Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Ann Arbor]

Migrin ylijohtaja: Maahantulon lupaharkinnassa on painotettu liikaa lakia – paaluttaa nyt uudet tavoitteet

Ilkka Haahtela aloitti tänä syksynä Migrin ylijohtajana. Hän näkee paljon korjattavaa viraston toimintatavoissa.

www.lansivayla.fi

Migrin ylijohtaja Ilkka Haahtela puhuu jälleen asioista suoraan. Nyt jos koskaan virastolla on ns. näytön paikka.

On paljon seikkoja, jotka tukevat sitä näkemystä, ettei tänne valtavaa kiinnostuneiden joukkoa ole tulossa, mutta juuri siksi meidän pitäisi saada asiat maahanmuuton ympärillä niin hyvään kuntoon kuin mahdollista. Jokainen euro olisi saatava aikaan ja uusia reittejä Suomeen ja uusia ryhmiä tulee tukea.

Haahtela uskoo, että olosuhteiden muuttuessa maailmalla myös Suomeen on lisää tulijoita tulevaisuudessa.

Tämän voin allekirjoittaa. Kun mitään suurta yksittäistä virtaa ei liene näköpiirissä, on kaikki kivet hyvä kääntää.

 

[J.C.S.]

Tätä ei ole kai täällä ollut:

HS Turku | Suomalaistehtaalle haalittiin ulkomaalaista työvoimaa ja sitten heidät lomautettiin: ”Pääsee helposti eroon”

Valmet Automotiven Salon akkutehtaan vuokratyövoimaa on lomautettu marraskuun loppupuolelta tammikuun alkupäiville. Teollisuusliitosta ärähdetään ulkomaalaisen työvoiman kohtelusta.

www.hs.fi

Iso yhtiö ei oikein edistä työperäisemaahanmuuton asiaa, eli kyllä muutkin munii kuin asian vastustajat.
Tämä on juuri osa sitä ongelmaa jonka vuoksi työperäinenmaahanmuutto epäilyttää, yhtiöt hinkuvat tekijöitä ja kun tulee hetkellinen tilanne että tekijöitä ei tarvita heidät nakataan yhteiskunnan vastuulle.
Pahimmassa tapauksessa entiset työntekijät jäävät jatkossa ilman työtä ja yhtiö kärrää lisää "kausityöläisiä" tilalle.
Jotta saataisiin enemmän kannatusta asialle olisi toivottavaa että työperäiset pääosin voitaisiin pitää palkkatyössä mahdollisimman pysyvästi.
P.S. Näen kyllä, että tässä "vastuussa" on vuokrausyhtiö, mutta minusta vastuun kantaa Valmet.

 

[Ann Arbor]

@J.C.S. Pintapuolisesti ehdin caseen tutustua, maksumuurin takana ollutta juttua en toki mielelläni linkannut, mutta kiitos referoinnista. Näin yleisesti ikävältähän Valmetin tapaus vaikuttaa, joskin vuokratyövoiman hyväksikäyttö ei sinänsä katso kansalaisuutta, joskin vasta hiljattain Suomeen tulleet työntekijät ovat keskimäärin heikommin tietoisia oikeuksistaan.

Haluaisin kuitenkin lähteä siitä, että tämänkaltaisten tapausten ehkäisy ei pidä lähteä maahanmuuton rajoittamisesta, mutta mikäli haluamme, että tänne tulevat toden totta sitoutuvat pysyvämmin ja integroituvat osaksi yhteiskuntaa, eivätkä käy vain kääntymässä, on meillä joka tasolla parantamisen varaa.

 

[Cobol]

Iso yhtiö ei oikein edistä työperäisemaahanmuuton asiaa, eli kyllä muutkin munii kuin asian vastustajat.
Tämä on juuri osa sitä ongelmaa jonka vuoksi työperäinenmaahanmuutto epäilyttää, yhtiöt hinkuvat tekijöitä ja kun tulee hetkellinen tilanne että tekijöitä ei tarvita heidät nakataan yhteiskunnan vastuulle.
Pahimmassa tapauksessa entiset työntekijät jäävät jatkossa ilman työtä ja yhtiö kärrää lisää "kausityöläisiä" tilalle.
Jotta saataisiin enemmän kannatusta asialle olisi toivottavaa että työperäiset pääosin voitaisiin pitää palkkatyössä mahdollisimman pysyvästi.
P.S. Näen kyllä, että tässä "vastuussa" on vuokrausyhtiö, mutta minusta vastuun kantaa Valmet.

Tämä on ehkä kasvava ongelma jo nyt. Juttelin pari viikkoa sitten erään työvoimatutkijan kanssa. Hänen mukaan osa yhtiöistä, jotka vaativat julkisuudessakin lisätyövoimaa ulkomailta, ei välttämättä sitoudu työvoimaan. Ulkomailta tullutta työvoimaa voidaan kouluttaa Suomessa valtion rahoilla ja kun harjoittelujakso tai koeaika on loppumassa, palkkauksia ei tehdäkään. Yrityksiä hän ei tietenkään nimennyt, mutta mainitsi, että joukossa on myös hyvin tunnettuja yrityksiä.

Meillä olisi paljon opittavaa vaikkapa Tanskasta. Siellä on tietääkseni käynyt vuosikymmeniä erilaisia valtuuskuntia tutustumassa Tanskan työperäisen maahanmuuton ohjelmiin. Itsekin olen muutaman muistion noilta reissuilta lukenut. Käytäntöön asti ei Suomessa asioita viedä.

 

[Ann Arbor]

Meillä olisi paljon opittavaa vaikkapa Tanskasta. Siellä on tietääkseni käynyt vuosikymmeniä erilaisia valtuuskuntia tutustumassa Tanskan työperäisen maahanmuuton ohjelmiin. Itsekin olen muutaman muistion noilta reissuilta lukenut. Käytäntöön asti ei Suomessa asioita viedä.

Tanskasta olisi meillä monessakin suhteessa opittavaa. Vaikka ko. maassa lukuisia yhteiskunnallisia haasteita onkin, voi tanskalaista yhteiskuntaa pitää suht. hyvänä hybridinä pohjoismaisen ja mannereurooppalaisen välillä. Siihen väliinhän maa sattumalta sijoittuu myös maantieteellisesti.

Mielenkiintoinen kuriositeetti maahanmuutosta Tanskaan on ollut se, ettei avoimemmasta maahanmuuttopolitiikasta huolimatta Itä- ja Kaakkois-Aasiasta kotoisin olevia ole maassa merkittävästi Suomea enemmän, kun taas esimerkiksi turkkilaisia on kahdeksankertainen määrä Suomen yhteisöön verrattuna. Taustalla toki fakta, että työperäinen maahanmuutto alkoi Suomeen oikeastaan vasta 1990-luvulla.

Tanska on joka tapauksessa demografiselta profiililtaan melko paljon Suomea paremmassa tilanteessa. Syntyvyys ylittää edelleen kuolleisuuden, siinä missä meillä luonnollinen väestönkasvu on ollut jo seitsemän vuotta negatiivinen.

 

[Cobol]

Tanska on joka tapauksessa demografiselta profiililtaan melko paljon Suomea paremmassa tilanteessa. Syntyvyys ylittää edelleen kuolleisuuden, siinä missä meillä luonnollinen väestönkasvu on ollut jo seitsemän vuotta negatiivinen.

Tämä on yksi ydinasioista ja asiaa voi lähestyä myös puhtaasti Suomen talouden kannalta.

Helppohan tässä olisi setämiehenä todeta, että ei me mitään työperäistä maahanmuuttoa tarvita. Velkaannutaan vaan syömävelan kautta, jotta kyetään korottamaan eläkeläisten ja ansiosidonnaista nauttivien tuloja vuosien 2022-2024 jälkeen muita väestöryhmiä enemmän vielä vuosina 2024-2026.

Jos on vähänkään taloudesta käsitystä, ymmärtää mitä yllä kuvattu politiikka käytännössä tarkoittaa tulevina vuosikymmeninä. Maahanmuutto Suomeen on välttämätöntä moneen kertaan kirjoitetuista ja lausutuista syistä. Tekoja tarvitaan ja tietenkin myös rationaalista ajattelua. Jos työperäinen maahanmuutto ei kasva nykyisestä merkittävästi, sitä ei voi korvata esimerkiksi Afrikan ja Lähi-Idän alueen humanitaarisella muutolla.

 

[Ann Arbor]

Toivoisi ennen kaikkea, että nuoremmat työssäkäyvät aikuiset aktivoituisivat asian suhteen, vähintään siis vaaleissa ääntään käyttäen ja vaatisivat Suomelta nyt jos koskaan tekoja työperäisen maahanmuuton esteiden purkamiseksi ja työntekijöiden houkuttelemiseksi. Olen luonnollisesti asiaan paljon perehtyneenä ja huolta kantavana tyytyväinen, että vihdoin Suomen tulevaisuuden kannalta kriittinen kysymys on saanut ansaitsemaansa huomioita. Nyt vain puheista tekoihin.

Kansallisen konsensuksen ja koheesion kannalta olisi lisäksi hyvä, mikäli myös SDP omaksuisi Kokoomuksen ja myös osaltaan Vihreiden linjan suhteessa työperäiseen maahanmuuttoon.

Tarvitsemme maahanmuuttoa työvoimapulan ratkaisemiseksi - Vihreät

Yksi kevään suuri puheenaihe on työvoimapula. Oli kyse julkisesta työnantajasta tai melkein minkä tahansa alan yritysten edustajista, he nostavat esiin ongelmat työvoiman saatavuudessa. Suomen alhainen syntyvyys ja väestön ikääntyminen on johtanut tilanteeseen, jossa työmarkkinoilta poistuu...

www.vihreat.fi

Yksi hyvä kirjoitus viime kesältä, minkä Vihreitä koskaan äänestämättömänä voin allekirjoittaa.

 

[Ann Arbor]

Puhuttaessa väestön ikääntymisestä ja sen aiheuttamista laaja-alaisista yhteiskunnallisista haasteista, malliesimerkkinä käytetään usein Japania. Erittäin mielenkiintoinen ja sanoisin myös varoittava esimerkki on myös naapurimaa Etelä-Korea.

Etelä-Koreassa väestö on kääntynyt laskuun vasta viime vuonna, mutta huomioiden maan syntyvyyden olleen huomattavasti esimerkiksi Suomea alhaisempi jo vuosikymmenet, tuleva negatiivinen väestökehitys on ollut tiedossa jo pitkään, huomioiden maahanmuuton olevan myös alhainen. Dramaattisen tilanteesta tekee kuitenkin muutamana viime vuonna käytännössä ennennäkemättömän alas pudonnut syntyvyys. Siinä missä vauvakadon kanssa kamppailevan Suomen syntyvyys oli viime vuonna 1,46, oli tämä Etelä-Koreassa 0,808... Syntyvyys romahti alle yhden jo vuonna 2018, joten koronapandemialla ei trendiä voine perustella.

Huolestuttavalla väestökehityksellä tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia eteläkorealaiseen yhteiskuntaan, mistä on raportoinut esimerkiksi Aasian ja Tyynenmeren alueen tapahtumista kirjoittava The Diplomat-lehti syksyllä julkaisemassaan artikkelissa.

South Korea’s Demographic Trends Continue to Decline

South Korea’s population decline is following the U.N.’s most negative projections, with major implications for the country’s economic future.

thediplomat.com

Suomi toki on Suomi, eikä Etelä-Korea, eikä kymmenien miljoonien ihmisten asuttamaa suunnilleen Islannin kokoista maata voi monilta arjen realiteeteilta ihan verrata harvimmin asuttuun EU-maahan, eli Suomeen, mutta tulemme kohtaamaan samat haasteet, mitä ikääntyvä ja ennen pitkää laskeva väestö tulee aiheuttamaan, verrattuna nuorekkaampaan demografiseen profiiliin, mistä tällä hetkellä juurikin muut Pohjoismaat hyötyvät, mikäli ennen kaikkea maahanmuuttopolitiikkamme ei uudistu.

 

[Ann Arbor]

Iltaa taas kerran. Kuten tässäkin threadissa on käsitelty useaan otteeseen, Suomi kilpailee ja tulee kilpailemaan osaajista lukuisien ennen kaikkea lähialueiden maiden kanssa. Muut Pohjoismaat ja Saksa nousevat luonnollisesti ensimmäisenä esille. Saksasta haluankin nostaa pari pointtia tällä kertaa esille.

Vaikka Suomessa on vihdoin havahduttu maamme laaja-alaiseen työvoimapulaan ja demografiseen kriisiin ja eräät käytännön toimet ovatkin jo toteutuneet tai kehitteillä, on juurikin Saksassa edetty jo nopeammin. Saksan nykyistä hallitusta voi kritisoida ennen kaikkea ulkopolitiikastaan, mutta maahanmuuton edistämiseksi maassa on tekemisen meininki, kuten muutaman päivän takainen julkaisu osoittaa.

Stepping up the pace and stripping away bureaucracy

The new Skilled Immigration Act is clearing away obstacles and placing greater value on work experience.

www.deutschland.de

Sinänsä aika peruskauraa, mitä muutkin työperäistä maahanmuuttoa lisäämään pyrkivät maat ovat tehneet, mutta samankaltaista tomeruutta näkisin mielelläni myös Suomessa. Erityisesti diggaan saksalaisten puolesta siitä, että Saksan kansainväliseen profiiliin maahanmuuttokohteena halutaan selvästi panostaa. Vaikka Saksan maabrändi 15 kertaa Suomea suurempana maana on ymmärrettävästi vahvempi jo aika lailla itsestään, tulisi meidän pyrkiä samanlaiseen määrätietoiseen profiilin kohottamiseen, uskon sen maksavan itsensä moninkertaisesti takaisin. Suomi on maailmalla tunnettu upeasta luonnostaan ja uniikista kulttuuristaan ja toimivasta yhteiskunnastaan. -Nyt on aika tehdä Suomea tunnetuksi myös maahanmuuttokohteena.

Näin yleisesti tilanne voi vaikuttaa melko valitettavalta. Jos olet brasilialainen sairaanhoitaja, intialainen maisteriopiskelija, filippiiniläinen ravintolakokki, bulgarialainen rakennusinsinööri tai ghanalainen musiikinopettaja, miksi muuttaisit Suomeen, jos samalla tai helpommalla vaivalla voit muuttaa Saksaan. Toki kaikista mainitsemistani maista on Suomeen jo nykyään muuttanut tuhansittain ihmisiä, joten ei tilanne välttämättä niin toivoton ole.

Migration to Germany reached new high in 2022

It is expected that Germany will have taken in a total of 1,2 million migrants once the year is up, 35 percent more than during the 2015 refugee crisis.

www.iamexpat.de

Saksa on muutenkin, jos ei vielä kääntämässä, niin taittamassa demografista kriisiään. Merkittävän työperäisen maahanmuuton lisäksi Saksasta on muodostunut Puolan ohella pääkohde ukrainalaisille pakolaisille. Lopuksi haluan nostaa esille, että ihan jo luonnollisen väestönkehityksen osalta Saksa on ottanut pitkään odotetun käänteen parempaan: Vuonna 2021 Saksassa syntyi noin 795 000 lasta, mikä on yli 130 000 enemmän, kuin vuosikymmen aiemmin.

 

[Stonewall]

Ruotsalaisyhtiö aikoo houkutella Suomesta työntekijöitä akkutehtaaseen – ”Tulee 60-luku mieleen” Ruotsalaisyhtiö aikoo houkutella Suomesta työntekijöitä akkutehtaaseen – ”Tulee 60-luku mieleen”
Mielenkiintoista. Ruotsalaiset aikovat löytää Suomesta työntekijöitä, vaikka meilläkin kuulemma on niistä pula. Jos onnistuvat, niin otetaan vain mallia. Murheet ratkaistu.

 

[Wiljami]

Ruotsalaisyhtiö aikoo houkutella Suomesta työntekijöitä akkutehtaaseen – ”Tulee 60-luku mieleen” Ruotsalaisyhtiö aikoo houkutella Suomesta työntekijöitä akkutehtaaseen – ”Tulee 60-luku mieleen”
Mielenkiintoista. Ruotsalaiset aikovat löytää Suomesta työntekijöitä, vaikka meilläkin kuulemma on niistä pula. Jos onnistuvat, niin otetaan vain mallia. Murheet ratkaistu.

Tuskin kovin ihmeellisiä temppuja tarvitaan, luvataan vaan semmoista palkkaa tuotantotyöstä mitä ei Suomessa pystytä maksamaan ja varmasti saa rekryttyä halukkaita muuttotappioalueille Ruotsiin.

 

[Ann Arbor]

Mielenkiintoinen uutinen. Toki työvoiman liikkumista tapahtuu vauraidenkin länsimaiden välillä tietyssä mittakaavassa jatkuvasti, joten tuskin tämä minkään isomman Ruotsiin muuton alku lienee.

Vaikka Pohjois-Ruotsin taloudellinen ja demografinen tilanne lieneekin Pohjois-Suomea jonkin verran parempi, ei sinänsä mikään yllätys, että myös siellä kamppaillaan paikoin työvoimapulan kanssa, vaikka ruotsalaiset työmarkkinat ovatkin joustavammat, ostovoima korkeampi ja myös työperäinen maahanmuutto vilkkaampaa.

Henk. koht-tasolla pyörittelin joskus lukio-ikäisenä, että voisin käydä myös Ruotsissa kääntymässä töitä tekemässä (ensisijainen vaihtoehto toki oli Saksa), mutta lopulta hanke jäi.

 

[Ann Arbor]

"Itsestäänselvien" Saksan ja Ruotsin ohella myös muut Länsi-Euroopan maat ovat hyvin pitkälti samoilla pelikentillä, kilpailtaessa Euroopan ulkopuolelta tulevasta työvoimasta. Hollanti on toki ollut "maahanmuuton suurvalta" jo vuosikymmenet, mutta myös päättyneenä vuonna maan kasvu jatkui voimakkaana.

Immigration pushes population of the Netherlands to 17,8 million

According to CBS, the population of the Netherlands rose sharply in the first three quarters of 2022, largely as a result of increased immigration levels.

www.iamexpat.nl

Vaikka Suomi toimiva, korkean osaamisen ja puhtaan luonnon yhteiskunta onkin, laakereille lepäämiseen ei ole yhtään varaa, kilpailijoita kun riittää.

 

[ndal88a]

"Itsestäänselvien" Saksan ja Ruotsin ohella myös muut Länsi-Euroopan maat ovat hyvin pitkälti samoilla pelikentillä, kilpailtaessa Euroopan ulkopuolelta tulevasta työvoimasta. Hollanti on toki ollut "maahanmuuton suurvalta" jo vuosikymmenet, mutta myös päättyneenä vuonna maan kasvu jatkui voimakkaana.

Immigration pushes population of the Netherlands to 17,8 million

According to CBS, the population of the Netherlands rose sharply in the first three quarters of 2022, largely as a result of increased immigration levels.

www.iamexpat.nl

Vaikka Suomi toimiva, korkean osaamisen ja puhtaan luonnon yhteiskunta onkin, laakereille lepäämiseen ei ole yhtään varaa, kilpailijoita kun riittää.

Toinen, vahva, perinteinen kilpailija eli Kanada
"Canada added more than 431,000 new permanent residents last year, marking its largest ever annual increase and exceeding the 2022 immigration target established by Prime Minister Justin Trudeau"

How many new immigrants came into Canada last year?

Feds reveal the volume of new arrivals into Canada

www.mpamag.com

JOL

 

[Ann Arbor]

Toinen, vahva, perinteinen kilpailija eli Kanada
"Canada added more than 431,000 new permanent residents last year, marking its largest ever annual increase and exceeding the 2022 immigration target established by Prime Minister Justin Trudeau"

How many new immigrants came into Canada last year?

Feds reveal the volume of new arrivals into Canada

www.mpamag.com

JOL

Kanadaa, Yhdysvaltoja, Australiaa jne. en juuri ole ottanut edes puheeksi, sillä he painivat lähtökohtaisestikin eri sarjassa kuin me, englanninkielisinä työperäisen maahanmuuton suurvaltoina, vaikka toden totta samoista työntekijöistä kilpailemme heidänkin kanssa.

Vaikka liialliseen synkkyyteen ei olekaan hyvä vajota, paljon on meillä tekemistä kurssin kääntämiseen. Valitettavasti passiivisuus leimaa tiukkojen käytänteiden ohella maahaahanmuuttopolitiikkaamme.

 

[Ann Arbor]

Kanadasta haluaisin sanoa vielä, että vaikka maalla omat lukuisat yhteiskunnalliset ongelmansa onkin, olen aina ihaillut Kanadassa eräänlaista "uudisraivaajahenkeä", tulevaisuudenuskoa ja "Think Big"-ajatusmaailmaa. Vaikka varmasti maasta löytyy joitain, jotka haluaisivat pysäyttää siirtolaisuuden, nähdään laajan mittakaavan maahanmuutto yleisesti täysin luonnollisena osana kasvavan maan realiteettia.

Vaikka yhtä lailla Suomikin elää haastavia aikoja, toivoisin meidän yhtä lailla katsovan myös tulevaisuuteen. Maailma ei ole vielä valmis ja toivon Suomenkin "parhaiden päivien" olevan vasta kaukana edessä päin. Välillä kun yhteiskunnallista keskustelua seuraa, yleisvire tuntuu olevan, että "kai tässä pikku hiljaa sitten himmaillaan", vaikka itse toivoisin Suomen pyrkivän olemaan "kokoaan suurempi" myös tulevaisuudessa.

Kanada on lisäksi hyvä esimerkki siitä, että vaikka tietenkin maassa, kuten kaikkialla muuallakin esiintyy rasismia ja maahanmuuttovastaisuutta, ovat kanadalaiset erittäin heterogeenisistä taustoistaan huolimatta hitsautuneet hyvinkin yhtenäiseksi kansakunnaksi. Vaikka Suomen demografinen tulevaisuus näyttääkin tällä hetkellä erittäin haasteelliselta, ei alamäkemme ole mikään matemaattinen vakio, vaan kurssi on edelleen käännettävissä, mutta tämä vaatii määrätietoista työtä koko yhteiskunnalta tämän eteen.

 

[Ann Arbor]

Syntyvyys sakkasi jälleen – koronapandemian aikainen noste vauvaluvuissa ei ole jatkunut

Vuoden 2022 syntyvyysluvut ovat jäämässä ennätyksellisen alhaisiksi Suomessa. Syntyvyyden lasku on maailmanlaajuinen ilmiö, mutta Suomessa tapahtunut romahdus on ollut poikkeuksellisen raju.

yle.fi

Valitettava uutinen, joskaan ei trendiä pitkin vuotta seuranneille yllätys. Kysymys, miten nostaisimme syntyvyyden edes naapurimaidemme tasolle on edelleen ratkaisematta, vaikka oletettavasti kyseessä on useiden tekijöiden summa.

Syntyvyyden ollessa ennätysalhainen, nuorten aikuisten, jotka ovat myös lastenhankintaiässä maahanmuutto nostaa merkitystään demografisen kriisinmme taittamisessa. Vaikka moni haluaisikin nähdä Suomeen tulevat ennen kaikkea korkeakoulutettuja "huippuosaajia", eivät yksistään he ole ratkaisu haasteeseen, vaan tarvitsemme myös ns. perusduunareita ja opiskelijoita.

 

[Ann Arbor]

Iltaa taas kerran. Edellisessä viestissä linkkaamaani uutiseen, viitaten Suomen alhaiseen syntyvyyteen, päätin tehdä laskelmia tärkeimmässä viitekehyksessä, eli mikä on tilanteemme muihin Pohjoismaihin verrattuna. Jätin Islannin tietoisesti pois, huomioiden maan lähtökohtaisesti pienemmän koon.

Vertasin taannoin Suomen väestökehitystä Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan vuosina 2010-2021. Tämä siis sisällytti niin nettomaahanmuuton, syntyvyyden ja kuolleisuuden. Mutta mikä on tilanne juurikin syntyneiden lasten kohdalla? Tässä dataa tuhannen tarkkuudella.

Syntyneet 2010-2021

Ruotsi 1 374 494
Tanska 721 000
Norja 693 000
Suomi 644 000

Ruotsi on merkittävästi suurimpana maana luonnollisesti omassa luokassaan myös syntyvyyden osalta, mutta tilanteemme etenkin Norjaan ja Tanskaan verrattuna ovat huolestuttavia. Eritoten huomioiden sen, että vielä viime vuosikymmenen alussa syntyvyytemme oli samalla tasolla muiden Pohjoismaiden kanssa ja taannoin vaikutti jopa siltä, että Suomi tulisi jossain vaiheessa ohittamaan Tanskan väkiluvussa. Ajat muuttuvat.

Syntyvyyden ohella on luonnollisesti huomioitava alhaisempi maahanmuutto Suomeen ja tässä mielestäni tullaan asian ytimeen. Vaikka huomioiden laaja-alaisen työvoimapulamme, tarvitsemme kipeästi työperäistä maahanmuuttoa paikkaamaan vajettamme, ovat maahan tulevat nuorehkot aikuiset usein myös lapsenhankintaiässä ja tässä mielessä lienee turvallista sanoa muiden Pohjoismaiden hyötyneen vapaammasta maahanmuuttopolitiikastaan myös, mitä tulee luonnolliseen väestönkasvuun. Nuoremman väestöpohjan etuja ei tarvinne tässä alkaa listata, mutta kaiken tämän seurauksena on positiivinen lumipalloefekti.

Pysäyttävät luvut: Näin Suomi jäi jälkeen muista Pohjoismaista | Verkkouutiset

Elinkeinoelämän johtaja toivoo ryhtiliikettä taloudenpitoon.

www.verkkouutiset.fi

Uutinen eiliseltä. Vaikka Suomen jääminen muiden Pohjoismaiden jalkoihin onkin useiden tekijöiden summa, uskon vakaasti, että positiivinen demografinen kehitys on edesauttava Ruotsin, Norjan ja Tanskan kasvua, vs. harmaantuva Suomi.

 

[Ann Arbor]

Edelliseen viestiini liittyen, Suomen ja Norjan demografista eriytymistä on ollut mielenkiintoista ja myös valitettavaa seurata. Muistan lapsuudesta tietäneeni, kuinka "Suomen asukasluku on 5 miljoonaa ja Norjan 4 miljoonaa", näin laveasti pyöristettynä. Suomi on toden totta väkiluvun osalta edelleen niukasti Norjaa suurempi maa (vähän alle 100 000:lla asukkaalla), mutta itse väkilukua merkityksellisempi asia on Norjan huomattavasti nuorempi ikärakenne.

Syinä eriytymiseen on norjalaisten korkeampi syntyvyys, sekä luonnollisesti isomman mittakaavan maahanmuutto, mikä on edesauttanut myös luonnollista väestönkasvua. Vaikka Norjalla onkin eräitä valttikortteja käsissään myös demografisen tilanteensa edistämiseksi, eivät arkielämän realiteetit ole mielestäni maassa niin erilaiset, ettemmekö päämäärätietoisella työllä kykenisi kirimään Norjan (+Ruotsin ja Tanskan) eroa kiinni.

 

[Ann Arbor]

Presidentti Biden: Muutoksia Yhdysvaltain maahanmuuttokäytäntöihin

Presidentti Biden: Muutoksia Yhdysvaltain maahanmuuttokäytäntöihin

yle.fi

Latinalaisesta Amerikasta pääosin katsomattomana korttina työperäisen maahanmuuton lähteenä ollaan keskusteltu tässä threadissa aiemminkin, mutta huomioiden mikäli USA tiukentaa maahanmuttokäytänteitään, olisi Euroopalla ja myös Suomella nyt mahdollisuus markkinoida itseään kohteena.

Yhdysvallat ja Kanada luonnollisesti hyötyvät sijainnistaan samalla mantereella ja englanninkielisestä luonteestaan, mutta huomioiden miten Suomi saa nettomaahanmuuttoa muun muassa lukuisista Aasian ja Afrikan maista, ei Latinalainen Amerikkakaan voi olla "liian kaukana". Toki Espanja ja Portugali lienevät ymmärrettävästi ykköskohdemaita Euroopassa, mutta sujuvilla viranomaiskäytänteillä ja ahkeralla markkinoinnilla uskon kykenevämme pistävän kampoihin.

 

[Ann Arbor]

Bloomberg - Are you a robot?

Edelliseen viestiin liittyen osui silmään mielenkiintoinen Bloombergin artikkeli viime elokuulta. Siirtomaaimperiumin peruna (no pun) Espanjallahan on käytännössä loputon source potentiaalisia kielen jo hallitsevia maahanmuuttajia paikkaamaan juurikin ikääntymisestä johtuvaa väestövajetta.

Vaikka Suomi ei espanjankielinen maa olekaan ja ilmasto viileä, uskon että kykenisimme houkuttelemaan enemmän muuttajia myös tänne. Huomioiden jo monien alueen maiden sosioekonomisen kehityksen osoittavan alaviistoon, voisin hyvin kuvitella Suomen vaikuttavan kiinnostavaltakin vaihtoehdolta.

 

[Ann Arbor]

Kohta Kiinan väkiluvultaan maailman suurimpana maana ohittavasta Intiasta ei ole mielestäni keskusteltu vielä tarpeeksi potentiaalisena maahanmuuton lähteenä. Vaikka Suomessa asuvien intialaistaustaisten määrä onkin lisääntynyt 2010-luvun alusta huomattavasti, uskon potentiaalia olevan merkittävästi laajempaankin muuttoliikkeeseen.

Suomeen varsin verrannollinen Itävalta on jo askeleen edellä.

Austria strikes migration deal with India

www.euractiv.com

Vaikka intialaiset tuskin yksistään ratkaisevat Suomen demografista vajetta, toivotan ainakin itse intialaiset lämpimästi tervetulleiksi.

 

[Stonewall]

Mielenkiintoista, että sota on vaikuttanut päinvastaisesri nuorten naisten ja miesten lapsihaaveisiin. Miehet haluavat entistä enemmän lapsia, naiset vähemmän. Osa miehistä sanoo tiedostavansa, että tarvitaan iso reservi. Tämä ei ole ihan sitä mitä tarkoitetaan ylisukupolvisella jatkuvuuden hallinnalla, mutta ainakin ovat hivenen tiedostavia lasten hankinnan yhteiskunnallisesta merkityksestä. Naiset taas näyttävät suhtauvan varovaisuus edellä. Eivät haluaisi lapsia epävarmoina aikoina.

Tuo sukupuolten ero saattaa osin selittää muutenkin suhtautumista lasten hankintaan. Naisista monet haluaisivat minimoida epävarmuuksia ennen kuin lapsia hankkivat. Miehet taas ovat yleensä kaikessa vähemmän varovaisia ja vähempi varmuus riittää (näihin yleistyksiin varmasti löytyy poikkeuksia).

Onkohan niin, että elämän hallinnan illuusio vaikuttaa lapsimäärään vähentävästi? Tai oikeastaan pyrkimys siihen hallintaan? Tulevien hallitusten täytyy pureutua siihen, miten tähän voidaan vaikuttaa.

 

[Ann Arbor]

Mielenkiintoistahan tuota keskustelua on seurata. Omasta mielestä "mitä järkeä hankkia lapsia tällaiseen kamalaan maailmaan" on varsin naiivi näkemys, vaikka toki vapaaehtoisen lapsettomuuden perusteita en rupeakaan kyseenalaistamaan.

Itse olen pitkään kokenut voimakasta velvollisuudentunnetta tehdä "oma osani" ja pyrkiä saamaan omaa jälkikasvua niin yhteiskuntamme kannalta, kuin velvollisuutena jatkaa varsin vähäväkistä sukuani.

 

[Ck]

Mielenkiintoistahan tuota keskustelua on seurata. Omasta mielestä "mitä järkeä hankkia lapsia tällaiseen kamalaan maailmaan" on varsin naiivi näkemys, vaikka toki vapaaehtoisen lapsettomuuden perusteita en rupeakaan kyseenalaistamaan.

Itse olen pitkään kokenut voimakasta velvollisuudentunnetta tehdä "oma osani" ja pyrkiä saamaan omaa jälkikasvua niin yhteiskuntamme kannalta, kuin velvollisuutena jatkaa varsin vähäväkistä sukuani.

En ymmärrä miksi tämä on naiivi ajatus?

Ennemminkin hyvin järkevä ajatus minkä toivoisi olleen ja olevan yleistä koko maailmassa. Meillä ei olisi ilmastonmuutosta jos tuo ajatusmalli olisi se normi, eikä se, että kaikkien pitää saada omat lapset maailmaan koska pitää jatkaa sukua.