Mainos

Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

  • 329 223
  • 4 122

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Erittäin mielenkiintoinen intialaisen The Free Press Journalin juttu vajaan parin viikon takaa. Suomi on toden totta ottanut Intian yhdeksi kohdemaistaan työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Toivon mukaan asia ei jää pelkästään puheiden tasolle, vaan Suomi pyrkii myös aitoihin tekoihin.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Huomioiden että intialaisten määrä, joilla on jo valmiiksi jokin kontakti Suomeen, esim tänne muuttanut sukulainen tai ystävä on kasvanut merkittävästi viime vuosina, voisi monen kynnys tänne muuttamiseen olevan jo melko matala. Olkoon viestimme siis tervetuloa! Täsmämarkkinointia somekanavilla ja esimerkiksi intialaisia tähtiä voisi houkutella (siis maksaa matkat) vierailemaan.
 

Redimor

Jäsen
Huomioiden että intialaisten määrä, joilla on jo valmiiksi jokin kontakti Suomeen, esim tänne muuttanut sukulainen tai ystävä on kasvanut merkittävästi viime vuosina, voisi monen kynnys tänne muuttamiseen olevan jo melko matala. Olkoon viestimme siis tervetuloa! Täsmämarkkinointia somekanavilla ja esimerkiksi intialaisia tähtiä voisi houkutella (siis maksaa matkat) vierailemaan.
Ja mitä katsoi amerikkalaisten tulokeskiarvoa niin kyllähän intialaiset korkeammin koulutetut ovat hyvä lisä jos pelkästään veroja ajattelee. Amerikan maalla keskitulot on yli kaksinkertaiset keskivertoon kansalaiseen. Jos täällä sama toteutuu niin kummasti maan sisäiset työpaikat lisääntyy mikä tuo positiivista kierrettä lisää.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ja mitä katsoi amerikkalaisten tulokeskiarvoa niin kyllähän intialaiset korkeammin koulutetut ovat hyvä lisä jos pelkästään veroja ajattelee. Amerikan maalla keskitulot on yli kaksinkertaiset keskivertoon kansalaiseen. Jos täällä sama toteutuu niin kummasti maan sisäiset työpaikat lisääntyy mikä tuo positiivista kierrettä lisää.
Juurikin näin. Luonnollisesti liika yleistäminen ei positiivisessakaan mielessä ole hyvä asia, mutta intialaiset ovat kyllä erittäin työteliästä ja determinoitunutta porukkaa. Lisäksi vaikka kulttuurierot esimerkiksi Suomen ja Intian välillä ovatkin aika isot, näyttävät he silti integroituvan hyvin.
 

rpeez

Jäsen
Juurikin näin. Luonnollisesti liika yleistäminen ei positiivisessakaan mielessä ole hyvä asia, mutta intialaiset ovat kyllä erittäin työteliästä ja determinoitunutta porukkaa. Lisäksi vaikka kulttuurierot esimerkiksi Suomen ja Intian välillä ovatkin aika isot, näyttävät he silti integroituvan hyvin.
Työyhteisön kautta joitakin kontakteja ollut intialaisiin, sekä Suomessa että etänä, ja mielestäni heiltä puuttuu sellainen epäterve ylpeys. En muista koskaan epäkohteliasta tilannetta. Sen sijaan he pyrkivät sopeutumaan tilanteeseen minkä pystyvät, joskus asiat voi kestää tai muuttua hankaliksi, mutta siellä taustalla on sitten joku syy. Vaikka se että oma pomo käskee toisin eikä sille voi sanoa vastaan.
Eksoottisuuden takia on tullut katsottua joitain kymmeniä intialaisia elokuviakin, ja minusta heidän pohjalla oleva elämäntyylinsä on sisimmissään aika länsimaista kuitenkin, vaikkakin hierarkista. Naisilla on sanavaltaa jne. Niin en ole oikein varma onko sellaisia haittaavia kultuurieroja juurikaan. Ja englannin osaaminen helpottaa myös oloa Suomessa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
@rpeez Hyvä viesti kaikkinensa. Omatkin kokemukset juurikin työelämästä ovat samankaltaisia.

Englannin kielen osaaminen toden totta helpottaa kotoutumisen ensi-askeleita. Mielipiteeni on, että Suomen tulisikin pyrkiä ottamaan kansamme hyvä englannin kielen taito voimavaraksi, houkutellessamme maahanmuuttajia. Mikäli englanti on hallussa, pärjää Suomessa varsin pitkälle asioidessa viranomaisten kanssa, siinä missä käytäessä terveyskeskuksessa tai ruokakaupassa. Lisäksi vaikka lapset olisivatkin suomenkielisessä koulussa, voivat maahanmuuttajavanhemmat keskustella käytännön asioista opettajien kanssa myös englanniksi.

Intialaisten lisäksi, esimerkiksi filippiiniläiset puhuvat englantia yhtä lailla ja mielestäni Suomen olisi syytä korostaa englannin kielen preesensiä suomalaisessa yhteiskunnassa. Emme luonnollisesti ole USA, Kanada tai Bridannia, mutta emme mikään Ranska, Italia tai Bulgaria. On totta kai tärkeää, että Suomeen asettuneet oppivat kielen ennen pitkää (vaatimushan tämä on Suomen kansalaisuudellekin), mutta Suomeen muuttoa harkitsevan on hyvä tietää, että englanti on käytännössä jo kolmas kotimainen.

Pitää ottaa selvää, ovatko muut Pohjoismaat, missä englannin kielen taito on yhtä lailla vahva osanneet hyödyntää tätä paremmin.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Luke Martin, 24, muutti USA:sta Suomeen viikko sitten – suomenkielinen haastatteluvastaus sai heti aikaan palautevyöryn Luke Martin, 24, muutti USA:sta Suomeen viikko sitten – suomenkielinen haastatteluvastaus sai heti aikaan palautevyöryn


– Haluan oppia teidän kielenne ja sopeutua kulttuurinne. Olette toivottaneet minut niin tervetulleeksi, että haluan vastata palvelukseen

No niin siinä on juuri se taso mitä maahanmuuttajilta tulee odottaa. Halua oppia ja sopeutua. Osoittaa taas, ettei suomen kielen opiskelu vaadi muuta kuin asennetta.
Pidän erittäin hyvänä, että pysyvään oleskelupaan lisätään kielitaitovaatimus. Voisi sitä harkita myös ylipäätään jatkolupiin, hivenen helpommalla tasolla toki.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна



Vaikka itsekin olen pitkään omaksunut vähän virheellisenkin näkemyksen suomesta "maailman vaikeimpana kielenä" ja suunnilleen "haltijakielenä", eihän se mikään mahdottomuus ole. Roman Schatz tästä tunnettu esimerkki. Mies muutti Suomeen 26-vuotiaana, mutta puhuu ja kirjoittaa sujuvampaa ja rikkaampaa suomea kuin valtaosa kantiksista.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jos jotain esimerkiksi Ruotsista omaksuisin, olisi se valtion suora viestiminen. Ruotsilta löytyy esimerkiksi erittäin laadukkaasti toteutettu virallinen YouTube-kanava.





Tokihan Suomestakin on tyylikkäitä drone-videoita kuvattu yllin kyllin ja kaikenlaisia infopaketteja on tarjolla maahanmuuttajille, mutta mielestäni eräänlainen kylmäkiskoisuus silti leimaa niin viranomaisiemme toimintaa, kuin viestintää. Mielestäni potentiaalisille maahanmuuttajille tarjottavan viestin tulisi ennen kaikkea olla tervetuloa suomeen.
 

Steril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikovat liiganousijat
No niin siinä on juuri se taso mitä maahanmuuttajilta tulee odottaa. Halua oppia ja sopeutua. Osoittaa taas, ettei suomen kielen opiskelu vaadi muuta kuin asennetta.
Pidän erittäin hyvänä, että pysyvään oleskelupaan lisätään kielitaitovaatimus. Voisi sitä harkita myös ylipäätään jatkolupiin, hivenen helpommalla tasolla toki.
Se on juuri näin. Joutuvathan suomalaisetkin opiskelemaan useita vieraita kieliä, jotka eivät ole edes suomensukuisia, niin ei luulisi myöskään suomen kielen opiskelemisen olevan ylivoimaisen vaikeaa ulkomaalaisille jos tänne kerta ovat tulossa. Tuskin kuitenkaan muut kansat ovat kielellisesti suomalaisia heikkolahjaisempiakaan?
Onhan se ihan puhtaasti viitsimiskysymys, jos nyt sanotaanko 10+ vuoden maassa oleskelun aikana ei ole edes kunnollista kielitaitoa oppinut.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Se on juuri näin. Joutuvathan suomalaisetkin opiskelemaan useita vieraita kieliä, jotka eivät ole edes suomensukuisia, niin ei luulisi myöskään suomen kielen opiskelemisen olevan ylivoimaisen vaikeaa ulkomaalaisille jos tänne kerta ovat tulossa. Tuskin kuitenkaan muut kansat ovat kielellisesti suomalaisia heikkolahjaisempiakaan?
Onhan se ihan puhtaasti viitsimiskysymys, jos nyt sanotaanko 10+ vuoden maassa oleskelun aikana ei ole edes kunnollista kielitaitoa oppinut.
Sinänsä olisi mielenkiintoista tietää, ovatko suomalais-ugrilaiset kielet sijamuotoineen jotenkin poikkeuksellisen vaikeita kieliä kuitenkaan. Suomi on äidinkieleni, mutta silti englanti, indoeurooppalainen kieli on aikuisena tullut liki osaksi DNA:tani, kun kieltä on tultu käytettyä niin töissä ja vapaa-ajalla, kuin parisuhteenkin myötä.

Suomi jakaa useimpien eurooppalaisten kielten tapaan latinalaisen kirjoitusjärjestelmän, suomi on "establisoitunut" kieli lisäksi siinä mielessä, että oppimateriaalia on riittänyt iät ja ajat eri kielille. Itse tunnen lukuisia eri puolilta maailmaa Suomeen asettuneita, jotka ovat oppineet suomen. Mikään mahdottomuus en usko riittävän suomen kielen taidon oppimisen olevan.
 

Redimor

Jäsen
Sinänsä olisi mielenkiintoista tietää, ovatko suomalais-ugrilaiset kielet sijamuotoineen jotenkin poikkeuksellisen vaikeita kieliä kuitenkaan. Suomi on äidinkieleni, mutta silti englanti, indoeurooppalainen kieli on aikuisena tullut liki osaksi DNA:tani, kun kieltä on tultu käytettyä niin töissä ja vapaa-ajalla, kuin parisuhteenkin myötä.

Suomi jakaa useimpien eurooppalaisten kielten tapaan latinalaisen kirjoitusjärjestelmän, suomi on "establisoitunut" kieli lisäksi siinä mielessä, että oppimateriaalia on riittänyt iät ja ajat eri kielille. Itse tunnen lukuisia eri puolilta maailmaa Suomeen asettuneita, jotka ovat oppineet suomen. Mikään mahdottomuus en usko riittävän suomen kielen taidon oppimisen olevan.
Tuskin tämä mitään nuolenpääkirjoitusta on tai hieroglyphejä joihin tarvii rosetan taulun oppiakseen. Jos kansa oppii koreaa ja kiinaakin, niin tällainen muutaman kirjaimen kieli nyt ole mikään cernin tietotaitoa vaativa.

Kysymys enemmänkin siittä, miten ihmiset motivoidaan oppimaan kieli. Varsinkin niille jotka täällä ovat asumassa. Jos kaiken saa helpolla niin onko silloin motivaatiota tehdäkkään mitään? Ihminen kun perimmäiseltä toiminnaltaan on laiska ja haluaa kuluttaa minimaalisen määrän energiaa selviytyäkseen.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkköseltä painava kirjoitus.

Nykyinen väestökehityksemme on jo johtanut työntekijäpulaan melkeinpä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Niinpä työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa olisi pystyttävä voimakkaasti lisäämään. Yliopistojen odotetaan kolminkertaistavan ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän vuoteen 2030 mennessä. Heistä vähintään kolme neljästä pitäisi saada työllistymään Suomeen valmistumisen jälkeen.

Hallitusohjelmassa on mielenkiintoinen kirjaus, jonka mukaan EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden tulisi maksaa lukuvuosimaksut ns. täyskatteellisena eli jatkossa heidän maksujaan ei kateta miltään osin stipendein. Sinällään looginen tavoite, eiväthän ulkomaalaiset opiskelijat tai heidän vanhempansa ole maksaneet Suomeen verojakaan. Ja maksavathan ulkomaalaiset opiskelijat monissa muissa maissa korkeita lukuvuosimaksuja.

Erona on se, että näissä maissa tutkinnon suorittaneet usein työllistyvät hyvin kyseiseen maahan. Meidän olisi pystyttävä tarjoamaan valmistuville koulutusta vastaavia työpaikkoja ja integroimaan heidät osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tässä emme ole olleet kovin hyviä.
 

Mauri-Antero

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Kyllähän nämä ihan mukavia artikkeleita ovat. Valitettavasti saavat vain vastakaiuksi hiljaisuuden. Todellista halua ei ole maahanmuuttajia töihin; ei ole yhteistä kieltä, jolloin työnopastus on erittäin hankalaa. Tiedän, että hoitoalallakin suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon on melko nuivaa, vaikka sitä ei näytetä. Opastaminen on vain helvetin hankalaa.

Mutta onhan se hyvä että joku kirjoittelee. Vastakaikua tulee varmaan silloin, kun saamme hyviä maahanmuuttajia sitten joskus.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kyllähän nämä ihan mukavia artikkeleita ovat. Valitettavasti saavat vain vastakaiuksi hiljaisuuden. Todellista halua ei ole maahanmuuttajia töihin; ei ole yhteistä kieltä, jolloin työnopastus on erittäin hankalaa. Tiedän, että hoitoalallakin suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon on melko nuivaa, vaikka sitä ei näytetä. Opastaminen on vain helvetin hankalaa.

Mutta onhan se hyvä että joku kirjoittelee. Vastakaikua tulee varmaan silloin, kun saamme hyviä maahanmuuttajia sitten joskus.
Vähän valitettavahan tilanne on. Suomeen kohdistuva työperäinen maahanmuutto on toki tällä hetkellä historiallisen korkealla tasolla, mutta todellinen tekemisen meno Suomesta vielä puuttuu, mitä tulee asian edistämiseksi. Jokainenhan meistä voi omassa arjessaan tehdä tekoja, että tänne juuri saapuneetkin kokevat olonsa tervetulleiksi, mutta valtiovallan toimet maahanmuuton ja integraation edistämiseksi ovat edelleen riittämättömiä.
 

molari

Jäsen
Kyllähän nämä ihan mukavia artikkeleita ovat. Valitettavasti saavat vain vastakaiuksi hiljaisuuden. Todellista halua ei ole maahanmuuttajia töihin; ei ole yhteistä kieltä, jolloin työnopastus on erittäin hankalaa. Tiedän, että hoitoalallakin suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon on melko nuivaa, vaikka sitä ei näytetä. Opastaminen on vain helvetin hankalaa.

Mutta onhan se hyvä että joku kirjoittelee. Vastakaikua tulee varmaan silloin, kun saamme hyviä maahanmuuttajia sitten joskus.

Tämäpä juuri se ongelma esim. hoitoalalla on, jo ennestään kiireisten hoitajien pitäisi toimia sekä työhönopastajina että tulkkeina, joka sitten vaan lisää omaa työtaakkaa, kun suomen kielen lisäksi usein myös englannin kielitaito on opastettavilla puutteellinen.

Kansainvälisissä yrityksissä, korkeakouluissa, vast. homma varmasti toimii hyvin, kun työkieli (usein) on englanti ja sitä osaavat molemmat osapuolet hyvin. Ilman kieli- ja ammattitaitoa maahanmuuttajille jää vain ne helpoimmat työtehtävät, jotka nekin ovat kokonaan vähenemään päin. Kielitaidon oppimista kotouttamisen osana ei kai voi olla korostamatta.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tuo ”autetaan vieraskielisiä kielen oppimisessa” on vaikea juttu toteuttaa käytännön työelämässä, jossa jokaisella sekunnilla on rahamääräinen arvo työnantajalle ja työntekijöille itselleenkin. Jos joku asia saadaan riittävällä selvyydellä kommunikoitua englanniksi huomattavasti nopeammin kuin suomeksi, niin ihmiset tuppaavat sitten ymmärrettävästi käyttämään englantia. Jollain hoitoalalla tuohon liittyy vielä asiakas-/potilasturvallisuus, kun yksinkertainen väärinymmärrys voi vaarantaa toisen ihmisen terveyden. Ja varmaan suurin osa ihmisistä pyrkii myös vapaa-ajallaan saamaan asiat hoidettua mahdollisimman tehokkaasti ja siksi ruokalähettien jne. kanssa mahdolliset keskustelut on yksinkertaista käydä englanniksi.

Se että Suomessa koulutetaan vieraskielisiä sellaisiin ylempiin korkeakoulututkintoihin, joilla ei työllistytä Suomen työmarkkinoilla, on aika perustavanlaatuinen epäkohta niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla. Oletan, että yliopistot sun muut noita tarjoavat rahoituksen takia.

Mitä tulee tuohon motivaatioon opetella suomea, niin ikävä kyllä monille Suomi on, ainakin ajatuksen tasolla, välietappi ja portti unionin markkinoille. Jos ajatus on lähteä täältä jollain aikataululla muualle, ja työelämässä ja arjessa pärjää siedettävästi englannilla, niin ymmärrän kyllä heikon motivaation opetella aikuisiällä sellaista kieltä, jolla on käyttöä vain pienessä Suomessa.
 
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Erittäin mielenkiintoinen juttu Saksasta. Saksa edistämässä maahanmuuttoa uusista maista.

The German government is currently planning to enter or is already in negotiations with six nations, with which it hopes to sign new migration agreements that will help keep a nationwide worker shortage from further spiralling and reduce illegal migration.

According to information from the Ministry of the Interior that has been shared with Tagesspiegel, Georgia, Moldova, Uzbekistan, Kyrgyzstan, Kenya and Morocco are the countries in question.
Mielestäni Suomen tulisi pyrkiä samaan. Periaatteessahan työperäiset maahanmuuttajat ovat tervetulleita, mutta niin ulkomaille kohdistuvaa viestiä tulisi tehostaa, kuin tehdä konkreettisia tekoja maahanmuuton edistämiseksi.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Toivon mukaan kyseisestä IamExpact-sivustosta tehtäisiin jossain vaiheessa myös Suomi-versio. Tällä hetkellä Saksa, Sveitsi ja Hollanti edustettuna. Erinäistä faktaahan Suomesta potentiaalisille maahanmuuttajille on tarjolla nykyäänkin, mutta eräänlainen kalseus leimaa valitettavasti kuvaa, minkä maastamme annamme ulkomaalaisille.

Helsingin kaupunkin oma tulijoille tarkoitettu sivusto on hyvä, mutta parempaan pitää pystyä valtion tasolla. Tuskin juuri kukaan tekee päätöstä Suomen ja Ruotsin välillä jonkin nettisivun tyylikkyyden perusteella, mutta en näe syytä silti jäädä jalkoihin.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tässä myös hyvä esimerkki hyvästä tiedottamisesta. Kerrankin tekemisen meininkiä meiltä suomalaisilta.
The 90 Day Finn Programme provides international professionals the opportunity to spend 90 days living and working in Finland’s vibrant capital.

This one-of-a-kind venture is tailor-made to fuel your business growth while experiencing life in the world’s happiest country. In practice, this means achieving professional success without compromising a rewarding personal life.

Think ice water swims, invigorating saunas, and forest bathing—all effortlessly woven into your daily routine. The 90 Day Finn Programme offers a gateway to embracing Nordic culture, leading a sustainable life, and advancing as a global professional.

The programme runs from August to October 2023.
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Toivon mukaan kyseisestä IamExpact-sivustosta tehtäisiin jossain vaiheessa myös Suomi-versio. Tällä hetkellä Saksa, Sveitsi ja Hollanti edustettuna. Erinäistä faktaahan Suomesta potentiaalisille maahanmuuttajille on tarjolla nykyäänkin, mutta eräänlainen kalseus leimaa valitettavasti kuvaa, minkä maastamme annamme ulkomaalaisille.
Tuo kalseus ei ole käsittääkseni tähänkään mennessä estänyt oikeasti tarpeellisten osaajien saapumista Suomeen. Kyllä he tulevat, jos palkka ja työ ovat kohdallaan. Nuo ovat asioita, joilla Suomi voi kilpailla. Luulen myös, että heidän on ihan hyvä olla täällä, jos nuo asiat ovat kunnossa. Maahanmuuttoon liittyvät ongelmat eivät yleensä koske heitä. Maahanmuuton ongelmat tulevat ihan muusta porukasta kuin näistä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tuo kalseus ei ole käsittääkseni tähänkään mennessä estänyt oikeasti tarpeellisten osaajien saapumista Suomeen. Kyllä he tulevat, jos palkka ja työ ovat kohdallaan. Nuo ovat asioita, joilla Suomi voi kilpailla. Luulen myös, että heidän on ihan hyvä olla täällä, jos nuo asiat ovat kunnossa. Maahanmuuttoon liittyvät ongelmat eivät yleensä koske heitä. Maahanmuuton ongelmat tulevat ihan muusta porukasta kuin näistä.
Tuskin kuitenkaan monet kilpailijamaamme laittavat resursseja markkinointiinsa ja maabrändiinsä ilman tausta-ajatuksia? Moni valkokaulustyöläinen on tuleva jota tapauksessa, oli maahanmuuttopolitiikkamme minkälaista hyvänsä, mutta huippukoodarien ja lääkärien lisäksi tarvitsemme myös yhtä lailla ns. suorittavan portaan ihmisiä.

Itse ihailen Saksan "tekemisen meininkiä". Maassa on otettu käsillä oleva demografinen haaste tosissaan ja Saksassa tiedostetaan selvästi, että tulevaisuus tarvitsee tekijöitä.
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Tuskin kuitenkaan monet kilpailijamaamme laittavat resursseja markkinointiinsa ja maabrändiinsä ilman tausta-ajatuksia? Moni valkokaulustyöläinen on tuleva jota tapauksessa, oli maahanmuuttopolitiikkamme minkälaista hyvänsä, mutta huippukoodarien ja lääkärien lisäksi tarvitsemme myös yhtä lailla ns. suorittavan portaan ihmisiä.
En ole nähnyt, että näistä olisi suurta puutetta. Reserviäkin lienee riittävästi, jos heille tulee yhtäkkiä tarvetta.

Millään en keksi, miltä aloilta näitä voisi puuttua. Puuttuuko jostain päin Suomea esimerkiksi Wolt-kuskeja? Onko ruokahuolto vaarassa?
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
En ole nähnyt, että näistä olisi suurta puutetta. Reserviäkin lienee riittävästi, jos heille tulee yhtäkkiä tarvetta.

Millään en keksi, miltä aloilta näitä voisi puuttua. Puuttuuko jostain päin Suomea esimerkiksi Wolt-kuskeja? Onko ruokahuolto vaarassa?
Tässä mielestäni hyvin tuotu esiin nykytilannetta. Lisäksi huomioiden suomalaisten syntyvyyden romahtamisen 2010-luvun taitteessa, tilanne tulee pahentumaan pian.
 

Redimor

Jäsen
En ole nähnyt, että näistä olisi suurta puutetta. Reserviäkin lienee riittävästi, jos heille tulee yhtäkkiä tarvetta.

Millään en keksi, miltä aloilta näitä voisi puuttua. Puuttuuko jostain päin Suomea esimerkiksi Wolt-kuskeja? Onko ruokahuolto vaarassa?
Kaupasta tuntuu hyllyttäjistä olevan uupeloa, mutta johtunee enemmän työsopimusten mallista kuin tekijäpulasta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös