppilas osaa käyttää aineen ominaisuuksien, rakenteiden ja aineiden muutosten keskeisiä käsitteitä, ilmiöitä ja malleja tutuissa tilanteissa.

Laitoin spoilerit, ettei tule liikaa rivejä.
 

Redimor

Jäsen
Ei se nyt ihan noinkaan ole. Opiskelua ja arviointia nimenomaan pyritään monipuolistamaan niin, että ne "isot kokeet" eivät määrää yksinään oppilaan arvosanaa. Yksilöllisesti saa opiskella, mutta aika monella oppilaalla opiskelutekniikat eivät ole niin hyvin hallussa, että kannattaisi tehdä kovasti eri tavalla, mitä opettaja ohjeistaa.

Ainakaan fysiikan ja kemian esityksissä, tutkimusselostuksissa ja esseissä ei muodollisuus ole tärkeää. Enemmänkin sellaiset asiat kuin rakenne, johdonmukaisuus, sisältö, luonnontieteellisten termien ymmärtäminen ja niiden käyttäminen jne... Jos siellä on laskuja tai reaktioyhtälöitä, niin onko ne oikein kirjoitettu, käytetty laskukaavoja... Tärkeintä kuitenkin on se, että oppilaan tekemä työ vastaa tehtävänantoa. Liian laajaksi paisuneet työt harvemmin enää vastaavat.

Pyritään parhaamme mukaan arvioimaan opetushallituksen antamien kriteerien perusteella oppilaiden töitä. Välillä on vaikeaa, kun on liikaa tulkinnanvaraisuutta. Joku kyseli, että tuliko näihin selkeyttä edellisen hallituksen aikana, kun Andersson lupaili. Kyllä niitä eri arvosanojen kuvauksia tuli, mutta kun niitä arvioitavia asioita on liian paljon. Opettajalle jää edelleen huomattavasti liikaa tulkinnanvaraa, eikä yksi opettaja mitenkään pysty arvioimaan ihan samoilla kriteereillä kuin toinen.

Tässä esimerkiksi kemiasta hyvän osaamisen eli arvosanan 8 kriteerit:

- Oppilas selittää esimerkkien avulla, millaisista kemian tiedoista ja taidoista on hyötyä omassa elinympäristössä. Oppilas osaa antaa esimerkkejä kemian osaamisen merkityksestä eri ammateissa ja jatkoopinnoissa.

- Oppilas osaa kuvata esimerkkien avulla, miten kemiaa käytetään kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Oppilas osaa vertailla erilaisia ratkaisuja luonnonvarojen kestävänkäytön ja tuotteen elinkaaren kannalta.

- Oppilas muodostaa täsmennettyjä kysymyksiä tarkasteltavien ilmiöiden tutkimiseksi esimerkiksi rajaamalla muuttujia.

- Oppilas työskentelee turvallisesti sekä tekee havaintoja ja mittauksia ohjeiden tai suunnitelman mukaan. Oppilas työskentelee yhteistyössä muiden kanssa.

- Oppilas käsittelee ja esittää tutkimusten tuloksia sekä tekee johtopäätöksiä. Oppilas osaa antaa esimerkkejä tulosten oikeellisuuteen ja luotettavuuteen sekä tutkimusprosessin toimivuuteen vaikuttavista tekijöistä.

- Oppilas osaa kuvata kemiaa soveltavia teknologisia sovelluksia ja selittää niiden toimintaperiaatteita. Oppilas työskentelee yhteistyössä muiden kanssa yksinkertaisen kemiaa soveltavan ratkaisun ideoinnissa, suunnittelussa, kehittämisessä ja soveltamisessa.

- Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologisia välineitä tai sovelluksia tiedon ja tutkimustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen. Oppilas osaa tehdä havaintoja ja johtopäätöksiä simulaatiosta.

- Oppilas selittää kemian ilmiöitä käyttäen kemian keskeisiä käsitteitä.

- Oppilas osaa yhdistää toisiinsa ilmiön, siihen liittyvät ominaisuudet ja käsitteet.

. Oppilas osaa kuvata aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä erilaisilla malleilla. Oppilas osaa arvioida mallin suhdetta todellisuuteen.

- Oppilas hakee tietoa erilaisista tietolähteistä ja valitsee yleisesti luotettavina pidettyjä tietolähteitä. Oppilas osaa ilmaista ja perustella erilaisia näkökulmia kemialle ominaisella tavalla.

- Oppilas osaa kuvailla kemiaan liittyvien esimerkkien avulla luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä. Oppilas osaa kuvailla tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa.

- Oppilas osaa käyttää aineen ominaisuuksien, rakenteiden ja aineiden muutosten keskeisiä käsitteitä, ilmiöitä ja malleja tutuissa tilanteissa.

Laitoin spoilerit, ettei tule liikaa rivejä.
Onko tämä 8 nyt lukion vai yläasteen vaatimustaso?
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mielestäni koko Suomi tarvitsee lisää osaajia tänne. Koko Suomi on pulassa osaajapulan takia. Huoltovarmuuden ja kriisinhallinnan kannalta olisi hyvä, jos suurin osa suomalaisista eivät siirtyisi asumaan pääkaupunkiseudulle.
Paradoksaalista asiassa on mielestäni se, että olen antanut itseni ymmärtää maahanmuuttoon suhtauduttavan erityisen kriittisesti ennen kaikkea pikkupaikkakunnilla, mistä väki on kaikonnut jo vuosikymmenet. Oletettavimmin mitään "Pekko ja muukalainen"-menoa ei 2020-luvulla esiinny enää missään, mutta nimenomaan näiden Luumäkien ja Merikarvioiden olettaisi suhtautuvan maahanmuuttoon positiivisesti. Nyreää suhtautumista ja nuivaa asennetta ulkomailta tuleviin toki riittää ihan Helsinkiä myöten.
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Kovat on vaatimukset jos kaikki tuo täytyy täyttyä keskiverrossakaan tavoitteistossa saati jos vaaditaan laajinta mahdollista.

Terveisin
"entinen 9 oppilas kemiassa"
Joku voi jäädä täyttämättä, jos jokin toinen menee sitten taas näiden yli. Kompensaatiota saa käyttää. Ja se onkin yksi syy, miksi näitä voi tulkita hyvin eri tavoilla. Kuntien, koulujen ja jopa saman koulun eri opettajien välillä on huomattavia eroja, miten näitä käytetään.

Esimerkiksi edellisessä koulussani matemaattisten aineiden päättöarviointia tekivät lukion kesken jättänyt merkonomi sekä amk-tradenomi, joilla kummallakaan ei ollut opettajan kokemusta aikaisemmin. Kummankaan tunneilla ei tehty muuta kuin luettiin kirjaa ja tehtiin tehtäviä. Sitten taas minun ja parin muun pätevän luonnontieteen ja matematiikan opettajan tunneilla pyrittiin opiskelemaan opetussuunnitelman mukaan niin, että saataisiin arviointipohjaa myös päättöarviointiin.

Nykyisestä koulusta puuttuu vielä yksi fysiikan ja kemian opettaja. Rehtori kyseli, että tunnetteko ketään, joka voisi tulla. Ei tarvitse kuulemma tässä vaiheessa kun koulu on jo alkanut olla enää edes osaava tyyppi. Vararehtori kertoi, että hänellä olisi yksi tulossa, mutta on kirjoitukset vielä hiukan kesken. Millaistakohan päättöarviointia hän osaa noiden kriteerien pohjalta tehdä?
 

Redimor

Jäsen
Joku voi jäädä täyttämättä, jos jokin toinen menee sitten taas näiden yli. Kompensaatiota saa käyttää. Ja se onkin yksi syy, miksi näitä voi tulkita hyvin eri tavoilla. Kuntien, koulujen ja jopa saman koulun eri opettajien välillä on huomattavia eroja, miten näitä käytetään.

Esimerkiksi edellisessä koulussani matemaattisten aineiden päättöarviointia tekivät lukion kesken jättänyt merkonomi sekä amk-tradenomi, joilla kummallakaan ei ollut opettajan kokemusta aikaisemmin. Kummankaan tunneilla ei tehty muuta kuin luettiin kirjaa ja tehtiin tehtäviä. Sitten taas minun ja parin muun pätevän luonnontieteen ja matematiikan opettajan tunneilla pyrittiin opiskelemaan opetussuunnitelman mukaan niin, että saataisiin arviointipohjaa myös päättöarviointiin.

Nykyisestä koulusta puuttuu vielä yksi fysiikan ja kemian opettaja. Rehtori kyseli, että tunnetteko ketään, joka voisi tulla. Ei tarvitse kuulemma tässä vaiheessa kun koulu on jo alkanut olla enää edes osaava tyyppi. Vararehtori kertoi, että hänellä olisi yksi tulossa, mutta on kirjoitukset vielä hiukan kesken. Millaistakohan päättöarviointia hän osaa noiden kriteerien pohjalta tehdä?
Ja kaiken tämän jälkeen meillä ihmetellään miksei ammattikorkeasta ja ylemmiltä tasoilta valmistu porukkaa...
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Paradoksaalista asiassa on mielestäni se, että olen antanut itseni ymmärtää maahanmuuttoon suhtauduttavan erityisen kriittisesti ennen kaikkea pikkupaikkakunnilla, mistä väki on kaikonnut jo vuosikymmenet. Oletettavimmin mitään "Pekko ja muukalainen"-menoa ei 2020-luvulla esiinny enää missään, mutta nimenomaan näiden Luumäkien ja Merikarvioiden olettaisi suhtautuvan maahanmuuttoon positiivisesti. Nyreää suhtautumista ja nuivaa asennetta ulkomailta tuleviin toki riittää ihan Helsinkiä myöten.

Juuri näin on asianlaita.

Valitettavasti täällä on liian yleistä maahanmuuttovastaisuus ja muukalaisvihamielisyys. Rakenteellinen rasismi tulisi saada lopetettua kokonaan Suomessa. Ikärasismi työmarkkinoilla tulisi lopettaa mahdollisimman nopeasti Suomessa.

Syrjiminen ja kiusaaminen ovat yksi pahemmilta ongelmista Suomessa työmarkkinoilla ja koulussa.
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Ja kaiken tämän jälkeen meillä ihmetellään miksei ammattikorkeasta ja ylemmiltä tasoilta valmistu porukkaa...
Joo. Kaikille kouluasteille tarvittaisiin lisää osaavaa opetushenkilöstöä sekä oppilashuollon porukkaa. Opetusryhmien kokoa pitäisi jo vihdoin tajuta pienentää. Sen lisäksi että pienemmissä ryhmissä oppilaat oppivat enemmän, opettajan työolosuhteet paranevat ja motivaatio kasvaa, kun hän pääsee tekemään sitä työtä, mihin on kouluttautunut ja työssä kasvanut.

Tällä hetkellä koulumaailmassa vetovoimatekijät ovat aika vähissä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Perustava ongelma lähti vuosia sitten siittä, että valtion eri toimijat siirsivät toimistojaan helsinkiin. Perusteluksi annettiin "työvoiman saatavuus" vaikka sillon sitä riitti hyvin ympäri suomea. Vaikka joku tähän nyt väittää ettei sillä ole merkitystä, niin totta kai sillä on merkitystä jos valtion toimintoja keskitetään yhdelle alueelle. Se vetää puoleensa korkeammin koulutettuja joka taas kertaa kaikessa muussakin.

Jos tällä helsinkikeskeisyydellä ei niin paljoa juhlittaisi, niin tämä valtio voisi toimia tasapainoisemmin laajemmalla sektorilla. Mutta tahtotila on tehdä uudenmaan alueesta valtio ja antaa loppu suomen kasvattaa suota (näin karrikoidusti).
Kuitenkin nyt on herätty vähän ajatukseen siittä, että maassa varmaan kannattaisi olla oma ruokatuotanto, vähän sitä metsäteollisuutta (ei pelkkää paperia) ja jonkin verran muitakin toimintoja mitä ei kasvukeskuksissa pystytä tuottamaan. Ongelmaksi vain tulee nyt sitten tämä väestön keskittyminen ja ihmetellään että miten tästä nyt voisi edetä.

Kauniisti kun sanoo, niin ei maasta välitä enää päättäjät eikä yli 60% kansastakaan. Kysymyksen voisi esittää jopa niinkin että tehdäänkö jyväskylän pohjoispuolesta uusi ahvenanmaa?
Hyvä viesti kaikkinensa. Näin kättärillä syntyneenä ja koko ikäni PK-seudulla asuneena olen viime vuosina ymmärtänyt vihdoin myös, että riittävän tasapainoisesti asutettu ja elinvoimainen Suomi on yhtälailla allekirjoittaneenkin etu. "Koko Suomi asutettuna"-protokollaa en kannata siinä mielessä, että ihan joka ikinen nelikilometri, minne joskus on talo pykätty, pitäisi pysyä asutettuna vastaisuudessakin, vaan ennen kaikkea elinvoimaisia ja kasvavia maakuntakeskuksia ja niiden lähiympäristöä.

Huomioiden 2010-luvun vaihteessa romahtaneen syntyvyytemme, on mielestäni selvää, että ilman laajaa maahanmuuttoa tulemme kohtaamaan valtaisia yhteiskunnallisia haasteita, myös sote-sektorin ulkopuolisia. Maahanmuuttajien integraatio osaksi yhteiskuntaa on haaste toki yhtä lailla, mutta mielestäni silti tie, jota kohti meidän tulee pyrkiä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös