Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Ann Arbor]

Kaupasta tuntuu hyllyttäjistä olevan uupeloa, mutta johtunee enemmän työsopimusten mallista kuin tekijäpulasta.

Varmasti osansa tällä. 37,5-tuntiset vakiduunit ovat valitettavasti katoavaa kansanperinnettä. Huomioiden kuitenkin väestömme ikärakenteen, ilman riittävää maahanmuuttoa yhteiskuntamme on valtaisan haasteen äärellä. Mitä tulee seuraavasta nousukaudestakaan, kun töille ei ole tekijöitä?

 

[PetriVaris]

Halpatyövoimapula. Jaellaan vain näitä nollastuntisoppareita ja muita pätkätöitä, joilla ei aikuisena itseään elätä saatika että voisi haaveilla mistään asuntolainastakaan. Kauppiaan sopii upouuden Mersun penkillä pohtia, että kumma kun ei ole jonoksi asti hakijoita kyseiseen työpaikkaan.

 

[Ann Arbor]

Futucast: Miksi työvoimapula on niin suuri ongelma Suomelle – ja mitä voimme sille tehdä? - Palta

Työvoiman tarve on huutava ja työvoimapula eri aloilla akuutti. Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Näin summasivat Futucast-podcastin ja Paltan

www.palta.fi

Tässä Futucastin jaksossa ja siitä referoidussa artikkelissa käsitelty asiaa mielestäni hyvin.

 

[Byvajet]

Varmasti osansa tällä. 37,5-tuntiset vakiduunit ovat valitettavasti katoavaa kansanperinnettä. Huomioiden kuitenkin väestömme ikärakenteen, ilman riittävää maahanmuuttoa yhteiskuntamme on valtaisan haasteen äärellä. Mitä tulee seuraavasta nousukaudestakaan, kun töille ei ole tekijöitä?

Työlle on halukkaita tekijöitä, koska työnantajilla ei ole pulaa hakemuksista. Puutetta on palkkaajista, jotka tarjoavat täysipäiväistä elättävää työtä. Työnantajat haluavat työvoimaa poljetuilla palkoilla tai täsmälleen tehtävään sopivalla osaamisella, jotta he eivät joudu kantamaan taloudellista taakkaa työntekijöiden kouluttamisesta.

Olet täysin lähdekritiikitön, koska toistat työnantajien manipuloivaa viestiä, jonka tarkoitus on haalia Suomeen mahdollisimman halpaa työvoimaa, joka polkee suomalaisten tekijöiden oikeuksia ja palkkoja samaan aikaan, kun elättävästä työstä syrjään jäävien kulut lankeavat veronmaksajille.

On varmasti totta, että joillain aloilla on todellinen pula tekijöistä, mutta niin kauan kuin täysipäiset ja elämänhallintansa säilyttäneet hakijat saavat kieltävän vastauksen tai eivät lainkaan vastausta hakemuksiinsa vain siksi, että heiltä puuttuu täsmäosaaminen tai että heillä on ikää yli 50 vuotta, mitään todellista työvoimapulaa ei ole.

Jos pula olisi todellinen, työnantajat kouluttaisivat hakijoita itse ja palkkaisivat myös iäkkäämpiä tai vähemmän suoriutuvia tekijöitä, mutta tämänhetkinen pula on tekemällä tehty median kautta julistettu työntekijöiden palkkojen ja oikeuksien polkemiseen tähtäävä liike, jossa työnantajat keräävät edut ja vastuu jää veronmaksajille.

Kun Nokia nousi, se haali koulunpenkiltä vähän kenet tahansa puoliosaajan ja koulutti hänet itse. Tuo on esimerkki tilanteesta, jossa yrityksellä oli todellinen pula työvoimasta.

Koulutut osaajat pääsevät Suomeen tälläkin hetkellä ihan sujuvasti. Niitä vähemmän koulutettuja taas ei kannata haalia, jos heille ei ole tarjota pysyvästi täysipäiväistä ja elättävää työtä.

Sinun julistuksesi ja ideologiasi tekee Suomesta paskalandian, jossa perusduunarityötä tekevien oikeudet ja palkat painetaan alas ja heidän työpanoksensa valuu varakkaampien hyväksi. En lainkaan usko, että pystyt esittämään mallin, jossa runsas työn tarjonta ja matalan osaamisen työn elättävä palkka pystytään yhdistämään. Ja tätähän työnantajat tahtovatkin. He eivät välitä ihmisten hyvinvoinnista vaan heille sopii ihan hyvin, että Suomi jakautuu mukavasti eläviin ihmisiin ja kurjasti eläviin ihmisiin, joilla ei ole mahdollisuutta taistella hyvän elämän edellytyksistä.

Ihmisen osa tässä maailmassa ratkeaa suurelta osin jo hedelmöityksessä, koska älykkyys on vahvasti perinnöllistä ja älykkyyden merkitys nykymaailmassa on erittäin merkittävä, minkä tutkimukset kiistatta kertovat. Jos geenilotossa käy huono tuuri, sitä ei voi korjata kuin duunareiden oikeuksien rajulla puolustamisella.

 

[Ann Arbor]

Oma kantani maahanmuuttoon ei itse asiassa ole kovin kaukana SDP:n nykyisestä linjasta. En ole Gustafssonin fani, mutta mielestäni hän pukee asiat tässä erinomaisesti sanoiksi.

SDP:n Gustafsson: Työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto ensi vaalikauden tärkeimpiä asioita

Suomen väestö ikääntyy, eikä syntyvyys riitä ylläpitämään väestönkasvua. Työikäisen väestön määrä vähenee eikä työntekijöitä riitä…

www.sdp.fi

Gustaffsonin lisäksi Kim Berg otti viime kuussa asiaan kantaa ja voin allekirjoittaa hänen näkemyksen.

SDP:n Kim Berg: Työvoiman saatavuuden ongelmia ei voida ohittaa | SDP EDUSKUNTA

SDP:n kansanedustaja, eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Kim Bergin mukaan Petteri Orpon hallituksen on kiireesti tarkistettava työperäistä maahanmuuttoa koskevia linjauksiaan.

www.sttinfo.fi

Mitään liikaa vastakkainasettelua en haluaisi asian ympärille. Uskon vakaasti riittävän maahanmuuton olevan maamme menestyksen kannalta elinehto.

 

[douppi]

Halpatyövoimapula. Jaellaan vain näitä nollastuntisoppareita ja muita pätkätöitä, joilla ei aikuisena itseään elätä saatika että voisi haaveilla mistään asuntolainastakaan. Kauppiaan sopii upouuden Mersun penkillä pohtia, että kumma kun ei ole jonoksi asti hakijoita kyseiseen työpaikkaan.

Työnantajan olisi hyvä antaa joku arvio tulevista työtunneista, mutta eiköhän työttömyyskorvauksen poistumiseen ole olemassa joku vähimmäistuloraja olemassa. Tai pitäisi ainakin olla.

Tämä aihe on ollut paljon esillä viimevuosina, ja mielenkiintoinen aihe onkin. Lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että lyhyen perehdytyksen työt, joissa ei yleensä ole koulutus- tai työkokemusvaatimusta, ainakaan pidempää, niin ovat hyvin aliarvostettuja. Jos ei ole mitenkään järjettömän pieni tai epäreilu liksa (mitään hyväksikäyttöä ei pidä hyväksyä tietenkään), niin on se parempi kun ei mitään. Sellaiset katkaisee ja/tai kokonaan estää työttömyyttä, ja sen aikana voi sitten samalla mitä tahansa muuta työtä halutessaan.

Mulla on näistä vaikka kuinka monta hyvää esimerkkiä. Otetaan muutama:
On lentäjä, joka teki suht pitkäänkin ihan perustason duunia kunnes sai haluamansa paikan. Eräs hlö meni teknikon hommista kaupungin noihin pihahommiin, kunnes löysi suunnilleen alaa vastaavaa. Sellaisenkin tyypin tiedä joka hyvinkin koulutettuna teki maalikaupan myyjänä tai avustajana hommia, ja liksa nyt oli varmaan 25% vrt edellisen paikan liksa, mutta ei tarvinnut kauaa työttömänä olla ja nyt on suunnilleen haluamassaan duunissa omien sanojen mukaan.

 

[Redimor]

Mulla on näistä vaikka kuinka monta hyvää esimerkkiä. Otetaan muutama:
On lentäjä, joka teki suht pitkäänkin ihan perustason duunia kunnes sai haluamansa paikan. Eräs hlö meni teknikon hommista kaupungin noihin pihahommiin, kunnes löysi suunnilleen alaa vastaavaa. Sellaisenkin tyypin tiedä joka hyvinkin koulutettuna teki maalikaupan myyjänä tai avustajana hommia, ja liksa nyt oli varmaan 25% vrt edellisen paikan liksa, mutta ei tarvinnut kauaa työttömänä olla ja nyt on suunnilleen haluamassaan duunissa omien sanojen mukaan.

Onhan näitä, mutta löytääppä se työnantaja joka pitää sanalliset lupauksensa niin onkin toinen juttu. Itsellekki puhelimessa puhuttu vaikka ja mitä, mutta haastatteluun tullessa ja työsopimus pöydässä ne puheet on sitten taivuteltu sinne omaan todellisuuteen sopiviksi.

Mitä tuohon aikaisemmin mainittuun geenilottoon tulee niin eihän tänä päivänä edes tarvi olla älykäs pärjätäksesi koulussa. Tarvitaan vain kestävä takapuoli että jaksaa jauhaa koulunsa läpi, pääsykokeethan vaativimpiin koulutuksiin on se vaikein testi koko opiskelusta.
Ei tänä päivänä kouluteta töihin ja osaajaksi vaan opetetaan vain opettamisen ilosta, jotta opettajille riittäisi töitä. Jos oikeasti haluttaisiin kouluttaa osaajia niin ei siellä niitä yleissivistäviä tarvisi tahkota vaan 1 - 3 vuoden opinnoilla pystyisi tekemään jo perushommat ihan hyvin alalla kuin alalla, siitä sitten erikoistuminen vaatii taas paljon enemmän.

 

[Mediakuutio]

Työlle on halukkaita tekijöitä, koska työnantajilla ei ole pulaa hakemuksista. Puutetta on palkkaajista, jotka tarjoavat täysipäiväistä elättävää työtä. Työnantajat haluavat työvoimaa poljetuilla palkoilla tai täsmälleen tehtävään sopivalla osaamisella, jotta he eivät joudu kantamaan taloudellista taakkaa työntekijöiden kouluttamisesta.

Olet täysin lähdekritiikitön, koska toistat työnantajien manipuloivaa viestiä, jonka tarkoitus on haalia Suomeen mahdollisimman halpaa työvoimaa, joka polkee suomalaisten tekijöiden oikeuksia ja palkkoja samaan aikaan, kun elättävästä työstä syrjään jäävien kulut lankeavat veronmaksajille.

On varmasti totta, että joillain aloilla on todellinen pula tekijöistä, mutta niin kauan kuin täysipäiset ja elämänhallintansa säilyttäneet hakijat saavat kieltävän vastauksen tai eivät lainkaan vastausta hakemuksiinsa vain siksi, että heiltä puuttuu täsmäosaaminen tai että heillä on ikää yli 50 vuotta, mitään todellista työvoimapulaa ei ole.

Jos pula olisi todellinen, työnantajat kouluttaisivat hakijoita itse ja palkkaisivat myös iäkkäämpiä tai vähemmän suoriutuvia tekijöitä, mutta tämänhetkinen pula on tekemällä tehty median kautta julistettu työntekijöiden palkkojen ja oikeuksien polkemiseen tähtäävä liike, jossa työnantajat keräävät edut ja vastuu jää veronmaksajille.

Kun Nokia nousi, se haali koulunpenkiltä vähän kenet tahansa puoliosaajan ja koulutti hänet itse. Tuo on esimerkki tilanteesta, jossa yrityksellä oli todellinen pula työvoimasta.

Koulutut osaajat pääsevät Suomeen tälläkin hetkellä ihan sujuvasti. Niitä vähemmän koulutettuja taas ei kannata haalia, jos heille ei ole tarjota pysyvästi täysipäiväistä ja elättävää työtä.

Sinun julistuksesi ja ideologiasi tekee Suomesta paskalandian, jossa perusduunarityötä tekevien oikeudet ja palkat painetaan alas ja heidän työpanoksensa valuu varakkaampien hyväksi. En lainkaan usko, että pystyt esittämään mallin, jossa runsas työn tarjonta ja matalan osaamisen työn elättävä palkka pystytään yhdistämään. Ja tätähän työnantajat tahtovatkin. He eivät välitä ihmisten hyvinvoinnista vaan heille sopii ihan hyvin, että Suomi jakautuu mukavasti eläviin ihmisiin ja kurjasti eläviin ihmisiin, joilla ei ole mahdollisuutta taistella hyvän elämän edellytyksistä.

Ihmisen osa tässä maailmassa ratkeaa suurelta osin jo hedelmöityksessä, koska älykkyys on vahvasti perinnöllistä ja älykkyyden merkitys nykymaailmassa on erittäin merkittävä, minkä tutkimukset kiistatta kertovat. Jos geenilotossa käy huono tuuri, sitä ei voi korjata kuin duunareiden oikeuksien rajulla puolustamisella.

Sinänsä kyllä tästä kyllä samaa mieltä mutta sanoisin, että jotain korjattavaa on omien havaintojen perusteella myös työnhakijapuolella. Taas vaihteeksi rekrytoin uutta asiantuntijaa ja kohtuullisen suuri osa hakemuksista tulee ihmisiltä jotka eivät selvästi halua edes töihin. Vaikka henkilöltä löytyy juuri sitä koulutusta sekä kokemusta mitä haetaan, ja henkilö sattuu olemaan työtön, ei esimerkiksi kirjoiteta lainkaan hakemustekstiä (tai kirjoitetaan mitä sattuu) ja laitetaan palkkatoiveeksi 2000€-3000€/kk enemmän mitä kovan luokan ammattilaiselle kyseisestä tehtävästä maksetaan.

Vastaavasti kun on haettu työntekijää jolla ei tarvitse edes juuri osaamista olla vaan motivaatiota (tarkoituksena kouluttaa pikku hiljaa ammattilainen), niin myös niihin saa kohtuullisen paljon hakemuksia joista oikein paistaa se ettei henkilöä kiinnosta siirtyä ansiosidonnaiselta/toimeentulotuelta mihinkään. Ja tuossakin tehtävässä palkkaus olisi ollut kuitenkin noin 2700€-3000€/kk.

 

[douppi]

Onhan näitä, mutta löytääppä se työnantaja joka pitää sanalliset lupauksensa niin onkin toinen juttu. Itsellekki puhelimessa puhuttu vaikka ja mitä, mutta haastatteluun tullessa ja työsopimus pöydässä ne puheet on sitten taivuteltu sinne omaan todellisuuteen sopiviksi.

Mitä tuohon aikaisemmin mainittuun geenilottoon tulee niin eihän tänä päivänä edes tarvi olla älykäs pärjätäksesi koulussa. Tarvitaan vain kestävä takapuoli että jaksaa jauhaa koulunsa läpi, pääsykokeethan vaativimpiin koulutuksiin on se vaikein testi koko opiskelusta.
Ei tänä päivänä kouluteta töihin ja osaajaksi vaan opetetaan vain opettamisen ilosta, jotta opettajille riittäisi töitä. Jos oikeasti haluttaisiin kouluttaa osaajia niin ei siellä niitä yleissivistäviä tarvisi tahkota vaan 1 - 3 vuoden opinnoilla pystyisi tekemään jo perushommat ihan hyvin alalla kuin alalla, siitä sitten erikoistuminen vaatii taas paljon enemmän.

Joo onhan se näinkin. Joskus voi olla ettei saakaan odotettua tuntimäärää tai ylipäätään koko duuni edes vastaa sovittua tai siinä on paljon asioita lisänä joista ei ollut käsitystä. Kaupan alalla varsinkin voi olla että yhtenä viikkona saat alle 30h ja seuraavana vaikka tuplavuoroa jos vaan jaksaisi tehdä. Systerillä on tosta tuntihässäkästä kokemusta edellisessä paikassa, mutta saivat jotenkin sovittua niitä tunteja jatkoon muistaakseni. Opiskelijoille sitten taas eksoottisemmat työtunnit voi sopia täydellisesti (joku 17-22 vuoro esim.), jossa vaan 5h ja vielä optimaalisesti illalla. Ne on suosittuja vuoroja heille. Hyvä työsuhde vaatii toki että molemmat pitävät lupauksensa työn suhteen, niin homma toimii.

Jotta työttömyys saadaan minimiin, niin se vaatii ettei perustason hommia katsota kieroon. Ilman niitä työmarkkinat olisi ihan jumissa. Aina vaadittaisiin optimaalinen koulutus ja työkokemus jokaiseen paikkaan. Vaaditaanhan niitä jo nytkin monesti, mut että perustason duunit, jos on tarjolla, voivat avata väylät työmaailmaan pienemmällä kynnyksellä. Toki sellaset vähenevät vuosi vuodelta, kun maailma muuttuu automatisoituu kiihtyvään tahtiin.

Työmarkkinoiden ikäsyrjinnästä syytä olla huolissaan myös jatkossa. Ikä kun alkaa 5:lla niin siitä se usein alkaa. Ikävä asia kyllä kaikin puolin, eikä palvele ketään.

 

[aquanqua]

En tiedä, ovatko ’perustason’ hommat sinänsä vähemmän kieroon katsottuja muualla; luulen, että kyse on enemmänkin siitä, että suurimmassa osassa tätä palloa vaihtoehto sille duunille on kärjistetysti katu. Kun yhteiskunnassa vastuu taloudellisesta selviytymisestä on asetettu vahvasti yksilölle ja julkinen turvaverkko puuttuu alta, niin se tuppaa lisäämään mainittujen perustason hommien houkuttelevuutta ja työttömyyden seurausten vakavuutta yksilön näkökulmasta.

 

[douppi]

En tiedä, ovatko ’perustason’ hommat sinänsä vähemmän kieroon katsottuja muualla; luulen, että kyse on enemmänkin siitä, että se suurimmassa osassa tätä palloa vaihtoehto sille duunille on kärjistetysti katu. Kun yhteiskunnassa vastuu taloudellisesta selviytymisestä on asetettu vahvasti yksilölle ja yhteiskunnan turvaverkko puuttuu alta, niin se tuppaa lisäämään mainittujen perustason hommien houkuttelevuutta ja työttömyyden seurausten vakavuutta yksilön näkökulmasta.

Joo ei ehkä mitenkään erikoisen paljon, mutta koska Suomen demografia ja yleinen taloustilanne on tämä, niin käytännössä ollaan tilanteessa, ettei nykyinen työllisyystaso oikeen riitä meille, vaikka muille Pohjoismaille riittäisi se 70-80%. Suomi haluaa mennä työttömyystuen ja työn vastaanottovelvollisuuden suhteen selvästi kohti Tanskaa ja Ruotsia, ja hallitusohjelmassa tämä huomioitu. Tanskassa onkin ymmärtääkseni aika tiukatkin ehdot, näin ainakin sanottu useasti hallitusohjelman valmiiksi tulon jälkeen. Tuskin kovin äkkiä niitä haluavat muuksi muuttaa.

Perustason työt ovat tosiaan siis sellasia töitä, joihin ei välttämättä vaadita jotain tiettyä koulutusta eikä välttämättä työkokemustakaan, vaan perehdytys voi tapahtua verrattain lyhyehkössä ajassa työnlomassa ja koeajalla. Ei niissä aina ole matala liksa, riippuu vähän mitä tekee ja missä. Esimerkiksi joissain tehtaissa voi olla ihan hyväkin liksa, vaikkei välttämättä edellytetä tietynlaista taustaa ja polkua.

 

[Ann Arbor]

SAK vaatii hallitukselta konkreettisia toimia maahan muuttaneiden työntekijöiden syrjinnän kitkemiseksi

Suomessa maahan muuttaneisiin kohdistuu syrjintää ja rasismia, joka ilmenee muun muassa rekrytoinneissa ja työsuhteen aikana. Samaan aikaan kun puhutaan työvoimapulasta, osassa yrityksiä kartetaan maahan muuttaneiden palkkaamista esimerkiksi vetoamalla riittämättömään suomen kielen taitoon. –...

www.sak.fi

Vaikka SAK:ta ei minään varsinaisena maahanmuuton edistämisjärjestönä pitääkään, hyvä kannanotto heiltä.

 

[douppi]

SAK vaatii hallitukselta konkreettisia toimia maahan muuttaneiden työntekijöiden syrjinnän kitkemiseksi

Suomessa maahan muuttaneisiin kohdistuu syrjintää ja rasismia, joka ilmenee muun muassa rekrytoinneissa ja työsuhteen aikana. Samaan aikaan kun puhutaan työvoimapulasta, osassa yrityksiä kartetaan maahan muuttaneiden palkkaamista esimerkiksi vetoamalla riittämättömään suomen kielen taitoon. –...

www.sak.fi

Vaikka SAK:ta ei minään varsinaisena maahanmuuton edistämisjärjestönä pitääkään, hyvä kannanotto heiltä.

Kyllä, ihan hyvä kannanotto ollakseen SAK:n sanoja. Yleensä sieltä tulee vähän enemmän laput silmillä -olevia sanomia. Mutta joo, jos hakemus menee sivuun ihan vaan ulkolaisen nimen takia, vaikka muuten voisi ottaakin haastatteluun CV:n perusteella, niin sellasta kehitystä ei pidä jatkaa. Tosin lähtökohtaisesti jokainen firma saa palkata kenet haluaa ja jokainen saa vuokralle laitettavan asuntonsa vuokrata ihan kenelle tahtoo, mutta tosiaan jos aina swaippaa muut kun suomalaiset ja ruotsalaiset nimet, niin onko se edes kovin järkevääkään enää.

Tosta kielijutusta, niin eihän tosiaan Suomi mitään priimaa tarvitse alkuun olla tänne muuttavalla. Jos esimerkiksi itse siirtyisin meidän pääkonttoreille Saksaan vakituisesti ja luonnollisesti muuttaisinkin sitten sinne, niin kyllä mä hemmetinmoisella forcella lähtisin saksaa opettelemaan jo itseni takia. Pelkkään Englantiin en turvautuisi, ja toivottavasti Suomeenkin muuttavat ajattelevat että mahdollisimman nopeasti kieltä haltuun niin kaikki helpompaa ihan nykymaailmassakin.

 

[douppi]

SAK vaatii hallitukselta konkreettisia toimia maahan muuttaneiden työntekijöiden syrjinnän kitkemiseksi

Suomessa maahan muuttaneisiin kohdistuu syrjintää ja rasismia, joka ilmenee muun muassa rekrytoinneissa ja työsuhteen aikana. Samaan aikaan kun puhutaan työvoimapulasta, osassa yrityksiä kartetaan maahan muuttaneiden palkkaamista esimerkiksi vetoamalla riittämättömään suomen kielen taitoon. –...

www.sak.fi

Vaikka SAK:ta ei minään varsinaisena maahanmuuton edistämisjärjestönä pitääkään, hyvä kannanotto heiltä.

Kyllä, ihan hyvä kannanotto ollakseen SAK:n sanoja. Yleensä sieltä tulee vähän enemmän laput silmillä -olevia sanomia. Mutta joo, jos hakemus menee sivuun ihan vaan ulkolaisen nimen takia, vaikka muuten voisi ottaakin haastatteluun CV:n perusteella, niin sellasta kehitystä ei pidä jatkaa. Tosin lähtökohtaisesti jokainen firma saa palkata kenet haluaa ja jokainen saa vuokralle laitettavan asuntonsa vuokrata ihan kenelle tahtoo, mutta tosiaan jos aina swaippaa muut kun suomalaiset ja ruotsalaiset nimet, niin onko se edes kovin järkevääkään enää.

Tosta kielijutusta, niin eihän tosiaan Suomi mitään priimaa tarvitse alkuun olla. Jos esimerkiksi itse siirtyisin meidän pääkonttoreille Saksaan vakituisti ja luonnollisesti muuttaisi kun sitten sinne, niin kyllä mä hemmetinmoisella forcella lähtisin saksaa opettelemaan jo itseni takia. Pelkkään Englantiin en turvautuisi, ja toivottavasti Suomeenkin muuttavat ajattelevat että mahdollisimman nopeasti kieltä haltuun niin kaikki helpompaa ihan nykymaailmassakin.

 

[Ann Arbor]

Tosin lähtökohtaisesti jokainen firma saa palkata kenet haluaa ja jokainen saa vuokralle laitettavan asuntonsa vuokrata ihan kenelle tahtoo, mutta tosiaan jos aina swaippaa muut kun suomalaiset ja ruotsalaiset nimet, niin onko se edes kovin järkevääkään enää.

Jotenkin olettaisi, ettei ainakaan isommilla kaupunkiseuduilla enää esiintyisi tällaista ajatusmaailmaa työnantajien toimesta. Vaikka nimi olisi vieraskielinen, kyse on hyvin usein Suomessa kasvaneesta ja koulunsa käyneestä täydellistä suomea puhuvasta henkilöstä. "Oho, tossa menee maahanmuuttaja"-asenteen olettaisi suurimmalta osin jääneen jo taakse.

 

[Ann Arbor]

Anu-Rohima Mylläri on ollut 43 vuotta suomalainen: “Vieläkin minulta kysytään, miksi olen täällä”

Anu-Rohima Mylläri adoptoitiin 1980-luvun Suomeen. Hänen mukaansa sopeutuminen uuteen vie sukupolven, ehkä kaksikin.

yle.fi

Erinomainen juttu Yleltä. Sinänsähän 2020-luvulla, huomioiden senkin että meistä suomalaisista tuhannet ovat adoptoituja ulkomailta, suomalaiseksi hyväksyttäisiin kaikki meiksi identifioituvat kansalaiset.

Erilaisuutta alleviivataan monella tavalla, tahallisesti tai tahattomasti. Satoja kertoja, vuodesta toiseen pitää selittää, mistä tulee, miksi on Suomessa, mitä tekee, ja aikooko lähteä joskus pois.

Mylläri sanoo, että se koettelee kokijan mielenterveyttä, sillä on raskasta haluta kuulua porukkaan, johon ei pääse.

Hänen mielestään kyseenalaistaminen kertoo kapeaa kuvaa suomalaisuudesta: kuka voi ja saa olla suomalainen tai miltä suomalaisen pitäisi näyttää.

– Ulkoapäin arvioidaan koko ajan omaa kelpaavuutta. Erityisesti nuorille tilanne on vaikea, hän sanoo.

Anu-Rohima Mylläri on ollut suomalainen 43 vuotta, mutta edelleen hän saattaa joutua vastaamaan kysymyksiin omasta suomalaisuudestaan.

– Joskus ajattelen, että milloin oikein kelpaan suomalaiseksi?

 

[Ann Arbor]

Vaikka Suomi on nykyään kansainvälinen maa ja maahanmuuttajataustaisen väestön osuus on erityisesti isoimmilla kaupunkiseuduilla merkittävä, välillä pitää hieraista silmiä esimerkiksi rasismikeskeluun liittyen, että elämmekö vielä vuodessa 1993, emmekä 2023. Siinä että poikkeaako naapurin tai kollegan ulkonäkö tyypillisestä skandinaaviblondista ei olettaisi olevan mitään ihmeellistä.

 

[aquanqua]

Koulu | Pojat pärjäävät koulussa tyttöjä heikommin, ja yksi selitys voi olla ”tasa-arvon paradoksi”

Vielä 2000-luvun alussa Pisa-menestys oli kansallinen ylpeydenaihe. Sen jälkeen suomalaiset pojat ovat jääneet tytöistä jälkeen jopa matematiikassa, vaikka lähes kaikissa muissa maissa asetelma on toisin päin.

www.hs.fi

Suomessa toisen asteen koulutus taas on sukupuolittunut niin, että tytöistä lukion käy noin 60 prosenttia, mutta pojista vain noin 40 prosenttia.

VIIME syksynä OECD julkaisi raportin, joka sai suomalaiset hätkähtämään: sen mukaan suomalaisten nuorten koulutustaso on nykyään OECD-maiden keskitason alapuolella.

Suomalaisista 25–34-vuotiaista nuorista alle 40 prosenttia on suorittanut joko ammattikorkea- tai korkeakoulutasoisen tutkinnon. OECD-vertailussa Suomen sijoitus on Turkin ja Chilen välissä.

Suomessa kärsitään tällä hetkellä myös työvoimapulasta useilla aloilla. Samaan aikaan pidetään selvänä, että tulevaisuuden työmarkkinoilla tarvitaan vielä nykyistäkin enemmän juuri korkeakoulutettuja ihmisiä.


Jos asiaa katsotaan puhtaasti kansantalouden näkökulmasta, ei Suomella ole varaa menettää tulevaisuuden työntekijöitä. Ei siis ole yhdentekevää, miten suomalaiset pojat ja tytöt koulussa pärjäävät.

Yliopistolla ja omalla alalla tämä on pistänyt silmään; siis naisvaltaistuminen. Iso nakki hallitukselle ja tuleville hallituksille, etenkin, kun työ on enemmän ja enemmän menossa siihen, että alhaisen koulutuksen hommia tuhoutuu ja ne, mitä mahdollisesti syntyy, vaativat tekijöiltä koulutusta ja erityisosaamista. Suomen tulevaisuus ilman korkean tason osaajia ja panostuksia R&D:n ei näytä valoisalta, koska silloin jäädään teknologisesta kehityksestä jälkeen. Ne osaajat joita on, siirtyvät muualle ja vievät mukanaan tarpeen tukeville, itsessään ei-tuottaville, duuneille.

 

[Ann Arbor]

Suomalaisen peruskoulun tapahtuminen on massiivinen yhteiskunnallinen haaste, mitä yksinkertaisesti ei voi ohittaa pelkällä olankohautuksella. Mikäli kyse on resursseista, allekirjoittaneen oikeistolainen näkemys on resurssien turvaaminen.

 

[kyykäärme]

Suomalaisen peruskoulun tapahtuminen on massiivinen yhteiskunnallinen haaste, mitä yksinkertaisesti ei voi ohittaa pelkällä olankohautuksella. Mikäli kyse on resursseista, allekirjoittaneen oikeistolainen näkemys on resurssien turvaaminen.

Oikeistolainen näkemys on nimenomaan ollut resurssien vieminen. Oikeistossa julkista puolta pidetään pelkkänä taakkana, joka kuluttaa oikeassa, tuottavassa työssä käyvien verorahoja. Viime kevään lakkojen aikana tällä palstallakin sai aika kuumottavia kommentteja lukea, puhumattakaan ilta-paskojen keskustelusivuista ja muista vastaavista.

Edellisen oikeistohallituksen aikana koulutusleikkaus oli melkoinen, ja samaa pelätään koulumaailmassa tapahtuvan myös Orpon hallituksen aikana. Peruskoululle ollaan lisäämässä 50 miljoonaa vuosittain, mutta samaan aikaan kuntien valtionosuuksia ollaan leikkaamassa. Ja kun kunnilla ei oikein muita toimintoja enää ole kuin koulutus ja pelastus, niin mielenkiintoisessa tilanteessa ollaan.

Minun on suoraan sanottuna monta vuotta ollut vaikeaa löytää puoluetta, mitä voisin äänestää. En oikein ajattele vasemmistolaisesti enkä varsinkaan vihreästi, mutta sitten työn puolesta en pysty oikeistoa äänestämään, koska koulutukseen ja meihin julkisen sektorin työntekijöihin suhtaudutaan niin nuivasti.

 

[Ann Arbor]

@kyykäärme Kyse oli osittain sarkasmista. Lukeudun näkemysteni osalta poliittiseen oikeistoon, mutta julkisin varoin rahoitettu laadukas peruskoulu on jotain, mihin en leikkauksia halua, vaan pikemminkin investointeja. Mikäli suomalainen peruskoulu olisi taas tulevaisuudessa maailman paras, uskoisin tällä olevan myös osansa maahanmuuttajien houkuttelussa. Lapset maksuttomaan lähikouluun kun on useimmiten huomattavasti helpompi ratkaisu, kuin kalliit yksityiskoulut monissa maissa.

 

[rpeez]

Tässä sitä on yrittämisen makua ihan malliksi asti, ja näkee ettei intialaisilla suuria ongelmia Suomen kulttuurin kanssa ole

Opiskelu | Neha Anand tekee kahta työtä ja tinkii yöunista – Näin intialainen pystyy opiskelemaan Suomessa

Eurooppalainen korkeakoulututkinto on kovaa valuuttaa monessa maassa. Intialainen Neha Anand aloittaa omien unelmiensa toteuttamisen Vaasasta.

www.hs.fi

 

[Ann Arbor]

@rpeez Kiitos jaosta! Mielenkiintoinen hyvän mielen artikkeli. Kuten tässäkin threadissa todettu, Suomen tulisi pyrkiä edistämään maahanmuuttoa Intiasta entisestään. Miköli tulijoita on jo nyt nähdyn verran ilman kovin merkittäviä panostuksia Suomen houkuttelevuuteen, tilanne voi tulevaisuudessa jopa demografisen tilanteemme kannalta merkittävä, mikäli teemme todellisia tekoja asian eteen.

Erittäin tärkeää olisi lisäksi pyrkiä saamaan mahdollisimman moni täällä opiskellut rakentamaan elämäänsä Suomeen pidemmäksikin aikaa. Oma ehdotukseni on edelleen tutkinnon suorittaneelle pysyvä oleskelulupa.

 

[heketsu88]

Tässä sitä on yrittämisen makua ihan malliksi asti, ja näkee ettei intialaisilla suuria ongelmia Suomen kulttuurin kanssa ole

Opiskelu | Neha Anand tekee kahta työtä ja tinkii yöunista – Näin intialainen pystyy opiskelemaan Suomessa

Eurooppalainen korkeakoulututkinto on kovaa valuuttaa monessa maassa. Intialainen Neha Anand aloittaa omien unelmiensa toteuttamisen Vaasasta.

www.hs.fi

Kunhan muistaa levätä/nukkua välillä, eikä painaa suurinta osaa päivästään töissä. Siinä jo mielenterveyskin alkaa horjua, jos ei saa moneen päivään riittävästi lepoa/unta.

 

[mike owen]

@rpeez Kiitos jaosta! Mielenkiintoinen hyvän mielen artikkeli. Kuten tässäkin threadissa todettu, Suomen tulisi pyrkiä edistämään maahanmuuttoa Intiasta entisestään. Miköli tulijoita on jo nyt nähdyn verran ilman kovin merkittäviä panostuksia Suomen houkuttelevuuteen, tilanne voi tulevaisuudessa jopa demografisen tilanteemme kannalta merkittävä, mikäli teemme todellisia tekoja asian eteen.

Erittäin tärkeää olisi lisäksi pyrkiä saamaan mahdollisimman moni täällä opiskellut rakentamaan elämäänsä Suomeen pidemmäksikin aikaa. Oma ehdotukseni on edelleen tutkinnon suorittaneelle pysyvä oleskelulupa.

Juuri näin on asianlaita.

Yksi suurimmista ongelmista on se, että monet tänne tulleista opiskelijoista ja työntekijöistä lähtevät jo kolmen - viiden vuoden aikana pois Suomesta syystä tai toisesta. Meidän tulisi etsiä ratkaisuja tähän ongelmaan. Helppoa se ei tule olemaan. Kaikki eivät tietenkään sopeudu vieraaseen kulttuuriin ja ympäristöön. Tätä ongelmaa ei ratkaise pelkkä markkinointi vaan joku muu toiminta/ toimenpide.