Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

  • 259 472
  • 3 547

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kunhan muistaa levätä/nukkua välillä, eikä painaa suurinta osaa päivästään töissä. Siinä jo mielenterveyskin alkaa horjua, jos ei saa moneen päivään riittävästi lepoa/unta.
Tämä on täysin totta. Vaikka työtelijäät ihmiset tätä maata harteillaan kantavatkin, ei balanssia työn ja vapaa-ajan välillä voi ylikorostaa. Itse tein yhdessä vaiheessa pitkiä jaksoja n. 60-tuntista työviikkoa ja koitin pärjätä alle viiden tunnin yöunilla ja aika kireä olin tuolloin. En siis ihmettele esimerkiksi Japanin salarymanien uupumista.
 

Steril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikovat liiganousijat
Tosta kielijutusta, niin eihän tosiaan Suomi mitään priimaa tarvitse alkuun olla. Jos esimerkiksi itse siirtyisin meidän pääkonttoreille Saksaan vakituisti ja luonnollisesti muuttaisi kun sitten sinne, niin kyllä mä hemmetinmoisella forcella lähtisin saksaa opettelemaan jo itseni takia. Pelkkään Englantiin en turvautuisi, ja toivottavasti Suomeenkin muuttavat ajattelevat että mahdollisimman nopeasti kieltä haltuun niin kaikki helpompaa ihan nykymaailmassakin.
Todellakin lähtisin minäkin. Kyllä siihen paikalliseen kulttuuriin integroitumiseen kuuluu isona osana myös kielen opettelu ja osaaminen. Ei siihen kulttuuriin ja kansakuntaan koskaan ihan samalla tavalla pääse kiinni ilman yhteistä kieltä ja ennen kaikkea halua opetella sitä. Ja kun sille kielelle joka tapauksessa altistuu jatkuvasti ja joka paikassa jos muutat vieraaseen maahan, niin hölmöähän se olisi olla sitä opettelematta kun se oppiminenkin on vielä helpompaa tässä tapauksessa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Juuri näin on asianlaita.

Yksi suurimmista ongelmista on se, että monet tänne tulleista opiskelijoista ja työntekijöistä lähtevät jo kolmen - viiden vuoden aikana pois Suomesta syystä tai toisesta. Meidän tulisi etsiä ratkaisuja tähän ongelmaan. Helppoa se ei tule olemaan. Kaikki eivät tietenkään sopeudu vieraaseen kulttuuriin ja ympäristöön. Tätä ongelmaa ei ratkaise pelkkä markkinointi vaan joku muu toiminta/ toimenpide.
Juuri näin. Toivon mukaan asiaa alettaisiin selvittämään ihan valtiovallankin toimesta. On ihmisiä jotka juurtuvat Suomeen nopeasti, kun taas osalle maamme on vain välipysähdys. Toki yhteiskunnan signaali tulee olla, että totta kai saatte jäädä ja tässä mielestäni viranomaisten pitäisi tulla vastaan, ettei täällä opiskellut joutuisi paperisotaan, mikäli hän haluaa jäädä tänne opiskelujen jälkeen.

Jokainenhan meistä voi omassa arjessaankin toimia niin, että tänne ulkomailta tulleet kokevat olonsa tervetulleiksi.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Oikeistolainen näkemys on nimenomaan ollut resurssien vieminen. Oikeistossa julkista puolta pidetään pelkkänä taakkana, joka kuluttaa oikeassa, tuottavassa työssä käyvien verorahoja. Viime kevään lakkojen aikana tällä palstallakin sai aika kuumottavia kommentteja lukea, puhumattakaan ilta-paskojen keskustelusivuista ja muista vastaavista.

Edellisen oikeistohallituksen aikana koulutusleikkaus oli melkoinen, ja samaa pelätään koulumaailmassa tapahtuvan myös Orpon hallituksen aikana. Peruskoululle ollaan lisäämässä 50 miljoonaa vuosittain, mutta samaan aikaan kuntien valtionosuuksia ollaan leikkaamassa. Ja kun kunnilla ei oikein muita toimintoja enää ole kuin koulutus ja pelastus, niin mielenkiintoisessa tilanteessa ollaan.

Minun on suoraan sanottuna monta vuotta ollut vaikeaa löytää puoluetta, mitä voisin äänestää. En oikein ajattele vasemmistolaisesti enkä varsinkaan vihreästi, mutta sitten työn puolesta en pysty oikeistoa äänestämään, koska koulutukseen ja meihin julkisen sektorin työntekijöihin suhtaudutaan niin nuivasti.

Jos katsoo lehtijutuissa mainittua suomalaisen koulun ’romahtamisen’ aikajännettä, niin siinä on kyllä ollut aika monenlaista hallitusta matkalla päättämässä asioista. Kentän tasolla, ministeriöissä, kunnissa jne. tuskin kaikki tekijät ovat hekään olleet oikeistolaisia. Julkisen puolen osalta sanottava, että kun on luotu rakenteet ja järjestelmä, joihin ei ole yksinkertaisesti varaa, niin rahoitus ja resurssit ovat jollain aikataululla iso ongelma järjestelmän jokaisella osa-alueella.

Alemman keskitason koulujärjestelmällä Suomi ei kauaa pysy tavanomaisten verrokkimaiden kelkassa tai pidä jonkinlaista hyvinvointiyhteiskuntaa yllä. Päinvastoin pienenevistä ikäluokista pitäisi saada aiempaa enemmän irti.
 
Viimeksi muokattu:

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Jos katsoo lehtijutuissa mainittua suomalaisen koulun ’romahtamisen’ aikajännettä, niin siinä on kyllä ollut aika monenlaista hallitusta matkalla päättämässä asioista. Kentän tasolla tai ministeriöissä tuskin kaikki tekijät ovat hekään olleet oikeistolaisia. Rahoituksen osalta sanottava, että kun on luotu rakenteet ja järjestelmä, joihin ei ole yksinkertaisesti varaa, niin raha ja resurssit ovat jollain aikataululla iso ongelma järjestelmän jokaisella osa-alueella.
Ihan voit ottaa nuo lainausmerkit pois. Sen 25 vuoden aikana, mitä olen peruskoulussa ollut töissä, romahdus todellakin on tapahtunut.

Opetussuunnitelmia, oppimisen tukea ja muita vastaavia suuria linjauksia ovat olleet suunnittelemassa muut kuin poliitikot. Kuntien tasolla toteuttajiksi löytyy kaikenlaista poliitikkoa ja virkamiestä puolueista ja niiden ulkopuolelta. Monissa kunnissa hyvää tarkoittavia uudistuksia on käytetty säästökeinoina.

Moni tekijä on vaikuttanut siihen, että peruskoululla menee koko ajan huonommin. Yksi niistä tekijöistä on hallitustasolla tehdyt leikkaukset, joissa edellinen oikeistohallitus erityisesti kunnostautui.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Sen 25 vuoden aikana, mitä olen peruskoulussa ollut töissä, romahdus todellakin on tapahtunut.
Ja väittävät että Suomen päästöillä ei olisi merkitystä kun yksi opettajakin pystyy tällaiseen!
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Olisi mielenkiintoista tietää, onko Suomessa tiirailtu lahden toiselle puolen Viroon, miten he ovat onnistunteet koulujärjestelmässään. Vaikka Viro onkin vaurastunut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana, en jaksa uskoa koulutusjärjestelmään laitettujen resurssien olevan ainakaan merkittävästi isommat.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Huomenna on taas käsillä kuukauden mielenkiintoisin päivä, Migrin julkistaessa viimeisimmät maahanmuuttotilastot. Kyse tosiaan heinäkuun tilastoista ja mielenkiintoiseksi kyseisen kuukauden luvut tekevät se, että kyseisenä aikana Orpon hallitus on ollut vallassa rasismikohuineen.
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Olisi mielenkiintoista tietää, onko Suomessa tiirailtu lahden toiselle puolen Viroon, miten he ovat onnistunteet koulujärjestelmässään. Vaikka Viro onkin vaurastunut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana, en jaksa uskoa koulutusjärjestelmään laitettujen resurssien olevan ainakaan merkittävästi isommat.
Kun Suomessa lähdettiin oppilaan vapauden ja oman vastuun tielle, Virossa pysyttäydyttiin "vanhanaikaisessa" opettajajohtoisessa opiskelussa. Virolaiset opettajat ja valtuuskunnat kävivät ahkerasti ottamassa mallia Suomen koululaitoksesta silloin, kun täällä oltiin edellä. Me suomalaiset kävimme silloin Virossa ihmettelemässä vanhoja neuvostoaikaisia kouluja ja vanhentunutta tekniikkaa ja laitteita. Joku saattoi hiukan naureskellakin niille. Nyt virolaiset voivat naureskella meille.
 
Olisi mielenkiintoista tietää, onko Suomessa tiirailtu lahden toiselle puolen Viroon, miten he ovat onnistunteet koulujärjestelmässään. Vaikka Viro onkin vaurastunut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana, en jaksa uskoa koulutusjärjestelmään laitettujen resurssien olevan ainakaan merkittävästi isommat.
Luulisi, että riittäisi ihan se kun lähtisi katsomaan taaksepäin sitä mikä on muuttunut ja arvioitaisiin objektiivisesti niiden vaikutusta.
 

Redimor

Jäsen





Yliopistolla ja omalla alalla tämä on pistänyt silmään; siis naisvaltaistuminen. Iso nakki hallitukselle ja tuleville hallituksille, etenkin, kun työ on enemmän ja enemmän menossa siihen, että alhaisen koulutuksen hommia tuhoutuu ja ne, mitä mahdollisesti syntyy, vaativat tekijöiltä koulutusta ja erityisosaamista. Suomen tulevaisuus ilman korkean tason osaajia ja panostuksia R&D:n ei näytä valoisalta, koska silloin jäädään teknologisesta kehityksestä jälkeen. Ne osaajat joita on, siirtyvät muualle ja vievät mukanaan tarpeen tukeville, itsessään ei-tuottaville, duuneille.
Ihan maallikkona heitän tällaisen hajatelman ilmaan. Ketkä meidän peruskoulujen oppimistavat ja keinot suunnittelee? Ja kuinka paljon meillä on miehiä ja naisia opettajina?
Voisin kuvitella että tahtomattaankin tällä on vaikutettu siihen minkälainen suuntaus oppijana toimii paremmin tällä hetkellä eri koulutuksissa.

Hiljaisemmat ja kiltimmät tytöt opiskelevat tunnollisemmin kun taas pojille se ei aina välttämättä toimi..

Mutta en siis tiedä, kunhan tässä tämän oman lähipiirin koulujen kanssa painimisesta olen jutellut ja katsellut. 600 oppilaan peruskoulussa 5 miesopettajaa ja loput naisia, opiskelu pohjaa omaan tiedon hankintaan yms. Ei välttämättä vähän aktiivisemmalle nuorelle ihan se optimi tapa oppia uutta varsinkin kun kiinnostukset eivät ole siellä koulussa.

Edit:

Enkä siis ole sanomassa että naiset eivät osaa opettaa. Tarkoitan vain, että osaavatko he lähestyä poikia sillä tavalla että se ruokkii oppimista vai onko lähestyminen paremmin toimivaa tytöille?
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
"”Jos suomalaiset jaetaan sosioekonomisesti vaikkapa neljään osaan, niin siellä yläpäässä ei ole tyttöjen ja poikien välisiä oppimiseroja juuri lainkaan. Alimmassa päässä taas erot ovat suurimmat”, Rautopuro sanoo."

Rikkaiden perheiden pojat opiskelevat ja köyhien perheiden pojat tekevät jotain ihan muuta.
 

Redimor

Jäsen
"”Jos suomalaiset jaetaan sosioekonomisesti vaikkapa neljään osaan, niin siellä yläpäässä ei ole tyttöjen ja poikien välisiä oppimiseroja juuri lainkaan. Alimmassa päässä taas erot ovat suurimmat”, Rautopuro sanoo."

Rikkaiden perheiden pojat opiskelevat ja köyhien perheiden pojat tekevät jotain ihan muuta.
Kyllähän sillä kasvatuksen toimivuudella on paljon merkitystä, genetiikkaa unohtamatta.

Mutta toisaalta opiskelulla ja koulutuksen tasolla ei välttämättä ole mitään tekemistä älykkyydenkään kanssa. Riittää että on sitkeä ja jaksaa puurtaa, moni valitsee sen tien missä sillä puurtamisella alkaa tienaamaan 6-10 vuotta aiemmin.
 
Ihan maallikkona heitän tällaisen hajatelman ilmaan. Ketkä meidän peruskoulujen oppimistavat ja keinot suunnittelee? Ja kuinka paljon meillä on miehiä ja naisia opettajina?
Voisin kuvitella että tahtomattaankin tällä on vaikutettu siihen minkälainen suuntaus oppijana toimii paremmin tällä hetkellä eri koulutuksissa.

Hiljaisemmat ja kiltimmät tytöt opiskelevat tunnollisemmin kun taas pojille se ei aina välttämättä toimi..

Mutta en siis tiedä, kunhan tässä tämän oman lähipiirin koulujen kanssa painimisesta olen jutellut ja katsellut. 600 oppilaan peruskoulussa 5 miesopettajaa ja loput naisia, opiskelu pohjaa omaan tiedon hankintaan yms. Ei välttämättä vähän aktiivisemmalle nuorelle ihan se optimi tapa oppia uutta varsinkin kun kiinnostukset eivät ole siellä koulussa.

Edit:

Enkä siis ole sanomassa että naiset eivät osaa opettaa. Tarkoitan vain, että osaavatko he lähestyä poikia sillä tavalla että se ruokkii oppimista vai onko lähestyminen paremmin toimivaa tytöille?
Muistelisin, että myös ihan tutkitusti poikien numerot nousivat jonkun verran kun kokeet oli anonymisoitu. Eli opettajat alitajuntaisesti antaisivat tytöille parempia numeroita.

Edit. Löytyi juttukin tuosta tutkimuksesta: Kolumni | Poikien kehno koulumenestys ennustaa masentavan hyvin tulevaa

Edit2. Nähtävästi tutkimuksia on tehty useampiakin ja kaikissa saman suuntaiset tulokset. Myös ainakin Ruotsissa homma menee samalla tavalla.
 
Viimeksi muokattu:

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Muistelisin, että myös ihan tutkitusti poikien numerot nousivat jonkun verran kun kokeet oli anonymisoitu. Eli opettajat alitajuntaisesti antaisivat tytöille parempia numeroita.

Edit. Löytyi juttukin tuosta tutkimuksesta: Kolumni | Poikien kehno koulumenestys ennustaa masentavan hyvin tulevaa

Edit2. Nähtävästi tutkimuksia on tehty useampiakin ja kaikissa saman suuntaiset tulokset. Myös ainakin Ruotsissa homma menee samalla tavalla.
Tämä on tuon tutkimuksen tiivistelmästä: "Tulokset viittaavat siihen, että nykyisen koulujärjestelmän arviointikäytäntöä, jossa oppilaan oppimisprosessi ja tuntiaktiivisuus ovat keskeisessä asemassa, olisi suositeltavaa arvioida uudelleen temperamenttitietoisen pedagogiikan valossa."

Tämä suuntaus on juuri se, minkä takia pojat saavat heikompia todistusarvosanoja kuin tytöt, vaikka koetulokset olisivat samanlaisia. Meille opettajille on vuosikausia painotettu, että arviointia ei saa tehdä pelkästään kokeiden perusteella, vaan oppilaalla pitää olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Esimerkiksi minun aineissani fysiikassa ja kemiassa kurssikokeiden osuus lopullisesta arvosanasta on nykyään alle puolet.

Kun tehdään esimerkiksi esityksiä tai kirjoitelmia tunneilla, tytöt tekevät keskimäärin huomattavasti parempia. Jos tehdään jokin kokeellinen tutkimus ja siihen liittyvä työselostus, tyttöjen työskentely on huolellisempaa ja työselostukset ovat perusteellisempia. Pojilla ei tahdo oikein keskittyminen riittää mihinkään, mikä kestää kahta minuuttia kauempaa.

Sitten taas kun oli tuo "hyvien perheiden" poikien hyvä pärjääminen. Eiköhän siellä kotona pakoteta tekemään. Jos lapsi laiminlyö koulussa tehtävät, kotona laitetaan ne opettajalta tulleen palautteen jälkeen tekemään. Jos koti suhtautuu kouluun välinpitämättömästi, tehtävät jäävät pojilta helposti tekemättä sekä kotona että koulussa.
 

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
"”Jos suomalaiset jaetaan sosioekonomisesti vaikkapa neljään osaan, niin siellä yläpäässä ei ole tyttöjen ja poikien välisiä oppimiseroja juuri lainkaan. Alimmassa päässä taas erot ovat suurimmat”, Rautopuro sanoo."

Rikkaiden perheiden pojat opiskelevat ja köyhien perheiden pojat tekevät jotain ihan muuta.
Karkeasti Tässäkin korostuu isommassa mittakaavassa se keskiluokka, johon kuuluu karkealla otannalla jopa 2/3 suomalaisista. Riippuen vähän miten sen ajattelee (koulutus, tulot, omaisuus jne.).
Eli varmaan aika kirjavaa menoa oppimieroissa sitten siinä sosioekonomisen mittarin ylä- ja alapään välissä.

 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Karkeasti Tässäkin korostuu isommassa mittakaavassa se keskiluokka, johon kuuluu karkealla otannalla jopa 2/3 suomalaisista. Riippuen vähän miten sen ajattelee (koulutus, tulot, omaisuus jne.).
Eli varmaan aika kirjavaa menoa oppimieroissa sitten siinä sosioekonomisen mittarin ylä- ja alapään välissä.

Noh eiköhän tuohon Rautopuron mainitsemaan korkeimpaan 25 % kuulu myös niitä keskiluokkaisia - kuten myös alimpaan neljäsosaan. Se on kuitenkin tutkittu, että sosioekonominen asema vaikuttaa poikien oppimiseen.
 

mekabyte

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilmajoki HT, sympatiat Kärpille
Läheltä havaittua. Sillä on aivan valtava merkitys miten koulunkäyntiin suhtaudutaan kotona. Jos koulunkäyntiä ei arvosteta, kotiläksyihin ei kiinnitetä huomiota, niin onko se ihme että hommat menee perseelleen. Toisten kasvatukseen ei voi puuttua, mutta kyllä monesti on tehnyt mieli sanoa aiheesta. Eniten se harmittaa lasten kohdalla kun näkee että kykyjä olisi vaikka mihin. Mutta kun ei vanhempia kiinnosta panostaa aikaa edes vähää, niin syrjäytymisen ensiaskeleet on lähellä. Joskus tulee mieleen, että onko se oma huono koulumenestys taustalla ja/tai joku alemmuudentunne vai mikä se on. Itse olen meidän lähisuvun ensimmäinen ylioppilas ja maisteri. Äiti jaksoi vahtia koulunkäyntiä vaikka se oma koulunkäynti oli jäänyt vähäiseksi. Siitä olen kovin kiitollinen ja olen omien lapsien opintoja yrittänyt kaikin keinoin vastaavasti tukea.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Migri toden totta julkaisi tänään viimeisimmät tilastot myönnetyistä oleskeluluvista. Merkittävän maahanmuuton aika jatkuu. Ensimmäisiä oleskelulupia myönnettiin heinäkuussa n. 5300, mikä jää alle sata viime kuukauden ennätyksestä. Vuoden takaiseen verrattuna nousua on yli tuhat. Tämän lisäksi EU-kansalaisia rekisteröitiin n. 1200. Nämä tilastot eivät sisällä kansainvälistä suojelua.

 
Tämä on tuon tutkimuksen tiivistelmästä: "Tulokset viittaavat siihen, että nykyisen koulujärjestelmän arviointikäytäntöä, jossa oppilaan oppimisprosessi ja tuntiaktiivisuus ovat keskeisessä asemassa, olisi suositeltavaa arvioida uudelleen temperamenttitietoisen pedagogiikan valossa."

Tämä suuntaus on juuri se, minkä takia pojat saavat heikompia todistusarvosanoja kuin tytöt, vaikka koetulokset olisivat samanlaisia. Meille opettajille on vuosikausia painotettu, että arviointia ei saa tehdä pelkästään kokeiden perusteella, vaan oppilaalla pitää olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Esimerkiksi minun aineissani fysiikassa ja kemiassa kurssikokeiden osuus lopullisesta arvosanasta on nykyään alle puolet.

Kun tehdään esimerkiksi esityksiä tai kirjoitelmia tunneilla, tytöt tekevät keskimäärin huomattavasti parempia. Jos tehdään jokin kokeellinen tutkimus ja siihen liittyvä työselostus, tyttöjen työskentely on huolellisempaa ja työselostukset ovat perusteellisempia. Pojilla ei tahdo oikein keskittyminen riittää mihinkään, mikä kestää kahta minuuttia kauempaa.

Sitten taas kun oli tuo "hyvien perheiden" poikien hyvä pärjääminen. Eiköhän siellä kotona pakoteta tekemään. Jos lapsi laiminlyö koulussa tehtävät, kotona laitetaan ne opettajalta tulleen palautteen jälkeen tekemään. Jos koti suhtautuu kouluun välinpitämättömästi, tehtävät jäävät pojilta helposti tekemättä sekä kotona että koulussa.
Mitä noita tutkimuksia yleisesti vilkuilin niin ongelma näyttäisi siis olevan myös se, että opettajat myös pisteyttävät noita kokeita vastaavalla tavalla, eli tytöt saavat samalla osaamisella kokeesta paremman numeron.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Suomen kokoinen kansa ei pärjää, jos koulutettuja tulee vain ns. ylä- ja ylemmästä keskiluokasta. Ongelma on sekin, jos alemmin koulutettujen perheiden lapset opetetaan ajattelemaan jo pienestä, että koulutus ei ole realistinen reitti eikä siihen kannata panostaa. Sosiaalinen liikkuvuus ja mahdollisuus maksimoida oma potentiaali koulutuksen kautta riippumatta perhetaustasta on pienelle kansalle tärkeää. Isoissa maissa on enemmän varaa hukata lahjakkuutta sen kautta, että laadukas koulutus on käytännössä vain varakkaiden saatavilla.

Pojat heräävät ajattelemaan tulevaisuuttaan myöhemmin kuin tytöt; osaltaan sen takia yliopistojen todistusvalinnan painottaminen koevalinnan sijasta on ongelmallinen. Alalle ja opiskeluun sopivia (miehiä) jää koulutuksen ulkopuolelle vähemmän sopivien lukio-opintoihin satsanneiden (naisten) saadessa opiskelupaikan.
 
Viimeksi muokattu:

JZZ

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Piraattiryhmä, Caps, ManU
Kun tehdään esimerkiksi esityksiä tai kirjoitelmia tunneilla, tytöt tekevät keskimäärin huomattavasti parempia. Jos tehdään jokin kokeellinen tutkimus ja siihen liittyvä työselostus, tyttöjen työskentely on huolellisempaa ja työselostukset ovat perusteellisempia. Pojilla ei tahdo oikein keskittyminen riittää mihinkään, mikä kestää kahta minuuttia kauempaa.
Toisaalta sitten taas työelämässä tuntuu, että monet naiset käyttävät aikaansa aivan huomattavan paljon kaikenlaiseen turhaan valmisteluun, eivätkä osaa itseasiassa keskittyä olennaiseen. Esimerkiksi konsulttihommissa olen huomannut, että moni nainen polttaa itseään loppuun tekemällä jokaikisestä kalvosetistä täydellistä yötä myöten, kun lopputuloksena pitäisi olla asiakkaalle vedetty workshop joka vaatii aina huomattavan paljon reagoimista lennosta erilaisiin asioihin joihin on kuitenkin täysin mahdotonta etukäteen valmistautua. Tätähän työelämä hyvin pitkälle nykypäivänä on, lennosta reagoimista, eri hypoteesien inkrementaalista kehitystä, jatkuvasti muuttuvia taktisia suunnitelmia suuremman strategisen kuvan ratkaisemiseksi. Tukeeko koulu tällaista oppimista ja onko tällaisissa tapauksissa poikien oppiminen miten verrannollista tyttöihin?

Kysyn siis koska en tiedä, omista opiskeluajoista on jo reilu 20 vuotta ja oma lapsi aloitti koulun vasta tänä keväänä, joten kosketusta nykykouluun ei oikein ole.
 

mekabyte

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilmajoki HT, sympatiat Kärpille
Tätähän työelämä hyvin pitkälle nykypäivänä on, lennosta reagoimista, eri hypoteesien inkrementaalista kehitystä, jatkuvasti muuttuvia taktisia suunnitelmia tai suuremman strategisen kuvan ratkaisemiseksi. Tukeeko koulu tällaista oppimista ja onko tällaisissa tapauksissa poikien oppiminen miten verrannollista tyttöihin?
Tähän kyllä kommenttina, että valitettavasti ns kotiläksyjen teko on aliarvostettua ja sitten vaan vedetään hatusta. Tullaan palavereihin tutustumatta asiaan ja sitten jaapastaan ne asiat isolla porukalla läpi ja tuhlataan liian monen aikaa. Mä olen niin kyynistynyt, että välillä aidosti ilahduttaa ja yllättää kun joku on oikeasti valmistautunut ja hommia saadaan eteenpäin. Toki tuntilaskuttavana konsulttina ei pitäisi valittaa, mutta aika usein turhauttaa. Kun ollaan niin agilea että pää leviää.
 

JZZ

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Piraattiryhmä, Caps, ManU
Tähän kyllä kommenttina, että valitettavasti ns kotiläksyjen teko on aliarvostettua ja sitten vaan vedetään hatusta. Tullaan palavereihin tutustumatta asiaan ja sitten jaapastaan ne asiat isolla porukalla läpi ja tuhlataan liian monen aikaa. Mä olen niin kyynistynyt, että välillä aidosti ilahduttaa ja yllättää kun joku on oikeasti valmistautunut ja hommia saadaan eteenpäin. Toki tuntilaskuttavana konsulttina ei pitäisi valittaa, mutta aika usein turhauttaa. Kun ollaan niin agilea että pää leviää.
Joo turhat palaverit nyt on aivan turhia, mutta oikeassa agilessahan ei turhia palavereita olekaan. Nyt kun en enää konsulttihommissa ole, niin enemmänkin toimin suojamuurina oman kehitystiimin suuntaan, jolloin nuo turhat palaverit sitten napsahtaa just meikäläiselle. Agilen nimiin kyllä itse vannon kovastikin, mutta silloin pitää olla myös luottamus kunnossa siihen suuntaan että tiimi osaa tehdä työtään ilman että sille kerrotaan jatkuvasti että miten sitä pitää tehdä. Kommunikaatio on toki kaiken avain, mutta se pitää tehdä rakenteellisesti ja jokaisen palaverin tulee palvella jotain tarkoitusta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös