Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[rpeez]

Kuten jo puolitosissani pohdin jo aiemmin korkeampi jäykkä tuloraja olisi jollain aikavälillä myös tulopoliittinen teko, kun usean alan minimipalkaksi se oletettavimmin muodostuisikin. Toki siitä voi aina keskustella, millaisesta työstä esimerkiksi tuo 2500 euroa on kohtuullinen korvaus.

TEM:in ehdotus on 1500 euroa, mikä kuulostaa minulta järkevältä. Pääasia, että on joku raja kunhan se ei ole liian korkea. Uutisissa oli juuri, että liian korkea on ongelmallinen siitäkin syystä, että tänne tukevat hyvinkin koulutetut hoitajat on aluksi avustajia pienemmällä palkalla ennenkuin täyttävät kaikki ammatinhoidon suomalaiset speksit.

Toiseksi uskon, että vaikka tulija olisi nettosaajakin yksinkertaisesti katsottuna (pienen palkan ansioverot vs tuet), välillisesti Suomi hyötyy enemmän kun töitä tehdään. Esimerkiksi yritykselle työntekijän arvo on luonnollisesti suurempi kuin hänen palkkansa jos ollaan terveellä pohjalla.
Lisäksi leijonan osa palkasta valuu takaisin yhteiskunnan pyörimiseen tavalla tai toisella.

Itseä harmittaa kovastikin PS:n penseys asian tiimoilta.

 

[Glove]

TEM:in ehdotus on 1500 euroa, mikä kuulostaa minulta järkevältä. Pääasia, että on joku raja kunhan se ei ole liian korkea. Uutisissa oli juuri, että liian korkea on ongelmallinen siitäkin syystä, että tänne tukevat hyvinkin koulutetut hoitajat on aluksi avustajia pienemmällä palkalla ennenkuin täyttävät kaikki ammatinhoidon suomalaiset speksit.

Toiseksi uskon, että vaikka tulija olisi nettosaajakin yksinkertaisesti katsottuna (pienen palkan ansioverot vs tuet), välillisesti Suomi hyötyy enemmän kun töitä tehdään. Esimerkiksi yritykselle työntekijän arvo on luonnollisesti suurempi kuin hänen palkkansa jos ollaan terveellä pohjalla.
Lisäksi leijonan osa palkasta valuu takaisin yhteiskunnan pyörimiseen tavalla tai toisella.

Itseä harmittaa kovastikin PS:n penseys asian tiimoilta.

Elääkö sillä 1500 eurolla esimerkiksi pääkaupunkiseudulla? Ensin verottaja vie palkasta osansa ja sitten joku pikku koppi maksaa 750 €. Onko järkeä tuoda ihmisiä ulkomailta töihin hommiin, jotka ei elätä? Ai niin, joku kokkarihan sanoi, ettei palkalla tarvi elää. Hienoa valtion kannalta. Ihmiset joutuu tekemään niin halvalla töitä, ettei niiden rahat riitä ilman tukia yhtään mihinkään. Miinuksellehan siinä valtio jää kun saa 1500 eurosta verotuloja 300 euroa ja maksaa tukia 500 euroa. Toki vihervassareiden taikaseinästä saa aina rahaa.

 

[rpeez]

Elääkö sillä 1500 eurolla esimerkiksi pääkaupunkiseudulla? Ensin verottaja vie palkasta osansa ja sitten joku pikku koppi maksaa 750 €. Onko järkeä tuoda ihmisiä ulkomailta töihin hommiin, jotka ei elätä? Ai niin, joku kokkarihan sanoi, ettei palkalla tarvi elää. Hienoa valtion kannalta. Ihmiset joutuu tekemään niin halvalla töitä, ettei niiden rahat riitä ilman tukia yhtään mihinkään. Miinuksellehan siinä valtio jää kun saa 1500 eurosta verotuloja 300 euroa ja maksaa tukia 500 euroa. Toki vihervassareiden taikaseinästä saa aina rahaa.

Et tainnut lukea viestiäni loppuun, ei se mitään. Sanotaan uudelleen eri tavalla. Tänne tulee tekemään työn ihminen 1500 eurolla. Työn jota nyt ei tee kukaan. Valtio maksaa siitä työstä 1500 - 300 + 500 = 1700 esimerkkisi mukaan. Unohdetaan kaikki sivukulut yms. Ei kuulosta pahalta kun huomioidaan että tuon 300 lisäksi valtio saa vielä alvit jokaisesta ruokapaketista mitä ko henkilö ostaa. Ruokakaupan pitäjä maksaa lisäksi verot tulostaan siitä ruokapaketista, jne. Kaikki valuu takaisin kiertoon.
Sitten jos ko henkilö kääräisee 100 euroa kirjekuoreen ja lähettää sen kotipuoleen, tai ostaa ulkomaisen tuotteen, niin se on menetetty. Ei kuulosta pahalta jos joku mummo on nyt sillä hoidettu kuukaudeksi. Ja ennenkaikkea, muuten kukaan ei hoida.

Asiasta toiseen. A-studiossa sanottiin mielestäni parempi idea kuin tuollainen kiinteä tuloraja; katsotaan että tulija tulee saamaan TES:sin mukaisen palkan.

 

[IceWalker]

Tämä kaikki on totta. Yhtä totta on, että kymmenessä vuodessa puhutaan kuitenkin lähelle puolesta miljoonasta ulkomaalaisesta ihan nykyisillä luvuilla. Olemme nyt n. 50 000 ulkomaalaisen vuositasolla ja määrä kasvaa. Kahdessakymmenessä vuodessa puhutaan miljoonasta, eikä lukuja ole mitään syytä epäillä, vaikka emme erityisesti yrittäisi tulijoita houkutella. Jos asiaa hallitaan samalla tavalla kuin Ruotsissa tai Tanskassa aikanaan, niin ongelmilta ei voida mitenkään välttyä. Parempi olisi tehdä ratkaisut nyt. Minusta kysymys ei ole maahanmuuton vähentämisestä, vaan siitä että väistämättä kasvavaa määrää on myös hallittava. En näe esteitä miksi emme menisi reippaasti saman tien Tanskan tai Kanadan malliseen maahanmuuton hallintaan. Ei siksi, että määriä saataisiin vähennettyä vaan siksi että väistämättömiä lieveilmiötä hallittaisiin paremmin.

Minusta yksikään puolue ei ole asiassa täysin kartalla. Kokoomus ja RKP eivät juuri piittaa ketä maahan tulee, PS piittaa liikaakin. Kukaan ei nosta esiin parhaita keinoja. Olen hivenen huolissani tilanteesta. Lopultahan joudumme kuitenkin ottamaan käyttöön Tanskan, Kanadan tai Australian esimerkin mukaisen mallin. Minusta se on niin ilmiselvää, että en näe mitään syitä vitkutella.

Pitää sinänsä paikkansa. Nythän Tanska ja Ruotsi ovat kiristäneet maahanmuuton ehtoja. Ruotsi, jonka demografinen kehitys on merkittävästi Suomea parempi, luottaa ajatukseen, jonka mukaan nyt työttömistä pitäisi kouluttaa tulevaisuuden osaajia. Ei siis lasketa enää maahanmuuton varaan. Ruotsilla voi olla varaa tähän, vaikka senkään yritysmaailma ei kannata työperäisen maahanmuuton rajoittamista. Tanskalla samoin.

Suomessa erityisesti kielikysymys on vaikea. Sen mukana tietysti seuraa kulttuurikysymys, minkälaisia arvoja haluamme maahanmuuttajien meiltä omaksuvan. Mutta kielen osalta realismia lienee se, että vaatimuksia tarkastellaan aloittain. Hoiva-alalla kielitaidon täytyy olla hyvällä tasolla, joillakin muilla matalapalkka-aloilla välttäväkin voisi riittää. Ja on toisaalta korkeasti palkattuja aloja, jossa operoidaan englanniksi. Jos saamme tänne tietyille aloille hyviä ammattilaisia, en jaksaisi huolehtia liikaa heidän kielitaidostaan. Harvemmin insinöörit ovat vallankumousta tekemässä.

Ongelmana ovat lähinnä ne maahanmuuttajat, joille länsimainen elämäntyyli sinänsä on jo ongelma. Joille täytyy erikseen opettaa arvoja, jotka monille muille maahanmuuttajille ovat itsestään selviä. Kuten naisten tasa-arvo ja suvaitsevaisuus. Samoin se, että jokainen maahanmuuttaja on velvollinen noudattamaan vain Suomen lakia, ei joitakin heimolakeja. Tässä ei idealismi auta, vaan tarvitaan ennakoivaa otetta, ehkä jonkinlaista riskianalyysiä maahanmuuttajien suhteen. Suomella on tietysti täysi oikeus valikoida maahantulijat omien kriteeriensä nojalla.

Toisaalta, Suomen pitää myös kaiken tavoin tukea maahanmuuttajia. Matalapalkka-aloille työskenteleville sosiaaliturva on välttämättömyys. Maahanmuuttoviraston tiukat kannat työlupiin ovat toisinaan johtaneet jopa siihen, että Suomeen työhön tullut on etsinyt paremman kohteen jostakin muualta. Työluvan saaminen pitäisi olla yksinkertaista ja vaivatonta. Yritysten valvontaa maahanmuuttajien työehtojen suhteen pitää tietysti tehostaa, koska väärinkäytökset ovat tavallisia joillakin aloilla.

Maahanmuuttajien asuminen muodostaa vaikean pulman. Ideaalina olisi se, että he sijoittuisivat tasaisesti eri asuntoalueille ja myös integroituisivat valtaväestöön. Vapaassa maassa on toisaalta mahdotonta rajoittaa sitä, että tietyille alueille syntyy tietyn kansallisuuden tai kulttuurin maahanmuuttajakeskittymiä. Totta kai tässä tullaan keskeiseen maahanmuuttoon liittyvään ongelmaan, siihen, että jotkut kuitenkin jäävät työttömiksi ja elämään kokonaan tulonsiirtojen varassa. Tällaista asiaa pitäisi myös ennakoida. Esimerkiksi siten, että rekrytoidaan aloille, joilla työvoiman tarve on jatkuvaa. Kausipiikkeihin ei pitäisi työperäistä maahanmuuttoa kohdentaa. Ja ghettoutumisen vaara on olemassa, kun muutkin siihen johtavat edellytykset täyttyvät.

 

[Ann Arbor]

Teoriassahan korkeahko tuloraja voisi jopa lisätä Suomen houkuttelevuutta maahanmuuttokohteena, olettaen että työnantajat olisivat valmiita sen maksamaan, mitä epäilen. Ymmärtäneekseni kuitenkin ns. duunariammateissa käteen jäävä liksa on Suomessa nykyäänkin ihan kilpailukykyinen kilpailijmaihin nähden ja Suomen palkkataso ja verotus korostuu, mitä suurituloisempiin hommiin mennään.

Sinänsä pidän erittäin positiivisena, että vihdoin ja viimein työperäisestä maahanmuutosta kuitenkin keskustellaan riittävästi. Allekirjoittaneelle se ja demografiaan liittyvät haasteet ovat olleet ns. sydämen asia jo vuosikaudet ja hienoa nähdä, että asiaan ollaan vihdoin havahduttu halki yhteiskunnan, vaikka keskustelu ajoittain onkin mennyt väärille raiteille.

 

[Stonewall]

Kun puhutaan huomisen tekijöistä, niin pitää huomioida ulkomaalaisten Suomessa asuvien matalampi työllisyysaste (Työssäkäyntitilasto 2021):
suomalaiset
naiset 74,9%, miehet 72,5%
ulkomaan kansalaiset
naiset 46,2%, miehet 61,1%
Erikseen kv-suojeluaseman omaavat (ei ukrainalaisia)
naiset 14,6%, miehet 38,6%

Tästä nähdään, että tähän asti harrastettu melko hallitsematon maahanmuutto ei kauheasti auta kestävyysvajeen korjaamista. Maahan ei ole tullut pelkästään, sanoisinko Suomea hyödyttävää väkeä. Miehissä työllisyysasteen ero on yli kymmenen pinnaa, naisissa melkein 30. Pakolaisista on lähinnä kustannuksia, mutta tämä kai on tiedossa muutenkin.

Voi kuitenkin suoralta kädeltä sanoa, että Persut tekevät siinä mielessä oikean suuntaista työtä, että kasvavaa maahanmuuttoa on hallittava aikaisempaa paremmin. Meillä ei ole varaa siihen, että ulkomaalaisten työllisyysaste on näin matala. Itse olen useampaan kertaan kirjoittanut, että pitäisin tulijoiden pisteyttämistä välttämättömänä. En pidä tulorajamallia erityisen hyvänä. Joskin parempi, että jotakin yritetään tehdä kuin vain katsellaan sivusta ja toivotaan parasta. Toivoisi, että tulorajan sijaan siirryttäisiin jo tällä hallituskaudella pisteyttämiseen. Joskin näin ei taida tapahtua.

 

[Tadu]

Kun puhutaan huomisen tekijöistä, niin pitää huomioida ulkomaalaisten Suomessa asuvien matalampi työllisyysaste (Työssäkäyntitilasto 2021):
suomalaiset
naiset 74,9%, miehet 72,5%
ulkomaan kansalaiset
naiset 46,2%, miehet 61,1%
Erikseen kv-suojeluaseman omaavat (ei ukrainalaisia)
naiset 14,6%, miehet 38,6%

Tästä nähdään, että tähän asti harrastettu melko hallitsematon maahanmuutto ei kauheasti auta kestävyysvajeen korjaamista. Maahan ei ole tullut pelkästään, sanoisinko Suomea hyödyttävää väkeä. Miehissä työllisyysasteen ero on yli kymmenen pinnaa, naisissa melkein 30. Pakolaisista on lähinnä kustannuksia, mutta tämä kai on tiedossa muutenkin.

Voi kuitenkin suoralta kädeltä sanoa, että Persut tekevät siinä mielessä oikean suuntaista työtä, että kasvavaa maahanmuuttoa on hallittava aikaisempaa paremmin. Meillä ei ole varaa siihen, että ulkomaalaisten työllisyysaste on näin matala. Itse olen useampaan kertaan kirjoittanut, että pitäisin tulijoiden pisteyttämistä välttämättömänä. En pidä tulorajamallia erityisen hyvänä. Joskin parempi, että jotakin yritetään tehdä kuin vain katsellaan sivusta ja toivotaan parasta. Toivoisi, että tulorajan sijaan siirryttäisiin jo tällä hallituskaudella pisteyttämiseen. Joskin näin ei taida tapahtua.

Olisi mielenkiintoista nähdä tilastoja, että kuinka moni työperäinen maahanmuuttaja on töissä vaikla 5 vuoden jälkeen ja kuinka paljon keskimäärin tienaavat. Nämä tilastot, joihin niputetaan kaikki ulkomaalaiset tai ulkomaalaistaustaiset ovat vähän turhan yleisiä.

Tämä ei siis ollut mikään moite sinua kohtaan. Sinulta hyvää pohdintaa.

 

[mekabyte]

Olisi mielenkiintoista nähdä tilastoja, että kuinka moni työperäinen maahanmuuttaja on töissä vaikla 5 vuoden jälkeen ja kuinka paljon keskimäärin tienaavat. Nämä tilastot, joihin niputetaan kaikki ulkomaalaiset tai ulkomaalaistaustaiset ovat vähän turhan yleisiä.

Tämä on tärkeä juttu. Ei näitä päätöksiä voi ajatella muutaman vuoden näkymällä, vaan pitää ajatella sukupolvien yli. Voi olla että työllistyminen on aluksi heikompaa kun ns kantaväestöllä, mutta toinen sukupolvi on jo ihan eri asemassa. Tämä on investointi tulevaisuuteen. Toki rikollisten poistaminen maasta tarvii mekanismit, mutta on järjen köyhää sulkea ovet kaikilta.

 

[Stonewall]

Olisi mielenkiintoista nähdä tilastoja, että kuinka moni työperäinen maahanmuuttaja on töissä vaikla 5 vuoden jälkeen ja kuinka paljon keskimäärin tienaavat. Nämä tilastot, joihin niputetaan kaikki ulkomaalaiset tai ulkomaalaistaustaiset ovat vähän turhan yleisiä.

Tämä ei siis ollut mikään moite sinua kohtaan. Sinulta hyvää pohdintaa.

Pakolaisten osaltaan tiedetään, ettei toinen sukupolvi työllisty kuin marginaalisesti paremmin. Mutta se nyt ei ehkä olekaan kaikista kiinnostavinta. Periaatteessa jos maa sitoutuu ottamaan pakolaisia, niin sitten viulut maksetaan vaikka kymmenenteen polveen.

Sen sijaan kyllähän tuosta näkee, että työperäisestii maahantulevien kohdalla puolisoiden ei ole ihan niin helppoa löytää töitä. Alle puolet naisista on töissä. Pitäisi panostaa kielen opetteluun ja yhteiskunta voisi ehkä panostaa kielen opetukseen, ja toisaalta voisi vaatia kielitaitoa. Tukia voisi ehkä porrastaa kielitaidon perusteella paremmin kannustavaan suuntaan.

 

[Tadu]

Sen sijaan kyllähän tuosta näkee, että työperäisestii maahantulevien kohdalla puolisoiden ei ole ihan niin helppoa löytää töitä. Alle puolet naisista on töissä.

Noh ei kyllä näe kun tuossa on niputettu kaikki ulkomaalaiset. Humanitääristä maahanmuuttoa tulee maista, joissa naisen paikka on kotona.

 

[Patarouva]

Noh ei kyllä näe kun tuossa on niputettu kaikki ulkomaalaiset. Humanitääristä maahanmuuttoa tulee maista, joissa naisen paikka on kotona.

Mutta he varmaan kuitenkin lisääntyvät ja eikö se ole monen toive.

 

[Cobol]

Kommenttina yllä olevaan keskusteluun sen verran, että maahanmuuttajien työllisyys on kohentunut Suomessa huimasti kahdessa vuodessa. Vuoden 2022 lopulla 15–64-vuotiaista ulkomailla syntyneistä töissä oli 72 prosenttia, kun vielä kaksi vuotta aikaisemmin vastaava luku oli noin 64 prosenttia.

Maahanmuuttajien työllisyysaste lähestyy vauhdilla Suomessa syntyneiden työllisyysastetta, joka oli viime vuoden lopulla 75 prosenttia.

Työ | Maahanmuuttajien työllisyys koheni huimasti – ministeriökin hämmästyi

Maahanmuuttajien työllisyysaste on kahdessa vuodessa kivunnut vauhdilla lähelle kantaväestön työllisyysastetta.

www.hs.fi

 

[Ollakseni]

Tästä nähdään, että tähän asti harrastettu melko hallitsematon maahanmuutto ei kauheasti auta kestävyysvajeen korjaamista. Maahan ei ole tullut pelkästään, sanoisinko Suomea hyödyttävää väkeä. Miehissä työllisyysasteen ero on yli kymmenen pinnaa, naisissa melkein 30. Pakolaisista on lähinnä kustannuksia, mutta tämä kai on tiedossa muutenkin.

En tiedä miten Suomen kohdalla voi puhua "hallitsemattomasta" maahanmuutosta kun keskimäärin puhutaan jostain 4-5000 humanitaarisesta maahanmuuttajasta vuodessa. Toki viime vuonna ja tänä vuonna on tullut enemmän väkeä, mutta haluaisitko estää ukrainalaisia tulemasta tänne? Heitähän ne suurimmaksi osaksi ovat olleet.

 

[Cobol]

Lukusuositus tällekin artikkelille. Maksumuurin takana, joten lyhyt tiivistys:

Maahanmuutto | Britannia kipuilee paisuneen maahanmuuton kanssa – ei ratkaissutkaan työvoimapulaa

Britanniaan muuttaa vuodessa jo yli 600 000 ihmistä enemmän kuin maasta lähtee. Brexit lopetti EU-kansalaisten vapaan maahanmuuton, mutta EU:n ulkopuolelta tulevien määrä on suuri. Osa opiskelijaviisumilla tulleista on tuonut perheensäkin.

www.hs.fi

Britanniaan muuttaa vuodessa jo yli 600 000 ihmistä enemmän kuin maasta lähtee. Yritysmaailma on vaatinut Britanniassa kovaan ääneen edullista työvoimaa. Tulijoita on tarvittu maatalouden ja teollisuuden lisäksi etenkin terveydenhuolto- ja muille hoiva-aloille, joille ei muuten riitä työntekijöitä.

Löysä maahanmuuttopolitiikka ei ole silti sekään ratkaissut työntekijäpulaa. Britanniassa on yhä noin miljoona avointa työpaikkaa, vaikka työmarkkinat ovatkin kiristymässä. Britannialla on yhä ongelmia myös tuottavuuden kasvattamisessa sekä investointien lisäämisessä.

Oma kommentti: Britanniassa on mahdollista saada opiskelijaviisumilla perheenjäseniä mukaan, ja maksamalla lukukausimaksut tämä on yksi väylä sisään Britanniaan, joka nostaa tulijoiden määrää etenkin Afrikasta ja Intiasta. Jatkossa tiukentuu.

Työperäinen maahanmuutto Suomeen kohtaa samoja haasteita kuin muualla. Niistä voisi ottaa oppia.

 

[Stonewall]

En tiedä miten Suomen kohdalla voi puhua "hallitsemattomasta" maahanmuutosta kun keskimäärin puhutaan jostain 4-5000 humanitaarisesta maahanmuuttajasta vuodessa. Toki viime vuonna ja tänä vuonna on tullut enemmän väkeä, mutta haluaisitko estää ukrainalaisia tulemasta tänne? Heitähän ne suurimmaksi osaksi ovat olleet.

Niin kuten tuossa viestissä lukee niin ukrainalaiset eivät olleet tilastossa mukana. Hallitsemattomuudella viittaan enemmän siihen, että ulkomaalaisten työllisyysaste on kehno, joskin parantumaan päin. Ukrainalaisilla voi itseasiassa olla osuutta viimeiseen myönteiseen kehitykseen, koska ovat aktiivisesti hakeneet ja saaneet töitä. Perinteisillä pakolaisilla on ollut hyvin vaikeaa päästä työelämään, mutta tämä on tiedossa. Enemmän murheena on töissä olevien henkilöiden puolisoiden heikko työllistyminen.
Meillä on kuitenkin puoli miljoonaa ulkomaalaista Suomessa, ja heidän työllisyyasteensa saisi kokonaisuutena oikeastaan olla parempi kuin suomalaisilla. Muuten on vaikeaa argumentoida, että he parantavat kesrävyysvajetta. Ehkä syntyvyyden kautta, mutta periytyykö työttömyys?

Aikaisemmin ei oltu, eikä oikein olla vieläkään, valmiina valitsemaan tulijoita. Kasvavilla volyymeillä on pakko pohtia tarkempaa seulaa.

 

[Ann Arbor]

Maahanmuuttoja lähes 50 000 vuonna 2022 - Tilastokeskus

stat.fi

Suomeen muutti viime vuonna ennätykselliset 50 000 henkilöä – Maahanmuuttovirastosta lupaillaan vauhdin jatkuvan

Intiasta ja Filippiineiltä tuli Suomeen lähes saman verran ihmisiä kuin Ruotsista ja Virosta.

yle.fi

Maahanmuutto toden totta on ollut kovassa nousussa ja nämä tilastot eivät edes sisällä tilapäisen suojelun piirissä olevia ukrainalaisia, jotka vasta hiljan ovat päässeet hakemaan kotikuntaa.

Positiivinen kehitys ja samalla tahdilla on alkanut myös vuosi 2023.

 

[Redimor]

Niin kauan kuin firmat eivät ole valmiita itse kouluttamaan pohjakoulutettuja ja mahdollisesti valtion avustamana kuntouttamaan puolikuntoisia, pidän tarvetta vähintään puoliksi näennäisenä.

Jos toiveena on saada halvalla ihminen, joka osaa kaiken valmiiksi ja suostuu joustamaan vähän kaikesta, voi heitä olla vaikea löytää ulkomailtakaan. Joko heitä ei ole tai he kokevat jonkin muun maan paremmaksi vaihtoehdoksi.

Aivan kuin Suomessa olisi alettu olettaa, ettei yrittäjillä ole velvollisuutta kilpailla työntekijöistä ja esimerkiksi houkutella heitä koulutuksella ja palkoilla, vaan sen sijaan valtiovallan tulisi tuottaa yrittäjille valmista työvoimaa, joka kaiken lisäksi suostuu tekemään työtä jopa äärimmäisen pienellä palkalla siitä huolimatta, että työntekijöistä on pulaa.

Jos siivousyrittäjä ei löydä työntekijöitä, palkkoja voi nostaa ja ehtoja parantaa. Jos firma ei sen jälkeen kannata, yrittäjän on myönnettävä, ettei hän osaa rakentaa kannattavaa yritystä. Ei yrittäjyys ole mikään oikeus, joka valtion tulee mahdollistaa.

Tämän voi entisenä yrittäjän allekirjoittaa täysin siltä puolelta, että ne jotka lypsävät halpaa työvoimaa ja tukia työntekijöistään toiminnan oletusarvona, mahdollistavat tuloksen tekemisen.
Törkein malli ovat nämä "sosiaaliset yritykset" joita yhdistykset pyörittävät, kun kilpailevat samoilla markkinoilla missä tavan y-tunnukset. Kyseisille firmoille antavat kaupungit tukea suorana rahana ja lisäksi pyöritetään jotain projektia mihin valtio työntää lisää rahaa. Sitten kehutaan kuinka on "työllistetty" ihmisiä, vaikka todellisuudessa heillä on töissä palkkatuettua kansaa päivärahalla.

Tuo firman omakoulutus on kyllä jännä asia tässä maassa. Valitetaan mahdottomasti ettei ole osaavaa tekijää, mutta silti itse ei olla valmiita yhtään mihinkään muuhun kuin nostamaan osinkoja. Tälle olisi tehtävissä jotain, mutta tuskin kukaan nykyisistä puolueista on valmis tähän puuttumaan.
Toisaalta, eihän kukaan nykyisistä puolueista ole valmis tekemään tästä maasta seksikästä yrityksillekkään. Jos täällä joku paja saa sen verran kehitystä aikaan, että ulkomainen sijoittaja sen ostaa niin ei mene kuin hetki ja ko. firman toiminta on muualla missä tuloksen ulosottaminen on halvempaa.

Rehellisesti tähän kaikkeen tarvittaisiin virolaista luovuutta, mutta mistä sitä tänne saataisiin...

 

[Stonewall]

Maahanmuuttajille kaavaillaan uutta tukea ja sanktioita – nämä ovat hallitusneuvotteluissa pöydällä olevat ehdotukset Maahanmuuttajille kaavaillaan uutta tukea ja sanktioita – nämä ovat hallitusneuvotteluissa pöydällä olevat ehdotukset

ISn mukaan tämmöisiä on ollut esillä. Itse kannatan kaikkia muita esityksiä paitsi tulorajaa. Lisäisin valikoivuutta mieluummin pisteytyksen kautta. Eihän jollekin tulotasolle yltäminen kerro mitään ihmisen kotoutumishalusta ja -kyvystä. Jos muutakaan ei nyt ole pöydällä,.niin sitten joku 2500 tuloraja varmaankin tulee.

Ajankohtaisesti pienenä, mutta periaatteellisesti merkittävänä pidän sitä, että myös pakolaisille tulisi velvoite yrittää kotoutua. Ja sanktiot, jos ei ole yritystä. Nythän jotkut ( tyyppillisesti Afrikan sarvesta tulleet matamit) eivät yritäkään oppia kieltä ja kulttuuria ja jättävät kaikki kurssit kesken. Hyvä, että tähän viimeinkin puututaan

Kansalaisuustestikin olisi hyvä samasta syystä. Olisi pakko oppia suomen kieltä ja kulttuuria sen verran että saa testin läpi.

Monta muutakin pientä parannusta, kuten EU- rajamenettelyn käyttöönotto sekä Tanskan mallin läpikäyminen tuossa on esillä. Toivoisi, että mahdollisimman moni asia menisi läpi. Mutta edelleenkin olen pessimistinen RKPn suhteen. Vaikka jotain porkkanoita siellä on heillekin.

 

[Ann Arbor]

Suomen ennakkoväkiluku oli 5 571 439 huhtikuun 2023 lopussa - Tilastokeskus

stat.fi

Tilastokeskus julkaissut eilen viimeisimmät väestötilastot. Maahanmuutto pitää Suomen väestönkasvua yllä.

 

[Kilgore Trout]

...

Rehellisesti tähän kaikkeen tarvittaisiin virolaista luovuutta, mutta mistä sitä tänne saataisiin...

Palkataan lisää virolaisia töihin!

 

[Ann Arbor]

Palkataan lisää virolaisia töihin!

Vaikka Viroon liittyviin asioihin on omakin thread, kyllähän virolaiselle innovatiivisuudelle ja laatikon ulkopuolelta ajattelulle voisin kuvitella olevan kysyntää ihan globaalisti. Haasteensa myös Virossa, mutta e-Estonia osaa.

 

[Ann Arbor]

Huippuosaaja Subrata Mishra hehkuttaa Suomen yhtä ainutlaatuista piirrettä: ”En ole koskaan saanut valitusta siitä, että en puhu suomea”

Intialaiset ovat jo yksi suurimpia maahanmuuttajaryhmiä Suomessa. Heitä houkuttelee suomalainen elämänlaatu ja se, että täällä pärjää englannilla.

yle.fi

Erittäin mielenkiintoinen Ylen juttu Suomeen asettuneesta huippuosaajasta perheineen.

 

[rpeez]

Huippuosaaja Subrata Mishra hehkuttaa Suomen yhtä ainutlaatuista piirrettä: ”En ole koskaan saanut valitusta siitä, että en puhu suomea”

Intialaiset ovat jo yksi suurimpia maahanmuuttajaryhmiä Suomessa. Heitä houkuttelee suomalainen elämänlaatu ja se, että täällä pärjää englannilla.

yle.fi

Erittäin mielenkiintoinen Ylen juttu Suomeen asettuneesta huippuosaajasta perheineen.

Lainaus "Asia on hänen mielestään hyvin tärkeä maahanmuuttajan näkökulmasta. Siksi hänen mielestään Suomessa kannattaisi pohtia englannin kielen nostamista viralliseksi kieleksi."

Tätähän minä olen yrittänyt sanoa.

Muutenkin hänen tarinansa on vastaa sitä mitä elämä on tuntemieni ulkomaisten IT-ammattilaisen kohdalla Suomessa. Ymmärrän kyllä ettei tämä asia ole välttämättä ihan sama jossain syvällä maakunnissa tai ihan kaikilla työpaikoilla alasta riippuen, mutta täydellisyyteen ei tarvitse pyrkiä.

 

[Stonewall]

Lainaus "Asia on hänen mielestään hyvin tärkeä maahanmuuttajan näkökulmasta. Siksi hänen mielestään Suomessa kannattaisi pohtia englannin kielen nostamista viralliseksi kieleksi."

Tätähän minä olen yrittänyt sanoa.

Muutenkin hänen tarinansa on vastaa sitä mitä elämä on tuntemieni ulkomaisten IT-ammattilaisen kohdalla Suomessa. Ymmärrän kyllä ettei tämä asia ole välttämättä ihan sama jossain syvällä maakunnissa tai ihan kaikilla työpaikoilla alasta riippuen, mutta täydellisyyteen ei tarvitse pyrkiä.

Miksi just englanti? Maahanmuuttajista ylivoimaisesti suurin osa ei puhu englantia. Venäjä, viro, arabia, somalia ja jopa ruotsikin menevät reippaasti englannin edelle ja saattaa välissä olla vielä muitakin kuten Ukraina. Ei tuo englanti työkielenä toimi kuin IT-alalla, hoitajien ym. täytyy opetella suomea. Järjetön ajatus. Se, että Suomessa monet osaavat englantia ei tarkoita että jokapaikassa osattaisiin. Suomi on sivistysvaltio. Arman Alizadin sanoin lähes paratiisi. Täällä sokeutuu sille millaista elämä on lintukodon ulkopuolella.

 

[Ann Arbor]

Miksi just englanti? Maahanmuuttajista ylivoimaisesti suurin osa ei puhu englantia. Venäjä, viro, arabia, somalia ja jopa ruotsikin menevät reippaasti englannin edelle ja saattaa välissä olla vielä muitakin kuten Ukraina. Ei tuo englanti työkielenä toimi kuin IT-alalla, hoitajien ym. täytyy opetella suomea. Järjetön ajatus. Se, että Suomessa monet osaavat englantia ei tarkoita että jokapaikassa osattaisiin. Suomi on sivistysvaltio. Arman Alizadin sanoin lähes paratiisi. Täällä sokeutuu sille millaista elämä on lintukodon ulkopuolella.

Ani harva intialainenkaan taitaa englantia äidinkielenään puhua (siirtolaisten jälkeläiset eri asia), mutta toisena kielenä englantia osaa yhä useampi kautta maailman. Mikäli siis englanti on siis vaikka keskivertosuomalaisen tasolla, kyllähän Suomessa pääsee jo varsin pitkälle, verrattuna useisiin kilpailijamaihimme. Tässä mielessä suomalaisten keskimäärin hyvä englanninkielentaito ja yhteiskunnan englanninkielistyminen on etu.

Täysin mitätöntä ei toki englantia äidinkielenään puhuvienkaan maahanmuutto ole ollut. Äidinkielenä englanti on Suomen kuudenneksi puhutuin kieli, edellään ainoastaan suomi, ruotsi, venäjä, viro ja arabia.