Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

  • 325 640
  • 4 103

Redimor

Jäsen
Vaikka suomen kieli monelle maahanmuuttajalle haaste tunnetusti onkin, ovat nämä väitteet sotealan laajasta kielitaidottomuudesta jotain, mihin en itse ole törmännyt. Aikuisena Suomeen muuttaneista Roman Schatzin tasoista suomea eivät kaikki opi, mutta minkäänlaiseen kielimuuriin en itse* ole koskaan törmännyt asioidessani julkisella ja yksityisellä.

*Allekirjoittaneella on mahdollisesti käynyt poikkeuksellinen tuuri, mutta ulkomaalaistaustaisten terveydenhuollon ammattilaisten mollaaminen alkaa olla jo käyty keskustelu. Syntyessä saatu Suomen kansalaisuus ei tee kenestäkään alan ihmisestä automaattisesti parempaa tai huonompaa työntekijää.
Ja sitten meillä muilla on useitakin kohtaamisia lääkäreiden sekä hoitajien kanssa, joissa onneksi on pelastanut oma alan koulutus kun ymmärtää asioista enemmän.

Se ettei juuri sinulle ole jotain sattunut, ei tarkoita sitä etteikö sitä sattuisi muille.

Meillä on kohtuullinen määrä ulkolaisia ammattilaisia terveydenhuollossa ja heidän kielitaitonsa ei riitä pelkkää suomea puhuvalle asiakkaalle.

Enkä tarkoita etteikö ulkolaisia tarvita, heitä pitääkin ottaa lisää koska kotimainen lääkärien valmistuminen on rajoitettu niin ettei meillä valmistu riittävästi ammattilaisia. Muutaman vuoden päästä meillä on tilanne se, ettei riitä ikäryhmästä enää hakijoita hoitajakoulutuksiinkaan. Nämä ongelmat täytyy ratkaista ulkomaisella tuella jolla samalla parannetaan yleistä tilannetta maassamme.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Meillä on kohtuullinen määrä ulkolaisia ammattilaisia terveydenhuollossa ja heidän kielitaitonsa ei riitä pelkkää suomea puhuvalle asiakkaalle.
Jollain aikataululla voisin kuvitella (alkaen oletettavimmin yksityisellä sektorilla) Suomeen rantautuvan "English only"-vastaanottoja, joissa hiljattain maahan tulleet hoitajat ja lääkärit voisivat työskennellä. Valtaosa työikäisistä suomalaisista osaa englantia hyvin ja esimerkiksi itse voisin hyvin valita englanninkielisen palvelun, mikäli tämä vapauttaa suomea riittävän hyvin osaavia työntekijöitä suomenkielistä palvelua tarvitseville.
 

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Mets
Jollain aikataululla voisin kuvitella (alkaen oletettavimmin yksityisellä sektorilla) Suomeen rantautuvan "English only"-vastaanottoja, joissa hiljattain maahan tulleet hoitajat ja lääkärit voisivat työskennellä. Valtaosa työikäisistä suomalaisista osaa englantia hyvin ja esimerkiksi itse voisin hyvin valita englanninkielisen palvelun, mikäli tämä vapauttaa suomea riittävän hyvin osaavia työntekijöitä suomenkielistä palvelua tarvitseville.
Onko tällaisia tulijoita paljonkin jotka osaavat englantia? Joku perustuslaillinen oikeus tms on että Suomessa saa hoitoa suomeksi, voi tietysti olla että jossakin yksityisellä olisi vain enkkua puhuva, eihän sinne kenenkään ole pakko mennä. Itsekin puhun englantia ihan kohtuullisesti mutta jos mulla on vaiva josta haluan puhua niin vieraalla kielellä juteltaessa voi olla ongelmia ymmärryksessä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Onko tällaisia tulijoita paljonkin jotka osaavat englantia? Joku perustuslaillinen oikeus tms on että Suomessa saa hoitoa suomeksi, voi tietysti olla että jossakin yksityisellä olisi vain enkkua puhuva, eihän sinne kenenkään ole pakko mennä. Itsekin puhun englantia ihan kohtuullisesti mutta jos mulla on vaiva josta haluan puhua niin vieraalla kielellä juteltaessa voi olla ongelmia ymmärryksessä.
Boldaus oma.

Suoranaista statistiikkaa en löydä tähän, mutta kyllähän olettaisin valtaosan Suomeen saapuvista työperäisistä maahanmuuttajista osaavan englantia vähintään kohtuullisesti. Toki miltei ummikkojakin saapuu, esimerkiksi monet ukrainalaispakolaiset, mutta humanitääristä maahanmuuttoa ei lähtökohtaisesti pidäkään nähdä työvoimavajeemme paikkaajana, vaikka pakolaiset merkittävältä osin työllistyvät yhtä lailla. Olen tutustunut lukemattomiin tänne aikuisena tulleisiin ja paria lukuun ottamatta (he osaavat kyllä suomea) kaikki osaavat englantia ihan hyvin.

Tiedostan kyllä, että hoitoalan vaatimukset kielitaidon suhteen ovat ymmärrettävästi vaativammat, kuin vaikkapa palvelusektorin tai IT-alan, mutta oletan jonkinlaiseen ratkaisuun päästävän tulevaisuudessa.
 

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset
Itsekin voisin hyvin lähteä sairaanhoitajaksi. Läpällä hainkin ja olisin saanut pääsykoehaun kautta paikankin jonkun 30 pisteen turvin. Mutta onhan nuo palkat kehnoja. Ei oikein tuollainen alle kolmen tonnin liksa houkuttele, kun ei se sisällä oikein järkeviää etenemis- tai palkankehitysmahdollisuuksia. Tuohonkin saa odotella kokemusvuosien kertymistä. Aika paljon helpommalla pääsee, kun parempaa liksaa saa 80% työajalla toimistolla päivystäessä, vaikka onhan sekin jo alkanut aikalailla kyllästyttämään noin työnä.
 

Redimor

Jäsen
Jollain aikataululla voisin kuvitella (alkaen oletettavimmin yksityisellä sektorilla) Suomeen rantautuvan "English only"-vastaanottoja, joissa hiljattain maahan tulleet hoitajat ja lääkärit voisivat työskennellä. Valtaosa työikäisistä suomalaisista osaa englantia hyvin ja esimerkiksi itse voisin hyvin valita englanninkielisen palvelun, mikäli tämä vapauttaa suomea riittävän hyvin osaavia työntekijöitä suomenkielistä palvelua tarvitseville.
Ei tällaiset mallit koskaan vapauta työvoimaa mihinkään sellaiseen mihin sitä tarvitaan. Syy on hyvin yksinkertainen, nämä englannilla pärjäävät työskentelisivät pääkaupunkiseudulla ja ehkä jossain toisessa suuressa taajamassa kun taas ne jotka tarvitsevat palveluja pulan vuoksi asuvat 300+ km pääkaupunkiseudulta tai tampereelta, minne taas ammattilaiset eivät lähde jos he kerran ovat sinne isommalle kirkolle jo päässeet.

Todellinen apu tulee siittä, että täällä koulutetaan enemmän niitä ammattilaisia seuraavan opintosyklin aikana todella rajusti yli "tarpeen". Sitten päästään tilanteeseen missä voidaan alkaa pyörittelemään osaamista eri kirkonkylillä.
 

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Mets
Boldaus oma.

Suoranaista statistiikkaa en löydä tähän, mutta kyllähän olettaisin valtaosan Suomeen saapuvista työperäisistä maahanmuuttajista osaavan englantia vähintään kohtuullisesti. Toki miltei ummikkojakin saapuu, esimerkiksi monet ukrainalaispakolaiset, mutta humanitääristä maahanmuuttoa ei lähtökohtaisesti pidäkään nähdä työvoimavajeemme paikkaajana, vaikka pakolaiset merkittävältä osin työllistyvät yhtä lailla. Olen tutustunut lukemattomiin tänne aikuisena tulleisiin ja paria lukuun ottamatta (he osaavat kyllä suomea) kaikki osaavat englantia ihan hyvin.

Tiedostan kyllä, että hoitoalan vaatimukset kielitaidon suhteen ovat ymmärrettävästi vaativammat, kuin vaikkapa palvelusektorin tai IT-alan, mutta oletan jonkinlaiseen ratkaisuun päästävän tulevaisuudessa.
Nyt voin olla väärässä mutta jos EU-aluetta ei lasketa (koska vapaa liikkuvuus) niin valtaosa työperäisistä maahanmuuttajista tulee tänne Kauko-Idästä. Tuo porukka ei pääosin taida osata englantia?
Kauko-Idän lisäksi voisi tulla Venäjältä mutta ei nyt. Etelä- tai Pohjois-Amerikasta ei liene paljon tulijoita?
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Nyt voin olla väärässä mutta jos EU-aluetta ei lasketa (koska vapaa liikkuvuus) niin valtaosa työperäisistä maahanmuuttajista tulee tänne Kauko-Idästä. Tuo porukka ei pääosin taida osata englantia?
Kauko-Idän lisäksi voisi tulla Venäjältä mutta ei nyt. Etelä- tai Pohjois-Amerikasta ei liene paljon tulijoita?
Itä-Aasian lisäksi myös Intia, Pakistan ja Bangladesh ovat nykyään merkittäviä maahanmuuton lähteitä Suomeen asti ja tunnetuista syistä englannin osaaminen on alueella laaja. Vielä syvemmin englannin kieli on osa filippiiniläistä yhteiskuntaa, mistä maahanmuuttajia saapuu tänne yhtä lailla. Lisäksi mitä itse olen tutustunut kiinalais-, vietnamilais- ja thaimaalaistaustaisiin, kyllä Suomeen asti päätyvät ovat useimmiten kielitaitoisia.

Latinalainen Amerikka on maahanmuuton lähteenä etupäässä vielä katsomaton kortti, mutta espanjan- ja portugalinkielisten määrä on kasvanut tasaisesti Suomessakin.

Kaiketi omat kokemukseni ovat taas kerran olleet poikkeuksellisen hyviä, mutta erittäin harvoin törmään maahanmuuttajiin täällä PK-seudulla, joiden kanssa yhteistä kieltä ei löytyisi, toisin sanoen suomea ja englantia molempia osaamaton henkilö on harvinaisuus ja lisäksi puhuttaessa nimenomaisesti työperäisestä maahanmuutosta, harvassa ovat ammatit, missä pärjäisi ilman suomen tai englannin kielen taitoa.
 

Glove

Jäsen
Itä-Aasian lisäksi myös Intia, Pakistan ja Bangladesh ovat nykyään merkittäviä maahanmuuton lähteitä Suomeen asti ja tunnetuista syistä englannin osaaminen on alueella laaja. Vielä syvemmin englannin kieli on osa filippiiniläistä yhteiskuntaa, mistä maahanmuuttajia saapuu tänne yhtä lailla. Lisäksi mitä itse olen tutustunut kiinalais-, vietnamilais- ja thaimaalaistaustaisiin, kyllä Suomeen asti päätyvät ovat useimmiten kielitaitoisia.

Latinalainen Amerikka on maahanmuuton lähteenä etupäässä vielä katsomaton kortti, mutta espanjan- ja portugalinkielisten määrä on kasvanut tasaisesti Suomessakin.

Kaiketi omat kokemukseni ovat taas kerran olleet poikkeuksellisen hyviä, mutta erittäin harvoin törmään maahanmuuttajiin täällä PK-seudulla, joiden kanssa yhteistä kieltä ei löytyisi, toisin sanoen suomea ja englantia molempia osaamaton henkilö on harvinaisuus ja lisäksi puhuttaessa nimenomaisesti työperäisestä maahanmuutosta, harvassa ovat ammatit, missä pärjäisi ilman suomen tai englannin kielen taitoa.
Se, että sinä pystyt tarvittaessa asioimaan myös englanniksi, ei tarkoita, että kaikki pystyisivät. Suomessa on mm. noin 1,2 miljoonaa yli 65-vuotiasta ja heistä osalla ei varmasti kielitaito ole sillä tasolla, että osaisivat asiansa selittää vaikka englanniksi vaan pitää pystyä asioimaan suomen kielellä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Se, että sinä pystyt tarvittaessa asioimaan myös englanniksi, ei tarkoita, että kaikki pystyisivät. Suomessa on mm. noin 1,2 miljoonaa yli 65-vuotiasta ja heistä osalla ei varmasti kielitaito ole sillä tasolla, että osaisivat asiansa selittää vaikka englanniksi vaan pitää pystyä asioimaan suomen kielellä.
Ehdottomasti näin ja uskon kielitaitovaatimuksista pidettävän merkittävältä osin kiinni myös tulevaisuudessa, siinä missä yhteiskuntamme muuten englanninkielistyy kovaa vauhtia.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
IS:ssä juttu suomalaisten suhtautumisesta työperäiseen maahanmuuttoon:


Nostan esille tämän: "Ikäryhmittäin vertailtuna kaikkein myönteisemmin työperäisen maahanmuuton lisäämiseen suhtautuvat yli 65-vuotiaat."

Olen aiemminkin sanonut, että suhtaudun vähän nihkeästi siihen, että maahanmuuton vastustaminen ja siihen liittyvät ilmiöt nähdään sukupolvikysymyksenä. Tässä siis yksi tutkimustulos haastamaan tuota käsitystä.
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
IS:ssä juttu suomalaisten suhtautumisesta työperäiseen maahanmuuttoon:


Nostan esille tämän: "Ikäryhmittäin vertailtuna kaikkein myönteisemmin työperäisen maahanmuuton lisäämiseen suhtautuvat yli 65-vuotiaat."

Olen aiemminkin sanonut, että suhtaudun vähän nihkeästi siihen, että maahanmuuton vastustaminen ja siihen liittyvät ilmiöt nähdään sukupolvikysymyksenä. Tässä siis yksi tutkimustulos haastamaan tuota käsitystä.
Kuten tuossa jutussa pohditaan niin ikäihmiset ymmärtänevät, että hoiva-alalle tarvitaan lisää työntekijöitä. Niin kauan kun pää pelaa ihminen ymmärtää, että hän ei välttämättä pärjää loppuelämäänsä ilman muiden apua.
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Kuten tuossa jutussa pohditaan niin ikäihmiset ymmärtänevät, että hoiva-alalle tarvitaan lisää työntekijöitä. Niin kauan kun pää pelaa ihminen ymmärtää, että hän ei välttämättä pärjää loppuelämäänsä ilman muiden apua.
Ja yli 65-vuotiaiden ei tarvitse enää kilpailla työpaikoista muualta tulleiden kanssa.
 

Glove

Jäsen
Mutta merkittävä osa kansasta kyllä pystyy ja tämän osan suuruus vain kasvanee vuosi vuodelta. Monilla aloilla enkku on jo ihan normi päivittäisessä kanssakäymisessä, eikä esim. omalla alalla ja työpaikalla kysellä sen enempää asiakkailta kuin työntekijöiltäkään, että "sopisiko, että pidetään palaveri englanniksi?", niin tehdään jos porukassa on yksikin, joka ei suomea puhu. Toki omaa terveyttä koskettavat asiat ovat hieman eri asemassa ja ymmärrän täysin halun asioida omalla äidinkielellä, jolloin ei jää mitään arvailujen varaan. Mutta kyllä meillä vaihtoehtona voisi olla englanninkielistä palvelua, veikkaisin sen kasvattavan suosiotaan ajan myötä.
Joo sopiihan se vaihtoehtona olla, mutta tarvittaessa pitää pystyä Suomessa asioimaan suomenkielellä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Periaatteessahan voisi toden totta kuvitella, että "sodanjälkeisessä yhtenäiskulttuurissa" kasvaneet ja eläneet yli 65-vuotiaat suhtautuisivat maahanmuuttoon ja sen mukanaan tuomaan väestön diversiteettiin kaikista nuivimmin. He kun vielä muistavat Eila Kännön ajat, jolloin Suomen maahanmuuttopolitiikka oli erittäin tiukkaa. Toki pragmaattinen ajatusmaailma lisääntyy usein varttuessa.

Pisteet Iltasanomille, että vihdoinkin työperäinen maahanmuutto on nostettu omaksi kysymyksekseen. Valitettavaa silti nähdä, että peräti 13% vastanneista haluaisi vähentää työperäistä maahanmuuttoa nykytasosta. Lienevätköhän tietoisia, että oikeastaan viime vuotta lukuun ottamatta, työn ja opiskelun perässä Suomeen muuttaminen on ollut länsimaalaisittain vähäistä?
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ja yli 65-vuotiaiden ei tarvitse enää kilpailla työpaikoista muualta tulleiden kanssa.
Näinkin voi olla. Toki huomioiden oikeastaan kaikille aloille ulottuvan työvoimapulan, olettaisi "ne vie meidän työt"-ajatusmaailman jääneen jo jonnekin parinkymmenen vuoden taakse.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Neljännesmiljoona on työttömänä ja työvoimapulaa huutaa. Tarttis vissiin tehdä jotain.
Tämä keskustelu on käyty monissa threadeissa useaan otteeseen, mutta ainakin itse ole hyvin skeptinen Suomen työllisyysasteen merkittävään kohoamiseen nykyisestä. Työ ja tekijät eivät kohtaa. Tällöin osaavan ja motivoituneen työvoiman houkutteleminen on se käytännöllisin ratkaisu ja näin myös tehdään koko ajan.

Edit. Lisäksi on syytä pitää mielessä ikäluokkiemme dramaattinen pienentyminen 2010-luvun taitteesta alkaen. Lukiot ja ammattikoulut kumisevat pian tyhjyyttään.
 
Viimeksi muokattu:

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Mets
Tämä keskustelu on käyty monissa threadeissa useaan otteeseen, mutta ainakin itse ole hyvin skeptinen Suomen työllisyysasteen merkittävään kohoamiseen nykyisestä. Työ ja tekijät eivät kohtaa. Tällöin osaavan ja motivoituneen työvoiman houkutteleminen on se käytännöllisin ratkaisu ja näin myös tehdään koko ajan.

Edit. Lisäksi on syytä pitää mielessä ikäluokkiemme dramaattinen pienentyminen 2010-luvun taitteesta alkaen. Lukiot ja ammattikoulut kumisevat pian tyhjyyttään.
Minä uskon niin että työperäisen maahanmuuton kautta voimme saada kipeästi kaipaamaamme ja aivan riittävän osaavia työntekijöitä monille aloille kuten vaikka satamaan hitsaamaan laivoja jne.

Minusta suuri kysymys on kuitenkin hoitoala korostettuna vanhuksiemme hoito. Tänne me tarvitaan työntekijöitä. Tähän en näe oikein minkäänlaista ratkaisua työperäisestä maahanmuutosta ja lähinnä niin että realistiset riskit ovat niin suuria että menetelmällä saadaan suurempi vahinko kuin hyöty. Olen koittanut kysyä asiasta tässä ketjussa ja nostaa keskustelua mutta kovin on vähäksi jäänyt vastaukset. Vaikka en todellakaan pidä missään määrin helppona löytää tekijät työttömistämme niin silti pidän sitä helpompana ratkaisuna vrt työperäinen maahanmuutto.

Enkä minä mitenkään usko että mitään huomattavaa tämäkään kysymykseni poikii toimenpide-ehdotusten tai muiden ideoiden muodossa. Pikemminkin päinvastoin, näkökulmaa vältellään parhaan mukaan. Jos tässä nyt kuitenkin jotakin fiksua saisi lukea niin mielelläänhän asiaa ryhtyisi kannattamaan. Toivossa on hyvä elää.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Minusta suuri kysymys on kuitenkin hoitoala korostettuna vanhuksiemme hoito. Tänne me tarvitaan työntekijöitä. Tähän en näe oikein minkäänlaista ratkaisua työperäisestä maahanmuutosta ja lähinnä niin että realistiset riskit ovat niin suuria että menetelmällä saadaan suurempi vahinko kuin hyöty. Olen koittanut kysyä asiasta tässä ketjussa ja nostaa keskustelua mutta kovin on vähäksi jäänyt vastaukset. Vaikka en todellakaan pidä missään määrin helppona löytää tekijät työttömistämme niin silti pidän sitä helpompana ratkaisuna vrt työperäinen maahanmuutto.
Tiedä sitten, missä menee "kipukynnys" vanhustenhoidossa työskentelevien ulkomaalaistaustaisten määrässä, mikäli tämä nähdään jopa riskinä. Toisaalta ulkomailta tänne muuttaneita hoitajia kun on työskennellyt vanhusten hoivapalveluissa jo pitkään, mutta erityisesti muistisairaiden kanssa työskentelevillä riittävä kielitaito on erittäin tärkeä olla hallussa.

Haaste tulee olemaan melkoinen. Vanhusväestön määrä kasvaa, eikä hoiva-ala kiinnosta pieneneviä ikäluokkiamme ja mikäli ulkomaalaistaustaisen työvoiman lisäämistä ei nähdä ratkaisuna, lienee ainoa realistinen vaihtoehto pyrkiä tulemaan toimeen vähemmällä työntekijämäärällä.
 

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Mets
Tiedä sitten, missä menee "kipukynnys" vanhustenhoidossa työskentelevien ulkomaalaistaustaisten määrässä, mikäli tämä nähdään jopa riskinä. Toisaalta ulkomailta tänne muuttaneita hoitajia kun on työskennellyt vanhusten hoivapalveluissa jo pitkään, mutta erityisesti muistisairaiden kanssa työskentelevillä riittävä kielitaito on erittäin tärkeä olla hallussa.

Haaste tulee olemaan melkoinen. Vanhusväestön määrä kasvaa, eikä hoiva-ala kiinnosta pieneneviä ikäluokkiamme ja mikäli ulkomaalaistaustaisen työvoiman lisäämistä ei nähdä ratkaisuna, lienee ainoa realistinen vaihtoehto pyrkiä tulemaan toimeen vähemmällä työntekijämäärällä.
Riski sisältyy jokaiseen yksittäiseen ulkomaalaistaustaiseen työntekijään koska kieli on vaikea oppia, palkka on mitä on mutta sosiaaliturva on maassamme kuitenkin todella hyvällä tasolla verrattuna lähtömaahansa (toki palkkakin on mutta palkan erotus "ilmaiseen rahaan" ei ole kovinkaan suuri). Voisiko eräänlaisena ratkaisuna olla jonkinlainen vaatimus kielitaidon kohentumisen suhteen ja jos toivottua tasoa ei saavuta vaikka yhden taikka kahden maassaolovuoden jälkeen, meillä olisi laki joka ehdottomasti vaatisi heidän poistumistaan? Tällöinhän meille jäisi kyseisestä henkilöstä vain kuluja mutta ei kuluja hänen loppuelämänsä ajalta vaan ainoastaan siltä ajalta jonka vietti täällä.

Onhan täällä esitetty ajatusta siitäkin että maahantulija opiskelisi suomen kieltä jo lähtömaassaan. Jos tuo olisi oikeasti tarkoitus ja riittävä kielitaito testattaisiin lähtömaassaan ja se olisi tänne pääsemisen ehto, tänne ei tulisi ketään.

En minä huvikseni taikka ilkeyttäni asioita kyseenalaista vaan ongelmat ovat ihan oikeasti olemassa riippumatta siitä mitä jotkut kärkipolitiikkomme sanovat.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Olen koittanut kysyä asiasta tässä ketjussa ja nostaa keskustelua mutta kovin on vähäksi jäänyt vastaukset. Vaikka en todellakaan pidä missään määrin helppona löytää tekijät työttömistämme niin silti pidän sitä helpompana ratkaisuna vrt työperäinen maahanmuutto.

Enkä minä mitenkään usko että mitään huomattavaa tämäkään kysymykseni poikii toimenpide-ehdotusten tai muiden ideoiden muodossa. Pikemminkin päinvastoin, näkökulmaa vältellään parhaan mukaan. Jos tässä nyt kuitenkin jotakin fiksua saisi lukea niin mielelläänhän asiaa ryhtyisi kannattamaan. Toivossa on hyvä elää.
Olen tämän ketjun syövereissä puhunut siitä, että oma näkemykseni on vähän sen suuntainen, että työperäinen maahanmuutto on laastaria rinnassa olevaan avohaavaan. Se voi onnistuessaan helpottaa hetken, mutta tärkeämpää olisi löytää ratkaisuja siihen, miten ihmiset saadaan tekemään työtä hyvinvoinnin eteen. Tänne työn perässä muuttaneet ja yhteiskuntaan integroituneet tulevat jatkamaan samaa kehityskulkua kuin mihin tähän asti on kantaväestönkin keskuudessa menty, ellei jokin muutu.

Tuossa ihan joku aika sitten oli juttua siitä, kuinka yhä isompi osa väestöstä ei vaan kykene pysymään työelämässä eri syistä johtuen. Meillä ei ole ongelmana pelkästään demografia, vaan myös se, että pienenevästä työikäisten määrästä pienempi osa pystyy töihin. Olen sanonut jotain sen kaltaista, että tekijöihin jotka aiheuttavat nuoristotyöttömyyttä ja jotka lopettavat työuria olisi hyvä löytää ratkaisuja.

Mutta valitettavasti en osaa sanoa, miten tuota ongelmaa voitaisiin ratkaista. Joitain ideoita olen toki heittänyt. Yksi on ollut eläkkeiden määrän periaatteiden muuttaminen suosimaan niitä, jotka ovat kasvattaneet lapsensa työelämään. Eläkeikää voisi myös harkita tehtäväkohtaiseksi tjsp, koska esimerkiksi omalla alallani töitä voisi kyllä jatkaa myöhäisemmälläkin iällä - mieluummin eläkeiän nosto ja työssä jaksaminen paremmaksi, siis esimerkiksi vaikka siirtämällä ylimääräistä lomaa vietettäväksi eläkeiän kustannuksella. Asioita voisi tehdä ennen kuin vasta sitten eläkkeellä.

Toinen on ollut sen kaltainen, että palkkaa jotenkin tuettaisiin: nyt tällä hetkellä sellaisilla sektoreilla, joissa valtaosa itse työpanoksesta on ihmisen varassa, palkkapaineet aiheuttavat sen, että yhä pienemmällä määrällä koetetaan tehdä yhä enemmän. Työssä jaksamisen kannalta olisi minusta parempi, että tietyissä tehtävissä työvoimaa on tarjolla vähän yli tarpeen. Siis esimerkiksi, nyt vaikkapa sairaanhoitajien ja lääkäreiden niskassa on muutakin työtä kuin hoitotyötä, ja tuota hoitotyötäkin koetetaan sälyttää yhä pienemmälle porukalle.

Mutta kuten sanottu - näihin asioihin on silti vähän patenttiratkaisuja ja siksi keskustelu täällä jää vähäiseksi.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Riski sisältyy jokaiseen yksittäiseen ulkomaalaistaustaiseen työntekijään koska kieli on vaikea oppia, palkka on mitä on mutta sosiaaliturva on maassamme kuitenkin todella hyvällä tasolla verrattuna lähtömaahansa (toki palkkakin on mutta palkan erotus "ilmaiseen rahaan" ei ole kovinkaan suuri). Voisiko eräänlaisena ratkaisuna olla jonkinlainen vaatimus kielitaidon kohentumisen suhteen ja jos toivottua tasoa ei saavuta vaikka yhden taikka kahden maassaolovuoden jälkeen, meillä olisi laki joka ehdottomasti vaatisi heidän poistumistaan? Tällöinhän meille jäisi kyseisestä henkilöstä vain kuluja mutta ei kuluja hänen loppuelämänsä ajalta vaan ainoastaan siltä ajalta jonka vietti täällä.

Onhan täällä esitetty ajatusta siitäkin että maahantulija opiskelisi suomen kieltä jo lähtömaassaan. Jos tuo olisi oikeasti tarkoitus ja riittävä kielitaito testattaisiin lähtömaassaan ja se olisi tänne pääsemisen ehto, tänne ei tulisi ketään.
Boldaus oma.

Lainsäädäntö ei kyllä tule koskaan tuohon taipumaan, huomioiden jo sen, ettei joitain "vanhustenhoidon oleskelulupia" ole eriytetty, enkä ainakaan itse lähtisi missään tapauksessa karkottamaan ihmisiä, mikäli edellytykset maassaololle ovat kunnossa.

Sikäli vanhustenhoito ja soteala laajemminkin on mielenkiintoinenkin osa-alue yhteiskunnassamme, huomioiden suomen kielen taidon olevan edelleen vaatimuksena. Palvelusektori, rakennusala, kulttuuri, puhumattakaan teknologiateollisuudesta ja korkeakouluista ovat englanninkielistyneet kovaa vauhtia, eikä lakipistettä ole oletettavimmin saavutettu. Tässä mielessä suomalaisten jo nykyisellään globaalissa mittakaavassa erinomainen englannin osaaminen on ja tulee olemaan kilpailuetu.
 

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Mets
Tuossa ihan joku aika sitten oli juttua siitä, kuinka yhä isompi osa väestöstä ei vaan kykene pysymään työelämässä eri syistä johtuen. Meillä ei ole ongelmana pelkästään demografia, vaan myös se, että pienenevästä työikäisten määrästä pienempi osa pystyy töihin. Olen sanonut jotain sen kaltaista, että tekijöihin jotka aiheuttavat nuoristotyöttömyyttä ja jotka lopettavat työuria olisi hyvä löytää ratkaisuja.
Tuo on minusta iso kysymys. Vielä kun joku keksisi tähän lääkettä.

Kirjoittamistasi eläkeasioista tuli mieleeni se että käsittääkseni meillä on jo aika hyvä porkkana eläkeläisille tulla jatkamaan työtään: palkka. Jos jonkun lähihoitajan loppupalkka on ollut vaikka 3000€ ja eläke 2000€, hän saa nuo molemmat jos tulee töihin eläkkeellä ja eiköhän se aika hyvältä palkalta tunnu? Minä en tiedä miten tuota verotetaan: onko verotus kovempi kuin palkansaajalla joka tienaa 5000€. Jossakin vaalikeskustelussa Saarikko esitti ajatuksen jossa eläkkeellä työskentelevän hoitajan verotusta lievennettäisiin (koskisi samalla siis kaikkia muitakin ammattiryhmiä) ja yllätyksekseni Li Andersson tuki tätä ajatusta eli monissa tapauksissa olisi valmis laskemaan hyvätuloisen tuloveroja. Hoitoalan työ lienee niin raskasta että kovinkaan moni ei halua sitä enää tehdä palkasta riippumatta kunhan on selvinnyt eläkkeelle.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös